03.02.2006 09:23 | Simo Toikkanen | |||
Näkemättä koko rakennusta ja sen sijaintia rataan nähden tulee ensimmäisenä mieleen, että vajassa on säilytetty resiinaa - joko sellaista perinteistä miesvoimin kulkevaa tai sitten moottoriresiinaa. | ||||
03.02.2006 09:21 | Simo Toikkanen | |||
Gfotin ja Hccmqqr:n välissä oli vielä katettu ja kaksikerrosvarusteltu Rbnss tai Rbnqss, jolla oli aluksi KOEV-numero mutta myöhemmin sai litterakseen Gfoss. Seisoskeli pitkään jotakuinkin käyttämättömänä Helsingin autojuna-asemalla, missäköhän mahtaa olla nyt? | ||||
02.02.2006 10:54 | Simo Toikkanen | |||
Puolessatoista tunnissa ehtii paljon: käydä kaupassa, matkustaa kotiin, käydä suihkussa, siirtää raw-kuvat koneelle ja säätää ne sopivankokoisiksi ja -näköisiksi jpegeiksi :) | ||||
01.02.2006 09:23 | Simo Toikkanen | |||
Pitää paikkansa, 2028 ja 2040 on hylätty 1.1.2006. | ||||
31.01.2006 09:52 | Simo Toikkanen | |||
Harvinaisia kuvia vaunusta "liikenteessä". Kuvien myöhempää löytämistä helpottaisi huomattavasti, jos kuvateksteissä mainittaisiin vaunun littera ja numero eli A 90. | ||||
27.01.2006 14:44 | Simo Toikkanen | |||
Eipä taida noita jenkkivetureita vähään aikaan täällä näkyä, sillä keksintöjen akselipaino - 27,7 tonnia - on meikäläisille radoille liian suuri. | ||||
27.01.2006 10:15 | Simo Toikkanen | |||
Juna on kyllä muuttunut noista päivistä paljon. Sekä Sr1:n että vaunujen väritys on vaihtunut, eikä noita keskieurooppalaiseen kuormaulottumaan sopivia vaunujakaan enää junassa näe. | ||||
26.01.2006 21:38 | Simo Toikkanen | |||
Entäpäs nämä Suomenlahden etelärannalla liikuskelevat, yhdysvaltalaista valmistetta olevat dieselveturit? | ||||
26.01.2006 15:16 | Simo Toikkanen | |||
Veturiteollisuuden kannalta Valmet ja Lokomo olivat ihan eri tehtaita. Nykyisin Metso Minerals valmistaa Lokomon tehtailla Tampereella erilaisia murskaimia. | ||||
26.01.2006 14:49 | Simo Toikkanen | |||
Korppi: Valitettavasti reaalimaailma toimii toisin kuin harrastaja toivoo. Moottoriveturin äänimaailma halutaan mahdollisimman hiljaiseksi, millään muulla tavoin siihen ei (kai) vaikuteta. Ensisijaisina kriteereinä vetureita hankittaessa lienevät tekninen soveltuvuus sille suunniteltuihin tehtäviin ja hinta. Myös veturin ympäristöystävällisyydellä on merkitystä. Jos pelkkiä harrastajamielipiteitä kuunneltaisiin, niin tässä maassa ei uutta, nykyaikaisempaa kalustoa koskaan nähtäisi. | ||||
25.01.2006 15:21 | Simo Toikkanen | |||
Kumpaakaan noista Seeproista ei taida kovin usein näkyä Helsingissä. Vaikka 1868 on Helsingin vetureita, se viettänee suurimman osan ajastaan Kilpilahdessa. Eniten on aikaisemmin näkynyt vetureita 1853 ja 1869. 1852 taas on Kouvolan vetureita, onkohan se tullut johonkin remonttiin Helsinkiin asti? | ||||
25.01.2006 12:38 | Simo Toikkanen | |||
800-sarjan Tk3:sta on jäljellä ainoastaan 852 ja 859, molemmat muistomerkkeinä. 852 on Pieksämäellä ja 859 Kouvolassa. | ||||
