Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.01.2016 21:57 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vielä vähän laajempaa näkymää. https://goo.gl/maps/vo9BgarTnvN2 | ||||
|
23.01.2016 06:44 | Jouni Halinen | ||
| Suomessa palvelun huippuvuosi oli vuonna 1985, jolloin telex-liittymiä oli noin 8500. Posti- ja lennätinlaitoksen seuraaja Sonera lopetti telex-verkon Suomessa 2005. (Wikibedia) | ||||
|
22.01.2016 11:00 | Jouni Halinen | ||
| Tein kuvakollaasin jossa on tämä Valmetin sähkäri ja 2 kuvaa Siemenssin sähkäristä, mutta tarvitsen nyt luvat Sauli Vähäkoskelta ja Miko Rautiaiselta josko saan luvan käyttää heidän kuvistaan leikattuja Sr3 kolmosia, näin saan mahtumaan ne samaan kuvaan. Tämä sen takia että veturit ovat aivan hämmästyttävän samannäköisiä, lumiauraa myöten ja suunnittelussa on väliä ainakin 20 vuotta. On kyllä kunniaksi perinteikkäälle Suomalaiselle suunnittelulle. |
||||
|
|
22.01.2016 09:50 | Jouni Halinen | ||
| ”Olisikohan Valmet pystynyt valmistamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiimme”. ”Telit, ajomoottorit, pyörät ja akselit samat kuin Dr16:ssa”. Edellä olevan perusteella voi heittää ilmaan kysymyksen. Onko Dr16:ssa ollut ongelmia yllä olevien komponenttien kanssa, ja jos on, niin onko ne saatu järkevin keinoin selätettyä. Jos näin on käynyt, niin olisimmeko saaneet Sr2:ta kelvon kotimaisen sähköveturin?. Edellä olevan alustarakenteen ”päälirakenteet” olisivat tekniikan osalta olleet pääosin Rompan heiniä ja kun siellä oli jo olemassa ” VL86F-tiimi /Jouko Niiranen” (kommentti toisaalla) ja siellä oli jo kehitetty Sr1:sen kriittiset sähköpalikat, niin olisihan tämä ollut ihan mahdollista? Kun tähän lisää vielä että Rompan hartiat olivat vastikään ”levenneet” Ruotsalaisten ja Sveitsiläisten (ABB Strömberg 1988) toimesta, niin tuloksena olisi voinut olla jopa vientituote. Vai oliko ABB:lä miten omaa olemassa olevaa (sähkö)veturituotantoa? Näillä konsteillahan ovat lähteneet nousuun mm. eräs telakka Turussa ja kiskokalustotehdas Kainuun korvessa (tämä vielä varauksella). |
||||
|
21.01.2016 12:47 | Jouni Halinen | ||
| Vorgissa oli yli 50 tuntia kestänyt katko (Mikon kommentti 19.1.16 8.45), ainakin itse huomasin tämän takia olevani aika pahasti "Vorg riippuvainen" mutta nythän kaikki on taas ennallaan. Kiitos siitä ylläpidolle. Jääkausi syynäkö tähänkin. | ||||
|
18.01.2016 09:32 | Jouni Halinen | ||
| Itsekin kyselin kuvassa https://vaunut.org/kuva/93691 että mikä on kuvassa näkyvän alemman kuljettimen funkkia. Elannon leipomo oli kuvaajan selän takana 200 metrin päässä, olisko jotain tekemistä OTK:n jauhojen kanssa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/22909?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen näkyy joku 150 mm letku jota pitkin on jotain kulkenut, ehkäpä juuri jauhoja. Ylemmällä kuljettimella juurikin kuljetettiin hiekkaa betonitehtaalle joka tuotiin hiekkajaaloilla mm. linkkikuvan Kråköstä. |
||||
|
18.01.2016 08:58 | Jouni Halinen | ||
| Hiekkaahan täältä kuljetettiin mm. Sörnäisiin. Tämä ylempi kuljetin alkoi oikealta puolelta olevalta laivalaiturilta ja kulki Rantatien yli suoraan betonitehtaalle https://vaunut.org/kuva/22910?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen laiturilla seisoi vielä 70 luvulla säännöllisesti hiekkajaaloja. Mutta mikä on tämä alempi kuljetin?, jotain on purettu rautatievaunusta? Aikamoinen viritelmä. Rakennus taisi olla OTK:n omistuksessa. Kuva toisesta suunnasta. https://vaunut.org/kuva/22909?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen Toinen tarina on se että Helsingin kaupunki alkoi 80 luvulla ostaa hiekkaa Lohja Oy:tä, meni muutamia vuosia ennen kuin paljastui (ao. virkamiehet tiesivät asiasta) että Lohja myy Helsingille hiekkaa jonka se nostaa merialueelta jonka omistaa kaupunki http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/05/05/lahjottu-helsinki Hiekkaa myytiin myös kolmansille osapuolille. |
