803-96095 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.10.2023 11:26 Jouni Halinen  
  Konkolasta käydään syvällisempää keskustelua tämän kuvan alla https://vaunut.org/kuva/164756
kuva 14.10.2023 10:55 Jouni Halinen  
  Lisäsin kuvapuolelle kuvan vuodelta 1970 jossa esiintyy ”Konkolan” päivistys/taukoppi. Siinä näkyy myös ”pommisorvaamon” radanpuoleinen sisäänkäynti. Voi hyvin kuvitella sen kun tässä lastattiin sodan aikana yön pimeydessä ammuksia rintamalle toimitettavaksi ja nyt sama tilanne on lähempänä kuin koskaan sodan jälkeen.

Tällaisen fabriikin oli hyvä sijaita keskeisellä paikalla, työvoimaa oli saatavilla, (olivat pitkälti kauniimpaa sukupuolta), sorvit ym. muut työstökoneet olivat saatavilla läheltä (lähimmillään Pasilan konepajalla) ja sähköä oli saatavilla (näkyy siellä olevan omakin voimalaitos piipusta päätellen?). Ja muutkin fasiliteetit olivat kohdallaan. Alkuperäiseen kysymykseeni viitaten, että kumpi oli ensin opaste vai silta arvioin että silta, väärin meni ensin oli patruuna Severius Konkola. No nyt on "Konkolat" perattu perinpohjin. https://vaunut.org/kuva/164775
kuva 14.10.2023 07:56 Jouni Halinen  
  Jostain muistan kuulleeni/lukeneeni, että (teräsrakentamisen ala) teekkariporukka olisi rakentanut/tuunannut resiinan työpajallaan jolla he sitten ajelivat öisessä Helsingissä. Mitenköhän pitää paikkansa?.
kuva 14.10.2023 07:27 Jouni Halinen  
  Pave myös kirjoittaa että jossain kartassa olisi merkintä Konkolan tila/Malmi, tässä voi olla perimmäinen syy sillan ym. muun nimeämiseen "Konkolaksi". Tämä Severius oli lähtöisin pienistä oloista oli pienikokoinen ja osasi hädintuskin lukea ja kirjoittaa. Hän loi kuitenkin huomattavan omaisuuden moninaisilla liiketoimillaan. Mielenkiintoista on se että hän oli alkuperäiseltään nimeltään Halinen (muutti nimensä tilansa nimen mukaiseksi) ja hänen veljensä oli Kalle Halinen, isoisäni isä oli myös Kalle Halinen, kyse on kuitenkin eri henkilöstä.

Tällainen video tuli silmille. Kohdassa 15.50 näkyy tämä tasoristeys.

Pasilan tasoristeykset, video on kuvattu ilmeisesti vuonna 2003?. laatu on kyllä aika huono. https://www.youtube.com/watch?v=yjKCAzbNIvE

”Videon viimeinen tasoristeys on Konkola joka sijaitsi Sörnäisten satamaradalla (Pasila alapiha- Sörnäinen). Tasoristeyksen varustuksiin kuuluivat risteysmerkit, yksi kova ääninen kello ja kaiutin. Ennen kaiuttimet laittamista siinä oli VMA-kello. Päivystäjä tuli vaunujen kanssa 06.02.1863 avatulta ja 27.04.2009 lakkautetulta Helsinki Sörnäisistä (Sörnäs, 12+194) Nykyään tätä tasoristeystä ei ole kuten ei ole enää Sörnäisten satamarataakaan”.


Videon on lisännyt nimimerkki ”junademia” hänellä on lisättynä muitakin R-aiheisia videoita Juutuubeen. https://www.youtube.com/@Junademia

Laitoin tämän esille myös kääntöpöydälle. Siellä on esillä laajempi kirjallinen sepustus näistä tasureista. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=971.msg110401&topicseen=
kuva 14.10.2023 05:50 Jouni Halinen  
  Jimin linkin takaa löytyy toinen linkki josta ”Konkolalle” löytyy selitys. Ylempänä pohdin, josko Saarisen Pavella olisi tietoa asiasta ja hän on juurikin sen kommentissa kertonut.

Nimi tulee tosiaan patruuna Severius Konkolalta https://fi.wikipedia.org/wiki/Severus_Konkola jonka tilukset ylsivät näemmä Jämsästä Pasilaan asti?, joista sitten ainakin osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään. Aika hyvin olin edellisessä kommentissani ns. ”kartalla”. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11860

”Vr-asuintaloissa on sellainen piirre, että osa taloista on ollut ilman katuosoitetta. Katuosoitetta ei ollut, jos talo oli muun rautatiealueen yhteydessä eikä sillä aa ollut erillistä tonttia, jolla olisi ollut oma katuosoite. Tontin puuttuminen on ollut ylitsekäymätön este katuosoitteelle. En sitten tiedä, miten katuosoite järjestettiin Veturitien yhteydessä Pasilassa. Nyt Toralinna ynnä muut rakennukset saivat katuosoitteen”.

”Rusthollari Severius Konkolan perillisiltä pakkolunastettiin 1900-luvun alussa 4 taloa Pasilassa rautatien alueella ratapihan reunassa. Sen osoite oli hämmentävä Fredriksberg Malmi 43. Rakennukset purettiin pois ratapihan tieltä. Konkola on mystinen nimi, joka liitettiin Savonkadun siltaan ja satamaradan vaihdetupaan konepajan haarassa.

