|
|
13.10.2012 19:18 | Jouni Halinen | ||
| Juu ajat on muuttuneet, ei noina lapsuuden/nuoruuden aikoina olisi tullut mieleenkään lähteä aikuisten ja vielä vieraiden sellaisten kanssa sellaiseen "sanallisen säilän" heilutteluun mitä nykyjään netissä harjoitellaan. Ikävä kyllä, että tämäkin ilmiö on viimeaikoina rantautunut myös tänne, uskon kuitenkin että kyseiset nuoret oppivat talon tavoille, kun suurimmat höyryt on venttiilistä ulos puhallettu. Heidän tietämyksensä "alalta" on kyllä mielestäni hämmästyttävän laajaa, eli keskittymällä oleelliseen (unohtamalla kaikki töööttäilyt) alkaa syntyä hyvää jälkeä. Eli tsemppiä Vorgin nuoriso-osaltolle. PS. lukekaa tuosta ylempää miten nuoret pojat aikaaansa viettivät 40 vuotta sitten. | ||||
|
|
13.10.2012 18:52 | Jouni Halinen | ||
| Jorma Rauhalan mainio kuva samasta paikasta. https://vaunut.org/kuva/12169?t=porkkana | ||||
|
|
13.10.2012 18:38 | Jouni Halinen | ||
| Kuvateksti: Viipuri oli kauppa ja liikennekeskuksenakin omaa luokkaansa: Rautatie 6 suunnalle, 7 suuntaan haarautuva maantieliikenne, hyvät satamat ja maan mainio ulkosatama Uuraan, missä kävi vuosittain tuhansia koti ja ulkomaisia laivoja. Raitioliikenne vuodesta 1912, kaupungin sisäinen bussiliikenne vuodesta 1924, lentoliikenne (Suur Merijoen lentoasema), nykyaikainen linja-autoasema, Saimaan kanava...... | ||||
|
|
13.10.2012 15:48 | Jouni Halinen | ||
| Kiitoksia Toni, heitit tuossa ylempänä oivan nimiehdotuksen tälle kuvasarjalle ”Teollisuus ja rautatiet” joksi sen jo vaihdoin. Voit olla varma, että jos lisään tänne kuvasarjan loput kuvat, niin joka ainoassa kuvassa on rautatieaiheisia komponentteja mukana. Mutta kun minulla on kuvasarjan kuvista hyvin vähän tietoa (lähinnä kuvauspaikka = tehdaslaitoksen nimi) eikä ole muita tunnisteita, lähdeviitteitä tai valokuvaajien nimiä, niin en tiedä voinko niitä tänne lisätä. | ||||
|
|
12.10.2012 21:41 | Jouni Halinen | ||
| Ehdota sinä Kurt kuvasarjalle joku nimi, minulla on hyvin vähän tietoa näiden kuvien suhteen, lähinnä tieto siitä mistä kuva on otettu kuvausvuodetkin ovat hakusessa, perustuuko lähdetietojen merkitseminen tekijänoikeussuojan menettäneisiin kuviin johonkin faktatietoon vai onko se vain mutu tietoa. Jonkun muualla julkaistun tekstin kopioiminen vaikka wikiin vaatii sinne tietysti myös lähdetiedot tarkistettavuuden vuoksi, mutta valokuvan kohdalla pätee vanha sanonta että "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" eli tämän takia ei tänne lisätty kuva tarvitse mitään lähteitä , eli minkä vuoksi niitä tarvitaan ja mikä on peruste siihen?, tätä ihan vilpittömästi kysyn?. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
12.10.2012 20:18 | Jouni Halinen | ||
| No nyt minun pitäisi saada selville mistä lehdestä (mitä tekemistä Riihimäen kaupungilla on kuvien kanssa?) kuvat ovat peräisin, mitenkäs se onnistuu, vai taitaa olla parempi pyytää ylläpitoa poistamaan kuvat kokonaan, jos näistä kuvista pitää tällainen soppa keittää. Näillä metodeilla sivuilta saisi kyllä "buutata" suuren määrän kuvia pois. Vai kelpaako seuraava ilmaisu sinne Riksulaisiin tutkijankammioihin. KUVIEN LÄHDE: JOKU RIIHIMÄELLÄ YLI 50 VUOTTA SITTEN ILMESTYNYT LEHTI. |
||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
12.10.2012 17:58 | Jouni Halinen | ||
| Ei tarvitse ottaa herneitä nenään, mutta eihän täällä käytetä lähdeviiteitä siinä mielessä kuin ne mm. Wikipediassa ymmärretaan, sivuilla on varmaan suuri joukko kuvanlisääjiä joilla ei ole harmainta aavistustakaan mitä tarkoittaa lähdeviite. Osaisko esim. Eljas kommentoida tähän asiaan jotain. Hups heijaa, taisin joutua riitasille aikamoisen Riksulaisen asiantuntijan kanssa | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
12.10.2012 16:22 | Jouni Halinen | ||
