Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	26.09.2008 12:57	Eljas Pölhö
		Täällä on video nykyisin käytettävästä lumilingosta lumimyrskyssä http://vejret-dyn.tv2.dk/article.php/id-10148062.html
	26.09.2008 11:55	Eljas Pölhö
		2201 otettiin vakituiseen käyttöön viisi päivää ennen veturia 2200. Koeajojen alkamisesta minulla ei ole käsillä mitään materiaalia, enkä siten vastusta ajatusta että 2200 olisi ensimmäisenä liikkunut omalla koneellaan.
	25.09.2008 23:33	Eljas Pölhö
		Ihan kuin olisi numero 571 eli Hv1. Se ajoi viimeisen ajonsa Seinäjoella kesäkuussa 1963. Veturissa oli silloin niinkin uusi kattila kuin nro 5701. Meniköhän se romuksi samalla kuin muu osa veturista vuonna 1967 vai pääsikö se syntysijoilleen Hyvinkään konepajalle kattilavarastoon?
	25.09.2008 22:08	Eljas Pölhö
		Minä olen joht. Nymanin kanssa samaa mieltä. Minusta veturi on valmis kun se on luovutuskunnossa ei silloin kun sillä tehdään ensimmäinen koeajo. Muut perusteluni ovat täällä sivun alareunassa https://vaunut.org/kuvasivu/10156
	25.09.2008 12:21	Eljas Pölhö
		joht. Nyman: näyttää jääkuutiot sulaneen tämän rautatien varrelta http://hem.passagen.se/bossema/okj/Qoornoq%20X-press/Qoornoq%20X-press.htm
	24.09.2008 21:07	Eljas Pölhö
		Tarkastuslaatta näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/52011 tämän valmistuslaatan alapuolella. Sieltä voi käydä kurkkaamassa kattilan historiaa (katsastuspäivät ja missä vetureissa se on ollut)..
	24.09.2008 20:56	Eljas Pölhö
		Vuonna 1939 valmistui neljä P1/R1 (Hr1/Tr1) kattilaa numeroiltaan 3908-3911. VR:n kattlanumeroissa kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisee valmistusvuoden ja kaksi seuraavaa järjestysnumeron ko. vuonna valmistetuille kattiloille. Minulla ei ole käsillä lähdettä, josta näkisin, mihin 3911 oli sijoitettu uutena vai oliko se varakattila. Tr1 1088 oma alkuperäiskattila oli numeroltaan 5514 (Tarkastettu T 22.12.55, S 14.11.58), Veturi oli Hyvinkään konepajalla L1 luokan korjauksessa 29.8.61-3.10.61 välisenä aikana (Kv:sta lähtö ja tulo pv:t). Siinä yhteydessä siihen asennettiin kattila numero 3911, jonka T tarkastus oli 2.10.61. Jos veturin kattilantarkastuslaatta on tallella, siitä löytyy myös tarkastukset S 11.1.65, T 25.9.67 ja S 2.6.71 sekä tietysti aiemmat tarkastukset ja maininta missä veturissa tai vetureissa se on ollut.
	23.09.2008 21:52	Eljas Pölhö
		Verrokkikuva erosta https://vaunut.org/kuvasivu.php/42791
	22.09.2008 16:16	Eljas Pölhö
		Uusimman TÅG-lehden tekemässä haastattelussa MTAB-yhtiön veturivastaava sanoi, että Dm3:t poistuvat malmijunista 2009 lopulta alkaen uusien Iore-vetureiden saapuessa. Viisi jää sesonkiluonteeen liikenteeseen (kuten hiilijuniin). Muutama hyväkuntoinen jätetään varalle ja loput romutetaan. Tällä näkymällä viimeinen Dm3 konepajakorjaus tehdään tänä syksynä. Nyt alkaa siis olla viimeiset hetken suunnitella Dm3-kuvausmatkaa, jos niitä haluaa nähdä malmijunissa.