||||
|
18.01.2016 08:12 | Jouni Halinen | ||
| Edelliseen kommenttiini lisäyksenä. Toinen suuri keksintö rakennusteollisuuden alalla teräsbetonin lisäksi on mikrobetoni, se keksittiin 50 luvulla silloisessa Neuvostoliitossa, sen koostumus on 20 %:tia mikrofooneja ja 80 %:tia betonia. Mm. Viru hotelli Tallinnassa https://www.sokoshotels.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/virun-kgb-museo/01965068_392922?previous=542860937 ja Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa on rakennettu siitä. Mikrobetonin tuotanto oli pitkään laskusuunnassa, mutta sen tuotanto on nykyjään kasvussa Venäjällä. Linnanmäellä seisoo myös iso vesisäiliö tyhjän panttina, sinnekin voisi perustaa ”kulttuurikeskuksen”, jos niitä nyt on "pakko" perustaa. Siinäkin on valmiina minareetti joka voitaisiin uhrata tämän hyvän asian eteen, eikä tarvitse kiivetä ylös tikkaita pitkin vaan pääsee vauhdilla ylös. https://goo.gl/maps/GP9CpTj5XJJ2 Nyt on Kuukkeliauto käynyt kiertämässä Linnanmäen alueella, aika kätevää. |
||||
|
18.01.2016 07:42 | Jouni Halinen | ||
| Tässä näkymää vuodelta 2011 päinvastaisesta suunnasta katsottuna https://goo.gl/maps/QnMhsSv14fG2 | ||||
|
18.01.2016 07:28 | Jouni Halinen | ||
| Juu nykyjään tässäkin on kiertoliittymä ja kaikki entinen on pois. Tämä olikin erittäin vaarallinen risteys, vauhdit olivat aika kovat ja näkyvyys hiukan kehnonlainen, nyt pelittää hienosti. https://goo.gl/maps/o8rvRs3GtQt Tiilivarastokin näkyy, taitaa olla muuttunut ongelmajätteeksi koko kasa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreosootti näitä saastuneita tiiliähän (mustaa mönjää) myytiin purkuvaiheessa ihmisten kirjahyllyille, ja sitten koitti ”takaisinkutsu”. | ||||
|
|
17.01.2016 22:16 | Jouni Halinen | ||
| Tässä näkymä vuodelta 2009 https://goo.gl/maps/RJRazzFAMkn juurikin tuossa sinisen ja valkoisen lavan kohdalla on tämä katos, johon vuonna 2006 varastoitiin 10 000 tuhansia Töölön tavaramakasiineistä purettuja tiiliä, niitä piti hyödyntää joissakin projekteissa, mutta tänne ovat jäänneet tiilet makoilemaan. | ||||
|
13.01.2016 18:17 | Jouni Halinen | ||
| Matkustajat ovat varmaan irroittaneet vaunun jostain toisesta junasta ja kytkeneet sen Porin junaan, lienevät jo kaupungilla. | ||||
|
13.01.2016 17:19 | Jouni Halinen | ||
| Saako kysyä Kimmo, että kuinka monta prosenttia näistä lisistä suunnilleen kertyy bruttona peruspalkan päälle per kk pitkän matkan kuskille. | ||||
|
|
13.01.2016 17:09 | Jouni Halinen | ||
| Mikolle myöhäinen vastaus, ovat Suvilahden voimalan piippuja, voimalaitoksen vanhimmat osat ovat valmistuneet muistaakseni vuonna 1909, ja niissä käytettiin ensikerran Suomessa teräsbetonia kantavissa rakenteissa. Tuli mieleen yksi juttu, tämän kuvan taustalla näkyy toinen vanhan kaasutehtaan kaasukelloista, se teräksestä tehty paljemallinen versio. Toinen on tiilestä muurattu ja täysin kiinteä. Paljon on pähkäilty niiden tulevaa käyttöä, mutta ongelmana on että ne ovat aika pahasti saastuneita, sisältä löytyy mm. syaniidia rakenteista. Ne ovat tiukasti suojeltuja