377-128706 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.07.2010 19:33 Jouni Halinen  
  Taitaa tämä kuva olla samalta päivältä, https://vaunut.org/kuva/32300?m=1&liikp1=1641 oliko siellä vielä näin loppuvuodesta joku museoajelu. Tässä taas Juhanin hieno otos samasta paikalta vuodelta 1974, https://vaunut.org/kuvasivu/5902 junan peräpää on noin seis merkin kohdalla, riippuen tietenkin vaunujen määrästä.
kuva 02.07.2010 19:09 Jouni Halinen  
  Laura myös sinulle https://vaunut.org/kuva/63917 tervetuloa tälle foorumille, vaikka olenkin noin puolivuotta nyöhässä.
kuva 02.07.2010 18:28 Jouni Halinen  
  Hienoa että tälle varsin "äijäpainotteiselle” sivustolle liittyy myös kauniimman sukupuolen edustajia, eli tervetuloa joukkoon Marika.
kuva 02.07.2010 17:52 Jouni Halinen  
  Ystäväni Paavo pyrkii pitämään kirppistä auki heinäkuun ajan lähes päivittäin, jos haluaa täyden varmuuden (Paavo kun on senjorikansalainen) niin voi rimpauttaa Paavolle 0400 150900. Pääsee tällä tavoin tutustumaan hyväkuntoisen asrmarakennuksen sisätiloihin, ja voi löytää jotain ostettavaa Paavon runsaista valikoimista. Samalla voi napata muutaman kuvan julmetun kokoisesta puutavaran välikuormauskentästä, tämähän kasvoi nykyisiin mittoihin vuonna 2008 suoritetyn perusparannuksen yhteydessä. Ps. kertokaa meikäläiseltä terveisiä.
kuva 01.07.2010 00:39 Jouni Halinen  
  Kun nyt vähän vertasin tuota 354U tähän kuvaan http://tks.1g.fi/kuvat/sr1%20vihrea.jpg/full jossa mielestäni on hyvät värit, niin täytyy todeta että värit ovat hyvin lähellä toisiaan. Eli voi olla ympäristövihreä kyseessä.
kuva 30.06.2010 23:17 Jouni Halinen  
  Se Pantone 354U värisävy on tässä kuvassa 4 rivi vasemmalta ja 4 alhaalta).
kuva 29.06.2010 21:26 Jouni Halinen  
  Vaikka olen itse työskennellyt faxsien ja koppareiden (niitä myyden ja huoltaen) kanssa yli 30 vuotta, niin pisti oikein mietityttämään että miten se faxi on liikkuvasta junasta ulos lähtenyt. Kun se on tiedossa että faxi kulki alkutaipaleensa NMT-450 verkossa, joka oli tosiaan analooginen, voidaan ajatella että prosessi oli aika tavalla samanlainen kuin lankapuhelussakin, osan matkaa faxi vain kulki ilmassa. Seuraava teksti on suoraa Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Faxi ” Faksia lähetettäessä lähettäjän kuvanlukija lukee alkuperäisen fyysisen dokumentin ja muuttaa sen digitaaliseksi kuvaksi, modeemi lähettää kuvan sähkösignaaleina puhelinverkkoa pitkin, ja vastaanottajan tulostin toisessa päässä tulostaa näiden signaalien perusteella kaksoiskappaleen alkuperäisestä dokumentista”. Eli faxi kulkee verkossa samalla tavalla sähkösignaaleina kuin normaali puhelukin, jossa ihmisen äänen sähkösignaaliksi muuttaa mikrofoni. Varmaan on kuitenkin tarvittu jonkinlainen ”puskurikortti” faxin ja NMT-450 väliin.
kuva 24.06.2010 01:23 Jouni Halinen  
  Säiliöt eivät ole käytössä, säiliöt rakennettiin aikana jolloin kaupunkikaasu tehtiin hiilestä, sitä oli tehtävä varastoon, kun kaikki kaupungin mammat avasivat hanat heti aamusella, silloin piti olla reserviä. Myöhemmin kaasu tehtiin nestekaasusta, en tiedä tarvittiinko silloin näitä "välivarastoja" nyt kaasu on maakaasua, jota tulee putkea pitkin Neukkulasta "tarpeen mukaan". Eli kyllä Helsingissä on vielä toimiva kaasuverkko. Asiasta tarkemmin http://www.suvilahti.fi/about/rakennushistoria/ PS. monet pitävät kaasuliettä aivan ylivertaisena verrattuna sähkölevyyn, kaasu-uuni taas on aivan p....., joten kaikkein paras on kombiversio jossa on kaasuliesi (ehkä yksi sähkölevy) ja sähköuuni.
kuva 18.06.2010 22:21 Jouni Halinen  
  Tässähän talo näkyy vielä paremmin https://vaunut.org/kuva/35914?s=1 ,onkohan talolla ollut jotain tekemistä VR:rän kansssa, työsuhdeasuntoja ?.
kuva 18.06.2010 22:05 Jouni Halinen  
  Täähän talo kuvan keskellä on Topin kommentissa mainitsema "rivitalo" https://vaunut.org/kuva/48944?s=1 ,talon erottaa hyvin ilmakuvasta talon päädyssä olevista ikkunoista pystyikkuna ja vaakaikkuna.