| Mitäs ne lähdeviitteet ovat ja minne ne lisätään, eihän me olla nyt missään Wikipediassa. Minulla kun ei ole tietoa, että mistä kuvankäsittelijä veljeni on nämä skannannut. Ohjeeni on vain ollut hänelle että skannaa vain "valokuvia" ja jätä "valokuvateokset" skannaamaatta, ja vuosirajaksi asetin tuon vuoden 1966, hän on näin sitten toiminut, ja minä olen kuvat tänne lisännyt tekijänoikeus toleranssien rajoissa. Juu Eljas, valokuvien suojarajat ovat vuosien saatossa varmaan vain pidentyneet ja jossain kohtaan on vain käynyt niin että 50 vuoden suoja-aika "valokuville" ennen vuotta 1967 olisi luonut taannehtivaa lainsäädäntöä. Eikö tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen että ainakin kaikki julkisilla paikoilla ulkotiloissa ennen vuotta 1967 otetut kuvat ovat vailla minkäänlaista tekijänoikeus suojaa eli ovat ns. "vapaata riistaa" ja kuvaajan nimen mainitseminenkin on lähinnä vapaaehtoista. | ||||
|
|
12.10.2012 15:09 | Jouni Halinen | ||
| Sain siis K.T.L hienon hintapäivityksen mukaan arvioituna jopa yläkanttiin olevan hinnan kalustostani, mutta asiasta toiseen. Tämä tarina sopii minusta, (vaikkakin on ohi aiheen,) hyvin tämän kuvan tunnelmaan ja muutenkin sivuston tämän hetkiseen fiilikseen. Kuvassa on -57 syntyneitä nuorukaisia, jotka ovat tänä päivänä jo vanhoja ukkoja, Tomppa oikealla, Fransuvainaa vasemmalla. Ei ollut meillä tuossa iässä "nettiä" jossa olisimme kuin nuoret orivarsat kaiket päivät ja yöt sieraimet höyryten mellastaa. Rakenneltiin juna ja autoratoja. Kuunneltiin Malmin lentokentän radioliikennettä ”Osar Hotel” jne. ja radio Luxsenburista (lyhyet vai pitkät aallot) kuuli uudet biisit ensimmäisena. Käytiin uimassa Uutelassa, Kalviikissa , Jakiksen hiekkakuopalla tai Kumpulassa. Maattiin Malmin ampumaradan maastossa(siellä minne ehjäksi jääneet savikiekot tippuivat) ja kun haulien ropina loppui, niin käytiin keräämässä ehjät kiekot talteen (vertaa 60/70/80 luvun kikoilla oleilut), kun kiekkoja oli puolen metrin pino niin kävimme myymässä ne takaisin (50 penniä kpl) ampujille. Pelailtiin monopolia, kimpleä, räsypokkaa tyttöjen kanssa, polttopalloa keinuilla tai neppistä, eli tuupattiin pientä itse tuunattua muoviautoa hiekkaradalla. Kuunneltiin nuorten sävelradiosta tai kasettimankalta Bädingin ”fiilaten ja höyläten biisiä tai Coitus inttiä (keskeytetty yhdyntä) .Käytiin lutkulla (ilmakivääri) metsästämässä elävää riistaa, tuunattiin fillareita (satulat ja stongat vaihtoon), Käynnisteltiin Askarteluaitasta ostettuja polttomoottoreita, rakenneltiin pienoismalleja (laivoja lentokoneita raketteja ym), kerättiin jätepaperia ,myytiin sanomalehtipaperi (4 penniä kilo, hinnasta en ole ihan varma) osa muista lehdistä myytiin/vaihdettiin divarissa mm. seuraaviin lehtiin. Luettiin Jerry Cottonia, Pekka Lipposta, Kalle Kustaa Korkkia, Jallua, Morgan Kanea, Siivet lehteä tai Korkkaria. Talvisin laskettiin mäkiä pulkalla tai lättiksillä (lyhyet ja leveät muovisukset), meillä oli heti talon takana noin 200 metriä pitkä mäki. Uuudenvuoden raketit ammuimme ja tykinlaukaukset räjäytimme (10 minuutin välein) aina tammikuun 1 päivä kello 04.00 alkaen. Jossain vaiheessa osa alkoi vetämään röökiä ja kaikki alkoivat juomaan viinaa, käytiin Opparin (sisään pääsivät vain oppikoulun oppilaat , mutta kyllähän me kansakoululaisetkin sinne itsemme aina ujutimme) bileissä ja sitten tuli jossain vaiheessa (kun sai bileistä "saalista") kuvioihin kerhohuoneessa (meillä nuorilla oli ihan oma kertsihuone jonka kaikki seinät maalasimme eri värisiksi) suoritetut yölliset sessiot. Muista käyttämistämme nuorisodiskoista voisi mainita Gumbotrand (Sipoo kesälava disko ja/tai bändejä), Björkhagen (Espoo/ Manki kesälava disko ja/tai bändejä), Valhalla (Kökkeli talvidisko), Lintsin ”luola” disko, Botta (Hakaniemen työväentalo disko) tai Sirppiliiteri (Kulttis eli