Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.04.2011 01:18 | Jarno Piltti | ||
| Pst-historiasta kiinnostuneen kannattaa tsekata myös Pekka Kantakosken tiiliskivi "Punaiset panssarit - Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945 ". Se on erinomainen esitys panssarivaunujen kehityksestä yleensä ja neukkuvaunuista erityisesti. Kahdesta ev.ltn (evp.) -kirjoittajasta Tiilikainen ehkä enemmän pitäytyy viileässä tutkijamaisuudessa, Kantakoski taas ei kaihda poleemista suorasuuntausta. | ||||
|
06.04.2011 23:15 | Jarno Piltti | ||
| Jokseenkin hardcore havainnekuva marsusta pelastaa päivän! :) Kiitos Tuukka! | ||||
|
|
05.04.2011 23:12 | Jarno Piltti | ||
| Geoffrey Regan: Päin mäntyä. Kirja sotilaallisista tunaroinneista (Geoffrey Regan's book of military blunders). Suom. Heikki Tiilikainen. Ajatus 2004. Suomea käsittelevä osuus on kääntäjän kirjoittama. | ||||
|
|
05.04.2011 22:38 | Jarno Piltti | ||
| Nyt en muista kirjan nimeä, mutta jokunen vuosi sitten ilmestyi opus jossa esitellään sodankäynnin historian pahimpia tunarointeja, virhearviointeja tai muuten vaan erikoisia kommelluksia. Suomenkielisessä laitoksessa pohdittiin asiaa myös oman maamme näkökulmasta, tämä suuri panssariestekivihanke taisi olla vahva ehdokas pahimpien mokaustemme top kolmoseen. Kivien tekemiseen ja kuljettamiseen sidotun työn määrä oli huomattava ja hyöty taistelussa olematon. Tiedä häntä, eipä projektille ainakaan mitään muistomerkkejä tai perinneyhdistyksiä ole pahemmin perusteltu, ja dokumenttiohjelmissa ja muussa jatkosotaviihteessä keskitytään vähän muunlaisiin panssarintorjuntavälineisiin kuin kivimöhkäleisiin. | ||||
|
05.04.2011 22:12 | Jarno Piltti | ||
| Suomessa oli kaikkiaan neljä sähkömekaanista asetinlaitetta. Ne sijaitsivat Pasilassa, Viipurissa, Kouvolassa ja Riihimäellä. Kouvolan pömpeli oli käytössä pisimpään, aina 1980-luvun alkupuolelle saakka. Nykyään sitä voi ihailla rautatiemuseossa. Se, samoin kuin Pasilan ja Viipurin laitokset on tyyppiä jota stellwerke.de -sivusto kutsuu Siemensin vuoden 1912 malliksi: http://stellwerke.de/formen/seite2_j.html Täältä löytyy sveitsiläisen harrastajan kuvia kyseisen tyyppisestä aparaatista: http://stellwerke.sgander.ch/album/Elektromechanisch/Bern%20Weyermannshaus/Waerterstellwerk/index.html Mainuttu mekaaninen rekisteri näkyy lasilevyn alla. | ||||
|
05.04.2011 14:17 | Jarno Piltti | ||
| Minkähän takia Loviisan radalle hankittiin aluksi kaksi 2-6-0 -veturia tehokkaampien(?) 2-8-0 -koneiden rinnalle? Ajateltiinko jo rataa suunnitteltaessa lautatarhojen tiukkoja mutkia, vai peräti nopeampia matkustajajunia? (Sellaisia ei koskaan ollut.) | ||||
|
31.03.2011 13:44 | Jarno Piltti | ||
| Avauskommentin osuvuus. | ||||
|
|
30.03.2011 00:10 | Jarno Piltti | ||
| Riippuu siitä minkä aikakauden kieltä puhutaan. Ennen viime sotia oli käytössä mekaaninen asetinlaite ja sähköasetinlaite. Sotien jälkeen tuli uutuutena käyttöön releasetinlaite, jota alettiin kutsua sähköasetinlaitteeksi. Entinen sähköasetinlaite olikin sähkömekaaninen asetinlaite. Tämä aiheuttaa helposti sekavuutta ja sekaannuksia, mutta jos tarkistaa milloin lähde on painettu, saattaa kaikki olla vähän johdonmukaisempaa. Laitteiden eroista kertoo VR:n henkilökuntalehti Yhtä matkaa 3/1953 artikkelissaan "Sähköasetinlaitteiden