kuva 08.06.2010 23:29 Jouni Halinen  
  Vitsi ei ole minun keksimäni, ja kyllä se 80 luvulla herätti aina suurta hilpeyttä kun se kerrottiin, usein juuri näillä 24 h risteilyillä, ymmärrän kuitenkin Karin kannan koska ko. laiva on hänelle elämää suurempi inhokki ja hänellä on poikkeuksellisen suuret antipatiat tätä aikansa edistykselisintä laivaa kohtaan. Ei voi olla kuitenkaan niin että kun yksi vahtiperämies tekee virheen ja hänet siitä tuomitaan, niin koko laiva tämän takia "tuomitaan" kuuminpaan helvettiin, eli Pakistaniin. Pidin Kari sinua huumorimiehenä aikaisemmassa kommentissani, älä nyt muuta tätä mielikuvaa yhden vitsin takia.
kuva 08.06.2010 22:59 Jouni Halinen  
  Tämähän selvensi asiaa, pahoiteluni epäilystä. Tälläinen on varmaan äärinmäisen harvinaista meriliikenteessä, ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla.
kuva 08.06.2010 20:15 Jouni Halinen  
  Onkohan Kari nyt kuitenkin nähnyt tässä asiassa unia, kun mistään ei löydy mitään tietoa onnettomuuspaikalta pakenemista. Wikin tiedot laivoista ovat seuraavat M/S Malmi http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Malmi ja GTS Finnjet http://fi.wikipedia.org/wiki/Finnjet kyllähän näin vakavasta asiasta pitäisi jostain jotain tietoa löytyä. Soitin vielä yhdelle lapsuuden kaverilleni Veskulle joka oli yli 20 vuotta Finnjetillä töissä. Hän kuului porukkaan joka vaihtoi rikkoontuneen turbiinin ”vauhdissa” uuteen noin 6 tunnissa (turbiini oli modifikoitu DC 8:san moottorista ). Mutta ei Veskukaan muistanut mitään tällaista tapahtuneen. Mutta jos Karilla on asiasta jotain faktatietoa, niin hän sen varmaan esittää.
kuva 08.06.2010 13:34 Jouni Halinen  
  Kari tässä tämä "SovJet" geissi. https://vaunut.org/kuva/61614
kuva 07.06.2010 19:57 Jouni Halinen  
  Kari, tarkoitat varmaan SovJet nimisen laivan sisaralusta, kyllä silläkin oli minun mielestäni joitakin vaatimattomia "meriittejä". https://vaunut.org/kuva/61618
kuva 07.06.2010 19:29 Jouni Halinen  
  Missäköhän tällaiset ratikkamerkit (uusi kamala töherrys ja vanha taideteos) ovat nähtävillä, niitä mielelläni itsekin arvioisin. Tämä Johannes se vaan jaksaa julkituoda tuota täydellistä huumorintajuttomuutta, Kari vaikuttaa sentään olevan huumorimiehiä. Virroitin keskustelussahan oli alun perin tarkoitus selvittää, että miksi virroitin on vaihdettu, tätä kautta saisimme sitten Karille mielenrauhan, ja hänkin voisi nukkua yössä rauhassa tämän asian tiimoilta. Keskustelussa, niin minä kuin moni muukin arvioi syytä vaihtoon, jos Johannes luet minun kommenttejani (ne 9 kpl) niin voit todeta että en ole yhdessäkään kommentissa ”sementoinut” mielipidettäni tähän ”läpilyöntiasiaan”, vaan avannut keskustelua aiheesta. Nyt kun olemme kaikki saaneet aikatavalla faktatietoa vaihdon todellisista syistä, (paino ym.) niin minun egoni kestää myöntää, että keskusteluavaukseni eivät välttämättä olleet oikeita, miten on sinun egosi laita Johannes, kestääkö se myöntää että loppupeleissä veikkasit kuitenkin ”väärää hevosta/voitettu taistelu/hävitty sota”. Eli nyt Karille ja Johannekselle on varmaan kaiken tämän jälkeen päivän selvää että virroittimen vaihtoon oli pätevät syyt, ja on täysin mahdotonta ja järjetöntä haaveilla niitä ”Katiskoita” takaisin Sähkökaluston katolle, eli vaihtoehdoksi jää vain se D.
kuva 05.06.2010 19:50 Jouni Halinen  
  Tännekö aisapari KJ/JT siirtyivät, ei tuu kun surullinen mieli,kun tätä buulsittiä lukee, kestämisiä niile jotka jaksavat tänne vielä kommentoida, omat voimavarat hupenivat virroitin kestelussa.
kuva 05.06.2010 12:08 Jouni Halinen  
  Valmet = VALtion METallitehtaat, perustettiin sodan jälkeen yhdistämällä valtion asetehtaita, pelättiin että NL laskee näiden tehtaiden henkilökunnan armeijan miesvahvuuteen. Toinen syy oli että Suomessa oli hyvin vähän Firmoja, jotka pystyivät tekemään sotakorvaus tuotteita. Tähän projektiin sitten valjastettiin Valmet Oy, sulatettu nyttemmin Metso Oyj:hin.