”Katuosoitteen puuttuminen oli muuten aika hankala asia. Aina sai selitellä. Toralinnan kuitenkin kaikki tunsivat, mutta eihän se ollut ainoa rakennus. Vanhoissa sanomalehdissä kirjoitettiin joskus myös hämmentävästi Fredriksbergin asema Malmilla. Fredriksberg liitettiin helsinkiin 1912. Sitä ennen se kuului Helsingin pitäjään, jonka keskuspaikka oli Malmilla. Konkolan tilan nimi ilmeisesti oli myös Malmi, ainakin kartassa on siten merkittynä”.
kuva 13.10.2023 11:27 Jouni Halinen  
  Jimi: Pähkäilin tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/164229?u=1809 yhteydessä kuvaajan selän takana olleen (vanhan) sillan kutsumanimeä, arvelin sen olleen Konkolan silta. Nyt herää kysymys, että kumpi oli ensin opaste vai silta, oletettavasti silta ja siitä on sitten saanut varoituslaite nimensä. Mutta mistä on tullut nimi konkola, lähistöllä ei ole ainakaan ole ollut mitään sen nimistä.

Olisiko se jonkun henkilön sukunimi?. Esim. ratapihan päällikön tai sillan rakentamisesta vastanneen henkilön?. Halikossa on sen niminen kylä, Mansessa on sen niminen katu ja Jämsässä on sen niminen kartano joka nimi tulee kartanoa hallinneelta patruuna Severus Konkolalta. Se on myös nykyjäänkin käytössä sukunimenä. Olisiko Saarisen Pavella tietoa asiasta, hän kun on näillä nurkin nuorempana pyörinyt, mm. käynyt lähellä olevaa koulua?
kuva 13.10.2023 00:42 Jouni Halinen  
  Tuo Vr:n saneerauksen aloituksen hetki on ”kiveen hakattu”. Olin käynyt vapun -85 jälkeen juuri markkinoille tulleen Xerox 1025 huoltokurssin. Ja ensimmäisen koneen kävin asentamassa juurikin ”saneerausosaston” toimitiloihin toukokuun lopulla. Se jäi muutenkin mieleen, koko osastoa ei meinannut löytyä millään, olikohan sillä vielä edes nimeä?. Etsin sitä päärakennuksesta, ei löytynyt ja vahtimestaritkaan eivät osanneet auttaa asiassa.
Lopulta paikka löytyi, eihän sille ollut edes mitään katuosoitetta. Rakennus oli ulkoa ja sisältä (ainakin 2 kerros) erittäin huonossa kunnossa, Oliko talo ollut aikaisemmin hiilenpölyisten veturitallimiesten käytössä?. Ihmettelin että miten niin sotkuiseen paikkaan on perustettu toimisto?. No siihenhän oli oletettavasti edellisessä kommentissani mainitut syyt. Muuten asiat etenivät niin kuin aiemmin kerroin.
kuva 12.10.2023 20:29 Jouni Halinen  
  Olen tästä kirjoittanut jo aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti. Ari-Pekka mainitsi että vanhakantaisen Vr:n elämä päättyi kesäkuussa 1995. Laitan tähän lisäyksenä sen, että ”Vrtauti” tunnistettiin lopulta pitkällisten tutkimusten jälkeen (kukahan sen tunnisti?) jo keväällä 1985 eli 10 vuotta aikaisemmin ja päätettiin ryhtyä heti korjaaviin toimenpiteisiin. Mistäkö tämän tiedän, no siitä että asensin toukokuussa -85 kopparin siihen rakennukseen (entinen Finskin bussiterminaali) joka on Postitalon ja Rautatieaseman välissä ja jossa on nykyjään joku ravintola, Slava?. Rakennuksen (vähän piiloon ylimääräisiltä katseilta/korvilta) yläkertaan oli koottu tiimi vähän vanhemmista kavereista jotka edustivat laajasti Vr:n eri toimintoja. Nuppiluku oli ehkä 8 +/- jotain.

Tehtävänanto oli heillä selkeä eli suunnitella ja osin toteuttaa Vr:n saneeraus. Isommat muutokset päättivät tietenkin suuremmat johtajat. Ja mikäli ymmärsin oikein, niin ketään ei saanut suoraan irtisanoa (Valtion virkamiehillä oli niihin aikoihin erittäin vahva irtisanomissuoja, se oli lähes mahdotonta). Kävin siellä sitten huoltokeikalla muutaman kerran vuodessa, kahvitkin tarjottiin ja samalla kuulin tarinoita heidän työstään. ”Meillä on työn alla varikko xxx ja siellä on nyt ”töissä” 60 ukkoa, työt ovat jo loppuneet heiltä ja varikko lopetetaan lähiaikoina kertalaakista ja nyt pitäisi keksiä ko. ukoille jotain vastaisen varalle”.

Tätä työtä jatkettiin sitten seuraavat 10 vuotta yhteen putkeen jolloin ”ruumis oli lopulta balsamoitu kauttaaltaan” ja se voitiin säilöä ikuisiksi ajoiksi Pasilan veturitallien kuonamonttuun kattilakuonan alle, ja ottaa uusi suunta Vr:n tulevaan Oy elämään. Joku osaa varman kertoa, että sanottiinko loppupeleissä ketään irti. Vai hoidettiinko henkilöstö vähennykset ja missä suhteessa eläkeputkella, eläkkeellä, tehtävän vaihdolla, luonnollisella poistumalla, normi työnantajanvaihdolla, vapaaehtoisella irtisanomisella erorahan kera vai millä keinoin?.