viimeaikaisesta kehityksestä" näin: Ensimmäiset sähköasetinlaitteet olivat oikeastaan ns. sähkömekaanisia asetinlaitteita, joissa suuri osa toiminnoista hoidetaan sähkön avulla tärkeimpien riippuvaisuuksien ollessa mekaanisin laittein aikaansaatuja linjaalien ja elementtien avulla (ns. mekaaninen rekisteri). Tällaiset ns. yksiriviset sähköasetinlaitteet ovatkin olleet käytännössä aivan viime aikoihin saakka. Saksassa ja osittain muuallakin ryhdyttiin 1930- luvulla entistä suuremman keskityksen aikaansaamiseksi ryhmittämään asetinlaitteiden asettimia useampaan riviin, jolloin syntyi ns. monirivinen sähköasetinlaite. Tällaisia rakennettiin ennen sotia 2-, 3-, 4-, ja jopa 7-rivisinäkin. Periaatteessa ne toimivat aivan samoin kuin 1-riviset, eroavaisuutena on vain asettimien sijoitus. Rinnan monirivisen sähköasetinlaitteen rakentamisen kanssa ryhdyttiin 1930- luvulla suunnittelemaan sellaisia sähköasetinlaitteita, joissa kaikki toiminnot ja riippuvaisuudetkin aikaansaataisiin sähkön avulla, siis todellisia sähköasetinlaitteita. Näitä kutsutaan releasetinlaitteiksi (saks. Gleisbildstellwerk, engl. All-Relay-Interlocking) siitä syystä, että releillä on niissä ratkaiseva merkitys. Ensimmäinen releasetinlaite otettiin tiettävästi käyttöön Englannissa vuoden 1930 paikkeilla ja samoihin aikoihin Amerikassa, mutta varsinaisesti laajempaan käyttöön ne ovat tulleet vasta sodan jälkeen niin, että nykyisin ei juuri enää muita sähköasetinlaitteita rakennetakaan. | ||||
|
27.03.2011 18:34 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Kurt ja Eljas mielenkiintoisista tiedoista! Tietoja 1800-luvun matkustajavaunuista ei oikein tunnu löytyvän muualta kuin aikalaisdokumenteistä. Tutkimus ja harrastus näyttää yleensäkin keskittyvän rautateiden uudempaan aikaan. Mikä on tietysti hyvin ymmärrettävää: säilynyt museokalusto, omakohtaiset kokemukset, valokuvat ja muu aineisto edustaa enimmäkseen äskettäisiä vuosikymmeniä. | ||||
|
|
24.03.2011 14:35 | Jarno Piltti | ||
| Mikä on A/B/C 38:n historia? Onko se ollut A-sarjalainen uransa loppuvaiheessa? Valtionrautateiden historiikin mukaan kaksiakseliset B-sarjan vaunut poistuivat liikenteestä vuoteen 1927 mennessä. Vuonna 1919 niitä oli vielä 18 kappaletta. | ||||
|
23.03.2011 20:20 | Jarno Piltti | ||
| Ohhoh, melkoinen revittely osui arvontakuvaksi. Asiaa! | ||||
|
22.03.2011 13:22 | Jarno Piltti | ||
| Ei pidä unohtaa sitä Pasilan jaksoa, jossa Pöysti ja Repomies kinaavat Top Gunin sisällöstä... :P | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Nurmeksessa ja Lieksassa 9.3.2011 |
22.03.2011 12:37 | Jarno Piltti | ||
| Hienoja kuvia! Varsinkin yökuvat iskeytyvät voimalla tajuntaan! | ||||
|
17.03.2011 22:18 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä tyylikäs! | ||||
|
15.03.2011 15:16 | Jarno Piltti | ||
| Jatkoyhteyspalapeleistä näkee harvemmin kuvia. En tiedä onko tämä ihan kirjaimellisesti jokapäiväistä rautatien arkea, yleinen ilmiö kuitenkin. | ||||
|
14.03.2011 20:01 | Jarno Piltti | ||
| Tietoa ja näkökulmia tulee tuutin täydeltä niin koneista kuin koneen käyttäjistäkin. Lisää tällaisia keskusteluja, kiitos! :) | ||||
|
13.03.2011 01:00 | Jarno Piltti | ||
| Komeuden listaan lisättäköön komea taivaankappale! | ||||
|
10.03.2011 23:19 | Jarno Piltti | ||