kommareiden silloinen päämaja Lintsin vieressä), jossa myös käytiin poikaporukassa. Pahoista teoista voin mainita sen kun heitimme fillarin ketjut 25 kv ilmajohtoon, ja puoli Kontulaa pimeni, tyhjensimme yhden jäätälökioskin kuumana kesäpäivänä, ja "saalis” ns. suli käsiin ja varastimme yhdestä häkkikellarista kaljat. Ai niin omenavarkauksia unohtamatta . Tämä kaikki tapahtui vuosien 1967-1975 välillä Kontulassa, tulimme silloin kaikki aikuiseksi, lopetimme nuoruuden mesoamisen, ja aloimme elää aikuisten elämää. Tietokoneen tai telkkkarin ääressä emme olisi kaiken edellä olevan jälkeen edes istuakaan. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
12.10.2012 12:41 | Jouni Halinen | ||
| Tästäkin aiheesta on täällä jo paljon jauhettu, mutta kun asia tuli taas esille, niin jatketaan vielä vähän. Olen itse tutkiskellut näitä valokuvan tekijänoikeuksia tarkemminkin, ja tullut siihen tulokseen, että valokuvan joka on ns. "valokuvateos" tekijänoikeus on voimassa 70 (ko. vuoden viimeiseen päivään) vuotta kuvaajan kuolemasta. Kynnys tämän ”tittelin” ”teos” saamiseen on kyllä aika korkea, valokuvaajat ovat tietenkin toista mieltä, kuinkas ollakaan. Pääsääntönä tuntuu olevan että kuva on täytynyt ottaa olosuhteissa joissa kukaan muu kuvaaja ei olisi pystynyt "valmistamaan"(sanoo laki) samanlaista kuvaa, esimerkkinä vaikka eilen lisäämäni kuva (joka on otettu ko. "teoskynnys" olosuhteissa =sisätiloissa) https://vaunut.org/kuva/78013?u=1809&d=11.10.2012 jonka tekijänoikeudet pysyvät käsittääkseni voimassa (veljelläni Juhalla, jos hän kuolee 72 vuotiaana vuonna 2031) 31.12.2101 asti, tällöin kuvan ottamisesta on kulunut jo noin 130 vuotta. Näinä aikoina viimeinenkin tämän sivuston nyky ”käyttäjistä”, 11 vuotiaat poikasetkin maatuvat jossain. Kuva aiheella ja laadulla ei tunnu olevan paljonkaan merkitystä, kauneus kun on katsojan silmässä. Sen sijaan ko. oloiset ns. "valokuva" titteliä kantavat valokuvat ovat tekijänoikeuden piirissä vain sen vuoden loppuun kun kuvan "valmistamisesta" (lakiteksti,ei siis kameran räpsäyksestä, digiaika?) on kulunut 50 vuotta. Lisäksi lakia/asetuksia on muutettu vuosikymmenien mittaan pariin kolmeen kertaan, ja niihin on jäänyt jossain vaiheessa joku ”kämmi” jonka johdosta yleisesti hyväksytty lain tulkinta on tällä hetkellä se, että jo ennen vuotta 1967 otetut ”valokuvat” ovat menettäneet tekijänoikeutensa, eli vasta tuosta vuodesta alkaen 50 vuoden aikarajasääntö tulee "valokuvien" osalta voimaan. Asiasta ei ole ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä. En ole aivan varma tuosta kuvaajan nimen julkipanosta (onko siitä maininta laissa) mutta minulla on käsitys (voin olla siis väärässäkin) että se perustuu ainakin tekijänoikeuksien Loppumisen jälkeen lähinnä hyviin tapoihin. Entä miten silloin menetellään kun kuvaajasta ja/tai kuvausajankohdasta ei ole hajuakaan, varminta on tietenkin jättää julkituomasta kuvaa, muutta mutta... Jos jollain on asiasta eri tulkinta, niin rohkeasti se vaan esille. PS. lisäsin kuvaajien nimet lisäämini Riksu kuviin. | ||||
|
|
12.10.2012 12:02 | Jouni Halinen | ||
| Tuli Kurt:ta 120 %:ta faktaa, ja vielä pisteeksi i päälle "Klippanin portailta" (kyllähän se on jo näinä aikoina ollut olemassa?). Jos Kalliolinnaa ei olisi kuvassa ollut, niin arvoitus olisi ollut kyllä vaikeampi. | ||||
|
|
12.10.2012 10:25 | Jouni Halinen | ||
| Vetureina olivat Jenkki Santa fe, Saksalainen 2 ohjaamoinen sininen sähköveturi, saksalainen punertava keskiohjaamo diesel (deeverityyppinen), pieni höyryveturi, vähän isompi höyryveturi ja viimeistä en muista, voi olla että oli kuudeskin. raideosia oli noin 100 kpl, vaihteita (käsikäyttöisiä) noin 15 kpl vaunuja noin 20 kpl (peruskamaa) ja sitten oli siltaa tunnelia taloa tasuria valopylvästä ym. ym. Kalustolla tehtiin törmäystestejä, joten kunto oli mitä oli. | ||||