Sir Esa: Postista mulla riittäisi sulle 1000 ja yksi tarina. Missä päin sä asut Esa?
kuva 12.10.2023 17:39 Jouni Halinen  
  Oikealla oleva rakennus sinnitteli tuossa aivan loppuun asti (2015?). Talossa asui kuuleman mukaan aikasen boheemi kaveri. Joskus 70/80-luvulla tontin reunassa oli aita ja siihen oli kiinnitetty suuri määrä wanhan ajan peltisiä pölykapseleita. Niitä lienee tipahdellut autoista tontin reunalle. Itsekin muistan niitä nähneeni teiden varsilla. Jossain vaiheessa niiden määrä väheni, liekö niitä sitten varastettu koristeeksi?, ja lopulta niitä ei enää ollut ollenkaan.

Länsi-Pasilan "loppulaukkaan" on vielä aikaa lähes 10 vuotta, se uinuu tässä ruususen unta. Sitäkin yritettiin kovasti pelastaa, mutta kun kyseessä oli suurelta osin ilman rakennuslupaa pystytetyistä ilman kunnallistekniikkaa olevista muualta puretuista talon rötisköitä, niin niiden purkaminen oli enemmän kuin paikallaan. Muutamia parempi kuntoisia kuitenkin säilytettiin muistuttamaan menneistä ajoista. Liekö rakennus liittynyt jollain lailla rautateihin?.
kuva 12.10.2023 12:15 Jouni Halinen  
  Petri: En nyt oikein ymmärrä kommenttisi tarkoitusperää, mutta älä suotta huoli, minä ainakin luin artikkelin kokonaan, ja kiinnostaisi lukea kirjakin. Sain siitä tiedon mm. konkan ajankohdasta (1992), Annankadun myymälän sijainnista Eerikinkadun kulmassa (näkyy valokuvassa), aikaisemmin kirjoitin että se oli Kalevankadun kulmassa, vahvistuksen firman tukkukauppa tyyppisestä toiminnasta myymälä asiakkaiden(kin) kohdalla ja siitä että firma toimi Konalassa 2:sa eri osoitteessa. Varaston/toimiston siirtoa Espooseen en pitänyt oleellisena tietona. Jutussa mainitaan myös, että firma sijaitsi vuodesta 1946 alkaen useissa eri tiloissa Helsingin kantakaupungissa. Mitkähän näiden sijainnit (Annankadun lisäksi) olivat?. Espoosta ja Porvoosta minulla ei ole hajuakaan eikä niistä puhuta myöskään artikkelissa mitään, miten lie itse kirjassa?.

Lisäyksenä vielä asiakaskuntaan. Jutussa mainitaan opiskelijat (opiskelijakortti?) ja julkishallinnon virastot/työntekijät. Oli varmaan niin, että jos esim. joku virasto tilasi jotain 200 kappaletta ja suoritti muutenkin ostoja Radiomikrosta, niin ne myytiin heille tukkuosastolta/todellisella tukkuhinnoilla/laskulla. Työntekijät saivat sitten asioida tämän varjolla "vähittäismyymälässä". Taisi virkamiehilläkin olla joku "firman" kortti? tai sitten pomo tekaisi käteismyynti tilausvahvistuksen, eihän sitä tarvinnut (siinä oli kuitenkin viraston nimi) kuin vilauttaa kassalla, eli Radiomikroon ei jäänyt mitään merkintää ostoksesta. Sehän voi olla kirjoitettu muotoon "tuotteita valinnan mukaan" joten se oli voimassa jatkuvasti, tällaista muistan kuulleeni. Mutta niin kuin kirjoitin, niin kyseessä oli pelkkä markkinointikikka, hyvä "tarina" kassalla siis riitti, monesti niitä tuli kuultua.

Eihän oikeiden tukkukauppojen ovella ole kassakoneita, kaikella kansalla vapaata pääsyä firman tiloihin ja pääsääntönä on että tuotteita myydään tukkuliikkeessä tukkuerissä ei yksin kappalein. Yritysten/virastojen kohdalla tietenkin harjoitettiin normi tukkukauppaa, ja tukkuerissä tuotteiden hintakin oli tietenkin matalampi. Radiomikron kohdalla voidaan siis mainita, että sillä oli perinteistä omaa maahantuontia ja tukkumyyntiä. Ja siitä erillinen kuluttajille tarkoitettu myymälä kuluttajahinnoin, "maustettuna" ovelalla markkinointi kikalla.

Se tuli vielä mieleen, että miten laajasti Radiomikrossa myytiin yksittäisiä elektroniikan komponentteja siis vastuksia, konkkia ym. muuta sälää?. Ainakin Annankadulla taidettiin toimia näin, myymälähän oli niin pieni, että ei sinne oikein mahtunut myyntiin mitään isompaa tavaraa, siellä ei tainnut olla mitään ostorajoitteita?. Kuka muistaa tämän?.

Ja jos en ihan väärin muista, niin Itiksen myymälässä ei enää tarvinnut esittää mitään ”osto-oikeuksia” se kun sijaitsi teollisuusalueen sijasta normi kauppakeskuksessa tai ostarilla, niin kuin aiemmin oli tapana mainita, tästä oli aikoinaan kaksi eri kirjoitusasua ostoskeskus ja ostokeskus. Olisihan se mennyt tosi vaikeaksi käydä jokaisen asiakkaan kanssa kassalla läpi ostotapatuma. Asiasta tietämättömät asiakkaat olisivat tietenkin jättäneet suutuspäissään ostoksensa kassahihnalle, ja olisi tarvittu 2 ihmistä palauttamaan niitä hyllyihin.
kuva 11.10.2023 17:35 Jouni Halinen  
  Kyllä Radiomikro oli Konalassa (joka on Helsinkiä) kahdessakin eri paikassa vuorollaan. Ja viimeisinä vuosina ennen konkkaa (1992) myymälä oli myös Puotinharjun Puhoksessa. Firmalla oli jossain vaiheessa myös pieni myymälä Eerikinkadun ja Annankadun risteyksessä. Niittykummusta ja Porvoosta ei ole minulla muistikuvia?.