	22.09.2008 15:56	Eljas Pölhö
		Tr1 1061-1080 on tehty Saksassa. Syynä lyhyempi toimitusaika kuin kotimaisilla tehtailla ja samalla saatiin saksalainen näkemys vetureiden rakenteesta ja niihin tehtiin joitakin muutoksia aiempiin yksilöihin verrattuna.
	22.09.2008 15:45	Eljas Pölhö
		Tätä kulkuneuvoa käsiteltiin lauantaina (20/10) Gävlessä Rautatiehistoriallisessa tutkijaseminaarissa parinkymmenen ukon voimin. Lopputulos oli, että valmistaja on ruotsalainen Ljusne-Voxna. Rakenteeltaan ja yksityiskohdiltaan hyvin samanlainen on ollut Säröbanan -radalla Göteborgissa ja siellä se toimi ikäänkuin taksina (kiskoilla siis) tai tilausajokiskoautona 1920-luvulla. Sen valmistusvuosi oli 1918, joten sitä ikäluokkaa tämäkin on.
	19.09.2008 02:21	Eljas Pölhö
		John kaipaili määrittelyitä. Tällä niitä olisi http://www.kaupunkiliikenne.net/Maaritelmia.htm
	19.09.2008 01:47	Eljas Pölhö
		ROSLAGSBANAN: Puhtaana rautatienä Roslagsbanan aloitti. Junat kohtasivat Norrtäljen satamassa Suomen laivat kesinä 1960-1962. Raideleveys oli 891mm (ei jää Johnin näppäilyvirhe muistiin, nopeusrajoituskaan ei ilmaista markoissa). Sähköistys on toiminut neljällä eri jännitteellä vuosien mittaan, 600V vuodesta 1895, 660V vuodesta 1906, 750V vuodesta 1939 ja nykyinen 1500V vuodesta 1946. Ajalla 1895.05.15-1960.10.01 ajoivat junat katua pitkin Stockholm Ö ja Engelbrektsplan välillä, mutta kun junat alkoivat häiritä autoliikennettä piti rata purkaa matkustajien vastustuksesta huolimatta. Päättäjien mielestä yksi ylimääräinen kulkuneuvon vaihto ja toisen lipun ostaminen ei ollut mikään syy pillittämiseen. Yhteinen matkalippu saatiin aikaiseksi jo reilun kymmen vuoden suunnittelun jälkeen. HOLMENKOLLEN: Holmenkollenin radan ensimmäiset 12 vaunua olivat 2-akselisia ja niiden leveys oli 2000mm, pituus 7400mm, akseliväli 1800mm, nopeus 25km/h eli aika raitiovaunumaisia. Kolme taitaa olla säilynyt museoesineinä (numerot 1, 3 ja 8). Samaa kaliiberia oli 10 perävaunua, joista kolme myytiinkin Oslon (silloin Kristianian) raitioteille. Tasapainon (ratikka vai juna) vuoksi viisi myytiin Rjukanbanille (norjalainen yksityisrautatie).
	16.09.2008 23:39	Eljas Pölhö
		Aikanaan tämän näköisen veturin olisi voinut käydä kuvaamassa vaikka Naantalissa. Tämä Ofotbanenin Z71 706 oli aiemmin ruotsin SJ:n ja GC:n Z70 706, muutettu 1991.04.11 veturista Z65 554, valmistetiedot KVAB Kalmar 273 vuodelta 1965. Naantalin Z65 oli (enimmäkseen) 559, KVAB Kalmar 281/1965. Muutos Z65:stä Z70:een käsitti moottorin ja vaihteiston vaihdon, mikä vaati kehykseen pienen korotuksen (rättisitikkaefekti?). Verrokkikuva Naantalista https://vaunut.org/kuvasivu.php/38753
	01.09.2008 18:43	Eljas Pölhö
		Nyt se on Tmz, niinkuin nokalla lukee. Alkujaan se oli Tanskan DSB:n Mz, tai tarkemmin Mz (II) eli toista sarjaa. Lisää kuvia ja tietoja sarjan vetureista on http://www.jernbanen.dk/motor.asp?s=8&litra=MZ&typenr=2
	01.09.2008 16:13	Eljas Pölhö
		Kappas vain, Multamäki on pudonnut maailmankartalta. Laitetaan se sinne takaisin. Kartan alalaidassa rata sukeltaa tunneliin ja näkyy myös puretun itäisen mutkan pohjoispää. Se rata kiersi Venekallion seisakkeen kautta. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Multam%C3%A4ki&y=6762961&x=3483547&lang=FI
	31.08.2008 19:26	Eljas Pölhö
		Sörnäisten järvi on kuivattu 1820.luvulta alkaen. http://www.seisake.net/satamarata2/historia.php ja kolmannessa kappaleessa http://www.alppila.net/index.php?option=com_content&task=view&id=81&Itemid=231
	30.08.2008 23:40	Eljas Pölhö
		Näyttää ihan kalastajakylältä. Ei tainnut olla vielä Tallinnan kilpailija satamakaupunkina, Rantaviiva on kyllä muuttunut aikalailla ja saaret jääneet vain paikannimiksi.