ulkopuolisin osin. Alueelle on muodostunut hiljakseen kulttuurikeskus joka on hyödyntänyt jo alueen muut rakennukset ja alueelle on suunniteltu myös rakennettavan moskeija. Joten alue on katsottu jo muslimeille sopivaksi. Miksemme löisi kahta kärpästä samalla iskulla, ja sijoittaisi moskeijat kummallekin muslimiporukalle näihin kaasukelloihin. Toiseen tulisi Siiamusujen moskeija, ja sen kunnostamisen maksaisi Iran ja toiseen Sunnien moskeija joka taas laitettaisiin kuntoon Saudien rahoilla. Kumpi kummallekin tulee voitaisiin ratkaista kolikkoa heittämällä, kolikkoa tulisi heittämään Tarja Halonen, hän asuu siinä ihan lähellä. Kun moskeijoihin kuuluu oleellisena osana myös minareetit (ovat torneja) niin ne saataisiin kätevästi suojelumääräyksiä soveltaen noista piipuista, kummallekin porukalle omansa, piippujen ulkopuolella on kätevät tikkaat joilla pääsee kiipeämään ylös kutsumaan uskonveljiä koolle. En ole oikein oivaltanut Sunnien ja Siiojen uskon ristriitaisuuksia, mutta menikö se suunnilleen niin että toisen porukan mielestä Muhamed piti pikkuveijaria vasemmassa puntissa ja toinen taas on sitä mieltä että se oli oikeassa puntissa, tästä on riidelty tuhansia vuosia, nyttemmin myös Suomessa. Sietäisikö ideaa kehittää?. Pitäisikö tästä aiheesta (muslimeista yleensä) aloittaa oma rakentava keskustelu sivuraiteella, tämä kun on niin överisti ohi aiheen. |
||||
|
13.01.2016 13:15 | Jouni Halinen | ||
| Kyllä pojat on poikia. ukot ihan tahallaan jäävät lumi ja savupilven alle. | ||||
|
|
13.01.2016 11:34 | Jouni Halinen | ||
| Ei kannata kenenkään olla kateellinen näistä VETtien työehdoista 12 tunnin työstä 6 tunnin palkka ja tuollaisesta 1/24 päivärahasta en ole kuunapäivänä kuullutkaan, outo käytäntö. Ei se ole mitään lepoa kun pyörittelet peukaloita 6 tuntia vieraalla paikkakunnalla päiväsaikaan, olis ainakin minusta parempi että se 6 tuntia olisi yöllä, saisi edes hetkeksi torkahtaa. Vai onko se niin että vuosikausien epäsäännöllisen työajan takia tilanne on sama kuin intissä, eli on aivan sama paljonko kello on, heti kun tulee pienikin paussi, niin eikun nokosille. |
||||
|
13.01.2016 08:55 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän se on aivan selvää että kaikki tekniset aparaatit joissa on paljon liikkuvia osia vaativat säännöllisesti pientä liikettä pysyäkseen timmissä kunnossa. Itselläni on kokomusta kopiokoneista, kun sain rahoitusyhtiön kopparin suoraan asiakkaalta ja sen saman tien kunnostin ja eteenpäin toimitin, niin kaikki pelitti. Mutta jos se jäi vuodeksi tai kahdeksi lojumaan (lämpimään) varastoon, niin kyllä oli välillä nihkeää. 80-luvun kopparissa saattaa olla yli 20 piirikorttia ja niissä yli 100 plukia, kyllä välillä "paloi" purkillinen CC-Comppanyn ElektroCleaneria, että sai kaikkiin plukeihin kontaktin. Samoin liuku/rullalaakerit "jämähtivät", kiinnityslaitteen (silicon)telat kuivuivat, värit ja kehitteet paakkuuntuivat ja kumiset syöttö ym. muut rullat/hihnat kovettuivat ja paljon muuta propleemaa oli näiden seisokkien kanssa. Tämä kaikki noin 1500 ”nupin” kokemuksella. Ihan mielenkiinnosta Juhani: olisiko porkkanaprojekti ollut kuinka paljon helpompi jos olisit saanut sen työnalle ”suoraan ajosta” (10-15 vuotta sitten?) Kuinka pahasti se ehti esim. homehtua seisokin aikana. Teet kaikkinensa hienoa työtä porkkanaprojektissa, kiitos siitä sinulle. Kun lähdet sillä aikanaan ajoon (onko sulla mitään aikataulua?), niin se on samantien vuoden rautatieteko. Tämän tason projekti kuuluisi selkeästi