25.01.2006 09:27 | Simo Toikkanen | |||
Ensimmäinen vaunu, ja ainakin myös toinen, näyttää olevan Ek-sarjaa, siis lähiliikennevaunuja. Omastakaan mielestäni nuo vaunut eivät oikein sovi pitkän matkan juniin, paremmin tietävät paikkailkoot käsityksiäni. | ||||
25.01.2006 09:23 | Simo Toikkanen | |||
Linnunlaulun ja Pasilan välillä kulkee pääsääntöisesti 4 pääradan linjaraidetta, 2 saattoliikenteen raidetta Ilmalan ratapihalle sekä 4 rantaradan linjaraidetta, yhteensä siis 10 raidetta. Linnunlaulussa, hieman kohdasta riippuen, raiteita on ehkä 1-2 kpl enemmän. | ||||
25.01.2006 09:21 | Simo Toikkanen | |||
Alkupään Ristoissa, numeroita en nyt muista ulkoa, oli kuvan kaltaiset torahammasesteenraivaajat. | ||||
24.01.2006 10:29 | Simo Toikkanen | |||
Olen aina ihmetellyt, miten nuo telin jarruvivustot liitetään telinvaihdon yhteydessä vaunun omaan, kiinteään jarruvivustoon. Telissä ei omia jarrusylintereitä näy. Onko käytössä jokin pikakiinnitysjärjestelmä vai perinteinen pultti-mutteri-yhdistelmäkö tässä on se tehokkain? | ||||
23.01.2006 22:13 | Simo Toikkanen | |||
Se sininen väritys oli vain Transpointin kuorma-autoissa, Pohjolan liikenteen linja-autoissa ja kuorma-autoissa (muistaakseni oli sellaisiakin) väritys oli kuvastakin näkyvä ruskea. | ||||
23.01.2006 15:51 | Simo Toikkanen | |||
Eipä tuo Pasilan asemakaan kovin kaukana Hartwall Areenasta ole... | ||||
23.01.2006 15:03 | Simo Toikkanen | |||
Sr1:n katon väri näyttää minusta enemmänkin harmaalta kuin siniseltä. Lisäväriä antaa virroittimien hiilistä irronnut grafiittipöly. :) | ||||
23.01.2006 10:22 | Simo Toikkanen | |||
Nykyisin junan kokonaisuus todetaan sillä, ettei ole sattunut matkan aikana ylimääräisiä, outoja jarrutuksia tai, sähkövedon ollessa kyseessä, pääkatkaisijan avautumisia. Jt:n mukaan junan viimeisenä vaununa pitää olla jarrullinen vaunu, jolloin varmistetaan jarrujohdon meneminen koko junan läpi. | ||||
23.01.2006 09:39 | Simo Toikkanen | |||
Kuvateksteissäkin toimii nykyään URLin tunnistus http-alun peristeella, joten mitään html-kikkailuja ei tarvita. | ||||
20.01.2006 12:39 | Simo Toikkanen | |||
Vankka on puhtaasti keksitty lempinimi. Mikko Martimo johti sen ilmeisesti valmistajasta CKD Vagonkasta: http://vaunut.org/kuvasivu/11523.html | ||||
20.01.2006 10:12 | Simo Toikkanen | |||
Gnz taas oli aikoinaan Esson yksityissäiliövaunujen littera. | ||||
19.01.2006 09:31 | Simo Toikkanen | |||
Tuon kerman sävykin on alun perin ollut huomattavasti valkeampi kuin mitä kuvassa nyt näkyy, mutta kuitenkin keltaisempi kuin saneerattujen 2500-sarjan vetureiden nykyinen värisävy. | ||||
18.01.2006 13:46 | Simo Toikkanen | |||
Omissa havainnoissani näkyy numeron lisäksi myös rungon suunta. Kaikkia vaunuja ei jaksa kirjoittaa ylös, koska niitä harvemmin vaihdelllaan runkojen kesken. Muistiinpano on muotoa 7101x...7601. | ||||
18.01.2006 13:30 | Simo Toikkanen | |||