	30.08.2008 00:39	Eljas Pölhö
		"Ravessimonttu" on alue, jossa traverssivaunun kiskot ovat. Traverssivaunu on se, jonka päällä ensimmäisen linkin rata-auto seisoo. "Ravessi" on suomalainen ääntämys "traverssista", joka on vierasperäinen sana ja panee suomalaisen kielen solmuun. Siirtopöytä on supisuomalainen nimi ja vastaavasti "ravessimonttu" voisi olla "siirtopöydän kaivanto".
	29.08.2008 16:26	Eljas Pölhö
		Silmukka, vaan ei ympyrä oli aikoinaan myös Porissa. Mäntyluodosta joen vartta Rosenlewin tehtaalle, sieltä Haapamäen radalle ja Porin aseman ohi takaisin Mantyluotoon. Palanen joenvierustaa kulkenutta rataa on puuttunut jo vuosikymmeniä, eikä taida joenrantaosuudesta olla enää mitään jäljellä. Soraraiteiden liittymissä olleita kolmioraiteita on ollut myös Alavudella, Jämsän länsipuolella ja Kannonkoski-Varanen välillä.
	29.08.2008 16:07	Eljas Pölhö
		Kalix-Haparanda työt alkaa tänä vuonna ja arvioidaan valmistuvan 2012. Vanha rata puretaan. Pitkä linkki http://www.banverket.se/sv/Amnen/Aktuella-projekt/Projekt/1869/Haparandabanan/Nyheter/2008/Klartecken-for-Haparandabanans-strackning-forbi-Sangis-i-Kalix-kommun.aspx
	29.08.2008 15:33	Eljas Pölhö
		Kun tarkkaan katsoo, niin kartassa näkyy kääntöpöytä, minkä kautta Sörnäisten kuritushuoneen liikenne hoitui. Radan vetovoima näkyy tässä https://vaunut.org/kuvasivu.php/17473 ja kääntöpöytä tässä http://www.elka.fi/Kuvahaut/Kuvat/SuuretKuvat/S01878/S_01878_000800.jpg Kolmioraiteita on lueteltu täällä https://vaunut.org/kuvasivu.php/51344
	29.08.2008 10:59	Eljas Pölhö
		Ruotsissa on ollut iso määrä nollapisteitä, kun yksityisiä yhtiöitä on ollut kymmenittäin ja km-tolppien paikkoja ei aina (koskaan? heti?) muutettu ratojen siirtyessä SJ:lle. "Ongelma" on kuitenkin selvästi helpottunut viimeisten 40v aikana, kun sivuratoja on purettu.