kansalliselle rautatiemuseolle, mutta se taitaa olla vain (yksiniistä) kansallisen tason suojatyöpaikka, rahaa riittää vain vakanssien ylläpitoon, muu on toissijaista. Eikö olisi oikeus ja kohtuus että museo avaisi tänne omat tunnukset, ja joku siellä alkaisi aikansa kuluksi lisäämään tänne kuvia museon kokoelmista. Hän voisi aloittaa vaikka 50-100 Daniel Nyblinin 1800 luvun lasinegatiivikuvasta. Valokuvataiteenmuseosta saamani tiedon mukaan museolla ei ole mitään oikeuksia kuviin, vaan ne ovat siellä vain säilytyksessä. |
||||
|
13.01.2016 06:59 | Jouni Halinen | ||
| Vastaus Antille, vaikkakin 10 vuotta myöhässä. Tilanne 1988 http://kartta.hel.fi/link/2pk4ji Tilanne 2013 http://kartta.hel.fi/link/2pkjrn Korttelista jyrättiin matalaksi noin neljäsosa 90 luvun loppuvuosina. Loput kiskot myös poistuivat samalla aikataululla. | ||||
|
13.01.2016 06:39 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vähän lohtua Matiakselle kun et ehtinyt kuvaamaan paikkaa. Katunäkymä on vuodelta 2011 https://goo.gl/maps/7gotxJ77eaB2 ja vielä toisesta suunnasta ratikan kera https://goo.gl/maps/emKZrW9JakA2 Enpä itsekkään muistanut tätä talon alla kulkevaa ratikkaa, se on ehkä hieman hankala yhtälö, että ratikka liikkuu ”yksityisellä maalla”, joten oli parempi siirtää kulkemaan se kaupungin maalle, näin itse uskoisin. Kun Pasilan asema rakennettiin 80/90 luvun taitteessa, niin oli hirmutyö (kaavoitusteknisesti) rakentaa se rautatien päälle, jokaiselle pilarille ”kaavoitettiin” oma tontti rautatiealueelle jotka sitten vuokrattiin/myytiin? rakennuksen omistajalle Postipankille. Aloin miettimään muita Stadissa rakennusten alla kulkeneita kiskoja, (pl. VR:n omat rakennelmat) mieleeni tuli pari tapausta. https://vaunut.org/kuva/22911?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen (1984) Sörnäisten rantatie oikealla puolella kuvaussuunta itään päin, hauskasti kiskot kulkevat laiturille, mutta VR hoitaa tavaraliikenteen kumipyörillä, kumipyöräpuoli on sananmukaisesti asettunut poikkiteloin kiskoliikennepuolelle ja estänyt kulun laiturin viereen. Jos yksityinen tekisi tälläistä niin siitä tulisi "pekkasta". http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1011429-1000.jpg (1970) Merihaka vasemmalla ja teatterikorkeakoulu oikealla puolella, kuvaussuunta länteen päin. Kiskot menivät Wärtsilän entisen separaattoritehtaan alle. Sitten on vielä Salmisaaren prenkkutehdas (tai oikeasti siellä vain laimennettiin ja pullotettiin viinaksia) http://kartta.hel.fi/link/2piw85 (1943). Olisko Skatallakin ollut joitain vastaavia ratkaisuja?. Tämän kuvan kommenteissa https://vaunut.org/kuva/78057?s=1 (1950) on maininta että kiskot eivät vielä kulje sisäpihalle, ja siltähän ihan näyttää, mutta tuossa vuoden 1943 ilmakuvassa ne kuitenkin näkyvät?. En ole ikinä kuullut ilmakuvan oikeassa alakulmassa olevassa ”Airport Helsingistä” vesitasoille on liuskat veteen, voi olla jotain tekemistä sodan kanssa, mutta miten se voi olla merkitty noin selkeästi, ihan kuin ”tiputa pommi tähän”, tietääkö joku asiasta enemmän?. No oli varmaan tärkeämpää että kuriirit kulkivat Viron ja Suomen väliä jouhevasti ja löysivät tämän lentoaseman helposti. Tässähän voi ajatella asian niinkin, että asema on rakennettu tietoisesti pienelle keinosaarelle, jotta mahdollinen pommitus osuu suurella todennäköisyydellä veteen, joka vaimentaa tehokkaasti räjähdystä. Sanontahan kuuluu että kun laivatykistö ampuu ohi, niin se on todellinen huti, mutta kun maatykistö ampuu ohi, niin sanotaan ”että ainahan se johonkin osuu”. Vesilentoasemahan oli ennen (vuodesta 1924) Skatalla, mutta Malmin lentoasema valmistui jo 1936. Tässä ilmakuvassa taitaa olla vielä vesitasokone ”laiturissa” (Junkers Ju 52?