kuva 04.06.2010 17:09 Jouni Halinen  
  Sää kuun Joohannees puhut niin pohjaalaista. Laitan tähän nyt vähän näytteeks stadia vanhalla murteella (n.1900 1960), tää liittyy yhteen kuvaan (siinä on C) , mutta hoidan sen itse julkaisu kuntoon, mutta tässä alkuun meikäläisen oma C = kuvateksti, Täällä Slopot heitti flindaa ja röökii 90 luvulla, foton jengiin oli ältsin helppo häipyä skoudeilta jemmaan. toinen mesta jossa putelia lempattiin oli lepparin parkkisplatsi, handelia käytiin dösien välifikassa, kundit tsekas välistä onks mestoilla jeppejä prenkkujemukkakin oli kätsästi busassa fikassa. jos slurkkit tunki mestoille heitettiin mahorkat huuleen ja venattiin et ne häippäis lepparinkartsalta, kun fyrkkaa oli rotsin fikassa riittävästi käytiin diilaamassa anttilasta koko jengin voimin silityslaudat ? tuliaisiksi. samalla tsekattiin, jos hintaa vielä biisas, voisko tehdä lisähandelia. oli dorka näky kun 40 hemmoo tsuppas tottuneesti jonossa silitysklapit fikassa takaisin dösille. taas tsiikattiin et ei oo sinivuokkkoja maisemissa ja haettiin vankkurista lisää tietoa, ja jatkettiin lestin ja pahdun snakkaamista et sais tarpeeks lisähilloo jemukkaan et vois kaiffarillekkin himmaan diilata silitysklapin. tässä tuppas kyllä pakkasilla klappit ja handut jäykistyä. yöt koisattiin eltsun pressahotskussa. kun finskapläädää oli tarpeeksi se tsekkattiin vaihtolafkassa taalakantaan, on himpessä näes kätsyä pätäkkää. lopuksi noustiin linja-autoon ja matkustettiin takaisin kotiin. toivottavasti joku vanhempi asiantuntija suorittaisi korjaukset, sisältää kuitenkin myös 60/70 luvun stadin slangia. itse kun olen vasta viisikymppinen. joku muu voisi myös suomentaa tekstin. Lisäys 06.10 Juhani voisi varmmaan tarkistaan tämän tekstin "oikeelisuuden".
kuva 04.06.2010 13:54 Jouni Halinen  
  Varoitan Johannesta, seuraava teksti sisältää huumoria. OKR ehdotusta voisi vielä jatkojalostaa hieman, jätetään sähkö vermeet paikoilleen ja laitetaan höyrykone pyörittämään agrekaattia joka sitten syöttää sähköä Samin (ei juna vaan taajuusmuuttaja) kautta (vaihtoehtoisesti) ajomoottoreihin. Puolet junasta maalattaisiin mustaksi ja komea korsteeni katolle, ja eikun menoksi. Tällä tavoin Sm 1/2 junilla voitaisiin liikennöidä myös sähköttömillä rataosuuksilla. Tämä vetovoimatapa tarvitsee tietenkin lämmittäjän, mutta tästä keskustelusta löytyy varmaaan joku vapaaehtoinen hiiltä stikkaamaan. Johannes etkö todellakaan huomannut että myönsin olleeni viime kommentissani väärässä, että mieheltä puuttuu huumorintaju, niin on vielä l..ih....ö. ?? !!.
kuva 04.06.2010 12:08 Jouni Halinen  
  Nyt näyttää mitä todennäköisemmältä, että olin väärässä näiden "himmeleiden" vaihtosyystä, eli nämä läpilyönti (sähkön) asiat eivat juurikaan vaikuttaneet virroitimien vaihtoon. Vaihdon syyksi näyttää vahvistuneen prototyyppin liian korkea paino, jota sitten alettiin "juustohöylä" periaatteella vähentämään. Voisit Johannes lopettaa jankutuksen "Datsun/loppukevennys" aiheesta, olemme jo kaikki ymmärtäneet että nämä jutut ylittävät huumorinsietokykysi, ja varsinkin kun Kari on mielestäni itse ottanut asiat huumorimielellä vastaan.
kuva 03.06.2010 13:18 Jouni Halinen  
  Koita sinäkin Johannes hiukan rauhoittua, ei tätä R harrastusta tarvitse ihan noin vakavasti ottaa. Sen verran vielä asiasta, että meillähän on tiedossa aivan tuore esimerkki siitä miten erilaiset (kosteus)olosuhteet vaikuttavat sähkökalustoon, Sr 1:lä koitettiin ajella näitä Vuosaaren keikkoja, mutta eihän siitä mitään tullut, kun tunnelissa varojärjestelmät heittivät jatkuvasti "sähköt poikki", jonka jälkeen veturi (koko juna?) käytiin hinaamassa ulos kuivumaan. Sen jälkeen satama keikat on hoidettu vain Sr 2 kalustolla (onko siellä kuitenkin joku diesselikin käynyt?) ilman mitään ongelmia. Tässä on siis aivan tuore esimerkki joka omalta osaltaan valottaa tämänkin keskustelun problematiikkaa. Tossa Sr 1:hän on muuten mielenkiintoinen sekamuotoinen virroitin jossa alaosa on ” karmivaa luurankokammotusta/ kauhistusta” ja yläosa on nostalgista saksivirroitinta 60 luvulta https://vaunut.org/kuva/63079 , josko Kari ja Johannes nyt voisivat hyväksyä tämän mallisen virroittimen käytettäväksi 2000 luvun junakalustossa.
