3824-170912 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.11.2008 21:48 Eljas Pölhö  
  Eka runko oli tietysti 3201/02 (ei meinaa omat virheet sattua silmään vaikka kuinka lukisi). Täydennetään samalla kun tuli sanottua epäselvästi: runkoja KAIKKIAAN oli 38, joista siis SNCF:llä 16 runkoa ja niistä 3 poolin ulkopuolista. BR:llä oli numerosarjat 3001/02-21/22 ja 3301/02-13/14 (33xx pooliin kuulumattomia) ja SNCB:llä 3101/02-07/08.
kuva 21.11.2008 21:12 Eljas Pölhö  
  Tätä mallia on tehty 16 runkoa, "vetureiden" numerot 3201/01 - 3231/32. Näistä 13 kuuluu tai kuului Eurostar-pooliin ja kolme on tai oli alkujaan SNCF:n omaa poolin ulkopuolista: 3203/04, 3225/26 ja 3227/28. (G. Mathieu: La matérial moteur de la SNCF, La vie du rail, 2003).
kuva 15.11.2008 12:37 Eljas Pölhö  
  Lada oli Lada Ruotsissakin. VAZ oli valmistajan nimi, Zhiguli oli automerkki (tuotenimi) valmistajan kotimaassa ja vastaava vientituotteena oli Lada. 1980-luvulta alkaen Ladasta tuli myös kotimaan markkinanimi.
kuva 13.11.2008 12:05 Eljas Pölhö  
  Kehäradalla matkustetaan myös lentokentälle ja lentokentältä, eli vaunuissa pitäisi olla pitkittäispenkit laidoilla ja 2m leveä käytävä, jotta matkalaukut ym kimpsut ja kampsut mahtuu mukaan tukkimatta käytäviä. Malmön ja Köpiksen lentokentän välillä (minun vakioreittini) junien keskimmäinen vaunu on siten sisustettu, mutta silti on ahdasta ja ruuhka-aikoina joutuu joskus odottamaan seuraavaa junaa, että mahtuu mukaan. Normaali 2+2 penkkijärjestys on huono ratkaisu tällä välillä ja pitäisi poistaa muistakin vaunuista. Makuja on siis monia käyttäjän tarpeista riippuen.
kuva 13.11.2008 11:40 Eljas Pölhö  
  Dakkus: Jollei 165km/h ole pränttivirhe, niin OTTD:n tekijällä 100% varmasti huonommat tietolähteet kuin minulla. Että 05 normaali Vmax oli 175km/h kuuluu perustietoihin ja toistuu kaikissa Saksalaisissa kirjoissa. Jos lähdetään rautateiden omista julkaisuista niin "Merkbuch für die Schienenfahrzeuge der Deutschen Bundesbahn 1953" on eräs sellainen, josta on otettu jälkipainos rautatieharrastajille. BR 18 oli useita alasarjoja, joihin kuuluvia vetureita valmistettiin 1907-1931 ja rakennemuutosvetureita 1953-56. Niitä on ollut vihreitä, sinisiä ja mustia, Vmax useimmilla 120km/h (115-140km/h ovat raja-arvot). Kuvan veturi 18 201 oli alkujaan sarjan 61 tankkiveturi 61 002 (2C3t h3 Vmax 175km/h, luovutuspäivä 12.6.1939) ja se muutettiin tenderiveturiksi Hallessa 1959-1961, vastaanottokoeajo 5.5.1961. Sillä on ollut aktiiviaikoinaan myös EDV-numero 02 0201-0.
kuva 13.11.2008 01:05 Eljas Pölhö  
  Jottei jäisi väärää käsitystä, niin lisätään vielä, että on Saksassa toki ollut punaisia höyryvetureita ilman sponsoreitakin. Esim sarja 05 virtaviivaisena, Vmax=175km/h, suurin nopeus koeajoilla 200,4km/h. Kuvan veturi oli kuitenkin punainen vain sponsorin ansiosta.
kuva 13.11.2008 00:31 Eljas Pölhö  
  Kyllä punainen väri (RAL 3003) oli nimen omaan sponsorin väri. Pienoisrautatiekalustoa valmistava Roco sponsoroi veturin konepajakorjauksen vuosina 2001-2002, ja sen seurauksena normaalisti vihreälle veturille sovittiin punainen väritys puoleksitoista vuodeksi. Käytännössä veturi maalattiin vihreäksi kai vasta heinäkuussa 2005. Veturin tyyppitiedostossa sen Vmax= 175km/h, mutta sitäkin kovempaa eli 180km/h sillä on ajettu ainakin 1964 Tsekkoslovakiassa Velim'in koeradalla.