Veturin virroitin on kyllä ylhäällä, Sveitsissä ajolanka vain on n. metrin alempana kuin täällä koti-Suomessa. Pininfarinan logo veturin kyljessä selittyy sillä, että veturin on muotoillut Pininfarina. Suomalaisessa Sr2:ssa logoa ei ole, koska ulkoasua on muutettu sveitsiläiseen nähden hyvinkin paljon: helmapellit on poistettu lähes kokonaan, samoin kuin virroitinkate. Itse ainakin pidän tästä "katetusta" versiosta enemmän. | ||||
18.01.2006 12:22 | Simo Toikkanen | |||
Norjan El18-veturista on jo kuva: http://vaunut.org/kuvasivu/16743 | ||||
18.01.2006 09:44 | Simo Toikkanen | |||
Löytyihän täältä kuva Helsingin liikennepaikan tulo-opastimesta rantaradan puoleltakin: http://vaunut.org/kuvasivu/18957 | ||||
17.01.2006 09:45 | Simo Toikkanen | |||
Ja siipiopastimessa eli semaforissa vielä riippuvuuden puuttumismerkki eli tähtäin eli kärrynpyörä eli... | ||||
17.01.2006 09:02 | Simo Toikkanen | |||
Hurjan näköinen juna, kun vaunuja riittää pitkälle tuonne toisen mutkan toiselle puolelle saakka... Oiva kuvauspaikka! | ||||
16.01.2006 09:33 | Simo Toikkanen | |||
Hieman lisätietoa noista Hangon-liikenteen vaununvaihdoista: http://vaunut.org/kuvasivu/19265.html | ||||
16.01.2006 09:09 | Simo Toikkanen | |||
Dr13:n palavuusalttius loppuaikoina taisi johtua vain huonosta kunnossapidosta, ts. konehuoneen puolelle valunutta öljyä ei poistettu asianmukaisella tavalla, öljyvuotojen tukkimisesta puhumattakaan. | ||||
16.01.2006 09:07 | Simo Toikkanen | |||
Tuollaista "eriparijatkoskiskoa" oli Suomessakin Porkkalan vuokra-alueen rautatiessä. Sen aikaansaama mielenkiintoinen äänimaailma taisi poistua vasta 1990-luvulla. | ||||
12.01.2006 11:33 | Simo Toikkanen | |||
Tuo 50-vuotishistoriikin paperikantinen versio hapertuu kuvassakin näkyvällä tavalla harmittavan helposti. Omakin, suhteellisen luettu kappale, kaipaisi jo uudelleensitomista... Saapa nähdä, millainen historiikki ilmestyy kuuden vuoden kuluttua. Toivottavasti toimitustyö on jo aloitettu, ettei tule kiire. | ||||
11.01.2006 10:29 | Simo Toikkanen | |||
JT:n mukaan liikennepaikkaan voi kuulua useita eri asemia ja ratapihoja. Helsingin liikennepaikan rajaaminen rantaradalla Ilmalan ja Huopalahden väliin ja pääradalla Oulunkylän ja Pukinmäen väliin on hyvin luonteva ratkaisu, sillä ko. alue on hyvä toiminnallinen kokonaisuus satama-, lajittelu- ja henkilöliikennehuoltoratapihoineen. Raiteet Ilmalan ratapihalle erkanevat rantaradasta Ilmalan aseman kohdalla ja raide Pasilan ja Ilmalan ratapihoille erkanee pääradasta Oulunkylän vaihteissa. Helsingin liikennepaikan lisäksi Suomessa on useita muitakin osiin jaettuja liikennepaikkoja, joiden jakoa voi tutkiskella esimerkiksi RHK:n rautatieliikennepaikkaluettelosta: http://www.rhk.fi/tutkimus/Luettelo_rautatieliikennepaikoista%20F1_2005.pdf | ||||
11.01.2006 10:18 | Simo Toikkanen | |||
Mainittakoon, että nurmipuntarpäästä saa mallattua erinomaisia maitohorsmia H0-kokoiseen pienoisrautatiehen. :) | ||||
09.01.2006 16:26 | Simo Toikkanen | |||