kuva 01.06.2010 19:09 Jouni Halinen  
  Olisit sinäkin Johannes malttanut nyt odottaa Karin omaa kommenttia edelliseen kommenttiini, niin oltaisiin nähty mihin tilaan tämä keskustelu olisi edennyt, uskon että se olisi aika tavalla rauhoittunut. Menit nyt kuitenkin ”repimään ” koko paletin uudelleen auki. En ole itse ottanut tässä keskustelussa kertaakaan esille mitään höyryveturi asioita. Ja jos maltoit lukea Karin vastauksen tuohon Datsun heittoon , niin olisit huomannut että Kari itse otti asian vastaan aika lailla huumorin kannalta, vaikuttaa Johannes että sinun huumorinsietokykysi on varsin matalaa tasoa. Vänkäämisellä tarkoitat varmaan pohdiskelujani käyttöjännitteistä eri maissa . Itse tarjosit vertailuun mm. Venäjän 5 kV DC sähköjä minä taas puhun FI 25 kV AC järjestelmästä, hiukan eri asioissta puhutaan. Lopuksi jätin vielä asian loppupäättelyn ”leveimmille hartioille” seuraavasti ”Eli näistä tiedon murusista täytyy itse kunkin meistä muodostaa aiheesta oma mielipiteensä”. Loppukevennys oli tarkoitukseni rauhoittaa tätä aika kuumana käyvää keskustelua. Toivottavasti tämä kommentisi mihin nyt vastaan pysyy tällä kertaa sivuilla näkyvillä toisin kuin kävi viime keralla. No nythän tuli Karikin takaisin ja kiukaan lämpötila nostettiin taas 120 asteeseen.
kuva 01.06.2010 15:42 Jouni Halinen  
  Pientä yhteenvetoa käydystä keskustelusta. Sen jälkeen kun Kari aloitti tämän keskustelun on kommentteja aiheesta ”virroitin 2” tullut noin 50 kpl, plus ylläpidon ilmoittamat poistot ”poistoviestejä olisi muuten tässäkin ketjussa enemmän kuin tarpeeksi”. Kari aloitti kuitenkin keskustelun itsekin realistisesti ”Pilattiin kallisarvoiset prototyypit”, eli jo tässä vaiheessa hänelle itsellekin oli siis selvää että muutoksia tuotantoversioihin (perusteltuja) on tehty, niin kuin sitten on tapahtunutkin mm. virroittimen osalta. Toiseksi VetEvp Jorma lausui asiasta ”Jokin erittäin painava syy täytynee olla näissä virroitin valinnoissa”. Kolmanneksi olen itse pohdiskellut mahdollisia syitä tämän virroitinmallin hylkäykseen , sillä sektorilla (sähkö) jonka omasta mielestäni parhaiten tunnen. Siitä on keskustelussa selvinnyt että Johanneksen linkin takana oleva Venäläinen veturi käyttää 5 kV DC sähköä ja Ruotsalainen veturi puolestaan 15 kV AC (FI 25 kV AC), näitä tietoja käyttäen voi pohtia läpilyönti vaihtoehtoa ko. virroitin mallissa, ei vaan taida löytyä yhtään ihmistä jolla olisi faktatietoa ajalta jolloin nämä ”katiskat” heitettiin takavasemmalle”. Eli näistä tiedon murusista täytyy itse kunkin meistä muodostaa aiheesta oma mielipiteensä. Voisin omasta puolestani päättää keskustelun sanontaan ”kauneus on katsojan silmässä”. Laita sinäkin Kari tähän keskusteluun jonkinlainen loppukevennys.
kuva 31.05.2010 21:16 Jouni Halinen  
  Tässä täytyy ottaa huomioon myös käytettävä jännite, maissa joissa sähköistys on aloitettu jo 20/30 luvulla (mm Ruotsi ja Venäjä) on käytössä paljon pienempiä jännitteitä mm Venäjällä http://fi.wikipedia.org/wiki/Muurmannin_rata 3 kv eli vain noin 10 osan 25 kv:ta, Ruotsin jännitteitä en tiedä. Näitä jännitteitä on aika paha laakista muuttaa , silloin lähtee kaikki vanha kalusto laakista purkuun. Nykyjään on tietenkin mahdollista rakentaa monijännitevetureita. Asia on siis yksinkertaistettuna, niin että mitä enemmän voltteja sen pidemmälle sähkö ”pomppaa”.