kuva 12.11.2008 21:39 Eljas Pölhö  
  Vain 3 viikkoa aikaisemmin tällä veturilla oli kokeiltu Itävallassa vieläkö höyryllä pääsee 160km/h vauhtiin. Pääsihän sillä http://www.germansteam.co.uk/Tonup/Tonup.html#18201 Sen rinnalla museojunien sallittu nopeus Suomessa tuntuu vähän köröttelyltä.
kuva 12.11.2008 13:27 Eljas Pölhö  
  Voipi hyvin pitää paikkansa. Ne veturit ja matkustajavaunut, joista äkkiseltään löysin mittapiirustukset, ovat kaikki 9'6" levyisiä tai sitä kapeampia. Osa oli vain 8'8", eli mahtuisivat Englanninkin kuormanulottuman sisään.
kuva 12.11.2008 11:17 Eljas Pölhö  
  1.5.1969 tallissa oli Juantehtaan moottoriveturi numero 2, VMT Move 1A, 44/1947, laatassa myös nimi ja numero Grönblom 44.
kuva 12.11.2008 00:12 Eljas Pölhö  
  Kyllä Irlannin CIE:n (silloinen valtionrautatiet) loading gauge-kaaviot vuosilta 1950 ja 1963 antavat vetureille ja matkustajavaunuille leveydet 10'8" (3251,2mm, 1950) ja 10'9" (3276,6mm, 1963) ja tavaravaunuille 9'6" (2895,6mm). Uudempia minulla ei ole, mutta se on selvä, että millien osat ainakin pyöristetään pois metrijärjestelmässä. En kyllä ymmärrä miksi tavaravaunujen on oltava kapeampia, kun vetureiden on kuitenkin voitava ajaa esim. lastauslaitureiden vieritse (yllä olevat mitat ovat laituritason yläpuoliset).
kuva 11.11.2008 17:19 Eljas Pölhö  
  Ei se Irlannin kuormanulottuma niin kauhean pieni ole, matala se on, mutta leveämpi kuin keski-Euroopassa, paitsi tavaravaunujen osalta (ainakin ennen). Leveyksiä: Englanti (perinteinen) 2667mm (8'9"), Irlanti tavaravaunut 2895,6mm (9'6"), muu kalusto 3276,6mm (10'9"), yleiseurooppalainen (Bernin ulottuma) 3150mm (n.10'4"), USA (normi, sama kuin Irlanti) 3276,6mm (10'9"), Suomi 3400mm. Korkeus Englanti 3810mm (12'6"), Irlanti 4038,6mm (13'3"), yleiseurooppalainen 4280mm (n.14'0 1/2"), USA (normi) 4724,4mm (15'6") ja Suomi 5300mm.
kuva 11.11.2008 14:34 Eljas Pölhö  
  Nuoret lukijat voivat sitten arvuutella missä kohtaa raja tekee Hyrsylän mutkan. Aira Samulin on sieltä kotoisin ja hänen uusi Hyrsylän Mutkansa on Länsi-Uudellamaalla.
kuva 10.11.2008 21:47 Eljas Pölhö  
  Tämän mainion kartan http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/kartat/5linja.htm mukaan vain vuosien 1976-77 ja 1980-85 vitosen koko linjalla Töölöntorin silmukkaa lukuunottamatta ajaa joka osalla joku muu. Mutta ilmeisesti enää vajaat kaksi kuukautta, mikäli kolmosen reittimuutos tapahtuu ennusteen mukaan.
kuva 10.11.2008 10:54 Eljas Pölhö  
  Bitumi = Bitumen in English
kuva 09.11.2008 22:26 Eljas Pölhö  
  Pränttivirhe kaikissa kolmessa kuvassa, kohde on numero 940. Hienoja kuvia. Lukeeko tuossa puskinpalkissa "Manattu".
kuva 09.11.2008 21:50 Eljas Pölhö  
  Kiitos tiedoista. Kotkan eka Kisko-Kalle taisi olla KK15 (58.08.05-61.12.31), joka siirrettiin Haminaan 62.01.01 (en tiedä kuinka pitkäksi aikaa). Se ei kuitenkaan ollut Haminan ensimmäinen KK, koska joku oli siellä jo kesäkuussa 1960, mutta ei maaliskuussa 1961.
