Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.01.2014 07:26 | Esko Maasalo | ||
| Vetovaunun jäähdytyksen säätö on kevätasennossa pari yläkulmaa roikkuen kevätlämmöstä kun jo nautiskellaan. | ||||
|
08.01.2014 20:19 | Esko Maasalo | ||
| Ajan kuvassa jotenkin herkkä yksityiskohta vasemmalla tolpan edessä radan ylitystä odottava huivipäinen mummo keppi kädessä ja kassi toisessa! | ||||
|
31.12.2013 10:41 | Esko Maasalo | ||
| Näissä ongelmissa tulee aina vaan mieleen, että otetaan sieltä mistä halvimmalla saadaan materiaalista ja kestävyydestä viis: eihän se mitään sitten maksa kun liikenne seisoo ja korjauksethan ovat ihan halpaa huvia. Kokonaiskustannukset unohdetaan edelleen kilpailutuksen huumassa. Olikohan rantaradan tietoliikennekaapeleissa, jotka alkuun ainakin usein reistailivat ja liikenne seisoi, sama hankinta/huoltokustannusjousto? | ||||
|
16.12.2013 18:26 | Esko Maasalo | ||
| Joltakin on varmaan vielä puuttunut tuollainen kokoelmistaan. | ||||
|
16.12.2013 18:23 | Esko Maasalo | ||
| Kyllä päivämäärä on nyt oikea. Löysin valtioneuvoston kirjapainon painaman juhlajunan aikataulun, jossa päivämäärä etusivulla on 18.3.1962 ja lähtöaika 13.50 seuraavana Tikkurila klo 14.10. Juna pysähtyi jokaisella niillä sata vuotta vanhoilla asemilla joilla ensimmäisen matkan tehnyt junakin pysähtyi. Nyt muistolaattoja paljastettiin Helsingissä, Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa, jonne juna aikataulun mukaan saapui klo 16.40. Jatkoille 300 kutsuvierasta teräksisistä saksalaisvaunuista siirtyivät autoilla Aulangolle. Hurun veturinkuljettajana oli tuolla matkalla ylimatkaneuvoja Onni Paukkunen. | ||||
|
12.12.2013 18:14 | Esko Maasalo | ||
| Ratapihan ylittävä kävelysilta avattiin 27.11.1963 juhlallisesti Kwai-joen sillan sävelillä. Valtuustoaloite sillan rakentamisesta tehtiin kolme vuotta aikaisemmin. VR maksoi kustannuksista neljänneksen ja vastasi rakentamisesta. Silta nostettiin paikoilleen 11 pilarin päälle VR:n nostureilla , jotka oli tuotu tätä varten Torniosta ja Seinäjoelta. Jokaisen jänteen pituus on 45 m. Sillan rakentamiseen tuli tarve koska ratapiha ylitettiin Köydenpunojankadulle Kähäri-Pohjolaan keskustasta ja päinvastoin varsin yleisesti. Virallisesti olisi pitänyt kulkea joko Satakunnantien sillan yli tai Koulukadun alikulkusillan kautta, joka koettiin liian pitkäksi reitiksi. Eli silta täytti juuri 50 vuotta ! | ||||
|
12.12.2013 13:42 | Esko Maasalo | ||
| Hyvin samantapaisen, ei ihan noin kasvihuoneen näköisen, kylläkin dieselkäyttöisen pikku nosturin avustuksella olen joskus tehnyt töitä Aurajoen länsirannalla melkein paikalla, missä nyt makaa Suomen Joutsen. Se liikkui omin voimin jokirannassa olevia kiskoja pitkin silloin jo varsin iäkkään nosturikuljettajan komennossa. | ||||
|
Kuvasarja: Dr13 2321 matka tavarajunan keulilla Toijalan rataa. |
02.12.2013 07:54 | Esko Maasalo | ||