| Onpas huiman näköinen klapipino jumpon tenderissä! (Jos tuo on sitä miltä näyttää.) | ||||
|
09.03.2011 00:00 | Jarno Piltti | ||
| Skraiduista ja kolhuista huolimatta erittäin laadukas ikkuna menneisyyteen. Siinä on entisajan risteysasema täynnä elämää ja ihmisiä! | ||||
|
08.03.2011 19:13 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva! Tässä on jotain outoa taajaman viehätystä. Kirkon seinät seisoo paikoillaan ja kulkuneuvot hurauttaa ohi. | ||||
|
05.03.2011 19:07 | Jarno Piltti | ||
| Tällaisena et halua kuljettajasi näkevän maailmaa... Hiano! | ||||
|
05.03.2011 18:27 | Jarno Piltti | ||
| Muuan kansanedustaja muotoili asian eräässä kolumnissaan jotakuinkin näin: "Kuntalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Valinnassa voidaan painottaa joko hyviä palveluja tai luonnon läheisyyttä ja omaa rauhaa." Vastaus kysymykseen ilmeisesti kuulu joko "et kulje mitenkään" tai "kuljet kaupungissa palvelubussilla". Valinta on vapaa! Kuva on hieno, 1930-luvun tyyppiasema tyyppilastauslaitureineen. Toivottavasti tuollainenkin säilyy jossain jälkipolville. Heinolan radalla esimerkiksi on itse asemarakennuksia tallella ja hyvässä hoidossa, lastauslaiturit vain ovat kadonneet. Ahtialassa taitaa olla osittain säilynyt? | ||||
|
05.03.2011 01:41 | Jarno Piltti | ||
| Olisipa kuvaajalla ollut mankka mukana. Pankkojen ja ketjujen konsertin voi vain kuvitella! Ensin ehkä painetaan juna kokoon, vaimean kolinan aalto etenee kohti viimeistä vaunua. Vihellys ja rähinä alkaa... | ||||
|
03.03.2011 22:43 | Jarno Piltti | ||
| Alameri & Hovin Rautatiet ja pienoisrautatiet toteaa lyhyesti kaikkia raideleveydeltään 381 mm:ä kapeampia ratoja kutsuttavan pienoisrautateiksi. Kuka, miksi ja missä on rajan juuri tuohon päättänyt vetää, siitä kirja ei puhu mitään. | ||||
|
|
03.03.2011 16:00 | Jarno Piltti | ||
| Brittiläinen tasaluku 381 mm on kai kapein varsinaisessa kuljetustoiminnassa käytetty raideleveys. Siis muuten kuin turisti- tai puutarharatana, rajanveto noiden välille on sinänsä mielivaltainen ja sopimuksenvarainen. (Lähde: hatara muistikuva jostain keskustelusta jonkun harrastajan kanssa joskus jossain jostain aiheesta) | ||||
|
02.03.2011 17:59 | Jarno Piltti | ||
| Tallin ura melontaharrastuksen tyyssijana jäi lyhyeksi. Vesisamoilijain 50-vuotishistoriikki mainitsee seuran jäsenten kunnostaneen rakennusta. Silloinen omistaja VR kuitenkin lopetti vuokrasuhteen pian. Tämä tapahtui ennen vuotta 1964, jolloin seura sai nykyisen kotinsa Kahvisaaressa. Epäselväksi jää puhutaanko parista kuukaudesta vai vuodesta. (Jorma Honkala: Vesisamoilijoiden toiminnan 50 ensimmäistä vuotta, Lahti 2002) | ||||
|
|
02.03.2011 12:27 | Jarno Piltti | ||
| Vain muistoissa! Kanoottivajavaihe oli 60-luvulla. Lahden karttapalvelun ilmakuvista talli häviää vuosien 1960 ja 1979 välisenä aikana: http://kartta.lahti.fi/ (Pudotusvalikko vasemmalla jossa lukee "Kartta", siitä kun vaihtaa "Opaskartta" sanan tilalle "llmakuva" niin johan rupeaa näkymään kapsuhistoriaa!) | ||||
|
01.03.2011 00:53 | Jarno Piltti | ||