|
|
11.10.2012 18:27 | Jouni Halinen | ||
| Muistaako joku oliko tässä keskellä olevassa talossa ravintola Canjon (jonnekkin 80 luvulle asti), vasemmassa reunassa näyttäis olevan sopivasti kirjaimia sanaan ravintola. | ||||
|
|
11.10.2012 16:25 | Jouni Halinen | ||
| Avaan tässä samalla keskustelua aiheesta, että onko sivuille sallittua lisätä kuvia ajalta jolloin lisätyn kuvan kuva-alalla ei ollut vielä mitään raideliikenneaiheista funkkiota. Tein näin kerran (lisäsin Daniel Nyplinin Eteläsatamasta ottaman 1800 luvun kuvan) ja jo 5 minuutissa yksi sivuston saivartelijoista kommentoi kuvaa seuraavasti: "eihän kuvassa ole mitään R aiheista (mikä oli tietysti totta) ja muutenkin tämän tyyppiset kuvat kuuluvat aivan muille foorumeille” ja eikä mennyt montaakaan minuuttia kun yöpäivystysvuorossa ollut vaunut.org:kin sensori poisti kuvan. Eli kyseessä oli ns. ”käänteinen puskakuva”, jotka ovat täällä sallittuja ja varsin suosittuja. Sain kyllä myöhemmin ylläpidolta luvan palauttaa kuvan sivuille (en kyllä palauttanut), ja mukana oli myös viestiä että tämän tyyppiset kuvat sopivat jatkossakin sivuille. Eli kysymys ylläpidolle, onko kyseinen toimintamalli edelleen voimassa. PS. Rautatiemuseossa on ”säilytyksessä”(ovat valokuvataiteen museon omistamia) noin 50 kpl Nyplinin rautatieaiheista kuvaa, eikä museolla voi olla tietenkään niihin mitään tekijänoikeuksia, joten voiko joku museon kanssa tekemisissä oleva hoidella ne vaunut.org: kiin. | ||||
|
|
11.10.2012 13:32 | Jouni Halinen | ||
| Jos kuva on päätepysäkiltä, niin luulisi että ajolangan lenkki kiertäisi oikean kautta?. | ||||
|
|
10.10.2012 18:42 | Jouni Halinen | ||
| Justiinsa Osku, kaverihan seisoo selkeästi kauko/lähivalo koppasen päällä, olin aamulla(09.09) vähäsen unessa. Eljas se tykittää tähänkin kuvaan ns. "täyslaidallisen" FAKTAA, aivan mahtavaa. | ||||
|
|
08.10.2012 21:22 | Jouni Halinen | ||
| kuvasarjan teksti: "Onnettomuudessa kuoli 91 ihmistä ja loukaantui yli 250". | ||||
|
|
08.10.2012 19:50 | Jouni Halinen | ||
| Nyt kaikki alaikäiset (alle 18 v) turvat tukkoon, tai muuten tulee setä (55 V) ja antaa koivuniemen herraa (koivunoksa, tällä minua "uhkailtiin" lapsena kun olin "tuhma", en kuitenkaan koskaan joutunut kyseiseen "käsittelyyn"). Ei muuta. Ja otan muuten K.T.L mukaan jos joudun ympäri maata koivunoksaa heiluttamaan, 10 egellä homma hoituu kuulemma nykyisin aikaisen edullisesti. | ||||
|
|
22.05.2012 00:46 | Jouni Halinen | ||
| Öljynjalostamon paikaksi (1957) valittiin luonnonkaunis niemi Naantalista. ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva öljynjalostamon paikaksi”, toteaa ohjelman selostaja ajan henkeä kuvaten. 10 minsan kohdalla alkaa tavara virrata niin kumi kuin rautapyörin ulos jalostamolta, ”diilerit” jaolla ainakin Gulf, Shell, Esso ja, TB ”toveritsbetroil” ”Suomen talvessa nousevat höyrypilvet antavat oman eloisan leimansa jalostamon toiminnalle”, eli nykysuomeksi sanottuna paskaa pukkaa taivaalle. Trustivapaa tarkoitti kai että raakaöljy tuli naapurista ja kuitenkin lopputuotetta käyttivät myös kaikki ”Trustiyhtiöt” vähän kimuranttia. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_ensimmainen_oljynjalostamo_25320.html#media=25323 | ||||
|
|
23.04.2012 04:00 | Jouni Halinen | ||
| https://vaunut.org/kuva/23102?liikp1=680 | ||||
|
|
31.01.2012 00:25 | Jouni Halinen | ||
| Onneksi Tuukka huomasit viimein itsekkin tuon hirvittävän mokasi, ja sen vielä julkisesti kehtasit myöntää, koska olin juuri kirjoittamassa siitä sinulle aika rajua (yksityisviestinä) kettuilukommenttia. Puhun ja kirjoitan itse Saksaa yhtä hyvin, kuin jotkut tahot tällä planeetalla ymmärtävät mitä tarkoittaa Suomen perustuslaissakin mainittu pykälä nimeltä "sananvapaus", mutta mehän eletään näillä sivuilla nykyjään ns. jälkiNeustoliittolaista aikaa. | ||||