kuva 31.05.2010 20:19 Jouni Halinen  
  Kiitos pikaisesta vastauksesta, en voinut arvata että tästä keskustelusta on poistettu jo enemmänkin kommentteja. Kyllä pitäisi itse kunkin mennä peilin eteen ja kysyä sielä näkyvältä henkilöltä, että ”hyi” mitä tällaisia kirjoittelet. Kun ylläpito tekee pyyteetöntä talkootyötä sivuston eteen, niin emmekö voi sopia että emme enää järjestä heille tällaisia ”talikkotalkoita”. Siitä virroittimesta vielä, siinä on noin 20 sentin matkalla (vaunun katto/eristeen yläreuna) 25 kv = 25 000 voltin = yli sata kertaa enemmän kuin ”töpselisähkö” jännite-ero. Jos joku löytää tällaisen ”katiskan” jännitteellisenä niin voi mennä vapaasti heittämään lapiollisen lunta sinne väliin, ja katsoa (jos ehtii) mitä tapahtuu. Sitä minun kommenttiani ei tarvitse poistaa tai muuttaa, nythän porukalle selviää mistä tässä oli kysymys.
kuva 31.05.2010 16:09 Jouni Halinen  
  Tästä on poistettu ? (ainakin) yksi kommentti, eikö siitä pitäisi jäädä merkintä "kommentti poistettu". Minun kommenttini 27.5 23.54 jäi vähän kuin "ilmaan" kun se on poistettu. Voiko ylläpito vastata täällä mikä käytäntö tällaisissa tapauksissa nykyjään on, eli jonkun kommentin saa vaikuttamaan "hölmöltä" kun se kommentoitava kommentti puuttuu. Eikä se ollut mielestäni edes mitenkään ilkeä, siinä pyydettiin vain Haliselta lisäselvitystä näistä sähköpuolen asioista, jonka selvityksen sitten annoinkin.
[tuplaus poistettu]
kuva 31.05.2010 13:47 Jouni Halinen  
  Kyllähän tonne profiiliin voisi kuvamahdollisuuden laittaa, mutta ensin porukka voisi kuitenkin lisätä omaan profiilinsa ihan perustiedot (mallia voi katsoa omasta profiilistani) Esim. ikä ja kotipaikka kertoisi jo paljon kun miettii mitä mihinkin kommenttiin vastaisi. Nuoremmilla kommentti voi perustua ihan pelkkään tietämättömyyteen, vanhemmilta kommentit ovat taas usein tyyppiä "Karjala takaisin" ja heti. Sivuille kun on viime aikoina rantautunut "vimmaisia" kommentaattoreita, en nimeä ketään, jokainen voi itse päätellä mikä on tämän "jääkiekkokentällisen" nykykokoonpano. Ovatko he nuoria vai vanhoja, en osaa sitä arvioida, mitä nyt hieman etunimestä voi päätellä.
kuva 27.05.2010 23:54 Jouni Halinen  
  Sen verran on itsellä sähköalan tutkintoja ja työkokemusta asennusoikeuksineen yli 30 vuodelta, että uskalsin tästä asiasta suuni aukaista, en tiedä miksi ne virroittimet on vaihdettu, tietoni ovat tosiaan hieman mutua, mutta uskon että vaihtoon on ollut AIVAN VARMASTI PÄTEVÄT tekniset ja/tai taloudelliset syyt. Jos nämä "katiskat" olisivat niin ylivertaisia kun on annettu ymmärtää, niin niitähän olisi kaiken sähkökaluston "katto vääränlänsä" ja Sm 1/2 olisi sellaiset saneerauksessa laitettu. Syyhän saattaa olla esim. siitä systeemistä millä virroitin saadaan "alas", kuvastahan näkee että aika paljon tarvitaan momenttia tässä rakenteessa että virroitin saadaan alas, siihen sitten vielä talvi päälle, tässä rakenteessa koko virroitin on myös jänniteelinen, "luurangossa" koko virroitin voidaan helposti eristää, mitä nyt muutama sentti on langan alla "paljaana" (mutua). Vanhoissa ratikoissa (hylätty 70 luvulla) systeemi oli selkeä, virroittimesta tuli köysi katon läpi sisään ja siitä kun kuski nykäisi niin jo irtosi virroitin ylälangasta. Lopetan nyt itse kommentoinnin tästä aiheesta ja pyydän anteeksi jos olen jotain loukannut. Kysyn vielä yhdeltä Vartsikalaiselta kaverilta,joka rakensi 35 vuotta ratojen sähköityksiä (nyt jo eläkkeellä), josko hän tietäisi asiasta jotain, palaan asiaan vain jos saan aiheesta 100 % faktatietoa.
kuva 27.05.2010 12:26 Jouni Halinen  
  Eiköhän pistetä tää virroitin keskustelu (2) poikki, pistetään keräys pystyyn ja ostetaan herra Jokiselle -69 mallinen Datsun ja hankitaan siihen jostain romiksen perukoilta tuollainen "katiska" mallinen virroitin, sellaisenhan siitä saa helposti kun verkottaa sen ympäriinsä.
kuva 25.05.2010 19:08 Jouni Halinen  
  Tuosta virroittimesta vähäisen. Tuo uusi virroitin on mielestäni erittäin siron ja jämäkän näköinen verrattuna tähän vanhanmalliseen nivelhässäkkään. Jo yksin lähes 10 heppoisen näköisen nivelen toiminta Suomen olosuhteissa on varmaan ollut "haasteellista" ja myös tuiskulumi on voinut haitata tämän "häkin" toimintaa, sen verran ahtaalta vaikuttaa virroitimen jännitteellisten osien ja junan katon ilmaväli eli on oikarivaara. Lisäksi voisiko kukaan kuvitella että bussiliikennettä Stadissa hoidettaisiin vuoden 1969 mallisella "Scanialla" jossa pahalta haiseva diesseli "hörpöttää" kopan alla kuljettajan vieressä. Eli aika ja tekniikka kulkee vääjäämättömästi eteenpäin.