Radiomikrossa oli käytäntönä se, että kassalla piti vilauttaa jotain korttia jotta kaupat syntyivät. Meikäläinen vilautti Rank Xeroxsin henkilökorttia. Hommahan oli pelkkää silmänlumetta, luotiin vain mielikuvaa siitä että myytävät tuotteet ovat ”tukkuhintaisia”. Kaupat sai kuitenkin syntymään kun oli tarpeeksi hyvä suullinen sepustus ostamisen oikeutuksesta ja voi olla myös että kelakorttikin kelpasi?. Myös firman tilausvahvistus+käteismaksu kelpasi. En nyt muista oliko tämä sääntö loppuun asti käytössä?.

Alan muut liikkeet 60/70/80-luvulla alkaen Annankadun eteläpäästä. Kadulla oli siis 4 alan firmaa noin 500 sadan metrin matkalla.

Yleiselektroniikka (Uudenmaankadun ja Isoroban välissä), myöhemmin Lönkalla, Teollisuuskadulla, Espoossa ja nyt Vantaalla. Myymälää ei kuitenkaan enää ole. Verkkokauppa tietysti löytyy, mutta kauppaa käydään vain yritysten kanssa . https://www.yeint.fi/

Radioduo (Bulevardin ja Uudenmaankadun välillä). Myöhemmin Isoroballa, Konalassa, Malmilla ja nyt myymälä/varasto on Hertsikassa. Heillä on Vellemanin edustus Suomessa, jolla on suuri valikoima alan komponentteja ja kaikkea muutakin mukavaa löytyy. Myymälä on perjantaisin suljettu. Verkkokuppakin löytyy. https://www.radioduo.fi/

Elektrofoto oli Bulevardin ja Annankadun risteyksessä, se meni konkkaan vuonna 1990. Siellä oli myynnissä komponentteja joita ei muista liikkeistä oikein löytynyt ja hinnatkin olivat mielestäni kohdallaan.

Meikäläinen kulki usein 70-luvun alkupuoliskolla kaikki Annankadun firmat läpi ja vielä kahteen kertaan että sain hommattua kaikki komponentit erinäisiin projekteihin. Mm. ns. valostereoihin. Ei taida nykynuoriso tietää mistä ao. systeemistä on kysymys?.

Hommahan meni niin että Triakkiin?, transistoriin? vai mihin? (tätä en kyllä muista) otettiin ohjausjännite suoraan kaiutin liitännästä, jolla sitten ohjattiin ”paksumpaa” sähköä jolla kytkennällä saatiin eriväriset lamput (220/12 volttia?) vilkkuman musiikin tahdissa. Itse tein ”valaisimet” kaljatölkeistä. Tekniikan maailman ohjeessa oli kuitenkin jotain häikkää. Ainakin minulla ohjeen mukainen kytkentä heitti kaiuttimet ns. ”polvilleen” eli niistä kuului vain voimakasta rutinaa. Sain kuitenkin hankittua Annankadulta oikeat komponentit ja avot musa pauhasi ja valot vilkkuivat pimeässä huoneessa sen tahdissa. Jokuhan osaa kertoa mistä komponentista on kysymys?.


Hakaniemessä oli myös Bebek (omistajan sukunimi), se meni konkkaan muutama vuosi sitten. Se toimii kuitenkin edelleen samalla nimellä, Myymälä taitaa olla kuitenkin vain Lahdessa? ja verkkokauppakin toimii. Bebekistä löytyy mm. erilaisia jäännöserien komponentteja hyvinkin edulliseen hintaan. http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php

Sitten on Partco. Se toimi pitkään Haagassa ja nyt sen myymälä/varasto on Vantaalla, Lähellä Tuusulan motarin ja kehä kolmosen risteystä. Se on mielestäni paras alan liike PKS alueella. Suomi varasto on tosi kattava ja osat tulevat ulkomailtakin nopeasti. Verkkokauppakin tietenkin löytyy. https://www.partco.fi/fi/

Sitten on vielä Elfa jolla oli myymälä Pitskussa, nyt myyntoimisto on Espoossa. Firmassa ei taida kuitenkaan olla suuremmin myynnissä yksittäisiä elektroniikan komponentteja?, kaikkea muuta mukavaa kylläkin löytyy. Elfa myy verkkokaupassaan myös yksityisasiakkaille, vaatii kylläkin rekisteröinnin. https://www.elfadistrelec.fi/fi/

Farnelilla on myös toimintaa Suomessa. 90-luvulla se toimi Malmilla. Tilauksen sai tehtyä katsomalla (paperi)gatalogista tarvittavat komponentit ja tilata ne sitten puhelimitse tai faxsilla. Tilauksen sai noudettua myös konttorilta. Nykyjään firmalla on Suomessa myyntitiimi (09 suuntanumero). Farnell myy suoraan vain yritysasiakkaille, mutta Partcon kautta tilaus onnistuu (agenttimyynti?). Verkkokauppakin tietenkin löytyy, se vaatii rekisteröinnin ja y-tunnuskin pitää siis olla. https://fi.farnell.com/

Sepustuksessani voi olla tietenkin virheitä, joten laittakaa ihmeessä ”korjaussarjaa” tulemaan? Tässä on listattu kuitenkin vain PKS alueen firmat.