/F-13?) http://kartta.hel.fi/link/2pjhYr (1932) Veteen menevä liuskakin näkyy selkeästi. Minulle muistui samalla mieleen tämä Sörkan ”ratapiha” se kun kulki suurelta osin kadun (yleisen) pinnalla, https://vaunut.org/kuva/22913?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen (1981) eli pystyit puikkelehtimaan autolla pitkin poikin tätä ”ratapihaa”, ja kun puomeja ei tainnut olla edes rantatien ylittävillä raiteilla? (junan kulku hoidettiin liikenteenohjaajilla?, Rauhalan Jorma varmaan tietää) http://kartta.hel.fi/link/2phQdx (1969), niin välistä ”löysit” itsesi junien/vaunujen seasta. Usein näki pysäköityjä autoja (varsinkin talvella) kiskojen päällä. Onko missään muualla ollut maalattu suojatienraidat rautatiekiskojen yli, näyttää kyllä että suojatie loppuu vähän kesken. Tässä vielä kuvia Sörkan ”ratapiha-alueesta”. Aika nostalginen olo tulee, ei millään meinaa muistaa tuota kiskojen määrää. https://vaunut.org/kuva/22909?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen (1976) https://vaunut.org/kuva/22851?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen (1976) https://vaunut.org/kuva/22910?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen (1984) https://vaunut.org/kuva/22908?paik=s%C3%B6rn%C3%A4inen (1976) |
||||
|
12.01.2016 02:52 | Jouni Halinen | ||
| Japani pitää rautatieasemaa auki vain yhden asiakkaan tähden http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201601110145942_fd.shtml | ||||
|
03.01.2016 03:26 | Jouni Halinen | ||
| Kun tästä kuvasta siltaa katselee https://vaunut.org/kuva/92824?liikp1=1910&liikp2=463 , niin kyllä tuo ristikkoratkaisu on ihan oikeasti osa kantavaa rakennetta, sillan kansi on saatu näin nätin hoikaksi ja jänneväli pitkäksi. Eipä näitä paljoa taida olla ns. uustuotantona? on ehkä vähän nostalgiafiiliksiä tässä, niin kuin Vesa jo mainitsi. Täältä löytyy kuva jossa vanha silta on vielä paikoillaan, "siskoksia" ovat sillat https://vaunut.org/kuva/82421?liikp1=1910&liikp2=463 | ||||
|
01.01.2016 18:06 | Jouni Halinen | ||
| Juurikin näin Jorma. Aika hämmästyttävää, yksityishenkilö saa näköjään "mainostaa” röökiä Suomessa. http://pena.dy.fi/savukehinnasto/?id=71&COLT+punainen+pehme%C3%A4 Lukekaapa Lasse Lehtisen tupakkapuheet vuodelta 1992 (oli silloin Amerin loppari) ja niiden selittelyt vuonna 2012. Colttia mainostettiin ”aseen varjolla”, kun taas Camelia mainostettiin tosiaan bootseilla, ”miehille jotka kulkevat omia polkujaan”. https://www.youtube.com/watch?v=ThDkzWC-NyY Ja jos ”työmies” tupakkaa alettaisiin myydä uudestaan, niin ao. ammattikunnan titteli pitäisi muuttaa muotoon ” workman”. |
||||
|
|
01.01.2016 14:40 | Jouni Halinen | ||
| 70 luvulla jatko oli "ja naisen katuun". | ||||
|
|
01.01.2016 08:19 | Jouni Halinen | ||
| (Golt iske)e miehen makuun. | ||||
|
31.12.2015 12:03 | Jouni Halinen | ||
| Onko sulla Robert verstaan katossa "hallinosturi" vai trukillako noita nostelet. | ||||
|
26.12.2015 16:48 | Jouni Halinen | ||
| Kyllä se Petteriltä vaikuttaa http://bot.fi/198f Ei kai noihin aikoihin ikkunapakut olleet kovin yleisiä?, jollei kyse ole sitten pikkubussista?. | ||||
|
|
26.12.2015 14:53 | Jouni Halinen | ||
| Onkos toi vasemmanpuoleinen "kuorki" Ford Custom, ja oikeanpuoleinen mahdollisesti Fiiu?, valkoinen paku on arvoitus. | ||||