|
|
29.01.2012 04:16 | Jouni Halinen | ||
| Tätä https://vaunut.org/kuva/49884 Kari varmaan tarkoitti, laitoin hakuun ”1957-1980 Helsinki”, mutta kuvahan on napattu jo vuonna 1930, mutta hienoa että Jani sai selvitettyä asian tasan kello 04.00. Eli aikaa kului "rapiat" tunti. | ||||
|
|
29.01.2012 03:22 | Jouni Halinen | ||
| Mähän en tämmäsenä Stadilaisena ”sporajunttina” ymmärrä yhtään mitään, että mitä merkitystä sillä on että onko junassa 4 vai 6 pyörää. Mutta hienon keskustelun summauksena voin todeta että siitä pitää tulostaa pikaisesti 50 settiä ”muistiota” ja postittaa ne valmiiksi Leville, on siellä sitten keväthangilla helppoa ja nopeaa päättää mitä ostetaan ja kuinka monta kappaletta kutakin. Kun saadaan hoidettua tällaiset pikkuseikat selviksi, niin on sitten sujuvaa alkaa ”hoitaa” varsinaisia ”työasioita”. En vaan tiedä onko Venäjän (tavaraa tukkuhintaan) puolella 50 hengen turistibusseja näinä ”(työ)kiireisinä”aikoina vapaana ?. | ||||
|
|
29.01.2012 01:49 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän täällä sivustolla on kuva tuosta KJ:n mainitsemasta laiturikärrymallista, en vaan sitä kuvaa millään onnistunut tähän hätään esiin "kaivamaan". Ja niinkuin Kari sanoi niin työturvallisuus ko. mallissa oli tasoa 0, tai vähän sen allekkin. | ||||
|
|
29.01.2012 00:59 | Jouni Halinen | ||
| Niinkuin mainitsin, niin asiasta tulee kevään mittaan tänne linkki, jossa ko. asiaa laajemmin käsitellään eli kumpi oli ensin "muna vai kana". Mutta sivuston nykyisten "käyttöohjeiden" takia en voi asiasta nyt enempää puhua. | ||||
|
|
28.01.2012 23:47 | Jouni Halinen | ||
| Ajattelin että kun tämä kuva on otettu vuonna 2006, niin sen on käynyt "nappaamassa" joku nuori julli, mutta kuvaaja on kuitenkin TM, etkö asunut Tapsa jo silloin (2006) aivan eripuolella Suomea, vai olitko talvilomamatkalla synnyinseudulla?. | ||||
|
|
28.01.2012 23:35 | Jouni Halinen | ||
| Edelleen korjaussarjaa, Mikko, poliisilla oli 80 luvulla koko Suomenmaassa satoja "työsuhde" Ladoja käytössä, ja kaikki mallia "1200". Ja lisäksi kaikki Suomeen tuodut Ladat ovat jo ns. "koteutettu" "synnyinmaahansa" Huom. maan nimeä ei mainita sivuston sensuurimääräysten takia. | ||||
|
|
28.01.2012 23:26 | Jouni Halinen | ||
| Korjaussarja edelliseen, Tapsa jo maitsikin ko. asian muodossa "kulkupelit", eli monikossa, mutta onko tuon pienemmän "haisulin" malli 2107?, ei se nyt ainakaaan "1200/1300/1600" ole?. | ||||
|
|
28.01.2012 23:18 | Jouni Halinen | ||
| Kumpaako "haisulia" Tapsa tarkoitat?. | ||||
|
|
28.01.2012 22:38 | Jouni Halinen | ||
| Lujaa laatua, olisko 2107?, joku viisaampi varmaan korjaa. | ||||
|
|
28.01.2012 20:58 | Jouni Halinen | ||
| Olen tässä jo kohta vuorokauden ajan ollut "sydän syrjällään" että joku "humaa" kirjotusvireeni komentissa "23.33" mutta korjaan sen nyt itse, ei siis "vaihetroikka" vaan vaiheroikka. | ||||
|
|
28.01.2012 02:45 | Jouni Halinen | ||
| Jorma tämähän on juuri tämän sivuston "peruskauraa". Tästä Jorman kommentista voisi XX (ylläpidon vaatimuksesta nimi muutettu) Oy nimisen firman TJ tai HPJ ottaa vähän matkaansa faktatietoa "tienpäältä", kun lähtee "TOP 50 poikain" kanssa asian tiimoilta "palaveriin" keväthangilla Pendolinnaaan. Jos lopputulos on, että hankitaan 137 kpl 6 akselisia voimanpesiä, niin Jormalle 100 000 egen konsulltipalkkio heti putsina käteen, ja kaupanpäälle kuukauden luksusloma (sisältää 6 "vaimoa" ja 14 moottorikelkkaa täysin tankein) pendolinnassa. | ||||
|
|
28.01.2012 02:02 | Jouni Halinen | ||
| Jos oli posti ("virasto"=PTL 1638-1993, nykyisin itikka Oyj), niin oli myös aina postipankki ("Oy", 100 % valtionomistus, tunnetaan nykyisin nimeltä Nalle/Danskebankken Abj), tämä "järjestely" oli käytössä vuosina 1638-2001, tähän tulee noin kuukauden sisään asiaa tarkemmin selvittävä "linkki". Tuntuuko XX "Oy" (koodattuna ylläpidon vaatimuksesta) järjestely sivuston porukalta tutulta?. | ||||