kuva 09.11.2008 21:21 Eljas Pölhö  
  Da-veturi näytti ensisilmäyksellä jotenkin oudolta tässä kuvassa, mutta sitten alkoi seljetä: Numerokyltti on poistettu ja tilalla on valkoisella maalattu numero kyljessä ja oveen teipattu uusi SJ:n logo. Keulanumerot on poistettu puskimien päältä ja maalattu etuoveen. Da 896 oli yksi viimeisistä käytössä olleista ja sen tehtävä talvella oli tuurata hyytyneitä X1-junia Tukholman paikallisliikenteessä. Se on nykyisin museoitu.
kuva 09.11.2008 13:03 Eljas Pölhö  
  Hamina oli toistakymmentä vuotta ainoa paikka, missä näitä näki (lukuunottamaata satunnaisia konepajamatkoja) ja siksi kai työkuvatkin ovat harvinaisia. Tapio on tainnut ottaa yli puolet niistä mitä olen nähnyt. Tuli mieleen toinen Haminan vaihtoveturi: Kisko-Kalle -pienvetureiden sijoituslistojen mukaan Haminassa on ollut sellainen ainakin vuodesta 1960 vuoteen 1966. Minulla ei ole aukotonta sijoituslistaa niille, joten en näe kaikkia muutoksia, mutta viimeisin oli ilmeisesti Lko-KK/Trr-Lko 10 ajalla 1965.10.12-1966.05.06. Onko niistä mitään muistikuvaa ja mitä työtä ne tekivät Haminassa tai Hillossa?
kuva 08.11.2008 11:09 Eljas Pölhö  
  Area ja zone eivät ole aivan synonyymejä. "Area" kuvaa yleensä löyhästi rajattua aluetta, kuten maatalousalue, kaupunkialue, mutta myös varastoalue. "Zone" tarkoittaa aluetta, joka on selkeästi rajattu ja poikkeaa oleellisesti viereisestä alueesta. Eli, jos ajattelee tupakointikiellon vaikutuksen laajenevan ympäristökortteleihin, voi käyttää "area", ja jos tupakointikielto koskee vain laiturialuetta ja asemarakennusta, kannattaa valita "zone".
kuva 08.11.2008 00:08 Eljas Pölhö  
  "Non-smoking zone" 4840 linkkiä, "No-smoking zone" 32000 linkkiä ja "Smoke free zone" 51 000 linkkiä (Googlessa, koko termi huomioiden). Tästä saadaan pitkä väittely ennenkuin kaikki perusteet on käyty läpi ;), vaikka demokraattisesti valiten viimeisin on eniten oikein.
kuva 07.11.2008 01:08 Eljas Pölhö  
  Tämä on ihan Alsthomin ranskalaista muotoilua. 4101-4154 valmistuivat Ranskassa 1974-75, 4201-4230 Saksassa 1980, parittomat teki Henschel ja parilliset Krupp Alsthomin mallin mukaan, 4301-4309 teki Alsthom 1983 ja 4401-4420 Alsthom 1985. Sähköinen voimansiirto, moottori SEMT 16PA4 185VG (1790kW), paino 82,5t ja nopeus 100km/h. Raideleveys metri, eli sama kuin Helsingin raitiovaunuilla. Numero näkyy kuvassa vähän huonosti, mutta taitaa olla Saksassa tehty yksilö. (Käyttäjä muokannut 07.11.2008 01:09)
kuva 06.11.2008 22:16 Eljas Pölhö  
  Voisi kuvitella, että on hyvä testailla outojakin junia näytöllä - ajatellen esim. tulevia tilausjunia. Hyvä palvelu rautatieharrastajille oli tuskin päällimmäisenä mielessä.
kuva 06.11.2008 16:53 Eljas Pölhö  
  Havaitsin palaneen 1002 ensimmäisen kerran 1.5.1968 ja silloin Riihimäen talleilla sanottiin, että hytti paloi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (28-29.4.68) veturin ollessa pilttuussa 10. Tuli vaan karkasi. Viimeinen havaintoni vaurioituneesta hytistä on 23.7.1969 (siis reilu vuosi myöhemmin). 6.9.1969 veturi 1002 ei enää ollut Riihimäellä. 1002 korjattiin ja se veti viimeisen vakinaisen höyryvetoisen henkilöjunan Helsingistä 30.5.1970. Juna H213 Hki-Ri, jatkoi H231 Ri-Tl ja palasi TK2042 Tl-Korttio (H232 lakkauttamisen johdosta ei ollut paluujunaa, joten kulkuun asetettiin mainittu kiitotavarajuna, oli siis aikataulukauden viimeinen päivä ja H232 oli aamujuna). Sen vaunusto oli 15 Vok+2 Hdka+2 Gbk+1 Ob+1 Eis+2 Ei+1 F. Kesäkuun 2 seuraavaa viikkoa veturi seisoi Riihimäellä aina samassa paikassa ja 18.6.1970 se laitettiin kylmänä jonoon muiden Hr1-vetureiden kanssa.