|
20.12.2015 18:39 | Jouni Halinen | ||
| Siksi näin kirjoitin, että selostuksessa puhuttiin "mannesta", mutta asia on siis toisin, kiitti oikaisusta. Oliko asia niin, että tälläiset "päänvaihdot" ovat (olivat) ainakin leveimmillä kiskoilla kiellettyjä?. Onko tossa lyhyemmässä filmissä kysymys sitten "mannesta", siinä kun veturi ajaa suoraan ja vaunut poikkeavalle raiteelle, eli ymmärsinkö asian oikein?. | ||||
|
|
20.12.2015 04:25 | Jouni Halinen | ||
| Pari mainiota videota Honkataipaleen tukkirautatieltä, ”mustalainenkin” heitetään, eli veturi vaihtaa päätä vauhdissa. Tämä siltakin näkyy videolla https://www.youtube.com/watch?v=JYbH5c0AZxc https://www.youtube.com/watch?v=4NzmA2YFIvY |
||||
|
12.12.2015 00:30 | Jouni Halinen | ||
| Tältähän tässä tänäpäivänä Oskari näyttää. https://goo.gl/maps/EBnbnVCvCES2 sama ilmasta https://goo.gl/maps/sNvZJQ4dxxD2 tai siis lokakuussa 2011. |
||||
|
06.12.2015 09:45 | Jouni Halinen | ||
| Kimmo kysyi vuonna 2005: "Tällaista n. 10 vuotta sitten, nykyisyyden tiedätte, mutta mitä onkaan vuonna 2015?", Tässä vastaus: https://goo.gl/maps/gWyzkZN13iw tai itseasiassa kuva on kesäkuulta 2009 mutta vastaa nykytilannetta, paitsi että alaratapiha on poistunut. | ||||
|
03.12.2015 23:20 | Jouni Halinen | ||
| Edelleenkin asiaan liittymättömänä detaljina. Nykyisin Kivelän sairaala-alueena tunnettu rakennuskompleksi Sibeliuksenkadulla, tunnettiin aikaisemmin Kammion mielisairaalana joka sijaitsi Kammiokadulla. | ||||
|
03.12.2015 21:54 | Jouni Halinen | ||
| Hauska sattumus, samasta onnettomuudesta tuli samaan aikaan kahdet eri kuvat, tässä tapauksessa olisi fiksua saada samaan kuvasarjaan eri lisääjien kuvia, sehän voisi toimia niin, että ylläpidolle ehdotetaan ko. kuvasarjan luomista, joka sitten toimii harkintansa mukaan. Tästäkin saataisiin hieno 4 kuvan sarja vuodelta 1926, jossa kaikki kuvat on otettu lisäksi eri kulmista. https://vaunut.org/sarja/3519 | ||||
|
|
02.12.2015 07:22 | Jouni Halinen | ||
| Ja ylhäällä oikealla Marian sairaala. | ||||
|
02.12.2015 07:05 | Jouni Halinen | ||
| Hain pitkään että mistä kohtaa S-linnaa tämä kuva on, löytyipä lopulta https://goo.gl/maps/hYHsBX9SjJB2 Eikö Jukka seiso juuri tässä, kaiteen kivipaasikin on vielä paikoillaan. | ||||
|
02.12.2015 06:14 | Jouni Halinen | ||
| Vuonna 1990 oli tosiaan voimassa vanha tekijänoikeuslaki, jossa säädettiin valokuville jotka eivät ylitä teoskynnystä 25 vuoden suoja-aika (alkaa kuvan ottohetkestä) ja kun lakia ei voi säätää taannehtivasti niin niin ko. hetkellä kuvien suoja-ajaksi tuli 1990 -25 vuotta =1965, eli vuonna 1965 ja sitä ennen otetut valokuvat ovat menettäneet tekijänoikeutensa. Teoskynnyksen ylittävien ns. valokuvateosten suoja-aika on voimassa sen vuoden viimeiseen päivään kuin tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Esim Sibeliuksen suku saa tasaiseen tahtiin miljoona euroa vuodessa tekijänoikeusmaksuja ja kun hän kuoli syyskuussa 1957, niin 1.1.2028 Sibeliuksen suvun tienistit näiltä osin loppuvat. On hämmästyttävää että Suomessa ei ole yhtään oikeuden ennakkopäätöstä jossa olisi haettu ratkaisua ns. valokuvateokselle, Yksi tapaus on, Suomen pankissa huomattiin että johonkin markka-ajan (100 mk?) seteliin oli "ilman lupaa" käytetty "pohjana" valokuvausliike kuvasiskojen (ei ole enää toiminnassa) ottamaa studiovalokuvaa (joku suurmies,en muista kuka). Kun tämä tajuttiin, niin Suomen pankki maksoi välittömästi 100 000 markkaa kuvan nykyisille oikeuden haltioille, jotka olivat sitten aivan "huuli pöyreänä". Siinä kävi vielä niin hassusti että setelissä oli peilikuva ao. valokuvasta, orginaalissa katse oli vasemmalle ja setelissä oikealle. Edit: seteli oli vuoden 1986 20 markkaa, kuvassa Väinö Linna. Kuka tietää missä maailman maissa on ollut tai on vieläkin kaikki eriarvoiset setelit samankokoisia Voin sanoa että vastaus on aika hämmentävä. Johtaja varmaan tietää, jos niin tarjoan safkat. |
||||
|
30.11.2015 20:14 | Jouni Halinen | ||
| Wikibedia: 28. elokuuta 1926 matkustajajunan jarrut menivät epäkuntoon, ja junan veturi ajoi seinän läpi rautatieaseman vastavalmistuneeseen päätelaiturikatokseen. Onnettomuusjunan lastina oli elokuinen puolukkakuorma, joka levisi pitkin asemalaituria. Aineelliset vahingot olivat huomattavat, mutta vain neljä ihmistä loukkaantui. Onnettomuusjunaa kuljetti veturinkuljettaja Johannes Linnakorpi, josta tuli myöhemmin sankari? Tämä kuva lienee samasta onnettomuudesta vaikka on otettu 4.9.1926. https://vaunut.org/kuva/99629?u=1809 Ihmettelinkin että onko juna mennyt postivaunu edellä päätypuskimeen, mutta veturi olikin siirtynyt jo sisätiloihin. |
||||
|
30.11.2015 04:18 | Jouni Halinen | ||
| Tässä Smith-Polvisen suunnitelma. Tätä kuvaa jossa on keskustan alueella parikin moottoritien eritasoliittymää kun näytettiin ennen viimeistä ratkaisevaa äänestystä epävarmoille valtuutetuille, niin avot, metrojuna lähti liikkeelle. http://www.kaupunkiliikenne.net/Smith.html | ||||
|
30.11.2015 04:07 | Jouni Halinen | ||
| Tämä kohta sijaitsee aika tarkkaan Mikonkadun/ Kaisaniemenkadun/ Kaivokadun risteykssessä. Kadun varrella (nykyisen nakkikopin vierellä) oli pitkään "pömpeli" jossa oli tarvittavat jäädytyslaitteet, laitos kävi yötäpäivää. | ||||
|
30.11.2015 04:01 | Jouni Halinen | ||
| Olisko kuva hiukan vanhempi?. Menin kesiksi -72/-73/-74 kesätöihin kuvaajan oikealla puolellä olevan SähköPaganuksen varastoon, ja tunnelia alettiin louhia mielestäni -73 keväällä?, sen tunsi siellä kellarissa ihan "perskohtasesti", matkaa ei ollut montaakaan metriä. | ||||
|
30.11.2015 03:53 | Jouni Halinen | ||
| Valtasta syytettiin myös runsaan juoma ja ruokalahjuksen ottamisesta Siemens:tä. Firman päällikkö kuskas Valtasta taksilla kotiin, hän halusi vielä nakkeja nakkikioskilta, ja niin niitä mentiin sitten ostamaaan, kuulustelupöytäkirjaan oli kirjattu että ostettu määrä oli "kahmalollinen", tuomari kysyi hiukan hämmentyneenä että paljonko tuollainen "kahmalollinen" on, syytäjä laittoi kädet vastakkain ja sanoi, että niin paljon kuin pystyy sormilla nostamaan, tästäkin tuli kai muutama päivä "häkkiä". Mainio kuvasarja Kari, kiitoksia. Ps. älä välitä saivartelijoista. |
||||
|
Kuvasarja: Kuvakavalkadi Helsingin metron alkutaipaleelta |
30.11.2015 03:38 | Jouni Halinen | ||
| Tuolla ylempää on puhetta Metron roskapöntöistä, nehän ovat sellaisia ovaalin/soikion muotoisia rosterista tehtyjä. Kun Metron lahjusskandaali alkoi vellomaan kunnolla, niin esiin nousi myöskin roskisten hankintaprosessi, tuli ilmi että ne olivat maksaneet 4000 markkaa kappale (olisiko niitä yhteensä muutamia satoja). Asianomaiset selittivät että korkea hinta johtuu siitä että kauppaan on jyvitetty myös suunnittelukustannukset, no nythän tiedetään että ne suunnitteli Simo Heikkilä. Muutettuna vuoden 2015 euroiksi hinta olisi noin 3000 euroa kappale, mutta ovathan ne varmaan käytössä maailman tappiin asti, ja muotoilu on ajaton. | ||||
|
19.11.2015 01:42 | Jouni Halinen | ||