| Kyseisen seikkailun vetokalusto on muuten kokenut tylyn dieselöinnin. Pari sivua ennen viskivaunua löytyy kuuluisa kohta, jossa Tintti ja Milou kiikkuvat matkustajavaunun katolla. Tunnelin jälkeen molemmat ovat juuri niin nokisia kuin höyryjunan katolla voi olettaakin. Tätä nokisuutta Hergé ei piirtänyt uudestaan, vaikka veturin höyrystä diisseliksi vaihtoikin. Mustan saaren salaisuus on julkaistu 1937-38, veturit ja ehkä autokantaakin modernisoitiin sotien jälkeisiin albumipainoksiin. Tintin kulkuvälineille löytyy yleensä tarkka esikuva, tuo viskivaunu taitaa olla harvoja poikkeuksia? Joku voisi ehkä puhua aiheella herkuttelusta... | ||||
|
Kuvasarja: Kurikka |
27.02.2011 21:36 | Jarno Piltti | ||
| Hieno aikamatka, kiitos! | ||||
|
26.02.2011 12:52 | Jarno Piltti | ||
| Opastin löytyy myös raidekaaviosta: http://vaunut.org/kuva/42681 | ||||
|
25.02.2011 23:12 | Jarno Piltti | ||
| Neukkuaika + korpisoturi + persona non grata = http://www.youtube.com/watch?v=cDW1kwRYzts | ||||
|
22.02.2011 14:25 | Jarno Piltti | ||
| Vuoden 1986 tietoja ei löydy, edellisen vuoden kylläkin. Kesällä 1985 ajettiin esitteen mukaan seuraavasti: 23.6. Juhannusjuna; 30.6. Lännenjuna; 7.7. Puhallinmusiikkijuna; 14.7. Rastijuna; 21.7. Eläkeläisjuna; 28.7. Messujuna; 4.8. Idän pikajuna. Lähdöt Lahdesta 13:00 ja Heinolasta 16:00, ajoaika kumpaankin suuntaan tasan tunti. Ja jos tunti tuntui liian lyhyeltä, saattoi matkan tehdä toiseen suuntaan laivalla: Lahti-Heinola 10:00-14:30 ja Heinola-Lahti 15:30-20:00. Nämä ovat Hildenin ajamat vuorot. Muitakin laivoja oli kulussa, niiden osalta esite kehottaa kysymään lisäneuvoa. Mainoksissa ja esitteissä komeilivat rinnakkain Pikku-Jumbo ja höyrylaiva Suomi. Käsittääkseni ajovuoroon saattoi yhtä hyvin sattua moottorilaiva Suometar, Hilden ajoi tuolloin näillä kahdella kaunottarella Lahden, Heinolan ja Jyväskylän väliä. Piletti Heinolaan maksoi yhteen suuntaan aikuisilta 30 ja lapsilta 15 markkaa. Laivamatkan hintaa ei sanota, huomattavasti kalliimpaa se on kuitenkin ollut. | ||||
|
|
20.02.2011 13:36 | Jarno Piltti | ||
| Radan purkamisen jälkeen tämä toimi Vesisamoilijat ry:n kanoottivajana. | ||||
|
Kuvasarja: Helsinki C |
19.02.2011 20:29 | Jarno Piltti | ||
| Todella hienoja kuvia! Asema näyttäytyy tässä juuri niin upeana kuin onkin. Saavutettua fiilistä on hyvä jatkaa elokuvalla: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=121&t=974&a=3912 | ||||
|
14.02.2011 23:07 | Jarno Piltti | ||
| Löytyi tekijä piirrokselle. Eräässä matkailuesitteessä on luettavissa signeeraus Ari Väärikkälä -85. Kuvaa käytettiin paljon junien mainostamisessa, myös värillisenä: http://vaunut.org/kuva/62751 | ||||
|
13.02.2011 22:21 | Jarno Piltti | ||
| Kapeat kiskot -kirja kertoo seuraavaa: "Hiivavaunu, ei numeroa. Hiivavaunu rakennettiin Kb-vaunun alustalle Lahden Polttimon hiiva- ja kappaletavarakuljetuksia varten Niemen ja Lahden väliseen liikenteeseen. Vaunu oli aluksi 2-akselinen, mutta koska se putoili usein kiskoilta, se muutettiin 1940-luvun loppupuolella 4-akseliseksi ja sitä alettiin käyttää Kuggomin ja Valkon välisissä työläisjunissa, kun Polttimon kuljetuksetkin olivat loppuneet sen hankittua kuorma-auton. Vaunu romutettiin Lahdessa vuonna 1956." Eli tämän arvauksen mukaan kuvassa olisi Kuggom-Valko välin (telakka)työläisjunien motti liitevaununsa kanssa. Toinen Kapeiden kiskojen sivuilta poimittu ehdotus voisi olla vankivaunu numero 102? Sekin tavaravaunusta muutettu ja romutettu 1956 Lahdessa. | ||||
|
10.02.2011 17:10 | Jarno Piltti | ||
| Johan on semafori venähtänyt pitkäksi! | ||||
|
09.02.2011 22:16 | Jarno Piltti | ||