kuva 04.11.2008 11:09 Eljas Pölhö  
  Joo, nyt kun kuva on skannattu värilliseksi, niin halukkaat voivat vaihtaa värin ja sävyn mieleisekseen esim. Photoshopissa: Image--Adjustments--Variations, mikäli nykyinen savenharmaan ja rusehtavan yhdistelmä ei miellytä :)
kuva 04.11.2008 00:08 Eljas Pölhö  
  Toivottavasti en tuota pettymystä, mutta tämä on mustavalkoinen originaali. Se on kellastunut niin tyylikkäästi, että päätin säästää värin skannatessa.
kuva 03.11.2008 22:25 Eljas Pölhö  
  Haaparannassa on ollut aikoinaan kolbrygga med kran (hiilestyspaikka ja nosturi), joten voisi hyvin olla sieltä kotoisin.
kuva 03.11.2008 22:13 Eljas Pölhö  
  Sattuipas varsin samanlainen museoesineenä. Missä se on tarkemmin sanoen, Haaparannassako? On täysin uusi tuttavuus minulle.
kuva 03.11.2008 21:59 Eljas Pölhö  
  Kiitos perusteellisesta selvitystyöstä. Tiilitehtaille on tyypillistä, että savenotto aloitetaan tehtaan läheltä ja vuosien mittaan joudutaan siirtymään yhä kauemmaksi sopivaa savilaatua sisältävää aluetta etsittäessä (mikä tahansa savi ei kelpaa tiilien tekoon). Ketjukauhalla varustettua kaivuria käytettäessä syntyi varsin siisti reunapenger, joka muutamassa vuodessa maastoutui tyylikkäästi ja usein vaatii maastotutkimuksia löytyäkseen. Minun edelleen kateissa oleva karttani oli tuoreempi, ehkä 1940-luvun lopulta, ja muistikuvan mukaan jompikumpi viimeiseen linkkiin merkityistä alueista olisi voinut olla radan päätepiste. Veikkaisin, että Suksisuo on aikoinaan ollut laajempi käsite kuin mitä uusista kartoista voisi päätellä.
kuva 02.11.2008 15:35 Eljas Pölhö  
  Suuremman kuormanulottuman ansiosta suomalaiset höyryveturit ovat yleensä korkeampia kuin useimmat muut ja esim kattilan keskilinja on korkeammalla ja hytti on korkeampi ja tilavampi kuin monissa muissa maissa. Savunnostolevyjä on maailmalla ollut useaa mallia ja niiden tarkoitus on ollut estää savun laskeutuminen hytin eteen pilaamaan muutenkin huonoa näkyvyyttä. Niiden tarve on riippunut mm. kattilan pituudesta ja veturin etuosan rakenteesta, mikä on aiheuttanut erilaisia ilmapyörteitä. Jos vertaat Hr1:n ja tämän etuosaa, niin huomaat suuria eroja. Savunnostolevyjen tarve on yleensä ollut suurin nopeakulkuisissa vetureissa, joissain muissa ehkä enemmänkin tyyliseikkana (esim. SJ:n Gp/Gt). Ruotsissa käytettiin kattilan kylkeen kiinnitettyjen levyjen ohella paljon piippuun kiinnitettyä taaksepäin kohoavaa pienehköä levyä, ei kuitenkaan tämän kuvan veturisarjassa.
kuva 02.11.2008 01:04 Eljas Pölhö  
  Tämä ohjaamo-osuus on muutosrakennettu vuosina 1994-2002 vaunuihin, jotka alunperin valmistettiin 1980-luvulla. Kuvan vaunu oli alkujaan Büffetwagen Bmpz 5081 85-75502, muutettu nykyiseen asuun ja numerolle Bmpz-s 5081 80-73088 vuonna 1998. Ohjaamon ja matkustamon välissä on etuovesta kahden seuraavan ikkunanmitan pituinen osasto polkupyörille. 75000-sarjassa siinä on matkatavaraosasto.