Ps. toivottavasti yllä olevasta on jotain iloa nykyrakentajille. Osoite ja aukioloajat voi tietenkin tsekata ao. firman nettisivuilta.
kuva 30.09.2023 13:36 Jouni Halinen  
  Markku: Tässähän sellaisia näkyy olevan.

https://vaunut.org/kuva/366?liikp1=1532&liikp2=290
https://vaunut.org/kuva/29799?liikp1=1532&liikp2=290
https://vaunut.org/kuva/46085?liikp1=1532&liikp2=290
https://vaunut.org/kuva/54454?liikp1=1532&liikp2=290
kuva 22.09.2023 11:54 Jouni Halinen  
  Flatiron house of Helsinki. Vuorimiehenkatu, Etelä-satama edessä ja itäisen naapurin suurlähetystö oikealla http://bot.fi/3vff

Näin IsossaOmpussa https://fi.wikipedia.org/wiki/Flatiron_Building

"Silitysrauta" talosta on myös video vuodelta 1902. Videoon on sattunut peräti 4 ratikkaa, Yhtään autoa ei näy, vain hevoskulkuneuvoja. Videon näkee artikkelin alareunasta olevista kuva/video liitteistä.

Jenkeissä tulee usein huoneen vaihto eteen kun saa ylennyksen firmassa, kulmahuoneiston saaminen on merkki asemasta firmassa. Rakennuksen ”kärjessä” on selvästi isoimman dirikan huone, sinne pääsee vain sihteerin huoneen kautta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Flatiron_Building#/media/Tiedosto:Typical_floor_of_the_Flatiron_Building.jpg
kuva 19.09.2023 17:06 Jouni Halinen  
  Kuva oli vähän aikaa piilossa koska vaihdoin tuon Markun linkkaaman kuvan tähän. Nyt pystyy zuumaamaan autojakin paremmin, jopa merkkejä ja malleja pystyy tunnistamaan. Kiitos ylläpidon Jussille, että saattoi asian maaliin.
kuva 19.09.2023 13:58 Jouni Halinen  
  Oikealla olevassa talossa asui 1900 luvun alkuvuosikymmeninä ajoittain herra Puutinin edeltäjä muuan herra Leniini (siitä on laattakin talon seinässä), hän oli vähän niinkuin ”piilossa” keisarin santarmeilta. Hänhän sitten kulki Venäjän ja Suuriruhtinaskunnan väliä veturin lämmittäjäksi naamioituneena. Tästä aiheesta on täällä lisäämäni videokin.

Leninin käyttämä veturi (no 293) luovutetaan NL:le Merisatamassa alkaa 4.55 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/106930 (1957) Ihan tulee kaihoisa mieli kun Neukkiaikoja muistelee, siis sitä ihan lutuista meininkiä (pl. politiikka) mikä nykyiseen verrattuna silloin vallitsi.

Hakaniemen hallia ei ole vielä olemassa, ja lisäyksenä Eeron kommenttiin. Elannolla oli vielä 60/70 taitteessa pienehköjä kuorma-autoja (Nalle-Sisu?) joissa oli korkealaitainen lautahäkki, siinä oli ilmeisesti täyteen lastattuna x kuution myyntierä ns. heittoklapeja joka tarkoittaa sitä että kuormassa klapit ovat ”sikin sokin” toisin kuin pinokuutiossa missä tavara on siistissä pinossa. Tämä sitten paremman paikan puutteessa kipattiin vaikka jalkakäytävälle, lähiseudun pikkupojat sitten riensivät talkkarin avuksi. Lämmitys puut (jos talossa oli pannuhuone/keskuslämmitys) olivat varmaan metristä halkoa, mutta asukkaiden puut noita klapeja (omat lämmitysuunit +puuliesi), asukkailla oli usein omat klapivarastot talon kellarissa.
kuva 17.09.2023 17:51 Jouni Halinen  
  Ryssän sininen http://bot.fi/3vcv Neuvostoliitossa oli vain yhden totuuden lisäksi vain yhden väristä maalia, nythän värisävy on varmaan kielletty Ukrainan sodan takia. Aivan sama kun Fordilla aikoinaan sanottiin että auto voi olla minkä värinen tahansa kunhan se on musta. Tämähän johtui siitä, että muut maalit eivät ehtineet kuivua sitä tahtia kun autoja pukkas liukuhihnalta ulos.
kuva 17.09.2023 17:26 Jouni Halinen  
  Hienoa Markku, että löysit tarkemman kuvan. Siinä näkyy "pommisorvaamon" betoninen suoja rakennelmakin. Eikös bussikuskeilla ollut ainakin entisaikaan luppoaikaa aamu ja iltapäivä ruuhkan välillä. Eli kuski on päivänokosilla. Ihmeen paljon kuvassa on hailakan sinisiä autoja, astetta vaaleampia kuin ns. ryssän sininen. Eli ei kun autontunnistajat töihin. Nyt näkyy paremmin oman kämpän ikkunatkin 4 ja 5 vasemmalta toiseksi ylin kerros.
kuva 17.09.2023 11:25 Jouni Halinen  
  Näyttää siltä että kuvassa on menossa Sörnäisten satamaradan rakennustyöt ja sen vahvistaa ilmakuva samalta vuodelta. Siitä voi myös havaita, että rata kulkee kummassakin päässä rapiat 100 metriä betonitunnelissa ja keskellä on noin 300 metriä varsinaista louhittua tunnelia. https://kartta.hel.fi/link/cSpVRG

Ns. ”pommisorvaamon” suojarakenne on kummasti ”sensuroitunut” kuvassa?, mutta 1964 ilmakuvassa se kuitenkin näkyy. Paikalle rakennettiin 80/90- luvun taitteessa silloisen HPY:n toimitalo, syy on aivan selvä, he saivat ”kaupan päälle” valmiiksi louhitun kallioluolaston.