Itse asiassa junan kaappaamista yrittänyt henkilö halusi, että kuljetaan Pohjois-Norjaan. Junanvaihdotta sekään ei onnistu. | ||||
09.01.2006 16:25 | Simo Toikkanen | |||
Havainto kuvan veturista on kahden tunnin takaa: se siirteli paperivaunuja Pasilan alaratapihalla. 2021 louskutti Toralinnan edustalla. | ||||
06.01.2006 22:01 | Simo Toikkanen | |||
tuomas: Mahtaisiko syynä olla se, että tämä koeveturi on muutettu Dr12:sta? ;) | ||||
06.01.2006 22:00 | Simo Toikkanen | |||
Seepraa näkee melko usein arkipäivisin Pasilan ratapihan ja Tikkurilan välillä linja-ajossa, kun Hakkilan raiteistolla käydään vaihtamassa vaunuja. Joskus junaan saattaa eksyä Dv16:kin. | ||||
06.01.2006 21:31 | Simo Toikkanen | |||
Kuumailmapalloja on aiemminkin eksynyt samaan kuvaan junien kanssa: http://vaunut.org/kuvasivu/8816 | ||||
06.01.2006 21:29 | Simo Toikkanen | |||
Vekotin on saksalaista alkuperää, alkuperäisen omistajansa sarjamerkintä oli BR 52. Toisen maailmansodan aikana näitä sotavetureita kulkeutui Neuvostoliittoon, ja siellä sarhamerkintä oli TE. Yksi tämänkaltainen keksintö on Haapamäellä. Kuvan tenderi on melko mielenkiintoisen näköistä mallia. | ||||
04.01.2006 20:06 | Simo Toikkanen | |||
Veturin sarjamerkintä on tietenkin Hv3, mikä löytyy mm. kuljettajansuojuksen etunurkasta keltaisella kirjoitettuna. | ||||
04.01.2006 12:02 | Simo Toikkanen | |||
Kuvasta on helposti nähtävissä, että valotusaikaa oli 15 s. | ||||
02.01.2006 15:36 | Simo Toikkanen | |||
Eiköhän matkatavaravaunu ole edelleen Hyvinkäällä, siinä vanhemmassa kalustohallissa. Numero on vain muutettu vanhaan muotoon, nykyään taitaa kyljessä lukea Ge 3845. | ||||
02.01.2006 15:28 | Simo Toikkanen | |||
Sivulla oleva iskunvaimennin viittaa kyllä siihen, että teli on Dm7:n. | ||||
02.01.2006 15:27 | Simo Toikkanen | |||
Dm9:n Eiv-välivaunussa keittiötä ei alun perin ollut, koska junayksikkö oli tarkoitettu Helsingin lähiliikenteeseen. Kaukoliikennettä varten välivaunun toinen puolikas muutettiin 1. luokaksi ja toiseen päähän lisättiin keittiö. Tällöin sarjamerkintä muuttui CEiv:ksi. | ||||
02.01.2006 12:30 | Simo Toikkanen | |||
Henri Hovi on moisen linkkisivun kasannut jo: http://www.co.jyu.fi/~privacy/deeverisivu.html | ||||
02.01.2006 12:15 | Simo Toikkanen | |||
Kyllä, kyseessä oli juuri tämä tasoristeysonnettomuus. Tutkintaselostus on osoitteessa http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/s1w8k2gg.pdf | ||||
30.12.2005 21:54 | Simo Toikkanen | |||
Tuon tuuletusritilän päälle on vain ilmestynyt suojalevy, itse ritilä ei ole kadonnut mihinkään: http://vaunut.org/kuvasivu.php/12479 | ||||
30.12.2005 10:48 | Simo Toikkanen | |||
Katoksen malli ja takana oikealla näkyvä laiturirakennus viittaavat todellakin paremminkin Riihimäelle kuin Kouvolaan. Lisäksi sähköistys ulottui Kouvolaan vasta vuonna 1977. Onkos Sm1:n päätykytkimessä muuten suojapussi vai onko siihen vain kertynyt noin suuri määrä lunta? |