Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02.2009 13:16 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä veturi on nostettu Gatun-järven pohjasta toukokuussa 2000. Se on alunperin kuulunut ranskalaisten epäonnistuneelle yritykselle kaivaa Panaman kanava ja hylätty 1894. Vuonna 1910 amerikkalaisten kanavatyömaa jätti ranskalaisten vanhan varikon kalustoineen veden alle. Kanava valmistui 1914. Veturilla on suunnilleen suomalainen raideleveys, Franco-Belgen valmistuslista sanoo 1515mm näille kanavatyömaan vetureille, mutta voi myös olla muunnosvirhe jostain muusta mitasta. | ||||
|
02.02.2009 14:40 | Eljas Pölhö | ||
| Tosiaan, 1.1.75 oli vielä neljä Cik vaunusta alennettua Eik-vaunua jäljellä, joten 4kpl 32 paikkaista, 1 kpl 40 paikkaista ja 3 kpl 60-paikkaista (sekä 10-paikkainen diskovaunu) oli Eik-sarjan kokonaissaldo tuolloin. CEi vaunuja muutettiin sarjaan Cik 1kpl 1961 ja 3kpl 1962. Ei-vaunuja muutettiin Eik-sarjaan 10kpl 1954 ja 4 kpl 1955. | ||||
|
|
02.02.2009 12:44 | Eljas Pölhö | ||
| Olisiko Eik (kahvilaosasto). Niitä oli neljä jäljellä 1.1.1975 ja sisustuksesta riippuen istumapaikkoja oli 40-60. | ||||
|
28.01.2009 13:59 | Eljas Pölhö | ||
| Selvitys SJ:n Ra-sarjan maalausversioista (vai onko se värityksistä tai väriversioista?) on osoitteessa http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=22274 (Vorgin haku tekstistä ei vieläkään osaa hakea ruotsalaisia sarjoja tai sitten teen jotain väärin, kun aina tulee vaatimus pidentää hakusanaa) | ||||
|
26.01.2009 23:19 | Eljas Pölhö | ||
| Ei tullut yhtään uutta avajaiskuvaa :( Minäkään en ole kotona, jotta olisin voinut laittaa jonkun uuden, joten olkoon tämä sitten muistuttamassa 40-juhlasta tänään. | ||||
|
26.01.2009 17:45 | Eljas Pölhö | ||
| Amtrakin AEM-7 on ASEA johdannainen, mutta ÖBB:n 1044 on itävaltalaista suunnittelua. Aikakauden teknisissä julkaisuissa sanottiin, että ÖBB olisi halunnut tilata suuren sarjan ASEAlta, mutta kotimaisen veturiteollisuuden painostuksesta niille annettiin aikaa kehittää vastaava tyristoriveturi. | ||||
|
25.01.2009 23:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli LKAB:n ensimmäinen veturi Narvikissa ja tuotettiin sinne malmilaiturin rakennustöihin. Se sai kuitenkin numeron 5, koska alenperin sitä ei aiottu pitää rakennustöiden jälkeen ja seuraavina vuosina saapuneet varsinaiset käyttöveturit saivat numerot 1-4. Laiturin valmistuttua oli Narvikissa kuitenkin koko ajan jotain pientä rakennustoimintaa ja veturi otettiin kalustokirjanpitoon mukaan. Vuonna 1964 se lahjoitettiin paikalliselle museoyhdistykselle ja pian sen jälkeen (?) asetettiin näytteille. | ||||
|
23.01.2009 18:38 | Eljas Pölhö | ||
| Tnk pitäisi olla 900-sarjassa. Luultavasti olen tulkinnut Trk painovirheeksi Tnk sijaan konekortteja tai listoja lukiessani ajattelematta numerosarjaa. Menen kotiin ensi viikolla, niin tarkastan sitten löytyykö minulta mitään selvitystä. | ||||