Asuin vuodet 1989-1993 aivan kuvan oikeaan yläreunaan 1974 rakennetussa talossa osoitteessa Kasöörinkatu 4. Vaikka Itä-Pasilasta puhutaan paljon pahaa (muutin sinne Meilahdesta) niin minusta se oli ihan ok asuinpaikka, minulla oli mm. puolilämmin autohallipaikka talon alla. Sellaisen saaminen lähempänä keskustaa oli käytännössä mahdotonta. Hallista pääsi suoraan hissillä omaan kerrokseen, kun taas Kuusitiellä sai kaivella autoa esiin milloin mistäkin lumikasasta.

Olen miettinyt mikä/kuka on kasööri mutta kukkelista sekin selvisi= kassanhoitaja, asuin siis Kassanhoitajan kadulla. Kuinka laajasti virkanimike oli VR:lä käytössä?. Kasööri = Ruotsiksi kassör
kuva 16.09.2023 08:56 Jouni Halinen  
  Vastaan itselleni, Konkolan silta se todella on. Lähde: netin syöverit. Aika kapea leikkaus on tuossa koulun ja veturitallien välissä tuolloin ollut. Saarisen Pave on maininnut jossain kommentissa käyneensä tuota koulua. On helppoa arvioida, että missä häneen on iskenyt rautatieharrastus päälle, Välkkärillä on käyty katsomassa junia ja se on siinä, hyvässä lykyssä katselu on onnistut myös ihan luokkahuoneesta. Lisäherkkuna on saanut savut ja höyryt naamalle. Luokkaan mennessä naama on ollut sitten kuin nee.. eikun tummahipiäisellä henkilöllä. Tälta kuva-alalla näyttää tänäpäivänä. http://bot.fi/3vcl
kuva 19.08.2023 06:30 Jouni Halinen  
  Tässä tuo RAL 3013 https://tikkurila.fi/teollisuus/varit/tomato-red-ral-3013 Koko värikartta https://tikkurila.fi/teollisuus/varikartta/ral-classic-varikartta