| Kuvassa näkyvä Dv12+vaunu tuli Heinolan suunnalta. Puutavarasta arvellen ehkä Vierumäeltä, olisiko jollain ihan tietoa? T2876 tuli pari tuntia myöhemmin parivedolla. Onko tuo muuten kotimainen vaunu vai merten takaa junalautalla tullut? | ||||
|
06.02.2011 18:14 | Jarno Piltti | ||
| Vain pari vuotta aikaisemmin saattoi tämäkin veturi vetää vielä hevosponttuulla uitettua puutavaraa. Lahti osakeyhtiö eli Lahden saha käytti hevosponttuuta tukkien uitossa viimeisen kerran kesällä 1945 Suonteen väylällä Hartolan, Pertunmaan ja Joutsan tienoilla. Loviisan radan pääosakkaaksi Lahti O/Y tuli vuonna 1943. Lahden saha lienee ollut LWR:n suurin yksittäinen asiakas koko radan historian ajan? | ||||
|
06.02.2011 17:39 | Jarno Piltti | ||
| Asemasta löytyy kuva ainakin Radan varrella -kirjasta. Billnäsissä oli käytössä leveäraiteisen rataverkkomme viimeinen pääskysenpyrstö eli Bender-mallinen vaihdelyhty, kertoo Resiina 3/1996 artikkelissaan Vaihteiden kehitys Suomessa. Ruukkialueelta löytyy yhä pistoraiteen pölkytystä. Sääli että raide on purettu. Jos ei olisi, pääsisi faces festareille junalla suoraan portille! Siinä olisi jollekin operaattorille kunnon tienesti kun kymmenentuhatta hippiä janoaa kuljetusta joka kesä. | ||||
|
05.02.2011 21:07 | Jarno Piltti | ||
| Näenkö oikein? Kbmps-v = Hk still going strong! | ||||
|
01.02.2011 21:28 | Jarno Piltti | ||
| Samaa alustaa käytetty sekä höyryyn että diisseliin! Onkohan tuo kuinka yleistä tai harvinaista? | ||||
|
01.02.2011 20:47 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti tulee vuodenaika esiin. Varjosta näkee miten matalalta aurinko paistaa. Toisaalta maamerkit kertoo että (suurin piirtein) etelässä se mollukka on, eikä ylemmäs nouse! | ||||
|
24.01.2011 23:58 | Jarno Piltti | ||
| Äärimmäisen asiallista 2-akselista kalustoa puomin de jure molemmin puolin! | ||||
|
24.01.2011 23:32 | Jarno Piltti | ||
| Jossain vanhassa Resiinassa on joskus uutisoitu välilyönnittömän kirjoitusasun olevan vastedes noudatettava standardi. Yhtään en muista minkä vuoden läpyskä se oli. | ||||
|
24.01.2011 23:21 | Jarno Piltti | ||
| Rupesin laskemaan että tässähän on juuri alkaneella vuosikymmenellä näiden junien 20-vuotisjuhla edessä. Taitaa olla parempi laskeskelematta... :P | ||||
|
|
24.01.2011 18:41 | Jarno Piltti | ||
| Pilk.nus. miehet voivat vahvist. onko viral. lyh Tka7 vai Tka 7, toiv. nimim. otanäistänythullukaanselvää. | ||||
|
|
24.01.2011 18:36 | Jarno Piltti | ||
| Kyllähän se Tka 7 on. Komea aurauskuva muuten, siihen voi hyvin kuvitella parrakkaan körilään lykkimään tasatahtia pellon poikki... | ||||
|
19.01.2011 16:58 | Jarno Piltti | ||
| L ä t t ä h a t u t asemiemme riesana... | ||||
|
Kuvasarja: Otteita E. Pynnösen diasarjasta 'Liikenneosaston ammatteja'. |
09.01.2011 21:36 | Jarno Piltti | ||
| Aikamoista hiivattia olet kaivanut esiin! Jos lisää löytyy niin esiin vaan. Opetuskuultokuvasarja taitaa olla jokseenkin kadonnutta av-kulttuuria, en tiedä jaksaako joku vielä tapella projektorin kanssa jossain työväenopistossa tai folkhögskolanissa. Onko näihin muuten selostustekstejä tallessa? | ||||
|
09.01.2011 11:45 | Jarno Piltti | ||
| Heinolaan saattaa vielä joskus päästäkin Pikku-Jumpon tahdissa, Vesijärven asemalla voi junaa joutua odottamaan vähän kauemmin. | ||||