|
18.01.2009 22:05 | Eljas Pölhö | ||
| No sitten ei ihmeiden aika vielä ollut ohi vuonna 1907. Pakko uskoa. Tekisi mieli epäillä juliaanista kalenteria, mutta sitä ei kuitenkaan palautettu Suomeen. | ||||
|
|
18.01.2009 15:40 | Eljas Pölhö | ||
| Ja Pietarissa vossikalla asemalta toiselle Nevan yli... | ||||
|
|
18.01.2009 15:33 | Eljas Pölhö | ||
| 7.XI.07 voi olla 1907 tai 2007. Basel 14 voi myös olla 1907 tai 2007. Ihmettelen vaan, miten kortti on kulkenut nopeammin kuin juna-laiva-juna-laiva-juna-yhteys. Kirjekyyhkylläkö? Jos tuloleima olisi XII, niin uskoisin mukisematta. | ||||
|
18.01.2009 14:34 | Eljas Pölhö | ||
| P1 (Hr1) 1001 ensimmäinen koeajo tapahtui 15.10.1937 reitillä Tampere-Toijala-Tampere. Virallinen esittelyajo tehtiin 21.10.1937 rataosuudella Helsinki-Riihimäki. Suurin nopeus tuolloin oli 115km/h. Hr1 1020:llä ja 1021:llä on ajettu koeajoilla 140km/h. Lisää keskustelua nopeuksista kuvassa https://vaunut.org/kuva/44456 | ||||
|
|
18.01.2009 13:03 | Eljas Pölhö | ||
| Huolimatta etupuolen päiväyksestä rohkenen ihmetellä, että millä ihmeen ilveellä Baselista olisi päässyt Raaheen neljässä päivässä vuonna 1907. Vielä suurempi ihme se olisi postikortin tekemäksi matkaksi. Arvellaan nyt 100v myöhempää joukkia (joke, pila). | ||||
|
18.01.2009 01:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ollut tavaraosastoa. Ne oli tehty erityisen mukaviksi ja alunperin sijoitettiin pitkille linjoille pohjoiseen Ruotsiin. | ||||
|
|
18.01.2009 00:54 | Eljas Pölhö | ||
| Y6 istuimet olivat 3+2 (53 paikkaa) ja Y7 2+2 (47 paikkaa). Y8:ssa oli vielä mukavammat istuimet ja istuinpaikkoja oli vain 36. Haku ei muuten suostu hakemaan ruotsalaisia sarjamerkkejä, kuten Y6 tai Ra. Aika vaikea nähdä onko kysymykseen vastattu joskus aiemmin. | ||||
|
17.01.2009 17:39 | Eljas Pölhö | ||
| Päiväys korjattu, junatyyppitunniste jäi väärin kun ole oikeaa vaihtoehtoa. Dm4 oli viimeisen kerran junassa MP28 18.12.1969 ja junassa MP27 19.12.1969. Kumpikin oli Dm4 1617. Sen jälkeen junaparin veturiksi tuli pääsääntöisesti Hr11, joskus Sr12 ja yksittäisissä poikkeuksissa Hr12 ja Vv16. | ||||
|
17.01.2009 16:57 | Eljas Pölhö | ||
| Uskomattoman hyvä tunnistus Jarmolta!! Olen kuvannut Hr13 2335 junassa P78 (Kuo-Hki) Suonenjoen eteläpuolella 8.7.1975. Ilmeisesti se on tämä kuva, vaikka CEit on mielestäni junan väärässä päässä. | ||||
|
17.01.2009 16:46 | Eljas Pölhö | ||
| Koneosaston HÄ-597 oli Tkv-Ko 1, vastaanotettu 31.8.1959, sijoituspaikat 31.8.59 Ri-2Sp/Ri-1.7.61 Hy knp-7/Lr-Hy knp. Tkv-Ko 2 (UÖ-315) oli samanlainen Nalle-Sisu, vastaanotettu 4.7.1961 ja sijoitettu Hy knp:lle. Rautatierakennusosastolla oli kolme hieman erilaista Nalle-Sisua, numerot Tkv-Rro 1-3. Rataosastolla oli yksi Nalle-Sisu, Tkv-Rto 1. | ||||
|
17.01.2009 15:42 | Eljas Pölhö | ||