Tämäkin pitää huomioida. "Näytöllä esitettävät värit on saatu aikaan sähköisesti. Ne eivät korvaa aitoja värimalleja, sillä värin kokemiseen vaikuttavat mm. materiaalin pinta ja kiilto sekä valaistus". Tuskin veturit ovat olleet kaikki tarkasti samanvärisiä tehtaalta lähtiessään-
kuva 16.08.2023 21:14 Jouni Halinen  
  Lehmuskin on ollut vielä ainakin 2014 tallella. Lipputangosta ei ole kuin jämät jäljellä. https://vaunut.org/kuva/90924?liikp1=1571
kuva 05.08.2023 23:10 Jouni Halinen  
  Sitten on vielä lopetetut öljysatamat eli Kipparlahden ja ihan siinä lähellä oleva öljysatama, joka alue tottelee nykyjään nimeä Herttoniemenranta. Olivatko ne hallinnollisesti samaa satamaa?. Niihin aikoihin kun nämä rakennettiin niin yksi vahva ehdokas öljysataman sijoituspaikaksi oli paikka joka nykyjään tunnetaan nimellä Hietaniemen uimaranta. Vuoden 1972 ortoilmakuvassa näkee sen hetkisen tilanteen. https://kartta.hel.fi/link/cGi2Np
kuva 29.07.2023 08:18 Jouni Halinen  
  Älkää komentoiko tähän kuvaan se poistuu. ylläpito huom.
kuva 29.07.2023 07:33 Jouni Halinen  
  .Älkää komentoiko tähän kuvaan se poistuu. Huom. ylläpito
kuva 29.07.2023 07:32 Jouni Halinen  
  .Älkää komentoiko tähän kuvaan se poistuu. Huom. ylläpito
kuva 29.07.2023 07:31 Jouni Halinen  
  Tämän ylläpito voi poistaa
kuva 29.07.2023 07:30 Jouni Halinen  
  .Älkää komentoiko tähän kuvaan se poistuu. Huom. ylläpito.
kuva 24.07.2023 12:43 Jouni Halinen  
  Pähkinäpuusomiste? viittaa Britteihin?
kuva 24.07.2023 11:44 Jouni Halinen  
  John: Sä löydät helposti linkit biiseihin (junabiisejä keskusteluun) esim. juutubesta. "Got to get you back" haulla löytyi alkuperäisen lisäksi 3 muutakin eri esittäjien versiota juurikin juutubesta. Esa: ja kundeilla on komeat Jaska Bondin irtorintakarvat ja bulikset ovat myös taattua 70-lukua.
kuva 24.07.2023 11:07 Jouni Halinen  
  Liittyen tekeillä olevaan kuvasarjaan. Kuka omistaa asemarakennuksen (J Ahtiainen?) ja liittyykö omistukseen myös maa-alueita ja muita rakennuksia?. Yritin löytää tähän vastausta Haukivuoren kuvista, en niitä kuitenkaan löytänyt. Missä käytössä asemarakennus on nykyjään?.
kuva 24.07.2023 10:32 Jouni Halinen  
  Tässä tämä biisi alkuperäisenä meidän muidenkin kuultavaksi. Video on mainio, pojat pinkeissä.
https://www.youtube.com/watch?v=Q4PhWi1_4CQ
kuva 11.07.2023 04:21 Jouni Halinen  
  Katsoinkin että vähän liukkaalta vaikuttaa tämä "baana". Miten se kestää jos siinä talvisin ajellaan nastarenkailla?.
kuva 11.07.2023 04:21 Jouni Halinen  
  Tämä pois
kuva 10.07.2023 04:46 Jouni Halinen  
  Onko tämä tarkoitettu myös fillareille. Jalankulkijat vasemmalla ja fillarit oikealla?.
kuva 07.07.2023 11:44 Jouni Halinen  
  Tämä tämä taitaa olla ns. omavalmiste?. Kulkeeko tämä myös omin voimin eteenpäin?, kun siinä on kuskin paikkakin (ajo ja terän ohjaus). Aika vaaralliselta näyttää tuo "voimalinja". Tällaiset vehkeet pitäisi olla huippu turvalliset, museolla kun pyörii paljon alaikäisiä lapsia ja on nykyään monella aikuisellakin asiat hakusessa.
kuva 07.07.2023 09:17 Jouni Halinen  
  Google kääntäjän mukaan "seis" on Lontooksi "stop", eli Jari kirjoitti aivan oikein. Ei tälläisestä asiasta nyt tarvitsisi saivarrella. Tämä on (taas) yksi esimerkki siitä, että aina pitää löytyä jotain sanottavaa toisten kirjoituksista.
kuva 03.07.2023 13:11 Jouni Halinen  
  Tutun firmaan logo autossa. Euroopan toiminnot nyt ovat tänäpäivänä ihan ”peruskauraa”, mutta että tällä sektorilla toimitaan myös Ameerikoissa (Kanada, USA ja Chile) on jo aika kova veto. Kyseessä on siis ihan Suomalainen perheyritys. lumon.com
https://www.google.fi/maps/@49.0032948,-122.2642084,3a,39.3y,166.38h,69.05t/data=!3m6!1e1!3m4!1sWbZaE1uT_BL4WqJViNuJMQ!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu
kuva 03.07.2023 11:39 Jouni Halinen  
  Onko sillä jotain tekemistä tuon "kasvualustan" olemassa olon kanssa, että käytössä on ns. sinisiä vaunuja (vieläkin?/tässäkin junassa 5 kappaletta) joissa huusi on mallia "toimii kuin junan vessa". Joku opaskyltti asiasta asiasta (ainakin Wanhaan aikaan) oli. Tyyliin "älä käy P******a junan seistessä". Mutta minkäs teet jos ja kun hätä yllättää.
kuva 03.07.2023 10:59 Jouni Halinen  
  VTOL on lyhenne sanoista ”Vertical Take-Off and Landing”. VTOL-lentokone on kiinteäsiipinen ilma-alus, joka kykenee nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan. Tunnetuin esimerkki ko. konemallista on Hawker Siddeley Harrier. Myös F-35 koneesta on VTOL versio. (F-35B) https://fi.wikipedia.org/wiki/Hawker_Siddeley_Harrier
kuva 02.07.2023 19:36 Jouni Halinen  
  Miksi ihmeessä tuo kasvi (onko horsma?)on tuollaisen sepelialustan valinnut kasvupaikaksi?.
kuva 02.07.2023 19:22 Jouni Halinen  
  Olin vaimon kanssa syömässä 90-luvulla Puotilan kartanossa, hän tilasi Fasaania. Ja kun tunsi pelin hengen niin kysyi, että onko lintu luonnosta ammuttua vai tarhattua. Vastaus oli että tarhattua. No niinhän siinä kävi että haulihan lihassa oli, tuli kallis hammas remontti. Ravintola sen kuitenkin mukisematta maksoi. Kuittiin kirjoitettiin tapahtuma kuvaus. Hammas jäi vaimolle ja hauli ravintolalle.
Vielä 80-luvulla Fasaaneita oli Stadissa(kin) runsaasti, Vartsikassa niitä saattoi nähdä 10 kappaletta kerrallaan, ja isoja poikueita näkyi myös. En ole nähnyt niitä yhtäkään varmaan 30-vuoteen?. Olen joskus kuullut että ne kuuluivat "metsien miesten" ruokavalioon, silloin kun heitä vielä oli isommin olemassa. Siilit ja lepakot ovat myös kadonneet?, ainakin Vartsikasta.
kuva 02.07.2023 18:42 Jouni Halinen  
  Miksi kummassa Pohjois-Amerikassa lava-autot ovat suuressa suosiossa, (suosituin tai olla ”Hoppa” F jotain?) vai ovatko, kuva sen kertoo. Kuvassa ”vain” 5 lava-autoa. Kuva on aivan Usan ja Kanadan rajalta, Kanadan puolelta..
https://www.google.fi/maps/@49.0032813,-122.2629859,3a,75y,54.99h,82.45t/data=!3m6!1e1!3m4!1sG4zF954hmKWkGCYUldIV7Q!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu
kuva 02.07.2023 18:21 Jouni Halinen  
  Sveitsin ja Saksan rajalla on kaksi kaupunkia joilla on sama nimi ”Rheinfelden” ja jollen aivan väärin muista (aikaa on käynnistä yli 30 vuotta) niin kaupungit ovat niin kiinni toisissaan, että on jopa rakennuksia josta osa kuuluu Sveitsiin ja osa on Saksan puolella. Näin on päässyt käymään jonkin historiallisen tapahtuman jälkimainingeissa. Rajalla oli nimellinen rajavartiosto, 2 kaveria erilaiset virkapuvut päällä, ja kyltti talon seinässä rajan kohdalla. Ketään ei kuitenkaan pysäytetty. Taisi olla vielä niin, että rakennuksessa asuvat kuuluivat samaan ruokakuntaan.
kuva 02.07.2023 17:20 Jouni Halinen  
  Kanadassa on käytössä aikamoinen "sekametelisoppa" kun puhutaan mitoista ja painoista. Netistä poimittua:

"Kanadassa on käytössä metri-ja kilo järjestelmän lisäksi myös muita mittayksiköitä, joka on lähinnä historiallista perua Englannista sekä tulos läheisestä suhteesta Yhdysvaltoihin. Kanadalaiset ovat tottuneita sekä metrijärjestelmään että englantilaisen ja yhdysvaltalaisen järjestelmän yksiköihin. Ei ole epätavallista, että saman keskustelun aikana viitataan niin metreihin, jalkoihin, eekkereihin, hehtareihin, grammoihin ja unsseihin"?.