| Tuosta Simon kommentista tuli mieleen paikalla hetken aikaa asuneena juuri 90-luvulla, ehkä sen alkupuolella, tuli ihmetelleeksi äänimaailman muutosta joulupäivien aamuina, kun oli tapana aina mennä ulos kuuntelemaan hiljaisuutta, alkoikin silloin kuulua aina enemmän ja enemmän autoliikenteen huminaa. Ei voinut kuin ihmetellä että jotkut meistä eivät osaa levätä vaan ovat aina virta päällä olevia duracell-pupuja, mentävä on vaikkei niin tarvitsisikaan. Mihin niillä ihmisillä on silloin niin paljon kulkemisentarvetta? Muuten joskus kuului lähes Maariasta asti Hurun ääni kun se toi raskasta tavarajunaa Liedon suuntaan eli ajassa 7 - 8 minuuttia ja siihen vielä kyläkoiran harvaa haukuntaa jostain kilometrin päästä ja hiljainen alkava yö ympärillä (tarttui muutaman kerran tuollainenkin äänimaisema nauhalle)! | ||||
|
30.11.2013 15:21 | Esko Maasalo | ||
| Selvä kuin juna vaikkei vihellä, eli Lieto! | ||||
|
30.11.2013 15:20 | Esko Maasalo | ||
| Tämäkin on varmaan samasta junasta Liedosta. Oikealla näkyvä puhelinlinja ja sen korkea jatkettu pylväs ylittää takaoikealla olevan maantiesillan juuri noin. | ||||
|
30.11.2013 14:59 | Esko Maasalo | ||
| Liedon opastin Turun suunnasta tultaessa ja kiskojen tasalta takana näkyy' siirtolapuutarhojen' mökit. | ||||
|
20.11.2013 07:28 | Esko Maasalo | ||
| Niila on hyvinkin oikeassa: katsokaapa satellittikuvasta nykyistä maisemaa ja verratkaa oikeassa reunassa olevaa vaaleaa rakennusta, joka voisi olla vieläkin siinä paikallaan! Juna olisi menossa nykykielellä Kammenogorskin asemalle päin, joka on tosiaan heti oikella. | ||||
|
27.10.2013 10:45 | Esko Maasalo | ||
| Näissä seinissä oli vielä purkuhetkelläkin vuoden 1918 aikaisia luodinreikiä onnettomien taistelujen jäljiltä. Voisko vasemmalla ylhäällä näkyvät olla myös niitä? | ||||
|
18.10.2013 08:28 | Esko Maasalo | ||
| Hieno valaistus! Hain hetken missä olet ollut, mutta löytyihän se : http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kuvaaja&srs=EPSG%3A3067&y=6784348&x=329437&lang=fi | ||||
|
17.10.2013 21:16 | Esko Maasalo | ||
| Paljon olen omaan piikkiin päällikkönä näitä kuvauslentoja lentänyt. Tällä lennolla mennään vuoden ensimmäisellä kulovalvontalennolla normaalia reittiä, ja yleensä oli kamera mukana kaiken varalta. Tässä oli alla Piper, josta on tunnetusti vaikea kuvata pienen tuuletusräppänän kautta. Cessnasta ylätasoisena on helpompi kuvata kokonaan avattavasta sivuikkunasta. Vorgin sivuilta kun haet kuvaamani rantaradan ilmasta Turusta Karjaalle, niin sen kuvasin yksin mopo-Cessnalla muutama vuosi sitten. Ilmakuvaushan on nykyään vapaata, vain puolustusvoimien kohteet on rajattava pois. | ||||
|
|
17.10.2013 12:07 | Esko Maasalo | ||
| Sieltähän tämä entiseltä juurikasradalta. Juuri tuo Ari-Pekan linkittämä kuva innosti tämän julkaisemaan. Vaalea talo muutaman kuusen vieressä keskellä kuvaa ylhäällä saa olla omassa rauhassaan peltojen ympäröimänä, jota ei heti A-P:n kuvasta uskoisi. | ||||
|
Kuvasarja: Juurikassyksy 2013 |
17.10.2013 09:25 | Esko Maasalo | ||
| Tällaiset retket ovat sitä elämän hunajaa, joka lämmittää vuosikausia jälkeenpäin kuvaajaa ja myös katselijaakin. Valitettavasti täällä Suomessa jokin ihmeellinen laskentalogiikka saa näitä ratoja hylkylistalle; olisikohan kaavassa merkkivirhe? | ||||
|
17.10.2013 09:13 | Esko Maasalo | ||
| Uudet kiskot ovat sitten jo paikallaan ajokunnossa. Nämä vaunuthan jäivät hetkeksi aikaa ikäänkuin mottiin telakalle kunnostuksen ajaksi. | ||||
|
11.10.2013 17:21 | Esko Maasalo | ||