kuva 18.05.2010 18:56 Jouni Halinen  
  Onko tämä se seuraava silta https://vaunut.org/kuva/22433?m=1&liikp1=280 ,miksi yleensä tehtiin ensin näin "kälyisen" kokoinen silta/tunneli ja oliko se todella vain vuoden käytössä. Johtuiko muutos kenties siitä että näin saatiin M juna kulkemaan kumpaankin suuntaan asemalta asti raiteiston länsireunasssa ?.
kuva 14.05.2010 01:06 Jouni Halinen  
  Muistan ? jostain lukeneeni että eri jalostustuotteita vietiin myös pienemmillä tankkereilla erinäisiin välivarastoihin, pitkin länsirannikkoa, Ouluun asti, ja varmaan myös vasta-avattua Saimaan kanavaa pitkin Saimaan vesistöalueelle. Ja olihan Suomessa jo toimiva öljynjalostamo Naantalissa joka oli valmistunut jo vuonna 1957 ja jonne ratayhteys valmistui samana vuonna. Jalostamosta on hieno värivideo Elävässä arkistossa http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F04437_1 Jossa selostaja toteaa mm. seuraavaa ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva öljynjalostamon paikaksi” ja edelliseen kommenttiini viitaten, ”Presidentti Kekkonen on erittäin kiinnostunut öljynjalostamosta ja käy tutustumassa siihen jo rakennusaikana”. Filmin lopuksi valmiit liemet lähtevät ”pönttöjunalla” ja rekoilla maailmalle, Esso, Gulf ja TB (TrustivapaaBensiini ei ”Toverits Betroil”).
kuva 13.05.2010 23:36 Jouni Halinen  
  Ihmeen pitkään tuolla pärjättiin (jouduttiin) ilman rautatietä, itse jalostamo kun avattiin jo vuonna 1966 (Vikipedian mukaan. Neste osti maaa-alueen vuonna 1962,niin eikö radan olisi pitänyt olla valmis jo vuonna 1966 (Kekkoslandian aika, UKK ja U Raade). Muutin tammikuussa 1967 (9 V) Kontulaan ja kotitalon "sokkeli" oli silloin korkeinmalla paikalla Stadissa. Kun talossa oli 7 kerrosta ja sauna vielä 8:sa kerroksessa, niin oli komeat näkymät, idässä näkyi Sköldvikin jalostamo ikuisini liekkeineen ja lännessä näkyi Kaivokselan vesitorni ja Seutulan (silloinen nimi) lentokentän lentokonehangarin kaarikatto.
kuva 07.05.2010 20:35 Jouni Halinen  
  Ompa paikat muuttuneet männä vuosikymmeninä https://vaunut.org/kuva/61880 Nenäni muistaa vieläkin sen nokipartikkelien määrän 70 luvulla tossa Kaisaniemenkadun katukuilussa, kun 10-20 dösää lähti kesäkuumalla yhtä aikaa liikkeelle ”talla pohjassa” (oli vähän kisa siitä kuka ehtii ensimmäiseksi Unioninkadun pysäkille). Toinen muistikuvani tosta Unioninkadun pysäkiltä on, kun kesäkuumalla asfaltti muuttui siinä ”löysäksi” (vähän niin kuin tofvee), jokainen bussi siihen sitten jyräsi omat uransa ja hajukin oli kuin asfalttityömaalla. 80 luvulla tuli metro ja bussiliikenne väheni huomattavasti, ja dösiinkin tuli jonkinlaiset hiukkassuodattimet.
kuva 07.05.2010 19:12 Jouni Halinen  
  Tässä kohtaa sijaitsi kuvanottohetkestä muutamaa vuotta aiemmin Helsingin katsastuskonttori, Hakuninmaan katsastuskonttori valmistui vuoden 1974 jälkeen (ensimmäinen varsinainen katsastuskonttori valmistui Raumalle 1974, lähde AKEN historiikki). Itse en koskaan tässä autoani katsastanut, mutta liikuin tästä työni puolesta usein ohi. Satoi tai paistoi niin katsastusmiehet tekivät työnsä taivaan alla ilman mitään apuvälineitä (ehkä joku rengasrauta, ruosteenkilkutusvasara ja taskulamppu). Renkaita vähän ravisteltiin ja valot tarkastettiin, mutta esim. jarrujen tarkempaan tarkastamiseen ei ollut minkäänlaisia laitteita, näin siis vielä 70 luvulla.