Jälkimmäisessä linkki kuvassa ajetaan siis maksimissaan 60 km/h kun taas ojan toisella puolella ajetaan vastaavalla tiellä ehkä 35 mailia tunnissa (53 km/h. Jos mies parhaassa iässä pysähtyy tähän tarpeilleen, ja jalat pysyvät asfaltilla niin hän heittää "kepillisen"hyvinkin paljon naapurivaltion puolelle, saakohan siitäkin rangaistuksen raja rikoksesta?. Huomion arvoista on myös se että maiden välillä ei ole (esim. Suomen tapaan) rajavyöhykettä, jossa liikkumista on rajoitettu.

”Lämpötiloista käytetään yleensä celsiusasteita, bensaa ostetaan litroissa, nopeusrajoitukset ovat km/h ja kartoissa etäisyydet mainitaan kilometreissä. Ruokien ja muiden vähittäis tuotteiden yhteydessä käytetään yleensä kilo järjestelmää, usein kokoja myös ”käännetään” metrijärjestelmään (lähinnä Yhdysvalloista peräisin olevat tuotteet, pikaruokaravintolat). Ruokia saatetaan mainostaa pauna hinnoin”.

”Kanadalaiset tyypillisesti ilmoittavat pituutensa jaloin ja tuumin ja painonsa paunoin. Ruoanlaitossa käytetään usein Fahrenheit-järjestelmää ja Yhdysvaltain ruoanlaitto mittoja. Suosituimmat paperikoot ilmoitetaan Englannin mittayksiköin”. Aika monimutkainen on käytäntö, ei voi muuta sanoa.
kuva 02.07.2023 01:09 Jouni Halinen  
  Jimi: ei onnistu. Katsoin videota jossa Kanadalaisen kaverin tontti oli aivan rajassa kiinni, tai itse asiassa nurmikkoalue jatkui Usan puolelle. Hän kertoi, että jos pallo vaikka lentää rajan yli, niin hänen pitää mennä hakemaan se virallisen rajanylitys paikan kautta, lenkkiä taisi tulla muutama kymmenen kilometriä. Eli sakot saa laittomasta rajanylityksestä. Tässä on vähän vastaava paikka, siinä rajanylitys paikka on ihan vieressä. Rajalla ei ole edes aitaa. https://www.google.fi/maps/@49.0039715,-122.2625157,192a,35y,187.55h,45t/data=!3m1!1e3?entry=ttu

Tämä tie on Kanadan puolella, maiden raja kulkee tuossa ojassa
https://www.google.fi/maps/@49.0024807,-122.2551555,3a,87.8y,132.44h,85.87t/data=!3m6!1e1!3m4!1sJl8agSUB-LSQrVFOGSLvZA!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu
Kuvasarja:
Semmeringbahn kesäkuussa 2023
 
 21.06.2023 16:30 Jouni Halinen  
  Seli seli https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009671740.html
kuva 20.06.2023 19:10 Jouni Halinen  
  Löytyihän pari parempaakin kuvaa ko. mukavuuslaitoksesta. Kuva näiltä sivuilta vuodelta 1970 https://vaunut.org/kuva/45693?kv=1958&kv2=1986&paik=Pasila+asema ja ilmakuva vuodelta 1943, nätisti näkyy kulku kumpaankin päätyyn (miehet/naiset). Huusi on purettu viimeistään silloin kuin ratapihan yli rakennettiin silta (1985) se kun sijaitsi sillan eteläpään reunan kohdalla. Mutta alunperin hakemani kuva puuttuu vieläkin. Empiirinen huusi tutkielma on näin ollen suoritettu. https://kartta.hel.fi/link/cAogTo
kuva 20.06.2023 16:55 Jouni Halinen  
  Tässä tämä Jimin mainitsema kuva, takana nykyjään oleva rakennus puuttuu. https://vaunut.org/kuva/148781?kv=1968&kv2=1982&paik=paimio
kuva 20.06.2023 16:09 Jouni Halinen  
  Korjaus/lisäys edelliseen. Huusi saattaa näkyä tässä 70-luvun kuvassa (parempikin täällä siis on), heti S-junan takana, harjakattoinen pääty näkyy varjona. Takana kaupunki jo kovasti "urbanisoituu". Valtio oli 70-luvun loppupuolella niin "persaukinen" etta tuon suuren virastotalon työt jouduttiin laittamaan tauolle (1-2 vuodeksi?, vuosina -79/-80?), edes ikkunoita ei ollut asennettu. https://vaunut.org/kuva/115940?kv=1975&kv2=2005&paik=Pasila+asema
kuva 20.06.2023 16:01 Jouni Halinen  
  Veli Esa: vielä orvomman näköinen on kuva (se on täällä ainakin ollut, mutta en nyt löydä sitä) kuva Pasilan ulkohuoneesta. Kuva taitaa olla vuosilta 1984-1989, eli vanhan aseman siirron- uuden valmistumisen ajoilta.
kuva 16.06.2023 21:14 Jouni Halinen  
  Morris Marina ainainen narina
<<   >>