| Leo, näin muistaisin olleen Wärtsilä- moottoreiden kohdalla. Vuoden 1981 Wärtsilän apukone-esitteen mukaan moottori 12V22HF on antanut siis raskasöljykäyttöisenä tehoa 1770 kW kierroksilla 1000 rpm. Toisessa esitepaperissa samalta vuodelta tehdas mainostaa asentaneensa sen DR 15 veturiin 1900 kW -tehoisena, ja polttoaineena oli tietysti 'tupaöljy' raskaan sijaan. | ||||
|
11.10.2013 09:11 | Esko Maasalo | ||
| Korppihan tuo lentävä lintu on!! | ||||
|
08.10.2013 08:40 | Esko Maasalo | ||
| Näinhän muuten tosiaan menivät laattatehtaalle saakka !! | ||||
|
|
07.10.2013 09:38 | Esko Maasalo | ||
| Puutavaraa lastattiin aiemmin myös vielä lähempänä uutta toimistorakennusta. Nykyisin kiinalaisomisteinen suunnittelutoimisto Deltamarin muuttaa kohta rakennukseen ja sen oikealle puolelle valmistuneen autotallin kohdille tuli toinen raide, jonka päätypuskin oli melkein Naantalintien kyljessä. | ||||
|
04.10.2013 19:26 | Esko Maasalo | ||
| Päätepuskin sijaitsee tässä aivan 'konttorin' kulmalla http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Peetepuskin-2&srs=EPSG%3A3067&y=6711874&mode=orto&x=232377&lang=fi . Yhtään läpiajoa ei ole tapahtunut, ihme kyllä ! | ||||
|
03.10.2013 12:19 | Esko Maasalo | ||
| Tällaisista kuvista tulee aina mieleen pienoismallinrakentajan ainaisen ongelman löytää oikea värisävy; eipä ole huolta enää nähtyään tämän! | ||||
|
02.10.2013 07:14 | Esko Maasalo | ||
| Hieno kuva muuten: hyvä sommittelu, kävelijäkin sattunut kuvaan, upeat syksyn värit ja hieno valaistus !! | ||||
|
|
02.10.2013 07:12 | Esko Maasalo | ||
| Eihän minulla ollut tarvetta nipottaa tarkasta kuvausajankohdasta vaan sattui niin hauskasti, että A-P sattui olemaan juuri kuvaamassa samaa laitetta minkä satuin näkemään. Vai olitko aikaisemmin jo (varjoista päätellen kyllä juuri tuolloin) kuvaamassa menoa Ukiin, Naantaliin?? Sekin tässä poikkeavan liikenteen ajankohdassa ihmetytti missä oli Ukin pönttöjuna, jonka aikataululla tämä näytti kulkeneen? Siksi aika oli minulle tässä merkityksellinen. | ||||
|
|
01.10.2013 14:38 | Esko Maasalo | ||
| Aivan oikein, satuin nimittäin näkemään tämän perävalot kotimatkallani tuolta vasemmalta sillan päältä! | ||||
|
|
01.10.2013 11:27 | Esko Maasalo | ||
| Aika taisi olla n. 15:10 ! | ||||
|
26.09.2013 07:41 | Esko Maasalo | ||
| On tuo niittivasaran meteli tehnyt mannaa alasimelle ja jalustimelle vaiko värekarvoille kun on melkein korva kiinni niitissä. Tuommoistahan se oli tuohon aikaan, omakohtaisia kokemuksiakin on 70-luvulta öljynporauslautan saumojen hionnasta ilman kuulosuojaimia (jostain kumman syystä en aluksi käyttänyt kuulosuojaimia). Hieno yhtenäinen 'kypärämuoti', jonka mallisia on tänään saaristomeripurjehtijoilla! Laivanrunko tiivistettiin jossain vaiheessa kiilaamalla piettyä hamppukuitua saumojen rakoihin, lämpö kun ei ollut haittaamassa. | ||||
|
28.07.2013 21:29 | Esko Maasalo | ||
| Filminherkkyyksien vertailuun on amerikkalainen ASA, missä yksiköt ovat suoraan verrannollisia herkkyyteen. Esimerkiksi 125 ASA on 25 % herkempää kuin 100 ASA:n filmi. 100 ASA kaksi kertaa niin herkkää kuin 50 ASA. Schneider- ja DIN-järjestelmät eurooppalaisina logaritmisia, missä 1 asteen korotus vastaa 33 % herkkyyden lisäystä ja 3 asteen lisäys siis 100 % korkeampaa herkkyyttä. Tyypillisimpiä herkkyyspareja tuhon aikaan filmeillä oli15 DIN/25 ASA, 19 DIN/64 ASA, 21 DIN/100 ASA, 24 DIN/200 ASA ja 27 DIN/400 ASA. Nuo Effoan laivat olivat nimetyt tähtien tai tähtikuvioiden mukaan. Pitkiä sarjoja usein tilattiin ja voihan siellä olla jokin Rigelin sisarlaivakin. |