|
|
27.01.2012 22:43 | Jouni Halinen | ||
| PPP:le kysymys, ”koodikielellä” (kustantajakonsernin ja/tai pyynnöstä ja/tai vaatimimuksesta ja /tai ”toivomuksesta”) kuka tai ketä on tämä ”herra” DR16SELMA (piuhoja ?), ”plees” PPP vastaus tähän yksityisviestillä, että ei mene mun lisenssit näillä sivuilta poistoon. PS. Topille (11 v ) terveisiä, jatka vaan entiseen malliin , äläkä ala laulamaan, . | ||||
|
|
27.01.2012 22:43 | Jouni Halinen | ||
| PPP:le kysymys, ”koodikielellä” (kustantajakonsernin ja/tai pyynnöstä ja/tai vaatimimuksesta ja /tai ”toivomuksesta”) kuka tai ketä on tämä ”herra” DR16SELMA (piuhoja ?), ”plees” PPP vastaus tähän yksityisviestillä, että ei mene mun lisenssit näillä sivuilta poistoon. PS. Topille (11 v ) terveisiä, jatka vaan entiseen malliin , äläkä ala laulamaan, . | ||||
|
|
27.01.2012 01:57 | Jouni Halinen | ||
| Näistä vieraskielisistä ”vaikeista” sanoista, joskus taannoin(kin) tuli markkinoille näitä nykymallin mukaisia ”karppaustuotteita”, joihin kansa aina sekosi, kaveri oli kaupassa töissä, puheille tuli vanha mummo ja jollain murteella kysyi, että missä teillä on sitä liiperiä, kaveri ei millään saanut selville että mitä tämä mummo oli vailla, pienen pähkäilyn jälkeen selvisi että asiakas oli tullut ostamaan juuri markkinoille tullutta uutuustuotetta nimeltä lightbeer, kuka muistaa panimon joka sitä ”pani”?. | ||||
|
|
27.01.2012 01:21 | Jouni Halinen | ||
| Juuri näin Juhani, itsekin samaa asiaa äskön tuumin, en sitä vain edelliseen kommenttiin ylös kirjannut, mutta aika harvalla tavallisella pulliaisella on ”varastossa” 16 A suurempia 3 vaihe jatkojohtoja ja sellaisten lainaaminen kaverilta taitaa olla aika kiven takana, ehkä konevuokraamoista voi sellaisia vuokrata. Porukka on varmaan lähtenyt liikkeelle vajavaisin tiedoin. Helpoin tapa on tietysti hankkia ”välikeskus” jossa muunnetaan ”isommat” ampeerit vaikka juuri 16 ampeerin ”kuosiin”, siinähän täytyy tietenkin olla sulake ja pistorasia asiat kohdallaan, siis ”tiputus” vaikka 25/32/63 ampeerista 16 ampeeriin (3 vaihe) ja voihan siinä olla lisäksi tavallisia yksivaiheisia 16 ampeerin ”töpseleitä” lisukkeena, nämä systeemit eivät maksa eräässä Ruotsalaisessa sähkötukussa enää juuri yhtään mitään. | ||||
|
|
26.01.2012 23:33 | Jouni Halinen | ||
| Näyttäisi olevan vielä ns. 3 vaihetroikka (3 x 16 A), arvion perusta, piuhan paksuus (piuha normin mukaan VSK (kumikaapeli) 5 x2.5 mm, esim. tyyppiä drakaflex h05rr-f 5g2.5 r100 ja punapäinen (3 vaihe) ns. ”nuoras” pää, eli pää josta sähkö tulee "ulos" ). Pistorasiasta upotettuna ja ns. maadoittamattomana mallina (1 vaihe/1 osainen ja vielä pyöreä) on olemassa seuraava vitsi, kun sika näki sellaisen, niin meni ja kysyi pistorasialta, että kuka v…u sut on lajitoveri sinne muurannut. Tehonsiirtokapasiteetti ko. ”letkulla” on maksimissaan noin 10.8 KW (3 x 3.6 KW/ 16 A ”mällit”), sillä kyllä lämmittää esim. paria junanvaunua 3 vaihelämpöpuhaltimella/milla vaikka talvipakkasilla. Kuvausaika kuitenkin alkusyksy, kumma juttu kokonaisuudessaan, liittyisikö kuitenkin jonnekin kaluston korjaustalkoisiin, näkyy ”seinäsähköäkin”(myös nuoraspää) olevan kuvan vasemmassa reunassa?. ”Nimimerkki” sähköpätevyys 3. | ||||
|
|
21.01.2012 23:04 | Jouni Halinen | ||
| Todellisuudessa niitä on ollut jo tovin aikaa VR:lä 19, se 19 on jopa kaksikerroksinen, on saunaa, poreallasta, isoja makuuhyttejä ja huippukeittiö ym, muuta luksusta. Nimikin poikkeaa hieman bendoliinosta eli tämän uutukaisen nimi on bendolinna. "Kotivarikkoa" voi arvailla. Sinne ei saa rahvas edes ostaa lippuja. | ||||
|
|
21.01.2012 22:48 | Jouni Halinen | ||