	28.08.2008 23:53	Eljas Pölhö
		Olevia (luulisin) kolmioraiteita myös Kotka, Lahti ja Varkaus, purettuja esim. Salmenkylä, Misi, Aavasaksa, Vuonos, Parikkala, Koria, Karjaa, jne
	27.08.2008 19:20	Eljas Pölhö
		The Narrow Gauge Steam Locomotives of Estonia, kirj. Peeter Klaus with Keith Chester, julk. Stenvalls (2005, ISBN 9172661658) löytyy vain englanninkielisenä. Teollisuusvetureissa on Jukka Nurmisen arkistotutkimusten tuloksilla suuri osuus. Tekninen toteutus ja kartat ovat minun käsialaani. Muistelisin, että sitä saa edelleen Suomen Rautatiemuseosta. Kirjasta löytyy kuvia Suomesta sekä uusina että käytettyinä (mm Jokioisten ja Karkkilan radoilta) toimitetuista vetureista.
	27.08.2008 17:37	Eljas Pölhö
		Taitaapi tällä radalla olla useampia km 199 tolppia perätysten ja ne pitää erottaa jotenkin. Kun reitti siirrettiin kiertotielle, niin oli helpompi tehdä "a"-tolppa/tolppia kuin merkitä koko rataosa uusiksi. Säästö se on pienikin säästö.
	25.08.2008 14:04	Eljas Pölhö
		# = No. = Nr = Nro = N:o
	25.08.2008 10:23	Eljas Pölhö
		Ei ole lehteä, näin sen lounaspaikassa. Kuulin jutun jo aiemmin asemalla, joten vilkaistiin lehti TPL:n kanssa. Oli melko varmasti "Loviisan Sanomat".
	25.08.2008 00:09	Eljas Pölhö
		Lähtöisin Mäntän radan varrelta ja päätynyt Vilppulan satamaan (arvauksia)
	24.08.2008 18:42	Eljas Pölhö
		Heh, aivan oikein. Porlammi lukee muistikirjassakin, mutta sormet näpyttelivät ihan vaan sinnepäin. Sen siitä sain kun puutuin toisten kömmähdykseen.
	24.08.2008 17:36	Eljas Pölhö
		Jep, Tampereelta se on. Se oli toinen liikenteessä olleista museobusseista. Toinen vm 66 Scania/Ajokki ÅL-rekisterikilvin häämöttää kauempana.
	20.08.2008 18:14	Eljas Pölhö
		Eikös Alppilassa Viipurinkadun-Porvoonkadun risteys tunnettu ennen nimellä "kuuskulma". Eli siis 3B/3T "vanha päättäri".
	21.07.2008 16:35	Eljas Pölhö
		Näiden 1972-74 tehtyjen valmistaja on MAN, museovaunun (vuodelta 1901) valmistaja on Van der Zypen & Charlier.
	21.07.2008 11:09	Eljas Pölhö
		Junakuva näyttää kirjassa/lehdessä paremmalta kun se ajaa kohti sivujen taitosta eikä "ulos" sivuilta. Näin päin kuva on tarkoitettu taitossa oikealle puolelle ja peilikuva vasemman puoleiselle sivulle. Useat kustantajat (mm minun työnantajani) noudattavat tätä sääntöä "mahdollisuuksien" mukaan. Nykyisin ei kuitenkaan kuvia enää käännetä peilikuviksi, vaan mieluummin hyväksytään "väärään suuntaan" ajava juna.
	18.07.2008 22:41	Eljas Pölhö
		My 1145 myyty 2002 OHJ/HTJ:lle (yhteisnimi Holbaek-banerne),missä sai numeron 105. Siellä edelleen, mutta rata on nyt nimeltään VLB (Vestsjaellands Lokalbaner A/S).
	17.07.2008 23:35	Eljas Pölhö
		Kuvassa eroittuu vaunun päädyssä oleva "näköalapaikka", josta oli hyvä kurkkia radan suuntaisesti joko tulo- tai menosuuntaan.