||||
|
20.06.2013 12:26 | Esko Maasalo | ||
| Täällä Kone valmisti satamanostureita ja taisi jokunen mennä laivojenkin päälle. Hallin takana näyttäisi olevan sinirunkoinen konttinosturi, aikanaan ehkä jokin proto ja jäänyt sijoilleen?? | ||||
|
14.06.2013 13:58 | Esko Maasalo | ||
| En nyt vielä syö ratanaulaa, mutta kertokaahan vähän tarkemmin mistä tässä juttelussa oikein on kysymys, kun olen ihan penkalla. Minkäänlaista junaa ei varmasti kulje välillä Ruosniemi-Kankaanpää ainakaan tällä vuosikymmenellä se kai on varma, ja sitä itse olen tarkoittanut! | ||||
|
|
12.06.2013 06:42 | Esko Maasalo | ||
| Älähän narraa Jarmo! Syön metrin kiskonpätkän jos Mierontiellä vielä jos oikea juna kulkee? Tuollahan on sitten uusi kohde kun entisille kotikonnuille tulee taas lähdettyä. | ||||
|
02.06.2013 08:13 | Esko Maasalo | ||
| Mielenkiintoisia kuvia! Kaupunki on iso satamakaupunki ja etualan suurista laivoista lähes puolet on rakennettu Suomessa. Selvimmin erottuvat oranssirunkoiset SA-15 sarjan laivat, jotka pystyivät itsenäisesti toimimaan jääolosuhteissa mihin ei heikoimilla ollut asiaa. Laivat oli varustettu isolla perärampilla, perinteisillä luukuilla sekä ilmapulputusjärjestelmällä. Veivät materiaalia Siperian suurten jokien asuinpaikoille, loppumatkan tavaroita toimitettiin jopa ilmatyynyaluksilla perille. Laivat rakennettiin 80-luvulla Wärtsilän Turun ja Valmetin Vuosaaren telakoilla. Sittemmin myytiin muutama kuumille merille Australian ja Indonesian suunnille, missä jäävahvistukset menivät hukkaan ja pienensivät vain turhaan laivurin katetta! | ||||
|
18.05.2013 07:28 | Esko Maasalo | ||
| Tuo iso valkoinen, hieman siipiperäinen auto, joka menee Pyynikinharjulle päin on aikansa komea ranskalainen Peugeot 404. | ||||
|
|
17.05.2013 06:34 | Esko Maasalo | ||
| Ranskalaiset taitavat keksiä autonkin aina uudelleen kun seuraava malli menee tuotantolinjalle, vanhoista ei opita mitään. Huollon kannalta ranskalainen laite on ollut aina hyvin työläs ja kallis. Omalaatuisen linjakkaita muotoilultaan, toisaalta nopeasti vanhenevia. Yksi kaunis lentolaite oli aikanaan Caravelle, mutta toivottoman vaikea huollettava. Eräs onnettomuustutkija sanoi kerran, kun ranskalainen henkilöauto oli 'hypännyt' pellolle ja kaikki ovet olivat irronneet paikoiltaan että näitä autoja on syytä välttää! | ||||
|
16.05.2013 11:48 | Esko Maasalo | ||
| Joo niin on ja näyttäisi olevan ainakin kahdet nimimaalaukset päällekkäin. Lopussa valkoisella pohjalla näkyy ehkä tehdas-sanan kaksi viimeistä kirjainta, muusta ei saa mitään selvää! | ||||
|
|
15.05.2013 21:48 | Esko Maasalo | ||
| Kyllä Petri nuo kulutukset on ihan todellisia. Tässä vielä muutama itse mitattu (ilman matkamittarin virheen korjausta): kesällä matka-ajoa n. kolme henkeä, tankkaus 30,6 l, matkaa 411 km = 7,45 l/100km, tankkaus 22,5 l, 275 km = 8,16, syyskuun lopulla Hyvinkään reissu 29,6 l, 361 km = 8,19 l/100 km. Talvella pätkäajoja 266 km, tankkiin 29,8 l =11,19 l/100 km, joka on ollut lähes maksimikulutuksia. | ||||
|
|
15.05.2013 18:43 | Esko Maasalo | ||