| En voi olla varma missä 569 on saanut tämän vaurion, mutta tarjotaan nyt yksi vaihtoehto: Yhteentörmäys tukkiauton kanssa Nuppulinnassa 15.1.1936. H8 569:n vetämä juna oli H4. Mikäli kyseessä oli tämä onnettomuus, niin veturi korjattiin Helsingin konepajalla. | ||||
|
17.01.2009 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| 2352 vastaanotto oli 3.6.1966 ja 2353 oli 9.6.1966, eli se oli viimeisenä vastaanotettu Hr13. Edellä viittasin valmistumiseen jo 1965 ja esimerkiksi 2352 vastaanottokoeajot tehtiin 21.9.1965, 23.9.1965 ja 27.5.1966 ja sen luovutustarkastus oli 31.5.1966 (paino 98,44 tonnia). | ||||
|
17.01.2009 14:36 | Eljas Pölhö | ||
| Korjausmerkintä vaunun kyljessä on B 6.68 Tku. Se oli yhdessä 11510 kanssa viimeisin B-korjausmerkintä EFia vaunussa. Varhaisin oli 11503 B 10.67. A-korjausmerkinnöistä ensimmäinen oli 11509:llä 3.63 ja viimeisimmät 11507:llä ja 11510:llä 6.64 (tosin kuvan vaunun A-korjausmerkintä minulta puuttuu ainoana EFia vaunuista). Linkit nykyisin https://vaunut.org/kuva/19236 ja https://vaunut.org/kuva/19237 | ||||
|
16.01.2009 23:34 | Eljas Pölhö | ||
| Valmistusnumero 1776/1955. | ||||
|
16.01.2009 19:34 | Eljas Pölhö | ||
| Yllä on kilometreissä jotain häikkää. VR:n sisäisten aikataulujen mukaan Äänislinna-Karhumäki oli 152,5km ja Äänislinna-Syväri 117,3km. | ||||
|
16.01.2009 17:31 | Eljas Pölhö | ||
| Ilmeisesti entinen Ttk-Rto 54, jolloin Plasser 1172/1974. | ||||
|
16.01.2009 16:29 | Eljas Pölhö | ||
| Eikö siinä lue Ttk-Rto 47? (Tnk on nostokurki), MD=Mainliner-Duomatic. Tämän valmistusnumero on 993/1972. | ||||
|
16.01.2009 16:21 | Eljas Pölhö | ||
| Matisa B-27 koneet olivat vanhoilta tunnuksiltaan Ttk-Rto 9 (Matisa 2771/1958), Ttk-Rto 10 (2827/1959) ja Ttk-Rto 11 (2856/1959). Ttk-Rto 11 hylättiin ilmeisesti jo 1967. Ttk-Rto 4-8:sta minulla ei ole tyyppitunnusta, mutta Matisan valmistenumerot olivat 1330/1952, 1776/1955, ?/1955, 1793/1955 ja 1808/1956. Ttk-Rto 4 hylättiin vuonna 1973, Ttk-Rto 5 vuonna 1971 ja Ttk-Rto 8 vuonna 1971. | ||||
|
16.01.2009 15:36 | Eljas Pölhö | ||
| Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön kirje 7.6.1935. Vastaanottaja: Valtionrautateiden koneosaston johtaja insinööri Väinö V. Airas, Rautatiehallitus, Helsinki. Koskee moottoriveturia: Vastauksena arvoisaan kirjeeseenne Ko 376/813 t.k. 4 p:ltä koskeva Oy Lokomon meille v. 1934 valmistamaa moottoriveturia saamme täten esiintuoda seuraavaa: Koneisto: 2,5 tonnin moottoriveturi, tyyppiä Lokomo-Bjurström, 750mm raideleveydelle, vaihdelaatikko 4:llä vaihteella 2 1/2, 5, 8 1/2 ja 12 1/2 km/t kumpaankin kulkusuuntaan, varustettu 4-sylinterisellä Andros-petroolimoottorilla SL-41 20hv 1000 kierr/min. Veturi on varustettu käsijarrulla, joka vaikuttaa neljään pyörään sekä kardaaniakseliin vaikuttavalla jalkajarrulla. Työskentely: Veturia käytetään saven kuljetukseen tiilitehtaallamme ja ollut käytössä kesän 1934. Kuormana on 10 vaunua à noin 1 m3 savea. Savenottopaikalta tiilitehtaalle on matka suurelta osalta myötämäkeä, ainoastaan pari pienempää nousua on, joissa täytyy käyttää vaihteita. Moottoriveturin toimintaan olemme täysin tyytyväiset. (EP:n lisäys: Tämä siis koskee Markku Nummelinin kirjassa olevaa veturia, ei yllä kuvassa olevaa. Kyselyn syynä oli VR:llä vireillä ollut kapearaideveturin osto Lokomolta, mikä myös toteutui.) | ||||
|
11.01.2009 22:58 | Eljas Pölhö | ||
| Jorma: Livramento oli toinen väliasema alhaalta lukien ja ilmeisesti se sitten oli sananmukaisesti läpiajettava. Tommi: onnettomuus sattui 10.9.1919, mutta rata oli toiminnassa vuoteen 1939 asti ja purettiin vuonna 1943. Kiitos linkistä. | ||||
|
|
11.01.2009 21:27 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt on pakko kysyä JR:ltä: Mihin perustuu aseman tunnistus? Ei minulla ole parempaa tietoa, mutta kuva näyttää niin yläpääteasemalta ja Livramento oli väliasema. | ||||
|
11.01.2009 16:34 | Eljas Pölhö | ||
| Perinteiseen kulttuurimaisemaan eivät puut ja pensaat kuulu. Vanhat kylänraitit olivat puuttomat ja pensaattomat ja nurmikot lampaiden kaluamat. Puiden ja kasvien käyttö koristeena on varsin tuoretta perua ja aina kun näkee vaadittavan "perinnemaiseman säilyttämistä", pistää väkisin miettimään, että halutaanko aitoa perinnemaisemaa vai säästää nykyistä puustoa. Molempia ei voi saada. | ||||
|
10.01.2009 00:52 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla näkyi kuva ja pikkukuva yksinäisestä Dm4:stä. Nyt on pikkukuva muuttunut Dm4+puuvaunuksi, mutta iso kuva on edelleen Dm4 (1620?) yksin. Ehkä se isokin kuva muuttuu joskus. | ||||
|
|
09.01.2009 23:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kiva kuva, mutta kuvateksti taitaa kuulua johonkin muuhun kuvaan paikkakuntaa lukuunottamatta. | ||||
|
09.01.2009 21:40 | Eljas Pölhö | ||
| Ei mene hyvin tälläkään sarjalla. Matka jäänyt kesken 13 kertaa viimeisten 3 viikon aikana ja kun matkustajat oli toisen kerran evakuoitava uudesta Lötschbergin tunnelista, niin SBB kielsi ETR 470 pääsyn siihen tunneliin. Ainakin maaliskuuhun 2009 saakka junat ajetaan Re 460 push/pull rungoilla ja matkustajat saavat vaihtaa Domodossolassa. (tieto julkaistu SwissRail Yahoo-ryhmässä tänään) | ||||
|
09.01.2009 21:26 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä se on ruotsalainen/suomalainen C. FSJ/SVR:llä oli ihan omat veturisarjat. | ||||
|
|
09.01.2009 20:51 | Eljas Pölhö | ||
| Veikkaisin C2 (melko varma tapaus minusta). Vaihtoehto C4, mutta jos kuvausvuosi on oikein, niin ei taida olla oikein tämän rataosan kalustoa. Valitettavasti ei ole C3, mikä olisi superharvinainen (eikä varmaan ikinä käynyt Lappeenrannassa). | ||||
|
09.01.2009 20:14 | Eljas Pölhö | ||