| Kuinka monta yksikköä näitä bendoja on Suomessa käytössä. | ||||
|
|
10.01.2012 11:57 | Jouni Halinen | ||
| On sillä Tapsalla varmaan "kontillinen" (puoli 1 vai 2:si teuta?) näitä kuvia, kun niitä aina vaan riittää. | ||||
|
|
08.01.2012 21:54 | Jouni Halinen | ||
| Faija taisi olla viimeisiä mohikaaneja näissä hommissa, mutta aika kummallista oli että kun hänen piti alkaa tekemään timpurin töitä, niistä ei tahtonut tulla yhtään mitään, mittakaava oli ilmeisesti liian iso, tiedä häntä. Sittenhän Samissa ei tarvitsei olla samia (taajuusmuuttaja "serkkua"), milläs säätö tuossa ratkaisussa sitten hoidetaan?. |
||||
|
|
08.01.2012 12:28 | Jouni Halinen | ||
| Faijavainaa oli Rompalla malliveistäjänä 42 vuotta (1948-1990), malliveistäjä tekee (nykyjään homman hoitaa joku CNC ohjattu jyrsinkone, jostain homogeenisestä muovimössöstä) puusta täysin samanlaisen kappaleen, kuin valmis metallista valettu tuote on. Mallin pitää olla rakenteeltaan sellainen että kun se laitetaan ns. keernalaatikkoon http://www.valuatlas.fi/tietomat/docs/PN_muotinvalmistustekniikka_36.pdf , joka täytetään ns. valuhiekalla http://www.slojd-detaljer.com/product.aspx?productid=2872 (hiekkaa josta voi tehdä vaikka ”lumipallon”) niin nämä puiset osat pitää saada vedettyä keernalaatikosta (tuotteessa esim.” lohenpyrstö” rakenne) ulos sillä tavoin että ”hiekkakakku” säilyy ehjänä. Tämän jälkeen keernalaatikko täytetään valuraudalla, ja kun metalli on jäähtynyt niin laatikosta ”löytyy” valmis valutuote, sama toistetaan uudelleen. Siellä malliveistämössä tehtiin valumalleja laidasta laitaan, mutta suurin osa oli kuitenkin oikosulkumoottoreiden valumalleja, faija teki valumallit ainakin Sm 1/ 2: sen moottoreista, metron moottoreista en ole aivan varma. Näissä moottoreissa on se erikoisuus että ne ovat ”litistetty” korkeussuunnassa mahdollisemman matalaksi, ja käämitys on sitten enimmäkseen sijoitettu moottorin sivuille. Tällä järjestelyllä on saatu telin rakenne mahdollisimman matalaksi, kuviakin on, jos ne jostain löytäisin. Malliveistäjän työn tarkkuudesta kertoo jotain se, että malliveistäjän mausserissa, (Suomeksi työntömitta) http://www.mattikaki.fi/laitetestit/mauseri.htm joka on paljon suurempi kuin ns. perinteinen (kuvassa) on neljä eri mitta-asteikkoa eli ”1:1”, +1,5 %, +2.0 % ja +2.5 %. Kun malliveistäjä valitsee puutavaraa työhönsä niin hän käsivaralla arvioi puun kosteusprosentin ja päättelee sen mukaan paljonko puutavara tulee ”kutistumaan” työn aikana ja valitsee sen jälkeen että paljonko työhön laitetaan ”ylimittaa” 0 -- +2.5%:tia. Tämä toistetaan jokaisen ”klapin” kohdalla ja lopputuloksena on mittatarkka puinen ”kopio” Sm ½ :sen ajomoottorista. Mutta nykyjään tämä homma hoidetaan siis näppistä ”paukuttelemalla” | ||||
|
|
26.12.2011 14:52 | Jouni Halinen | ||
| Nyt meni väärin, kyseessä on tietenkin Salmisaari. ja oikea nimitys on kellosaaren varavoimalaitos, ja moottorit toimivat kersoiinin sijasta polttoöljyllä (modifioitu) huipputeho on 118 megawattia. | ||||
|
|
26.12.2011 14:27 | Jouni Halinen | ||
| Ari: sen ratikan suunnan näkee selkeästi Hanasaaren piipuista ( 1:sen ja 2:sen), DC 10:pin kahdella suihkumoottorilla varustetun varavoimalan (sähkön tuotto "0:ta 100:taan" minuutteja, ja paljon) rosteriset piiput taitavat jäädä oikeanpuoleisen talon taakse. Sitä koekäytetään aika usein ja mökkälä on silloin sen mukainen. | ||||
|
|
27.09.2011 21:15 | Jouni Halinen | ||
| Laita Googlen katunäkymään Huopalahdentie Helsinki, sieltä nää "samat" pylväät löytyy, tosin paljon uudempana versiona. | ||||
|
|
13.08.2011 21:25 | Jouni Halinen | ||
| Elias, "riisuliraasuli" rataa= Hiitolasta Raasuliin (Rautuun), onko tässä ratkaisu?; onko kyseinen rata vielä nykyjään Suomen puolella?. | ||||
|
|
28.07.2011 04:42 | Jouni Halinen | ||