Kuvasarja:
Vierailu Luxemburgissa
 
 07.05.2010 18:32 Jouni Halinen  
  Hieno kuvasarja ammattimieheltä, onko sulla Jorma hyvä Ranskankielentaito, vai miten olet noin sutjakkaasti päässyt kuvaamaan ohjaamoihin ja huoltohalleihin.
kuva 07.05.2010 18:24 Jouni Halinen  
  Vaikka tämä kontti näyttää ihan tavalliselta 20 jalan (1 TEU) kontilta se ei taida olla sitä, seuraavassa Vikipediasta noukitut tiedot ISO standardin mukaiset mitat 20 jalan kontista (suluissa VR:n 1975 kontin mitat). Pituus 6,058 (5883)mm, leveys 2,438 (2313)mm ja korkeus 2,438 (2263)mm. Edelleen Vikipediasta, ”Sarja 2 sisälsi kansainvälisen rautatiejärjestön (UIC) käyttämät mitat. Nämä konttikoot oli tarkoitettu mannerten sisäiseen liikenteeseen. Tämä sarja on poistettu standardeista vähäisen käytön vuoksi”. Eli onko kuvan kontissa kyse ”VeeÄrrien” omasta konttijärjestelmästä. Aiheesta lisää. http://fi.wikipedia.org/wiki/TEU
kuva 30.03.2010 19:20 Jouni Halinen  
  Tuo kaupunkikaasun teko hiilestä/koksista (kuivatislattua hiiltä) oli kyllä valmistusprosessina varsinainen ympäristöskatastrovi , (aikana jolloin kyseistä sanaa ei edes tunnettu) siitä syntyi lopputuotteen lisäksi suuria määrä erinlaisia ”sivutuotteita” jotka luokitellaan nykyjään erittäin vaarallisiksi myrkyiksi. mm. syanidia. Faija vainaa kulki 50/60 luvulla fillarilla Vartsikasta Pitskuun Rompalle duuniin ja lyhin reitti kulki Myllypuron halki, sen surullisen kuulun myrkkykaatopaikan vierestä, faija kertoi että hän näki monet kerrat kun siellä kipattiin tankki ym. muista autoista erillaisia ”liemiä” maaperään. Alueelle oli rakennettu useita hirsiralleja joihin autot peruuttivat ja kippasivat lastinsa. Alueelta laskee myös laskuojia mereen (Marjaniemen seudulle) ja siellä faija joskus pyöräili mutsin kanssa, ja usein näistä ojista nousi kuulemma aikamoinen löyhkä ja vesi oli öljyisen näköistä. Tämä homma jatkui ainakin 60 luvun puoliväliin (silloin alkoi Myllypuron rakentaminen). Nythän tätä aluetta on siivottu vuosikausia 10:en miljoonien eurojen kustannuksin, ja alueelta on mm. purettu noin kymmenen asuinrakennusta ja yksi päiväkoti.
kuva 26.03.2010 23:10 Jouni Halinen  
  Tässä linkissä http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/kuivatus_1.html on akvarelli 1820 luvulta jossa tekstin mukaan ao. kaivo on laiturinnokassa. Aika paljon on maisema näistä ajoista muuttunut. Kuvakulma on sellainen, kuin että katsoja seisoisi Eduskuntatalon portailla ja katsoisi kallioon päin.
kuva 25.03.2010 22:19 Jouni Halinen  
  Muisti palaa pätkittäin, kaivo seisoi tietenkin Keskuskadun ja KAIVOkadun risteyksessä (keskellä sitä). En tähän hätään löytänyt kuvaa, mutta olen kyllä nähnyt sellaisen jossain.
kuva 25.03.2010 21:39 Jouni Halinen  
  Tuli hienosti korjaussarjaa, muistan kuitenkin nähneeni jossain kuvassa että näillä main oli ko. kaivo. Mikä on sitten tuo toinen pömpeli joka kuvassa näkyy. Myös ns. Okon talo
(toisen pömpelin takana)on uudelleen paalutettu 80 luvulla.
kuva 25.03.2010 14:33 Jouni Halinen  
  Tuo pyöreä pömpeli kuvan oikealla puolella alalaidassa on melkoisella varmuudella yleinen kaivo, niitä kun oli kaupungissa määrävälein, ja vielä aika pitkäänkin, vaikka kiinteä vesijohtoverkosto aika vauhdilla kasvoikin. Tuossa Renskan talon (oli jo näköjään silloin rakennettu) kohdalla sijaitsee matalin kohta (siinä oli aina takavuosina pieni järvi) joka jäi kun Töölönlahden pohjukka 1800 luvulla täytettiin, lahtihan ulottui vielä tästä eteen päin lähes ravintola Kappelille asti. Tässä kohtaa rannalla sijaitsivat suunnilleen Sokoksen talo ja toisella puolella Kansallisteatteri, näiden väli siis kuljettiin silloin soutuveneellä. Tällä kohdalla on ollut aina runsaat pohjavesivarat, Nuorena sähkärinä Kävin usein makkaratalon kellarissa (4-5 kerrosta maanalla)korjaamassa pumppuohjauskeskusta joka ohjasi 2 julman kokoista pohjavesipumppua, pumput kävivät taukoamatta, ja kyllä ne muutamassa vuosikymmenessä onnistuivat alueen kuivattamaan. ja kun kaikki alueella olevat arvorakennukset ovat rakennettu puupaalujen varaan, jotka kuivuessaan alkavat heti lahomaan, niin lähes kaikki rakennukset jouduttiin paaluttamaan betonipaaluilla uudestaan. Ateneumissa tämä työ taisi kestää yli kaksi vuotta. kuvan vasemmasssa alanurkassa kulkee metrotunneli, ja juuri tällä kohtaa sijaitsee ns. Kluuvin ruhje jossa kivi/maa aines on niin heikkoa että sitä ei voitu perinteisin tavoin louhia. lopulta päädyttiin siihen että kyseinen kohta jäädytetään, ja sen jälkeen jäätyneeseen maaperään rouhittin metrotunneli, joka sitten vuorattiin sisältäpäin betonirenkailla. Tämän takia tällä paikalla sijaitsivat vuosina (76-79) aika massiivisen kokoiset kylmäkoneet.