| Pahimmat tunnelionnettomuudet olivat Italiassa (Armi'n tunneli, Balvano (Salermo), 2.3.1944, 526 kuollutta (luultavasti molemmat edellä viittaavat tähän) ja Espanjassa (Torre'n lähellä Leon'in maakunnassa) kolari ja tulipalo tunnelissa 3.1.1944, 500-800 kuollutta. | ||||
|
09.01.2009 19:38 | Eljas Pölhö | ||
| Kastamistoimenpiteen suoritti rouva Sylvi Kekkonen Alsthomin tehtaalla, kuten uutiskuvasta näkyy. https://vaunut.org/kuva/46733 | ||||
|
|
29.12.2008 00:10 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeiset neljä vastaanotettiin VR:lle muutaman päivän välein kesäkuussa 1966, mutta ei numerojärjestyksessä. Pääasiallisesti ne olivat kai valmiita jo edellisenä syksynä, mutta alkuvaikeudet koko sarjan kanssa hidastivat toimituksia tai VR:n hyväksymistä. | ||||
|
28.12.2008 23:48 | Eljas Pölhö | ||
| Englanninkielisen Wikipedian mukaan 275km/h. Japanilainen paljon perusteellisempi artikkeliteksti sanoo: max business speed 275km/h, design full speed 315km/h. (Käyttäjä muokannut 28.12.2008 23:49) | ||||
|
28.12.2008 23:31 | Eljas Pölhö | ||
| Eli tarkemmin sanottuna tämä on E231.500 sarjaa. Kuva ilman japanilaisia merkkejä linkattuna (tekstit jää pois) http://upload.wikimedia.org/wikipedia/ja/4/40/E231-522.jpg |
||||
|
|
28.12.2008 23:28 | Eljas Pölhö | ||
| Olisiko http://en.wikipedia.org/wiki/E231_series tai perusteellisemmin http://ja.wikipedia.org/wiki/JR東日本E231系電車 (voi olla ettei vaunut.org hyväksy japanilaisia merkkejä, eli pitää mennä japanilaiseen Wikipediaan) | ||||
|
28.12.2008 20:47 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan Taunus 17 M (P 2 eli Tanen mainitsema barokki-taunus) esiteltiin yleisölle elokuussa 1957 ja sitä alkoi saada samana syksynä. Mallin valmistus lopetettiin elokuussa 1960, jolloin se korvattiin sulavalinjaisemmalla 17 M (P 3)-mallilla (Saksassa "Badewanne"). Volvo PV444 valmistus loppui 1958. Autojen maahantuonti ei ollut vapaata, vaan ne muutamat kuvan Taunukset mitä näin, kulkivat "merimiesauto" nimellä ja tuskin saapuivat Suomeen heti syksyllä 57. Veikkaisin kuvan olevan aikaisintaan keväältä 58. | ||||
|
28.12.2008 20:17 | Eljas Pölhö | ||
| Hmmmm, yksiraiteisella Eljas tarkoittaa sellaista rakennelmaa, missä on kaksi kiskoa. Yksikiskoisella Eljas tarkoittaa sellaista rakennelmaa, missä on yksi kisko. Tuolla yllä olen kirjoittanut yksiraiteinen ja tarkoitin juuri sitä. | ||||
|
28.12.2008 20:10 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä on Matisan PV6 (valmistusnumero 642) vuodelta 1969, kuten liitekuvista ilmenee. Ensimmäinen, eli Ttv-Rto 1 oli lähes samannäköinen ja se oli Matisa PV 566 vuodelta 1956 (kopioin konekortin ilmeisesti huolimattomasti, sillä nyt en ole varma oliko se PV n:o 566, vai PV5 n:o 566, eli 66:s PV5). Siitä on kuva ja toimintaselostus VR:n historiikissa 1937-1962 sivulla 146. | ||||
|
25.12.2008 14:40 | Eljas Pölhö | ||
| http://www.sfsm.gr/SPAP%20steamlocos/Diuk.htm | ||||