| Rapsakkaan rapea hieno kuva, se näyttää ihan öljyvärityöltä, tai jollain muulla taiteen tekniikalla tehdyltä, millä?, ei sentään photoshopilla?. Varsinkin moottorijuna (onko nimitys oikein?) Dm 8/9 on "veistoksellinen". Tapsalla vaan riittää näitä 60/70 luvun upeita kuvia, mustana ja värillisenä, kiitoksia näistä. Sivuston nuorempi ns. digiaikaväki ei varmaan edes tajua tai tiedä kuinka mutkikas ja kallis (varsinkin värikuva) valokuvaus proseduuri oli ennen digiaikaa. Olihan digikuvauskin aluksi kallista, kun "joutui" sijoittamaan kameraan aika paljon rahaa. Ensimmäinen digikamerani maksoi vuonna 1999 Bangokissa noin 9000 mummoa (Sony joku?), sisällä 4 megan kortti, johon mahtui "12" kuvaa, Ko Samuin saarelta ei tietenkään saanut isompia muistikortteja, eli reissun digikuvasaldo oli nuo 12 kuvaa. Suomesta alkoi sitten pikku hiljaa saada isompia kortteja 8>16>32>>>megaa, mutta hinnat olivat aika "suolaiset". Nythän homma hoituu sillä, että marssit Giganttiin, lyöt "satasen" tiskiin ja poistut myymälästä ihan ok kamera ja suuri muistikortti mukanasi. Olivathan kännykätkin aluksi tosi kalliita, ostin ensimmäiseni kesällä 1990 käytettynä "tutunkauppana" Teleltä (Sonera), hinta oli 6000 mummoa (ovh uutena 1988 syksyllä 23 000 mummoa!!!). Valmiusaika "halkoEriksonissa" oli isolla akulla alle työpäivä, puheaika noin 15 minuuttia, myin puhelimen eteenpäin Itiksen kirppiksellä 2500 mummolla (akut oli kaput). Seuraava puhelin (Nokia 200 NMTI) maksoi uutena vuonna 1992 noin 10 000 mummoa, täytyi hommata niitä firmaan 2 kappaletta oikein rahoitussopimuksella. | ||||
|
|
13.07.2011 17:06 | Jouni Halinen | ||
| Et nyt voisi Kari lopettaa tätä vänkäämistä, tällä tavallahan selvittiin kahdella nostolla, yksi täällä päässä ja toinen toisessa päässä, jos vielä mentiin laivalla merenkurkun yli, niin taisi kuljetusmatkakin lyhentyä ”tuhannella” kilometrillä”. Ja tuskin tätä vanhasta ”parsittua” vekotinta olisi saanut edes laskea Haaparannassa Ruotsalaisille kiskoille (ja taasko junanvaunuun??), ennen kuin siinä on tehty paikalliset lakisääteiset tarkastukset ja katsastukset. Eli kuljetuksesta olisi tullut kaksi laskua, VR/SJ (lähtömaksu/nosturiauto 2 tai 3 kpl + tunti ja/tai km perusteinen kuljetusveloitus ym.). Elämme 2010 lukua, eli toimitaan Kari tämän realiteetin mukaisesti, eikä jänkätä lillukan varsista. | ||||
|
|
13.07.2011 16:09 | Jouni Halinen | ||
| Tuolla Pohjolan-aukiolla (ykkösen päättäri Käpylässä) voisi syntyä tuollainen ratikalla ajettava kiertoliittymä (ei siis liikenneympyrä) jos ja kun se muutetaan malliin ”kolmiot kaikilla”, näinhän on jo tehty seuraavassa liittymässä itään päin (Pohjolankatu/Kunnalliskodintie/Käpyläntie/Oulunkyläntie), sehän oli aivan korni, kyseessä oli aivan selkeä (pyöreä) kiertoliittymä, mutta Oulunkyläntieltä ja Kunnalliskodintieltä tulevilla oli kuitenkin etuajo-oikeus. Pohjolan aukiolla ratikka voi kyllä jäädä myös ”pyörimään” omaa ympyräänsä kiertoliittymän keskelle. Paikka on kuitenkin vähän ahdas nykymittapuun kiertoliittymälle, jotten joitakin kompromisseja joudutaan varmaan tekemään, kaikki liitymään tulevat "haarakkeet" kun täyttyy "kytkeä" liitymään symmetrisesti, jotta jokainen liitymään tuleva ennettää arvioida vasemmalta tulevan autoilijan "aikeet". |
||||
|
|
26.06.2011 13:49 | Jouni Halinen | ||
| Tosta Valtasesta vielä, kun sielä oikeudessa luottiin hänelle lahjussyytettä, niin eräs kohta kuului "Valtanen vaati saada itselleen kahmalollisen nakkeja" (kun häntä vietiin taksilla kotiin, nakkikopin tärkka sijainti oli myös syytekirjelmässä, myyjää ei sentään haastettu todistajaksi). Syyttäjä kysyi sitten syytetyiltä, että kuinkahan suuri määrä nakkeja on (oli) tälläinen "kahmalollinen". Kuvailtiin että ehkä kahden kourallisen paikkeilla, määrä jäi hieman epäselväksi, mutta kai niistäkin muutama tuntia "häkkiä heilahti". | ||||