kuva 02.11.2008 00:26 Eljas Pölhö  
  3000-sarja on perävaunuja vuosilta 1967-1968.
kuva 02.11.2008 00:23 Eljas Pölhö  
  Matkatavaravaunu konduktööriosastolla vaikuttaisi olevan ryhmästä Dmsz 5181 95-70000 -- 70014 ja vuodelta 1982.
kuva 02.11.2008 00:08 Eljas Pölhö  
  2100-sarjan vaunut ovat vuosilta 1994-1997.
kuva 02.11.2008 00:06 Eljas Pölhö  
  Tämän sarjan vaunut ovat vuosilta 1966-1968.
kuva 01.11.2008 23:59 Eljas Pölhö  
  EuroRunner-perheeseen kuuluva Hercules-sarjan veturi. Lähdeteokseni on vuodelta 2003 ja silloin näitä oli tai oli tilattu Itävallan lisäksi Hongkongiin Kowloon-Canton radalle ja tarkoitus oli ottaa niitä Siemens Dispolok vuokraveturikantaan ER20-tunnuksella. Itävallassa on 4-numeroiset sarjatunnukset ja sähköveturit alkaa 1:llä ja dieselveturit 2:lla.
kuva 01.11.2008 23:38 Eljas Pölhö  
  Olisko B4ip 3060-3069 ryhmästä, virtaviivaisia "Stromlinienform" vaunuja vuodelta 1940 (alkujaan C4ism).
kuva 01.11.2008 22:39 Eljas Pölhö  
  Yppis: VR:n Pasilan konepaja möi aikoinaan Dm4 moottorivaunujen valmistelaatat (Valmet) sekä niiden telien valmistelaatat (osa Valmetin ja osa Tampellan valmistamia). Varmaan suuri osa näistäkin laatoista vielä löytyy. Mutta vaatii tietysti vähän duunaamista ennenkuin laattojen ja käsikaiteiden ympärille on saatu puuttuvat detaljit ja toimiva Dm4.
kuva 01.11.2008 21:06 Eljas Pölhö  
  Se oli Kalle Jalkanen http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Jalkanen
kuva 01.11.2008 17:17 Eljas Pölhö  
  Katso alin rivi http://fi.wikiquote.org/wiki/Tuntematon_sotilas
kuva 01.11.2008 17:08 Eljas Pölhö  
  Huomautus TK:n matkakertomuksessa 317/4.1.1969: Junan H243 konduktöörin lakki putosi konduktöörin päästä konduktöörin tullessa liitevaunusta vetovaunuun Nummelan ja Muijalan välillä. Juna pysähtyi ja peruutti takaisinpäin noin 200 metriä, kunnes lakki löytyi. Lakin sijainti oli noin 20 metriä Turuntien sillasta Hyvinkäälle päin. Lakki sijaitsi keskellä rataa eivätkä junan pyörät kulkeneet sen yli. Mikäli lakki olisi pudonnut 20m myöhemmin, olisi se luultavasti pudonnut keskelle 1-tietä. Juna myöhästyi tapauksen johdosta noin 5 minuuttia, mikä aika saatiin kovalla ajolla helposti takaisin.
kuva 01.11.2008 16:45 Eljas Pölhö  
  Puuttuneet Vv14:t ovat voineet olla myös konepajakäynnillä Kuopiossa (vai oliko Hillossa käyttöä useammalle päivystäjälle sunnuntaisi?). Elokuussa (27.8.68) 1708 ja 1709 olivat Kuopiossa konepajan vieressä, mutta eivät enää joulukuussa.
kuva 01.11.2008 16:31 Eljas Pölhö  
  Näin junan M741 Kouvolassa myös 11.4.68 ja silloin siinä oli 1612-1611, joten pariveto Kv-Ikr oli varmaan pysyvä järjestely viimeiset kuukaudet.
kuva 01.11.2008 01:56 Eljas Pölhö  
  Kävin Haminassa 28.4.1968 ja silloin vaunustot olivat: M741 Kv-Ikr: 1604-1620-3703-22228-22280. M741 Ikr-Kta 1620-3703-22228-22280. M757 Ikr-Hma 1604 (yksin ) ja M760 Hma-Kv 1604-22387. sekä M742 Kta-Kv 1620-22280-22228-3703. Haminan tallissa olivat silloin 1707, 1708, 1709 ja 1968. M741:ssä molemmissa moottorivaunuissa oli miehitys, kun Dm4:ssä ei ollut kaksinajolaitteita. Vähän ennen M741 lähtöä Kv:sta sinne saapui Vainikkalasta P10 Hr1 1019 vetämänä.