|
24.12.2008 03:33 | Eljas Pölhö | ||
| Esimerkiksi STT voidaan lukea kalustonvuokrausyhtiöksi. Ei kuitenkaan Suomen tietotoimisto, joka toimii eri alalla. http://www.stt-train.se/ | ||||
|
20.12.2008 10:40 | Eljas Pölhö | ||
| Ajattelin lähinnä sitä minulta kateissa olevaa karttaa, missä tarkkuus ei kyllä ollut lähelläkään tätä luokkaa, ehkä 1:100 000 mittakaava. Löysin aikanaan tiedon radasta kun gradua varten kävin Turun yliopiston kartta-arkiston lävitse ja otin valokopiot kaikista teollisuusradoista. Mitään kirjallista tietoa tästa radasta tai tiilitehtaasta ei minulla silloin ollut. Lokomo 22 on voitu ihan hyvin hankkia korvaamaan vanha Austro-Daimler, mikä ei varmaan ollut yhtään sen tehokkaampi vetäjänän kuin Lokomokaan. Tiilitehtaan pihalla ei ole oikein mitään toimintaa, missä vaihtoveturista olisi hyötyä, toisin kuin sahojen lautatarhoilla. Tuohon aikaan ei edes käytetty saven välivarastointia, vaan savivaunuista lasti kipattiin sekoittajaan, mihin ukko tai kaksi mätti hiekkaa sopivan "taikinan" saamiseksi. Hiekan määrä riippui saven laadusta, lihavaan saveen enempi ja laihaan vähempi. Leikkurilta kuivaamoon käytettiin joko työnnettäviä piikkivaunuja tai sähkölavettivaunuja, jotka kuljettivat työnnettäviä piikkivaunuja. Sama kuivaamolta uuniin eteen. Jos rengasuuni täytettiin vaunuilla (usein käsikärryin ja myöhemmin trukein), olivat ne miesvoimin työnnettäviä. Samoin miesvoimin työnnettiin poltetut tiilet rengasuunista plaanille odottamaan kuljetusta asiakkaille (myöhemmin trukein). Vanhoilla tiilitehtailla oli usein valtaisat raidejärjestelmät, mutta vain saviradalla tarvittiin veturia (tai hevosta tai jatkuvaa vaijeria tai vinssiä). | ||||
|
|
19.12.2008 19:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos kartoista. Ne on aina mielenkiintoisia. Oletko kysynyt Kajaanin kirjastosta, jos sieltä löytyisi seuraavilla nimikkeillä Kajaanin karttoja: Pitäjänkartta 1:20 000 (painettu 1940 ja -50-luvuilla), Suomen taloudellinen kartta 1:100 000 (julkaistu vuosina 1912-1960). Topografinen kartta 1:100 000 (Gauss-Kruegerin projektiossa tehdyt 1928-1951). |
||||
|
19.12.2008 15:42 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt en muista ulkoa oliko eroja ja jos oli niin mitä. Move 35 malliin oli tarjolla moottorivaihtoehdot Valmet, Rolls-Royce, Paxman ja GM. Vaihteistovaihtoehdot olivat Twin Disc, Allison ja Tampella-SRM. Pateniemen Move 35 veturi taisi olla 317/1962 ja Uimaharjun 319/1968. | ||||
|
|
19.12.2008 13:51 | Eljas Pölhö | ||
| Joku kesä olin kuvaamassa reitillä Haapakoski-Suonenjoki-Iisvesi. En ole kotona niin en voi pariin viikkoon tarkistaa tarkempaa aikaa enkä mitä näin, mutta oli hyvä vinkki... | ||||
|
19.12.2008 13:38 | Eljas Pölhö | ||
| Suomen Rautatiemuseo tai Haapamäen veturipuisto tai joku muu vastaava vois laatia anomuksen tästä. | ||||