| Mutta mikä on ollut tuo tiilinen tehdasrakennus, muistaako kukaan! | ||||
|
|
15.05.2013 18:39 | Esko Maasalo | ||
| Yritin tihrustella numeroita kuvasta, mutta en saa varmuutta. Onhan se kyllä 2759 ja mahdollisesti 2608. | ||||
|
|
15.05.2013 18:37 | Esko Maasalo | ||
| Selvitetään nyt tässä vielä tuon Saab 96 Itsevarman (TM19/1974) nelitahtimoottorin kulutus: DIN-kulutus 8,7 l/100 km, tankin tilavuus 38 l josta saadaan pienellä reservillä 410 km toimintamatkaksi. Omat mittaukset vajaan kahden vuoden ajalta: keskikulutus 9,1 l ja pisin kesällä ajettu matka tankillisella 419 km kulutuksella n. 7,3. Moottorissa oli tehoja 65 hv ja omapaino n.930 kg! | ||||
|
|
15.05.2013 13:10 | Esko Maasalo | ||
| Tämä tervehdystapa oli minulle uutta, oli vasta ensimmäinen menossa. Mitähän ne valkoisten kotiloiden kuskit aina toisiaan moikkaavat, ai niin kaikkien kavereitahan ne on. | ||||
|
|
15.05.2013 12:43 | Esko Maasalo | ||
| Etummaisen veturin kolmas numero voi hyvinkin olla 5 koska välillä on mahdotonta erottaa kolmosta ja viitosta keskenään tästä numerotyypistä! | ||||
|
|
15.05.2013 12:39 | Esko Maasalo | ||
| Täytyy illalla vielä suurennella kotona kuvaa jos näkyisi paremmin. | ||||
|
|
15.05.2013 11:53 | Esko Maasalo | ||
| Lupiineja tai maitohorsmia, jotka kukkivat tuossa kesäkuun lopulla, jälkimmäinen oikeastaan vasta heinäkuussa vähän kesästä riippuen. Aluskasvillisuus ja heinät ovat jo aika pitkiä sekä puiden lehtivihreä jo melko tummaa eli voisiko olla heinäkuun alkua jo? | ||||
|
|
15.05.2013 11:48 | Esko Maasalo | ||
| Katsokaahan tuota seuraavaa pystykuvaa, siinä samat veturit, josta olen saavinani 2739+2608. Tuon 26-sarjaisen numerot on epäselvempiä alkuperäisessä diassa sitä suurennettaessa, mutta jotain sinne päin. | ||||
|
|
15.05.2013 10:02 | Esko Maasalo | ||
| Itselläni oli ensimmäisenä autona juuri tuollainen hauskasti pröpöttävä Fordin V4-koneella varustettu käytetty uusikaupunkilainen GL-versio ihan viimeisiltä vuosilta. Hyvin kulki ja kulutti, sekä aina samaan suuntaan menossa olleet autot tuntuivat seisovan paikallaan, SAABissa kun oli näppärä vapaakytkin jolla sai isommissa alamäissä rullailtua vapaalla ja kytkintäkään ei aina vaihtaessa tarvinnut käyttää. Gks:iä näkyi jonkin verran säännöllisesti tuohon aikaan raumalaisissa ja porilaisissa tavarajunissa. Junan vaunujen tyypiksi tiesi juuri nämä jo kaukaa niiden siirrettävien sivuseinien kolistessa melkoisen äänekkäästi radan epätasaisuuksissa ja ilmavirrankin ansiosta. |
||||
|
15.05.2013 09:46 | Esko Maasalo | ||
| Kyllä kuvausvuodeksi varmistuu melko todennäköisesti juuri tuo arvelemani 1973, koska olen seuraavana kesänä ollut jo harmaissa. | ||||
|
14.05.2013 22:15 | Esko Maasalo | ||
| Näitähän ne ovat olleet ja ehkä vielä ylijäämämateriaalia armeijan varastoista. Niitä jäljellejääneitä kannatta käydä vielä kuvailemassa. Turussa on ainakin Pansiontien varrella yksi heti kun rata satamaan menee kadun yli. | ||||
|
14.05.2013 21:58 | Esko Maasalo | ||
| Täällä raideliikenne on vähentynyt aika pieniin; viime lumilla näki ettei ihan joka viikko tänne junaa ollut hangen läpi kulkenut! | ||||
|
14.05.2013 06:51 | Esko Maasalo | ||
| Kolmas oikealta on kovasti nykyisen Turun satamakapteenin näköinen silloin nuorempana? | ||||