kuva 24.03.2010 21:11 Jouni Halinen  
  Onko vähän kaukaa haettu, mutta voisivatko nuo pylväät olla osa raitsikoiden sähköistysprojektia, eli ajolangan syöttölinja. Piuhat näyttävät hiukan heppoisilta, jotta niistä voitaisiin syöttää sähköä kiinteistöihin ja puhelintapseissa taas luulisi olevan enemmän kuin yksi pari. Nimimerkki sähkäri itsekin.
kuva 24.03.2010 11:17 Jouni Halinen  
  Nämä junaturmat ovat jo Wikissä. Arolan junaturma (1986), Hikiän junaturma (1918), Iin junaturma (2000), Iittalan junaturma (1940), Jokelan junaturma (1996), Jyväskylän junaturma (1998), Kannonkosken tasoristeysturma (1971), Kausalan junaturma (1995), Kempeleen junaturma 1997), Korian junaturma (1965), Kuivaniemen junaturma (2000), Kuurilan junaturma (1957), Lapuan junaturma (joulukuu 1986), Lapuan junaturma (tammikuu 1986) Linnunlaulun junaturma (1970, Mommilan junaturma (1977), Pasilan junaturma (1936), Rauhan junaturma (1938), Riihimäen junaturma (1989), Sarankulman junaturma (1989), Sievin junaturma (1975), Suonenjoen junaturma (1998), Turengin junaturma (1940) ja Ähtärin junaturma (1942). En laittanut näitä linkkeinä, koska koko listauksen näkee ed. kommentin linkistä.
kuva 24.03.2010 10:08 Jouni Halinen  
  Tässä oiva linkki Wikipedian yhteenvetosivulle "junaonnettomuudet Suomessa", jonka alla on tiedot 24 Suomessa tapahtuneesta junaonnettomuudesta. Sieltä puuttuu kuitenkin varmaan monen onnettomuuden tiedot ?, ja kun tällä sivustolla on useita huipputietäjiä/muistajia, niin eikö olisi fiksua kaivaa porukalla puuttuvat tiedot ja lisätä ne sinne. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Junaonnettomuudet_Suomessa Ensialkuun voitaisiin vetää porukalla ”hatusta” puuttuvat onnettomuudet ja lisätä ne tähän kommenttiketjuun, jonka jälkeen ko. tapauksesta jotain tietävät voisivat ne Wikiin lisätä. Näin kai on pakko toimia, sillä eihän Wikistä saa suoraan kopioida mitään tälle sivustolle, vai saako ??!!. Vai pitäisikö asian ”pyöritys” hoitaa keskustelu osiossa, en vaan mielestäni löytänyt sieltä mitään sopivaa keskustelualuetta jonne se sopisi, mutta käydään täällä ensialkuun aiheesta rakentava keskustelu.
kuva 23.03.2010 22:14 Jouni Halinen  
  Kuvassa eletään siis "lopun alkua", Mutta nuo hevosen P****t kyllä jatkoivat elämäänsä hyvinkin pitkään Stadin kaduilla, muistan jostain lukeneeeni että viimeiset vossikkakuskit lopettelivat vasta jossain 50/60 lukujen taitteessa. Kummalta näyttää myös toi vasemmalle kääntyvä P.Espa, eli miksi siinä on reunakivetys ja sähkötolppa keskellä katua?.
kuva 22.03.2010 18:02 Jouni Halinen  
  Sama paikka 75 vuotta myöhemmin. https://vaunut.org/kuva/42467 Olisko tässä ollut vielä käytössä "kaurakäyttöiset" raitsikat, kun ei näy noita virrotinpiuhoja.
kuva 22.03.2010 15:47 Jouni Halinen  
  Olisko Unioninkatu 23/25 kohdalta (Aleksin ja P.espan välillä). Silloin taisi nimeä Patria kantaa vakuutusyhtiö, on varmaan fuusioitu johonkin muuhun yhtiöön, kun on nimi vapautunut "uusiokäyttöön".
kuva 15.03.2010 18:55 Jouni Halinen  
  Mutta vielä ja edelleenkin puuttuu fakta kommmentteja MÖTTÖSISTÄ.
kuva 14.03.2010 20:51 Jouni Halinen  
  No sen voi kuvitella 1 kioski "2 kioski" tai R kioski (oliko ärrän nimi alunperin rautatiekioski ja sillä oli jotain tekemista VR:än AY puolen kanssa ???) ja mikä jäi jäljelle, ISO R ja eikö se kuulu nykyjään Erkkolaiseen (HS) sydeemiin, olenko väärässä, vai onko elämä nykyjään vain "nopeaa ja mukavaa on asiointi".
<<   >>