2471-83830 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.06.2014 21:05 Jouni Halinen  
  Hornet kuluttaa noin 5000 litraa kerosiiniä tunnissa, ja jos "täyttö" on 140 000 litraa, niin yhdellä pöntölla lennetään noin (vain) 30 tuntia, eli aika janoinen on tuo" pörriäinen". Jos kaikki koneet ovat yhtäaikaa taivaalla, niin kulutus on noin 2 pönttöä tunnissa.
kuva 18.06.2014 12:09 Jouni Halinen  
  Voi tuota Topia. jos junan kulkusuunta on 444>445>446, niin juna kulkee todellakin kilometrillä 445. Esim. 0>1 km juna kulkee kilometrillä 1, 1>2 km, juna kulkee kilomerillä 2 jne.
kuva 18.06.2014 11:14 Jouni Halinen  
  Vanhempi versio aiheesta "lankaa radan varressa", kuva on taattua MuurisTapsaa. https://vaunut.org/kuva/79517?u=832
kuva 11.05.2014 00:07 Jouni Halinen  
  Tapsa: onko laivan piipun logo JohnsonLine verustamon, vai onko siinä liikaa sakaroita?, jotain siinä näkyy lukevan keskellä.
kuva 05.05.2014 23:40 Jouni Halinen  
  Tämäkö? https://vaunut.org/kuva/17204?paik=Korso
kuva 07.04.2014 18:03 Jouni Halinen  
  Miksei näissäkin ja samoin sinne Jyskälän "keiju/leiju" voimalaan menevissä hiilivaunukuljetuksissa voida käyttää (vaikka vaunukohtaisesti räätälöityjä) järeestä matskusta tehtyjä ns. suursäkkejä, vaikka 1-3 säkkiä per vaunu, purkaminen onistuu sitten vaikka hevi trukilla, ja vaunu jää aivan siistiksi, varastointikin pitkin ja poikin voimalan pihaalueilla on aika simppeliä, ja kuljetus polttoarinalle vaikka pyörökuormaajan "sarvissa" hoituu helposti.
kuva 30.03.2014 16:21 Jouni Halinen  
  Kai tätä on jo joku ennenkin käyttänyt täällä, "pikkunäppärä" tapa järjestää tänne nähtäväksi vertailukuva vanhalle kuvalle. http://tinyurl.com/lg8kaop Näkee samalla ensin aukeavasta kartasta nykypäivän "kiskotuksia" tässä mm. oikealla olevan ratapihan. En tiedä uskallanko sanoa tämän, mutta minä en havaitse linkkikuvassa ajolankoja, valaisinpylvään kuitenkin. No nyt kun "katsoin" siltaa toiselta puolella, niin sieltä ajolankat näkyvät. Ei siis syntynyt "ajolankasotaa". Nyt on kaiteidenkin viistokappaleeet paikoillaan.
kuva 25.03.2014 20:48 Jouni Halinen  
  Jos Katajiston Jussi luet tämän , niin laita mulle tekstarina veturin tarkemmat tiedot, niin lisään ne tänne.
kuva 19.03.2014 20:07 Jouni Halinen  
  "Lievästi" ylikuormaa? http://tinyurl.com/pqtnahq , http://tinyurl.com/op3s435 ja http://tinyurl.com/qgnoz3e
kuva 18.03.2014 13:08 Jouni Halinen  
  Hiukan näyttää pikkuruiselta tuo veturi tuolla välissä, niin leveytensä kuin korkeutensa puolesta. Tulee humoristisesti ja visuaalisesti ajatellen mieleen lähinnä 2000 luvun höyryveturi tenderi yhdistelmä, vaikkakin "moottorit" ovat vaihtaneet paikkaa keskevänsä. Huom. älkää siis ottako tätä vakavasti.
kuva 02.03.2014 16:21 Jouni Halinen  
  Tästä talosta saisi nyt edullisesti "poikamiehen kaupunkikämpän" http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8052267?pos=oikoas_my_kartta1 kämppä on ylimmässä kerroksessa, ja 175 neliötä kooltaan. Hinta on noin 2 milliä, tämän keskemmälle Stadia et voi muuttaa. Ei muuta kuin ostoksille., ei oo pitkä matka Steissille kuvaamaan. Mitä mieltä muuten olette, jos seison tuossa jalkakäytävällä (myyntiilmoituksen polkupyörän kohdalla) ja otan kuvan Senaatintorin suuntaan, lisään sen tänne (kuvassa näkyy kiskoa ja ajolankaa), ja ylläpito poistaa sen heti seuraavana yönä, maininnoin "ei kiskoliikennekuva", onko menetelty oikein?. Ylläpitokin voi kommentoida asiaa. Olli kyllä tietää tapauksen.
kuva 28.02.2014 01:34 Jouni Halinen  
  Tapio: Tässä kuvassa vähän suuntaanantavasti näitä henkilöresulsseja. https://vaunut.org/kuva/59941?u=1809&d=04.12.2009&ns=1
kuva 27.02.2014 23:47 Jouni Halinen  
  Jösses sentään. Sveitsin ilmavoimat käyttivät Ju-52:a vielä 1980 luvulla. Syy: kokoisekseen (kuljetus) koneeksi se nousee/laskee mistä tähansa kanttoonin pohjasta. Lufthansalla on vielä tälläinen kone täydessä iskussa, näin sen viimeeksi Malmilla 1988.
kuva 27.02.2014 23:13 Jouni Halinen  
  Martin: Olisko se tämä täysin perseellensä mennyt Ns. voimalaitos, sinne tehtiin Ns. "keijukattilat" vaikka oikea tapa "polttaa" näitä risupuskia olisi ollut ns. "leijukattila" menetelmä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Keljonlahden_voimalaitos . Kaikkien näiden "keskisen Suomen" järjettömien (siltarummut ym.) suhmurointien takana on nai.. eikun pieni suuri mies nimeltä Mauri Pekkarinen. Laitos tarvitsee täydellä teholla toimiakseen 5 000 000 kuutiota risupuskia, siis 5 miljoonaa. Kattilan väärä rakenne kuitenkin estää tämän risupuskien polton kokoaikaisesti, nyt siellä ilmeisesti kokeillaan poltossa erillaisia "coctailleja" ja sen takia eri polttomateriaaleja (lantrinkeja)on varastoistu sinne sun tänne ympäri rataverkkoa, ja vähän muuallekkin.