kuva 01.11.2008 01:30 Eljas Pölhö  
  Tsekin pendot ovat sarjaa 680, mutta niiden numerointi on ensimmäinen 681.001-081.001-683.001-084.001-684.001-082.001-682.001 (0-alkuiset liitevaunuja, 6-alkuiset moottoroituja) ja seitsemäs on (samat sarjat).007 . Casino Royalessa esiintyi ilmeisesti .007-loppuinen runko. Nimi Kry¨tof viittaa tsekkiläiseen julkkikseen ja Prahan kansallisteatterin näyttelijään Richard Krajco'on, joka on yhtyeen Kry¨tof vetäjä, kuten Väiskin linkistä ilmenee. Rautatiet sponsoroivat tapahtumaa, jossa maailmankuulu valokuvaaja Antonín Kratochvíl valokuvasi pendolino-junassa RK:n 4.5.2006. A.K:n valokuvanäyttely avattiin Prahan päärautatieasemalla samoihin aikoihin. Sponsoroinnin kunniaksi myös yksi pendo nimettiin yhtyeen mukaan. Oheisessa linkissä kuvia mainosteippauksista ja tsekinkielellä vähän selitystä: http://www.pendolino.cz/Members/Honzik/folder.2005-10-31.5023789651/document.2006-10-05.8257421785/view?searchterm=Krystof (linkki voi katketa, joten copy+paste jos kiinnostaa). Lisäys: Krajco, c:n päällä pieni v, mutta en saa sitä kirjainta jäämään näkyviin tälle sivulle. (Käyttäjä muokannut 01.11.2008 01:33)
kuva 31.10.2008 12:56 Eljas Pölhö  
  Nykyinen ratalinja näkyy karttapaikan mukaan kulkevan eri puolella maantietä (katua?) kuin ennen. Onko vanha penger muutettu pyörätieksi vai onko tie ehkä levennetty entisen penkan päälle?
kuva 30.10.2008 11:07 Eljas Pölhö  
  Satamaraiteesta https://vaunut.org/kuvasivu.php/52928
kuva 28.10.2008 22:41 Eljas Pölhö  
  Tämä yksilö on kyllä Suomessa tehty, se on Suomen Valtion Rautateiden (SVR) Helsingin konepajan neljäs veturi, valmistunut 1888. Näitähän taidettiin aikoinan kutsua nimellä "pikku-rusko" ja jos siitä voi jotain päätellä, niin ruskea väri ei ole mikään keksitty juttu. Oli SVR:llä kyllä pari Amerikassakin tehtyä mogul-sarjaa. 135:ssä oli hylkäysaikanaan kattila 9412 ja saattaa olla vieläkin. Se on siis 12. vuonna 1894 rekisteröity kattila, tosin numero annettu taannehtivasti 1920-luvun puolivälissä kun kaikki VR:n kattilat uudelleennumeroitiin. (Käyttäjä muokannut 28.10.2008 22:42)
kuva 28.10.2008 19:38 Eljas Pölhö  
  Kuva taitaa olla otettu heti 3-tien sillan jälkeen, jolloin oikealla häämöittää Vakkurin kauppapuutarhan rakennuksia.
kuva 28.10.2008 19:34 Eljas Pölhö  
  Muistaako joku milloin hytti ja tenderi on maalattu ruskeiksi ja milloin se on saanut katoksen päänsä päälle? Kumpikin 1984 jälkeen, mikä taitaa olla viimeisin havaintovuoteni.
kuva 28.10.2008 16:03 Eljas Pölhö  
  Itse asiassa yläradan pituus on 2,6km. Jos katsoit matkan kilometritolpista, niin ne on merkitty funikulaarin (pituus 1.388km) alapisteestä. Sillä lavetilla on kuljetettu myös höyryveturia (alkujaan höyryveto ja sitten varaveturina, ajalla 1938-1948 sillä oli 92 käyttöpäivää) ja myöhemmin dieselveturia hoitamaan yläradan liikennettä poikkeustilanteissa (esim vaunu- tai sähköistyshuoltojen aikaan). Kukaan ei varmaan kuvittele liikenteen olevan voitollista, mutta jos maaseutua ei haluta tyhjentää, sinne järjestetään julkinen liikenneyhteys.
<<   >>