	17.07.2008 20:22	Eljas Pölhö
		Kaikilta rakenneosiltaan vastaavaa kulkuneuvoa ei ole vielä tullut eteen, mutta pitäydyn olettamuksessa, että tämä olisi ruotsalaista valmistetta. Ensisijainen veikkaukseni on edelleen Ljusne-Voxna, koska se toimitti useita moottoriresiinoita Suomeen sekä VR:lle että yksityisille rautateille. Mutta siihen asti kunnes varmistus tulee tavalla tai toisella, voi aina ihmetellä olisiko tämä se Helsingfors Asfelt AB:n vuonna 1916 valmistama moottoriresiina, mistä ei vielä liene yhtään tunnistettua valokuvaa.
	17.07.2008 01:55	Eljas Pölhö
		Eiköhän tämä ole itävaltalainen, valmistaja Sigl (Wiener Neustadt) 1657/1873 "Rittinger", joka valmistettiin Wienin maailmannäyttelyyn. Seuraavana vuonna myytiin ÖNWB:lle (Österreichische Nordwestbahn), sarja Ia numero 81 ja vuodesta 1909 kkStB 201.01 (kaiserlich-königlich Staatsbahnen, kaiserlich-königlich Österreichische Staatsbahnen). Netistä löytyy takaviistokuva http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Rittinger_Weltausstellung.jpg
	16.07.2008 21:41	Eljas Pölhö
		KDs1 palautettiin 5. helmikuuta 1960, vaikka virallinen vuokra-aika jatkui 17.3.1960 saakka. Maaliskuusta marraskuulle 1960 se oli koekäytössä SJ:llä Pohjois-Ruotsissa ja luovutettiin Norjaan NSB:lle 9. joulukuuta 1960. Kosovoon se lähetettiin 9. tammikuuta 2001.
	16.07.2008 21:11	Eljas Pölhö
		Katselin Hr12 ajoja Kemijärvelle vuosilta 1968-69 Tapani Kilpisen ja omista matkakertomuksista sekä vetureiden ajopäiväkirjoista poimittuja merkintöjä ja kertaakaan sama veturi ei ajanut koko matkaa Helsingistä Kemijärvelle tai takaisin. Itse asiassa veturinvaihtoja oli yllättävän monia. P63 kulki yleensä samalla veturilla vain Hki-Tpe, Tpe-Sk, Sk-Roi ja sitten P59:llä Roi:lle saapunut Hr12 jatkoi P63 Roi-Kjä ja P64 Kjä-Kem ja siinä vaihtoi junaan P60 (Kem-Tpe). P64:ssä Kemin jälkeen oli veturin vaihto joko Ol tai Sk ja uudelleen Tpe. Kesäkaudella P63-P64 oli Oulun ja Kemijärven välillä usein Sv12, mutta ei talvikaudella, jolloin vaunuja piti lämmittää höyryllä. Kemijärvellä Hr12 kierto oli kaikissa havainnoissa P63-P64, eikä täyteajoja tai tavarajuna-ajoja ollut (havaintoja tosin vain noin tusina vuodessa).
	16.07.2008 11:27	Eljas Pölhö
		Suomessa otettuja KDs1 kuvia on kovin niukalti saatavilla, eikä minullakaan ole nyt tarjolla yhtään. Lylyn vesitornissa oli joku vuosi sitten kahvila, jossa oli valokuvakansio, jossa yksi Nohab-kuva. Jos kahvio vielä toimii, niin siellä kannattaa pysähtyä ja alkaa keskustella vanhoista valokuvista ... Oheisessa linkissä on tuoreehko kuva ent-KDs1:stä Kosovossa http://www.nohab.hu/nsb3643-3big.jpg Unkarilaisen kotisivun englanninkielinen versio on http://nohab.hu/indexeng.html
	15.07.2008 15:31	Eljas Pölhö
		Tämä on AEG 7621/1958. AEG 7520/1957 oli Outokumpu 16 ja AEG 7521/1957 oli akkuveturi, joka jäi Saksaan (Hibernia AG, Zeche Schlägel und Eisen, Herten-Langenbochum). Sen raideleveys oli 500mm. Kuvan veturin raideleveys on 750mm.