| Töölönjärvi on palannut http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/338595-1800-luvulla-lainehtinut-jarvi-syntyi-uudelleen-helsinkiin-katso-yli-sata-vuotta Tässä iltiksen jutussa on mielenkiintoinen kartta johon on piirretty Stadin rantaviiva, ennen kuin rantoja alettiin 1800 luvulla täyttämään http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1447756898208.html | ||||
|
17.11.2015 01:18 | Jouni Halinen | ||
| Kiitti Robert, näin näkyy olevan. Tossa kehä ykkösellä Itä-Pakilan kohdalla sattui rapiat 15 vuotta sitten samanlailla, kyseessä oli kevyenliikenteen silta (pitkä ja kaareva). Tuet oli lyöty routaiseen maahan ja kun ilma äkisti lämpeni niin ne pettivät. Vastaava mestari oli Tv haastattelussa pahoillaan ja häpeissään. Nämä siltatimpurit kun ovat timpureiden ykköskastia, valmista pitää tulla yhdellä valulla ilman mitään jälki slammauksia. Sitä siltaa piikattiin sieltä sun täältä ja tasoitettiin tarpeen mukaan. Jos et tiedä asiasta mitään niin silta on ok, mutta kun sen tietää, niin kyllä sen huomaa että geometria on jonkin verran poskellaan. Pahemmin kävi Lahdessa 60 luvulla, aikanaan puhuttiin että vastaavan mestarin volkkarin jäljet olisivat päättyneet järven jäälle, tässä sortui kokonainen 9 kerroksinen kerrostalo https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6huipun_sortuminen |
||||
|
|
16.11.2015 23:40 | Jouni Halinen | ||
| Onko tämä silta se jonka ensimmäinen versio notkahti valuvaiheessa noin vuosi sitten?, jos ei niin mitä sille sillalle kuuluu tänäpäivänä. | ||||
|
16.11.2015 20:44 | Jouni Halinen | ||
| Hiukan on huonossa hapessa vrt https://vaunut.org/kuva/78049?liikp1=2011 | ||||
|
16.11.2015 19:28 | Jouni Halinen | ||
| Selän takana on Kolumbus ja kuvausvuosi voisi 1996. | ||||
|
16.11.2015 18:43 | Jouni Halinen | ||
| Pienoisrautatievideoita (ns. Kiteen radasta) 4 kpl. Näyttää sielä olevan dm 4 kiitojuna, "krokotiili", laskumäki, junalautta, ym. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/22/kiteella-pienoisjunat-kiisivat-alppimaisemassa-ja-kwaijoen-sillalla#media=101599 Pienoisrautatie koukuttaa lapsia ja aikuisia (!952) http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/19/pienoisrautatie-koukuttaa-lapsia-ja-aikuisia |
||||
|
15.11.2015 02:21 | Jouni Halinen | ||
| Pascal on myös Nykiläisen juustomestarin etunimi, sukunimensä on hänellä ytimekkäästi Vittu http://www.iltalehti.fi/fiidifi/2015111320656868_fd.shtml | ||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
12.11.2015 00:25 | Jouni Halinen | ||
| Täällä kerrotaan että voimalan tehosta olisi varattu puolet VR:le ja loput teollisuudelle ja jossain vaiheessa 50/60 luvulla VR suunnitteli jopa oman ydinvoimalan rakentamista https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7323.25 Se on hienoa että joku "uskaltaa" rönsyillä, ei siitä pidä kenenkään vetää "hernettä nenään". Eli niinkuin Ari-Pekka sanoi niin tämä oli (suunnitelmissa) VR:n "polttoainevarasto" siinä missä halko ja hiilikasat varikoilla ja niistäkin löytyy sivuilla kuvia, ei tässä sen kummemmasta ole kyse. |
||||
|
Kuvasarja: Rautarouva |
11.11.2015 23:04 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vähän aiheeseen liittyvää filmimateriaalia https://www.youtube.com/watch?v=Fucu_bBc3rM ja https://www.youtube.com/watch?v=VKMwT7hMXL0 ja https://www.youtube.com/watch?v=TltTqhT3t1k Tässä voimalaitos vähän pienemmässä mittakaavassa https://www.youtube.com/watch?v=FJhLVkbYHJY Tässä vielä Imatranajot sellaisena kuin minä ne muistan https://www.youtube.com/watch?v=MJylnhglUyc |
||||