kuva 11.02.2014 07:19 Jouni Halinen  
  Vasemmalla on varmaan johtokeloja, keskellä on jonkinlainen nostokori ja katollakin on saxilava tyyppinen nostin ja kopissa varmaan hytraulivermeitä, varastotiloja ja oikealla puolella sosiaalitiloja paskahuuseineen, ei kai näissä mitään yöpymistiloja ole?. Onko toi vasemalla oleva "pylväs" kiinteästi kiinni vaunussa?, siinä on rissat, joiden kautta varmaan syötetään ajo ym. muut piuhat sähköpylväisiin?. Pomo varmaan istuu tossa kopissa pitämässä sadetta!. Voisi ajatella että vehje liikkuu oikealta vasemmalle, piuhat syötetään rissan kautta ylös ja asennetaan nostokorin/saxilavan päältä oa. pidäkkeisiin, liikkuminen tapahtuu varmaan takaa työntämällä ja kopista tähystetään etumaisemaa, tämä siis tälläisenä yksityisajatteluna.
kuva 31.01.2014 10:07 Jouni Halinen  
  On kyllä aika "salaisen" näköinen paikka, onko toi heti rakennuksen vieressä http://tinyurl.com/ovhrlnt oleva pilveä, vai onko tätä salaista paikkaa "sumennettu" tarkoituksellisesti, eli ovatko öljypänikät tuolla "pilvessä". Tapio varmaan tietää, mutta ei saa meille sitä kertoa. Paikan tunnistaa kahdesta mökistä, isomökki ja pienimökki.
kuva 19.01.2014 19:02 Jouni Halinen  
  Vielä yksi ihmisiän "aikajana". Vaimoni Elina on syntynyt 1956, Kysymys kuuluu koska hänen isoisänsä (isän puolelta) on syntynyt?, jos mainitsen että 1800 luvulla, se on vielä loogista. Mutta jos sanon syntymävuodeksi 1853 (siis 9 vuotta ennen Helsinki-Hämeenlinna radan avaamista) niin minua pidetään pa....puhujana. Juttu on kyllä tosi. Elinan isä Yrjö oli syntynyt 1903 (oli Elinan syntyessä siis 53 vuotias), hänen isänsä Elias Kankaanpää oli siis syntynyt 1853, jolloin hän oli Yrjön syntyessä 50 vuotias (Lähde: hautakivi Malmilla) Hän oli syntynyt siis 160 vuotta sitten (50+53+57) Kauhavalla (siellä "40" % väestöstä kantaa nimeä Kankaanpää), muuttanut kylläkin myöhemmin Helsinkiin. Suvussa kulkee tarina että hän olisi nostanut Isontalon Antin porstuasta pihalle. Hänhän oli Ns: puukkojunkkareita, Eliaksesta en tiedä, voi olla ollut vaikka häiden "järkkärinä". Nämähän olivat nuorehkoja miehiä jotka jurripäissään riehuivat, ”häissä ja hautajaisissa” ja jotka olivat useimmiten (varsinkin nokkamiehet) isojen talojen poikia, jotka sen ajan tavan mukaan joutuivat lähtemään kotitalosta ”tyhjin käsin”, vanhin poika kun peri kaiken, mukana oli myös nuoria miehiä kaikista yhteiskuntaluokista, ”Junkkarius” oli voimakkainta Kauhavan seudulla ja jatkui 1880 luvulle asti. Asiahan voisi selvitä sen ajan käräjäkirjoista, jos on ollut kyseessä isompikin rähinä. Yksin kuolemaan johtaneita henkirikoksia sattui 10 kertainen määrä nykyaikaan verrattuna. Homma alkoi kuivumaan kasaan, kun alkoi muuttovirta (nimenomaan Pohjanmaalta) osin rapakon taakse, ja myös kaupunkiseuduille, ja rautatieyhteydet (koska Pohjamaalle?) vain lisäsivät vauhtia (esim. Elias Helsinkiin) , uskonnollisuus alkoi alueella voimistua, perustettiin nuorisoseuroja ja raittiusyhdistyksiä ja kouluolojakin saatiin parannettua. Mutta tämä on siis suvussa liikkuva tarina, Tarinan "polku" (ei mikään kummin kaiman…) on tosin lyhyt. Elias>>Yrjö>>Elina. Minä en Yrjöä koskaan tavannut, hän kuoli vuonna 1978. Asiasta kiinnostuneille lisää Wikissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Puukkojunkkarit.

Nykyjään voisi sanoa että keskuudessamme liikkuu ns. ”nettijunkkareita” Joka ilmiö aina välillä täälläkin päätään nostaa (löytyy ihan 10 vuotiaista reilusti aikuisiin junkkareihin). Mutta on meno täällä kuitenkin aika siistiä moniin muihin keskustelupalstoihin verrattuna. Mitä nyt jaksetaan viikkotolkulla jauhaa tuubaa mokomistakin ”turvatarroista”, on oikein oma keskusteluosio havaituista tarranpaloista, milloin missäkin päin Suomea.. Voin järjestää halukkaille exkursion yhteen ko. materiaalin maahantuojalle, siellä on nähtävillä mainittuja ”tarroja” sadoissa, jos ei tuhansissa eri väreissä ja laaduissa, voi saada varmaan omaa silmää miellyttävän tarranpalan mukaankin omaan autoon tai mopoon liimattavaksi. Pitäisi varmaan lisätä tunnisteisiin tunniste "tarranpala". Mutta keskustelu jatkukoon.
kuva 19.01.2014 17:50 Jouni Halinen  
  Kyllä kuvanlisääjä varmaan ihan itsekkin huomaa, että on tullut oikeaan tekstiin väärä valokuva!.
kuva 19.01.2014 15:47 Jouni Halinen  
  Vertailun vuoksi. Eduskuntatalon (sen vanhan osa joka valmistui 1930) tilavuus on 195000 kuutiota ja kerrosala 28957 neliötä. Meikäläisen isoisä Gunnar H oli ko. työmaan viimeistelykivenhakkaaja, eli naputti taloon sen ”röpelö” pintaa. Hän kävi myös Kalvolassa valitsemassa niitä "kivenlohkareita" jotka junalla eduskuntatalolle kuljetettiin, siellä oli varmaan oma sivuraiteenssa louhokselle?. Kyselin muutama vuosi sitten paikallisesta kivifirmasta samasta kivestä (Kalvolan graniitti) tehtyjä keittiön työtasoja, kaveri vähän ihmeissään kyseli "miksi juuri siitä kivestä, kyllähän sitä tuolta vanhasta louhoksesta lyötyy", kun siten kuuli nimeni, ja Gunnarin taustasta, oli hetken hiljaa ja kysyi oliko hän sinun isoisäsi, kuultuaan (noin 45 kaveri) että oli, niin totesi että kyllä vanhat kivimiehet ovat hänellekkin Gunnarista kertoneet, ja aikaa oli sentään kulunut yli 80 vuotta. Mulla on hänen tekemänsä graniittiset portinpylväät samalla pinnalla.
kuva 18.01.2014 23:36 Jouni Halinen  
  Heikki: mene tänne (on vähän hidas aukeamaan). http://ptp.hel.fi/ptpa/ vasemmalla valikosta ”valitse kartta” ruksaa opaskartta ”näytä kartalta” ruksaa kiinteistöt, kartalle ilmestyy sinisiä neliöitä (kiinteistöjä) ”raahaa” hiirellä haluamasi paikka ja napsauttamalla ao. neliötä saat ko. kiinteistön tiedot selville.
kuva 18.01.2014 22:05 Jouni Halinen  
  Talojen Vilhovuorenkatu 7-9/ Unioninkatu 45 kokovertailu. Asuntoja 200/136, tontin pinta-ala 2204/3187 neliötä, tilavuus 51388/66366 kuutiota, kerrosala 12459/18343 neliötä, asuinhuoneistoala 7673/10477 neliötä, eli Unioninkatu on kaikilla muilla mittareilla , paitsi asuntojen määrässä kookkaampi. Vilhovuorenkatu 200 asuntoa, keskikoko 40 neliötä. Unioninkatu 136 asuntoa, keskikoko 80 neliötä. Eli ahdasta on Vilhovuorenkadulla ollut kuin yhdessä asunnossa on keskimäärin asunut jossain vaiheessa (heti sodan jälkeen) noin 10 ihmistä. Nyt pitäisi tietää vain Naantalin kaupungin silloinen asukasaluku. Netistä poimittuna tietona, Naantalin asukasluku on ollut jossain vaiheessa viimevuosisadalla noin 2000 henkilöä. Tiedot Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta. On kuitenkin kumpikin rakennus ollut rakennusaikanansa massiivisia asuintaloja. Ja taitaa se Pilailupuotikin vieläkin sijaita vahoilla sijoillaan. Unioninkatu 45 rakennusvuodeksi on ilmoitettu 1924, mutta taloa rakennettiin useassa eri osassa, joten rakennusvuosi on viitteellinen, ja jossain vaiheessa kaupunki vaati että rakennuksen "läpi" on rakennettava katu yleiselle autoliikenteelle, se on siellä edelleenkin käytössä.
kuva 18.01.2014 00:33 Jouni Halinen  
  Vastaus Heikin pohdintaan: Meikä on tämä kommentoija nimeltä "Skiffari 40". http://www.albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=1014000&language= PAX, ja sillee. Ensimmäinen kommenttini kuvaan liittyy suoraan tähän avobemarityösuhdemiljoonaasunnonnorjanlapsilisä geissin (Ailio). Tämän kommentin olen kirjoittanut jo vuosia sitten. Tämä pähkäily "Marjatantalo/Unioninkatu 45" kulminoituu poikain uhoomiseen "mun isä on ko.....". Mutta "Marjatantalo" minkä kuutioissa häviää, niin asukasluvussa "voittaa (voitti)". Eli Unionikatu 45:sä asui parhaimmillaan enemmän ihmisiä (mm. 35 lääkäriä yhtäaikaa) kuin Naantalin kaupungissa, ja toisaalta "Marjatan talossa" asui parhaimpana aikoina noin 2000 ihmistä, ota tästä kisasta nyt sitten selvää.
kuva 17.01.2014 20:08 Jouni Halinen  
  Kuva-alalla olevasta rakennuskannasta on jäljellä, oikeassa yläreunassa ”Sörkan kuritushuone”, kuvan yläreunassa Hämeentien varrella sijaitseva Vallilan kansakoulu (faijavainaa s.1927 aloitti siellä koulunkäynnin juurikin kuvanotosta seuraavana päivänä, mulla on Koulu/joulutodistuskin siltä vuodelta tallessa), Sähkövoimala piipuineen, 2 kpl kaasusäiliötä, kaasutehtaan ja sähkövoimalan yksittäisiä rakennuksia (vajaa 10 kpl), tiilisen säiliön takana oleva matalahko tiilirakennus (Ns. Lintsrömin talo), terässäiliön takana oleva matalahko valkoinen talo, vasemmassa reunassa olevat korkeahkot tiilitalot mm. Paganuksen talo (Hämeentie 37) ja helmenä pohjalla Kulmavuorenkadun varrella yksi harvoista (10+jotain) ns. kivikaupungin (tarkoittaa sellaista kaupungin aluetta jossa rakennukset ovat pääsääntöisesti toisissaan kiinni) alueella säilyneistä puutaloista http://tinyurl.com/mytf2v8 . Vallilan konepaja-aluekin häämöttää vasemmalla ylhäällä, Kumpulan kartanon rakennuksiakin on taustalla ja jotain muutakin on varmasti tallella, mutta niitä ei meikäläinen oikein kuvasta tunnista. Tämä vielä tiedoksi Jonille http://www.elka.fi/Kuvahaut/Kuvat/SuuretKuvat/S01878/S_01878_000800.jpg .
kuva 17.01.2014 15:58 Jouni Halinen  
  Kuva on otettu nuolen osoittamasta paikasta (noin ja ilmasta) pohjoiseen päin http://tinyurl.com/p38gxow . Toinen näkemys alueesta (2006) https://vaunut.org/kuva/89560
kuva 16.01.2014 16:01 Jouni Halinen  
  Jokunen viikko tv:tä tuli länkkäri, jossa rosvot suunnittelivat junaryöstöä, oliko sitten summittainen aikataulu tiedossa, koska rosvot alkoivat kuunnella korva kiskossa kiinni mahdollista lähestyvää junaa, taisin nähdä samanlaista toimintaa, yhdessä Ylen Areenasta jo poistuneessa videossa, jossa ratatyöntekijät menettelivät samoin. Tarkistin Wikistä äänennopeuksia eri ”aineissa” ja hämmästys oli suuri http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nen_nopeus Ilmassa ääni kulkee kaikkein hitaammin (ajat lämpötilassa + 20 astetta) 343 m/s, vesi n. 1400 m/s, puu 3500 m/s??, rauta (teräs?) n. 5100 m/s eli n.18.3 miljoonaa kilometriä tunnissa, joka matka on noin 460 kertaa tunnissa maapallon ympäri?, Nopeinten ääni liikkuu beryllium:sa? n. 12 550 m/s. Valo/radiosingaali kulkevat 300 000 km/s eli noin 1.1 miljardia kilometriä tunnissa, joka matka on noin 27 000 kertaa tunnissa maapallon ympäri. Vähän on Wikin tiedon uskottavuus (varsinkin tuon puun osalta) ja oma kansakoulupohjainen laskutaito koetuksella, mutta joku matikkanero voisi tarkistaa laskelmat. Eli onko ko. toimintamalli pelkkää legendaa, ja jos ei niin miten kaukaa lähestyvän junan voi kuulla ”korvakuulolla” kiskosta. Junan pyörästä/kiskosta syntyvä ääni on siis sekunnin kuluttua noin 5 kilometrin päässä. Entä jos ei ole mitään muita häiriöääniä niin voiko kiskojen ”sihinän” kuulla radalla kulkeva henkilö. Jos näin on, niin sehän toimii myös eräänlaisena"varoitussingnaalina" tulevasta junasta.
kuva 15.01.2014 21:53 Jouni Halinen  
  Tässä kartta vuodelta 1932 http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Kaupunkikartat/Helsinki%201932.jpg kartassa näkyvät sataman ja voimalaitosten alle jääneet saaret Kana, Sompasaari, Hanasaari ja Nihti. Kartassa näkyy myös Hakaniemen torille kulkeva sivuraide, se päättyi kauppahallin eteläpuolelle, ja haarautui vielä torilla kaksiraiteiseksi. Sompasaari on vastoin aiemmin lausumaani kuvan vasemmassa alareunassa. Tuo Martinin kertoma tapa, jolla vierasperainen kasvillisuus olisi Sompasaareen kulkenut, vaikuttaa enemmän kuin loogiselta. Satama perustettiin vuonna 1863, eli se ehti toimia noin 100 vuotta ennenkuin Sompasaari tasoitettiin satama-alueeksi, kyllähän siinä ajassa saareen on voinut kulkeutua jos jonkinlaista eksoottistakin kasvillisuutta.
kuva 15.01.2014 16:04 Jouni Halinen  
  Olin 1977 Viestirykmentissä, ja sielläkin oli näitä Ford Customeita käytössä, pikkunäppärä kuormuri, jos vertaa vaikka kuvassa olevan ulkolähetysauton (sisältää ohjaamon, kamera, ääni ja valaisutarkkaamon). "nuppiin". Olin YLEllä TV tekniikan peruskurssilla syksystä 1979 kevääseen 1980, ja minä "hullu" lähdin kesken kurssin Xeroxsille töihin (työsuhdeauton Perään), olisin saanut juurikin kesäkuussa 1980 kurssitodistuksen käteen, ja olisin nyt töissä mediayhtiössä joka tulee selviämään (YLEvero, maailman tappiin asti) ainoana alan toimijana Suomessa "kuivin jaloin" mediamyllerryksestä, josta on tähän saakka nähty vasta alkupärskeitä. Onhan YLEkin ns. leikkiyhtiö, mutta minä ainakin maksan mielelläni "yleveroa", saan mielestäni sillä rahalla "monesta tuutista" (TV1, TV2, Teema, Yle Fem, useita radiokanavia, Elävä arkisto, Areena ja päälle paljon tekstimuotoista ”dataa” mm. uutiset), katseltavakseni runsain mitoin laatuohjelmaa ja kaikki tämä i l m a n m a i n o s k at k o ja. Katselin viime lauantaina teemalta kolme Palmuleffaa ”putkeen”, kyllä oli levollista katsella niitä ilman ”15” mainoskatkoa (joihin olisi mennyt lisäksi rutosti aikaa), filmin vaihtuessa ehti mainiosti kiehauttaa kahvit, ei ole turhaan valittu ”Komisario Palmun erehdys” leffaa parhaaksi Suomalaiseksi leffaksi kautta aikojen. Eli kyllä ”leikkiyhtiöilläkin” on sijansa tässä yhteiskunnassa, kunhan ko. firman palvelukonsepti, ja asenne asiakkaita (asiakaskin voi jopa joskus olla oikeassa) eli (YLEveron) maksajia kohtaan on kunnossa . Lisäksi YLEltä on mahdollista ostaa vanhojen TV/radioohjelmien tallenteita, erinlaisten tekijäoikeus ym. muiden syiden rajoitteet tietenkin huomioon ottaen. Luulisi että kaupallisilla yhtiöillä olisisi vastaavat mahdollisuudet edellämainitut asiat huomioiden toimia samoin, mutta niihin ei varmaan "kehdata" sisällyttää 25 %:tia mainoksia, joten se ei täytä mainosrahoitteisen kanavan reunaehtoja. Suolletaan mielluummin eetteriin salatujen eläimien kaltaista bulsittiä.
kuva 15.01.2014 00:32 Jouni Halinen  
  Tuossa linkissä jonka laitoin 00.06 on mainio kuvakollaasi kalasataman alueesta, jossa näkyy muitakin pieniä saaria jotka kaikki olivat 60 luvulle tultaessa "jyrätty Mereen" sataman ja voimalaitosten pohjiksi.
kuva 15.01.2014 00:06 Jouni Halinen  
  Löysin kuvan jossa Sompasaari on vielä paikallaan, muistan kuulleeni että saarella kasvoi poikkeuksillisen suuri määrä eri kasvi/puulajeja, kyseessä voi olla merikapteenin matkoiltaan tuomia Suomen luontoon kuulumattomia kasvilajeja, tälläinen hämärä muistikuva minulla on. http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/perustietoa/historia. Tuukka voi nyt katsella tästä kuvasta että minkälaiselta se nykyinen asuinpaikka on näyttänyt 30 luvulla.
kuva 14.01.2014 23:55 Jouni Halinen  
  No nythän Jorma kuvan heitit, ei taida tässä kuvassa vielä olla "nielaistu" Sompasaarta satama-alueeksi, eikö kallioinen entinen Elannon lasten kesäsiirtolana toiminut Sompasaari räjäytetty sataman pohjiksi vasta 50/60 luvun taitteessa?. Eli jää silloin kuva-alan oikealle puolelle. Faijavainaa kävi siellä joskus 30-luvulla, oli kasvillisuudeltaan kuulemma aika ainutlaatuinen. Ja joku merikapteeni olisi tarinan mukaan tämän lasten kesäsiirtolan perustanut.
kuva 14.01.2014 20:27 Jouni Halinen  
  Sitten on vielä "kossuindeksi", muistelin vuotta 1972 kun menin Sähkö-Paganukselle varastomies/tsuppariksi niin tuntipalkka oli 2 markkaa eli 16 markkaa päivä (veroahan siitä ei silloin tarvinnut maksaa) ja kossu olisi maksanut aika tarkkaan päiväpalkan ja ja tottavieköön hinta oli 17.20 markkaa (noin 3 euroa) nykyrahassa noin 100 mk/17 euroa http://www.kossu.org/viina/elinkustannus_hinta.shtml Nyky nuorille maksetaan minimissään 7 euron tuntipalkkoja ja normikossu maksaa nykyjään noin 14 euroa, eli tämän mukaan nykynuori saa kossupullonsa reilun 2 tunnin työnteolla Eli kuten Kimmo sanoi indesejä on monenlaisia.
kuva 14.01.2014 16:37 Jouni Halinen  
  Sen verran vielä kalkyloin näitä lukuja. Sähkömies sai tuntitöissä 70 luvun alkuvuosina noin 1000 markan kuukausipalkkaa (verojen jälkeen), se tekee noin 6 markan tuntipalkan, eli hänen täytyi tehdä töitä noin kaksi tuntia, että sai ostettua ”huoltamoindeksin” (10 litraa bensaa, röökiaskin, tulitikkuja, viinerin ja kupin kahvia, hinta yhteensä noin 10 mk/2 eur) mukaiset tuotteet . Nykyjään sähkömies tienaa tuntitöissä noin 10-15 euroa verojen jälkeen. Nykyjäänkin sähkömiehen tarvitsee tehdä siis töitä noin 2 tuntia ostaakseen ”huoltamoindeksin” mukaiset tuotteet (24 eur/140 mk), eli aika hyvin on ko. ostoksen hinta pysynyt kuosissa, huomioiden rahanarvon, palkkatason ja inflaation aiheuttamat muutokset. Tämähän on oiva vertailuindeksi, siinähän on ”korissa” viisi tuotetta tasapainottomassa tuotteiden välisiä hinnanmuutoksia ja tuotepaletti on ollut lisäksi myynnissä aivan samassa laadullisessa ja määrällisessä kokonpanossa vuosikymmeniä. Vertaa ns. ” BigMac indeksi” http://fi.wikipedia.org/wiki/Big_Mac_-indeksi . Tämä osoittaa että rahanarvon muuntimet eivät kerro asiasta koko totuutta. Esim. Nordean laskuri kertoo että 24 eur 2012 rahaa on 20 markkaa 1972 rahaa ja 10 markkaa 1972 rahaa 12 euroa 2012. Näillä hinnoilla ostoksen tekeminen olisi vaatinut kummassakin tapauksessa noin 4 tunnin työpanosta. Aika yksinkertaista, eikö totta?. En ole kuitenkaan mikään taloustieteilijä, joten voin olla tietenkin laskenut/ymmärtänyt asian väärinkin?, joten viisaammat korjatkaa.
kuva 13.01.2014 23:19 Jouni Halinen  
  Etkö Olli huomannut, että käytin kirjoituksessani "fyysisiä" vertailuja markasta euroon ja päinvastoin. Todelliset rahanarvon muutokset huomioon ottavat laskurit antavat sitten noita mainitsemiasi lukuja, niihin en ottanut tässä kantaa. Eli 10 markkaa on todella vajaa kaksi euroa, niin 40 vuotta sitten ja myös 40 päästäkin. Esim. Nordean sivuilta löytyy "laskurit" joilla saa selville ko. todelliset rahanarvon muutokset. Viimeisessä lauseessa vielä viittaan selkeästi tähän "ilmiöön". Tässä oli lähinnä kysymys "nippelitietona" siitä että kuinka massiivinen ostovoima oli 10 markan setelillä 40 vuotta sitten.
kuva 13.01.2014 21:56 Jouni Halinen  
  Yhtiökumppanini Kurre on aina joskus "muistellut menneitä", eli kuvanoton aikoihin, ehkä muutamia vuosia aikaisemmin (ennen ensimmäistä öljykriisiä (1973) kuitenkin) kun menit huoltikselle, takkasit 10 litraa bensaa (noin 60 penniä litra) ostit lisäksi röökiaskin, tulitikkuja, nisua ja kahvikupin, niin se oli aikatarkkaan 10 markan kauppa, eli vajaa 2 euroa nykyvaluuttaa. Nythän 10 litraa menovettä maksaa noin 15 euroa, röökiaski 5 euroa, viineri ja kahvi noin 4 euroa, eli yhteensä noin 24 euroa, markoiksi muutettuna 140 markka. Kyllä on inflaatio ja rahan arvon muutos laukannut kovilla kierroksilla 40 vuoden aikana.
kuva 13.01.2014 20:40 Jouni Halinen  
  Kulkivatko ratikat Kaivokatua pitkin tämän radan olemassaolon aikana? https://vaunut.org/kuva/38085?kd=1.1.1860&kd2=1.2.1938&t= karttakuvan kommentissa Rauhalan Jorma onkin todennut että näihin aikoihin (1902) eivät ratikat kulkeneet Kaivokadulla, koska kyseinen rata on purettu, ennen vuotta 1938?, jolloin ratikat siis alkoivat kulkemaan Kaivokatua pitkin.?
kuva 06.01.2014 10:53 Jouni Halinen  
  Metron tunnukseksi "töpseli" vai "myyrä", lopputulos "M" http://tinyurl.com/pb29jqo
kuva 27.12.2013 03:27 Jouni Halinen  
  Junjoreille tiedoksi: Tollasia palapelejä saa "plankkona", niihin voi sitten paitapainotekniikalla "painattaa" haluamansa kuvan, siinä käytetään spesiaali siirtokalvoa, joka on niin ohutta että palapelistä on helppo "napsauttaa" palat irti. Voi olla että nykyjään on muitakin "digitaalisia" tekniikoita. Näyttää ainakin Ifoloorilla tälläisiä olevan tarjolla. Mutta kannattaa kysyä ensin paikkakunnan "paitapainoista". Tässäkin on selkeästi käytetty universaali "Kurikka 1000" aihiota, kanteen on lopuksi lätkäisty tarra-arkille tulostettu veturinkuva, Kokoja on varmaankin A 4 ja A 3 (2x A 4). Tästähän voi joku napata itsellensä pikku busineksen?, voisin saada jopa järkättyä edullisen paitaprässin+starttipaketin (plankkolautoja ja siirtokalvoja), kaverilla on sellaiset ihan tyhjänpanttina, laittakaa viestiä jos kiinnostaa. Prässillä voi toki "painattaa" myös T-paitoja ja tuossa koneessa taisi olla myös lippis "lesti" , eli niihinkin "painatus" onnistuu.
kuva 22.12.2013 13:53 Jouni Halinen  
  "Diskoilua" http://www.youtube.com/watch?v=VakjZqso8Ik ja http://www.youtube.com/watch?v=yUdb8Hy1uF4
kuva 20.12.2013 23:12 Jouni Halinen  
  Samasta aiheesta vielä Satu Pentikäinen ja menolippu vuodelta 1979 http://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo Neil Sedaka - One way ticket (to the blues)- 1959 http://www.youtube.com/watch?v=xGGU-15Tt6M Boney M - One Way Ticket http://www.youtube.com/watch?v=7DYA1raD-YY eruption - one way ticket http://www.youtube.com/watch?v=g_jUtiKSf1Y
kuva 20.12.2013 21:34 Jouni Halinen  
  Mikähän tässä on kysymyksessä, "kaukolämpö"?. Meikäläisen talossa on kaukolämpö. Kadulla kulkee "runkolinja" (noin 400 mm halkaisijaltaan) siitä sitten 20 metrin haara (halkaisija noin 30 mm, eristeen kanssa yli 100 mm), jonka päässä 2 tavallisen kokoista omakotitaloa, ja tämä putkitus on tehty ns. mustasta (teräs) putkesta, tämä näyttäisi olevan kuparia (paineenkestävyys?). "haara" tuntuu olevan tolkuttoman pitkä (mistä tulee, ja minne menee?) ja vielä radan alitus, Perttu osaa varmaan "valaista" asiaa. Kaukolämpövesi voi olla kovilla pakkasilla jopa 140 astetta lämmintä ja paine on korkea, veden kiehumispiste kun nousee paineen kasvaessa, se on 140 asteessa noin 4 bar:a, eli vesi ei tällöin vielä kiehu (kulkee putkessa ”vetenä”), tämä mahdollistaa suuremman energiamäärän siirron samalla putkikapasiteetilla. Mutta tuollainen ”hikinen kupariputki”?. Kaukolämpöverkostossa on muuten hämmästyttävän pienet lämpöhäviöt (vaikka ne matkaavat usein pitkiäkin matkoja), parhaimmillaan alle 3 %:tia
kuva 20.12.2013 01:48 Jouni Halinen  
  Joo Mikko, nämä KGB:n poistot tapahtuvat aina öiseen aikaan minultakin kuvat ovat aina poistuneet puolenyön ja kello 3 välillä.
kuva 16.12.2013 22:07 Jouni Halinen  
  Yksi kysymys, onko tämä https://vaunut.org/kuva/88645 työkone vai veturi, kuljettajan "ajokorttiluokka"? voisin kuvitella että veturi, se kun tekee pelkästään "veturihommia", ja saako tässä käyttää verotonta polttoöljyä (löpö) tai moottoripolttoöljyä (MPÖ), riippuuko polttoaine valinta siitä missä "veturi" liikkuu, yksityisellä rataverkolla vai valtion rataverkolla, tällöin tietenkin pitää käyttää koko ajan diesseliä?, eikö ole joku "työkone" tms. joka saa käyttää verotonta polttoainetta "yksityisellä" maalla, mutta joutuu käyttämään verollista pollttoaineta yleisillä teillä liikuessaan, voin muistaa väärinkin?.
kuva 15.12.2013 21:53 Jouni Halinen  
  Asia selkis näiltä osin, tuossa EK paperissa mainittiin että pitäisi kehittää uusi tuote, ja siihen ei katsottu silloin olevan mahdollisuutta (halua?), mutta nyt sellainen on siis saatavilla, moottoripolttoöljy (MPÖ) ja vielä kesä ja talvilaatuna.
kuva 15.12.2013 17:14 Jouni Halinen  
  Tässä yksi ”vääntö” eduskunnasta vuodelta 1996, (kirjallinen kysymys) http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_KK_658_1996_fi.html siinä yritetään saada myös bussiliikenteelle veroton polttoaine, yksi peruste asialle on ” myös VR:llä on oikeus verottomaan polttoaineeseen”. Ministeri Arja Alho torppaa koko jutun. Syyt: verottoman ”löpön” rikkipitoisuus (0,1) on paljon suurempi kuin verollisen dieselin (0,005)=suuremmat päästöt, löpöstä ei ole olemassa ”talvilaatua”, se ei siis sovi käytettäväksi kulkuneuvoissa talviaikaan, ja muutenkin sen laatu on niin surkeaa (tarkoitettu vain lämmitykseen) että se aiheuttaa moottorivaurioita, ja lisäksi EU vaatii että kaikissa liikennekäyttöön myytävässä polttoaineessa on oltava vero, Suomessakin tuli 2008 pakolliseksi käyttää huviveneissä verollista dieseliä. Työkoneissahan kaikilla yrittäjillä on sama etu (veroton polttoaine) joten se ei vääristä kilpailua, ja lento ja laivaliikenne on sen verran kansainvälistä touhua, että siinä on hankala toteuttaa verollisuutta polttoaineissa, ja lisäksi ko. kuljetusmuodot eivät todellisuudessa kilpaile maantie tai rautatieliikenteen kanssa, vaan keskenänsä samoin polttoaineveroeduin. Eli miksi yksi osakeyhtiö Suomessa eli ”umpivihreä” VR Oyj saa käyttää, verotonta, saastuttavaa, talvikäyttöön sopimatonta ja moottoreita särkevää polttoainetta, vastoin EU säädöksiä ja tältäkin osin vääristää kilpailua. Voihan joku noista laatuasioista voinut muuttua noista päivistä, mutta kuitenkin, perusasetelma on edelleen sama. Lisäksi Suomessa on muutenkin poistettu erillaisia veroetuja valtiosektorilla, ennen valtio osti mm. autot verottomina, ja valtion ei tarvinnut maksaa arvonlisäveroja, nyt ollaan näissä asioissa samassa asemassa muiden toimijoiden kanssa, onhan se tietenkin rahan siirtämistä taskusta toiseen, mutta periaate on kuitenkin oikean suuntainen. ”Leikkiyhtiöistä” sen verran vielä että esim. postiin ”lyötiin” 01.01.1994 osakepääoma apottina (osakeyhtiön osakepääoma suoritetaan rahan sijasta käyttöomaisuutena), joka tarkoitti postin (Suomen PT Oy) kohdalla sitä että sillä oli 01.01.1994 massiivinen ”ilmainen” kalusto alkaa harjoittamaan monopolin suojaamaa liiketoimintaa. Lisäksi viimeisinä (1992 ja 1993) vuosina jolloin toimittiin vielä eduskunnan budjetti rahoituksen varassa postille myönnettiin suuria varoja mm. autokaluston hankintaan, niitä jouduttiin ajamaan jopa ”navetan taakse piiloon”, kun niitä ei heti tarvittu. Uskon että VR:n kohdalla on toimittu samoin. ”Huomenlahjana” se ainakin sai satojen vetureiden ja tuhansien vaunujen ”starttipaketin”.
kuva 11.12.2013 20:37 Jouni Halinen  
  On kyllä vaikea kuvitella, että VR osakeyhtiöna (Oyj) saisi käyttää verotonta löpöä. Jos näin, niin valtiolta jää miljoonien eurojen verotulot saamatta, mutta ehkä tämäkin on mahdollista ns. leikkiyhtiöiden (toinen mm. Posti) kohdalla. Joskus toimittaja on ollut ainakin ”Toverist Petroil” eli Trustivapaa Bensiini https://vaunut.org/kuva/13534 http://fi.wikipedia.org/wiki/Teboil Oli muuten toi Tebis ainakin 10 vuotta sitten viimisen päälle ”vanhan ajan HUOLTOASEMA”, sieltä sai ihan mitä tahansa autoiluun kuuluvaa, vain jasso puuttui. Nuorempi väki ei taida tietää mikä on jasso. Ko. laiteella käytiin ainakin takavuosina Kyyjärven Essolla oikein MM kisoja. Maksutavat asemalla ovat ainakin moninaiset, vain oravannahka puuttuu: Teboil Maksuaikakortti, Teboil Yrityskortti, Teboil D-kortti (A), Teboil D-kortti (B, C), DKV-kortti, K ä t e i n en, Pankkikortti, Eurocard, MasterCard, Visa, American Express, Diners Club, EasyCard, ja LUKOIL Eesti
kuva 11.12.2013 18:31 Jouni Halinen  
  Näin kulkevat "kelmit" nykyjään "ovelta ovelle", kätevää, kapasiteettikin on varmaan riittävä (10-15? koppia) järkevään "operointiin" http://www.kiitokori.fi/fi/tuotteet/linja-autot/vankienkuljetusautot/ On varmaan "kustannustehokas" Veeärrän palveluun verrattuna jossa veloitus koppivaunun vetämisestä esim. Helsinki - Oulu on käsittääkseni sama kuin "normivaunullinen" matkustavaisia maksaisi "normihinnoin" ko. välillä?. "Vankibussien rakenteessa huomioidaan käyttötarkoituksen mukainen lujuus ja käyttöturvallisuus mm. auton ovissa ja ikkunoissa. Sisätilat voidaan jakaa osastokohtaisesti lukittavilla ovilla erillisiin valvottuihin huonetiloihin". Huonetiloihin!, on varmaan "perhehuoneet", parivuotein ja minibaarein.
kuva 25.11.2013 05:48 Jouni Halinen  
  Empä olisi ikinä arvannut kun tammikuussa 1967 muutin Kotikonnuntie 3:seen, että lähemmäs 50 vuoden jälkeen "kotikatu" esiintyy kiskoliikennesivuston tunnisteissa, rautatieharrastus oli siihen aikaan meikäläisellä pelkästään Märklin pohjalla https://vaunut.org/kuva/78013?u=1809 . Metroaseman kohdalla oli silloin "mäntymetsä", kun metro sitten ulottui Kondekaan (1985?) niin tajusin tuon "männikön" funktion. Ostarin avajaiset vietettiin kesäkuussa 1967, jolloin "pukeuduimme" poikain (n.10 kpl 1957 syntyneitä) kanssa juhlan kunniaksi huoltokuilusta löytyneisiin pahvilaatikoihin!?. Muusta meiningistä sen ajan Kontulassa voi lukea linkkikuvan kommentistani, aika entinen ei enää palaa. Muuten olen samaa mieltä kuin vuosi sitten, eli meininki näillä sivuilla on nykyjään sivuilta poistuneen henkilön sanoin "sivusto on mennyt niin ikävään kuntoon, että en mä viitti sinne enää mitään kirjoitella", haloo 10 "viranhaltian" ylläpito, jonkinlaiset "sulkeet" olisivat tarpeen. Esim "tunnistemaanikon" tapauksessa s e l k e ä viesti siitä että minimitunnisteet kuvissa ovat ilmoitettu ohjeissa, ja sillä sipuli.
kuva 19.11.2013 16:44 Jouni Halinen  
  "Pieni suuri maailma" http://vimeo.com/channels/293484 Millä tekniikalla tälläistä jälkeä syntyy?. Onko kyseessä sama tekniikka videokuvaan sovelletuna kuin millä Tero Lyijynen on tämän kuvan tehnyt. "Kyseessä on aivan tavallinen valokuva, jonka syväterävyysaluetta on kuvankäsittelyssä kavennettu hyvin pieneksi sumentamalla kuvaa rautatien edestä ja takaa. Lisäksi värien saturaatiota on kasvatettu voimakkaasti. Maisemakuvissa ei noin kapeaa terävyysaluetta esiinny". Teeppä Tero tämä sama videona Näsinneulasta.
kuva 11.11.2013 23:03 Jouni Halinen  
  Niinkuin kuvan https://vaunut.org/kuva/87787 kommentissa kirjoitin niin Pasilan puuasema siirrettiin vuonna 1984 nykyiselle paikalle, joka on tämän massiivisen valtion virastotalon vasemmanpuolen keskilohkon pohjoispuolella, talon rakennustyöt keskeytettiin muutamaksi vuodeksi 1970 luvulla valtion kroonisen rahapulan takia. Oikean puolen lohkojen välissä (matala osa) oli talon katolla kaksi 3 asunnon "rivitaloa" (talonmiehiä varten), ne hävisivät sieltä noin 10 vuotta sitten. Ratapihan ylittävän sillan rakennustyöt alkoivat vuonna 1985.
kuva 11.11.2013 19:08 Jouni Halinen  
  Tämä kuva on otettu aika tarkkaan tuon sillan kohdalta, katselusuunta on etelästä http://tinyurl.com/nhvoljt . Uusi asema näkyy sillan takana ja vanha oli samalla kohtaan kuin tämä nykyinenkin. ItäPasila on oikealla ja päärata on vasemmalla. Olin muuten katsomassa kun (vuonna 1984?) vanha asema yhtenä lauantaina tunkattiin lavetille, ensin ajettiin noin 50 metriä pohjoiseen, ja sitten noin 100 metriä itään, ja niin oli "rauhanasema" nykyisellä sijaintipaikallaan Arndt Pekurisen puistossa, hän oli muuten Suomen ensimmäinen ”sivari” ja hänet teloitettiin itä karjalassa 5.11.1941, kun ei suostunut kivääriä käteensä ottamaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Arndt_Pekurinen Pekurisen mottona oli Jonathan Swiftin lause: ”Kun ihmisiä ei syödä, on niitä turha teurastaa.” Ps. en ole aikaisemmin huomannut että "katukuvan" oikean alanurkan nuolella saa myös karttakuvan samaan näkymään, ja jossa "kuvauspaikka" on merkitty "pampulalla".
kuva 02.09.2013 20:27 Jouni Halinen  
  Liikkuvaa kuvaa sinisestä diskovaunusta, Virve Rosti ”menolippu” vuodelta 1979, kovin on kuvaajalla ollut mielessä ”tyttö ja juna” tyyli kun on yhtä ruutuhameista tyttöä ”alakerrasta” alvariinsa kuvannut. Oliko diskovaunuille niin kova kysyntä että niitä piti rakentaa enemmänkin?. http://www.youtube.com/watch?v=ji1uFe0ma5Y Aika siistiä 70 luvun käännösmusaa, orginaali esittäjää en muista.
<<   >>