	12.07.2008 19:52	Eljas Pölhö
		Helsingborg Gb (Hbgb) = Helsingborg godsbangård
	04.07.2008 00:27	Eljas Pölhö
		Jollei löydy, niin älä lopeta harvinaisten dokumenttien postitusta. Helppohan tuo on katsojankin rajata mieleiseksekseen kuvaruudusta Snapz Pro:lla tai kopsata kuva ja sitten sitten leikellä. Näitä aikanaan kuvaamatta jääneitä juttuja on niin paljon, että kaikki "vähemmän kuin täydelliset" avustukset otetaan kuitenkin kiitollisuudella vastaan. (Käyttäjä muokannut 04.07.2008 00:29)
	30.06.2008 11:49	Eljas Pölhö
		Hr13/Dr13 pikkuveljien CC2400 kuvia Etiopiasta löytyy linkkejä seuraten http://www.train-franco-ethiopien.com/index.html (siis machines diesel - CC Alsthom - Galerie 19). Suora linkki on pitkä (joku joka osaa voisi lyhentää tämän, jottei katkea matkalla): http://www.train-franco-ethiopien.com/Machines%20Diesel/CC%20Alsthom/19%20CC%20Alsthom/index.html
	26.06.2008 11:33	Eljas Pölhö
		Kiva kun oli tallella. Nämä on hyödyllisiä kun muistitieto hämärtyy vuosien mittaan.
	26.06.2008 11:28	Eljas Pölhö
		Kyllä Hr12 kävi säännöllisesti Kemijärvellä 1960-70-lukujen taitteen molemmin puolin. Mistä ja mihin, ajallisesti ja maantieteellisesti, saattaa selvitä kun käyn taas joskus arkistoni paikkakunnalla. Muisti riittää vain siihen, että niitä kulki junissa P63 ja P64, mutta olisivatko sitten viettäneet koko päivän Kemijärvellä on liian vaikea muistettava. Silloin kun Kemi-Rovaniemi oli vielä kevyesti kiskotettu (1950-60-luvuilla), oli Roi-Kemijärvi välille sijoitettu yksi Tv1 tai Tv2 veturi kerrallaan talvikaudella maan ollessa roudassa, jolloin sellainen voitiin siirtää rajoitetulla nopeudella Kemistä.
	09.06.2008 17:46	Eljas Pölhö
		Sampolle: Suomessa oli ennen paljon miehitettyjä tasoristeyksiä. Minunkin koulumatkalleni 1950-luvulla sattui kaksi, Hyvinkää-Helsinki-tien tasoristeykset Hangon radan kanssa Hyvinkäänkylässä Hevosmäen juurella (Åvik ja Pienviljelijäopisto - nyk. kai maatalousopisto) ja Nopossa (Nopon koulun lähellä, silloin ei sitä koulua ollut). Kummassakin oli kammella veivattavat puomit ja naisimmeinen veräjänvahtina. Mökki oli kyllä paljon pienempi kuin tässä kuvassa näkyvä.
	08.06.2008 19:56	Eljas Pölhö
		Minusta tällä ei ole enää tekijänoikeussuojaa, jos se on painettu vuonna 1965. 1965 ja sitä vanhemmat menettivät suojansa ennen vuoden 1991 lakiuudistusta eivätkä valokuvia koskevat siirtymäsäädökset vuonna 1991 tai 1995 ole palauttaneet valokuvasuojaa. En tiedä onko kukaan riitauttanut tällaista asiaa. Joka tapauksesta voi ko julkaisusta kirjoittaa arvostelun ja liittää siiitä kuvatun osan, esim sivun, arvosteluun. Se on ainakin sallittu.
	06.06.2008 20:37	Eljas Pölhö
		Raideleveys on 1000mm, niinkuin ennenkin. Muussa tapauksessa olisi aika pitkiä turisteja sillalla :)
	21.05.2008 12:49	Eljas Pölhö
		Oikein muistit, liikenteen aloittamispäivänä olivat matkat ilmaisia kaikissa junissa välillä Helsinki-Kirkkonummi, niin vakiojunissa kuin ylimääräisissä Kauniaisten junissakin.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset