Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.08.2011 01:27 | Jarno Piltti | ||
| Jalasjärvi? | ||||
|
09.08.2011 01:17 | Jarno Piltti | ||
| Suomen marssihistoriallisen seuran tilausajo? | ||||
|
05.08.2011 15:47 | Jarno Piltti | ||
| Rahdin sijaan tilan voi käyttää isoihin ruokapöytiin... Ainakin jos mainoskuvia on uskominen: http://www.tekniikkatalous.fi/kuvaraportit/aika+lentaa++kuvagalleriassa+aeron+ja+finnairin+85vuotista+historiaa/a256563 | ||||
|
05.08.2011 15:40 | Jarno Piltti | ||
| Lankkuaidan eleettömyys. Onko noitakaan enää missään? | ||||
|
02.08.2011 00:04 | Jarno Piltti | ||
| Asiahan ei minulle kuulu, mutta jos ja kun mopo on moottoripolkupyörä, niin silloinhan mopoauto on perimmiltään moottoripolkupyöräauto. Mikä onkin lähes yhtä eleganttia kuin vaihtotyöratakuorma-auto. | ||||
|
24.07.2011 21:39 | Jarno Piltti | ||
| Arkea suurempi kuva ja vielä sähkövetoisesta T-junasta. Selkäpiitä karmiva ulvonta #3 kiirii yössä: VAUUUUU... | ||||
|
24.07.2011 21:28 | Jarno Piltti | ||
| Postikorttiainesta! | ||||
|
02.07.2011 22:55 | Jarno Piltti | ||
| Näin naapurissa: https://vaunut.org/kuva/41682 | ||||
|
27.06.2011 22:55 | Jarno Piltti | ||
| Valmetin ovikello on myös tullut vastaan. Oli semmoinen väännettävä siipimutterintapainen, voimansiirto vasaraan hammaspyörillä. Vääntimessä luonnollisesti komeili pieni stanssattu Valmet -logo! | ||||
|
21.06.2011 10:39 | Jarno Piltti | ||
| Aivan oikein. Hevospuomi on kapearaiteisen ajalta. | ||||
|
20.06.2011 23:27 | Jarno Piltti | ||
| Onko veturi sarjaa M3/2? Hakusanalla "Мотовоз М3/2" tulee osumia. Resiinan 2/87 juttu sotasaalisvetureista kertoo kovin vähän moottorivehkeistä. | ||||
|
12.06.2011 13:04 | Jarno Piltti | ||
| Niin tuo asetinlaitetorni on valmistunut 1912. Silloin siinä oli kankiasetinlaite, se korvattiin mainitulla sähköasetinlaitteella 1930. Kanget löysyivät uuden kodin Lahden vuonna 1936 käyttöön otetutusta asetinlaite III:sta. A tälviisii: https://vaunut.org/kuva/30573 | ||||
|
04.06.2011 23:45 | Jarno Piltti | ||
| Kasmaa kioskeihin! Kansa vaatii Kasmasiinin kaikki tuotantokaudet DVD:lle ja heti! | ||||
|
04.06.2011 22:01 | Jarno Piltti | ||
| Viitosella alkava venäläisittäin numeroitu vaunu = yksityisen omistama. Mutta kertooko 5-alkuinen numero muutakin? Meneekö numerot miten sattuu vai onko eri firmoilla omat partiansa, vai käyttötarkoituksilla, vai vaunun kotipaikoilla? Mikko: 8-akselisia syväkuormausvaunuista löytyy jokunen kuva. | ||||
|
03.06.2011 13:59 | Jarno Piltti | ||
| Myllyojan JK-junapari ajettiin Heinolan Tve:llä (Tve3) jo ennen Tve4-aikakautta. Vuonna 1974 kulussa olivat JK 1320 Ha-Myl ja JK 1319 Myl-Ha. Veturina Tve, suurin nopeus 30 (25) ja paino 520 tn. Kulkuaikamerkintänä on pelkkä alaviite "Junasuorituspaikkojen johdolla". Vuonna 1983 JK 1320 Ha-Myl ja JK 1319 Myl-Ha Sn 60 (35) Tve4, 520 tn. Lähtöajat Heinolasta 9.00 ja Myllyojalta 10.30, edelleen tosin junasuorituspaikkojen johdolla. Oliko muitakin Tve4-linjajunia ajettu aikaisemmin Tve3:lla? Näissä junissa sai varmaan jotain käsitystä voivotin ja Tve4:n eroista työkaluina, olisi ihan mielenkiintoista kuulla veturimiesten näkemyksiä. | ||||
|
26.05.2011 01:02 | Jarno Piltti | ||
| Lahdessa tämännäköinen paikka voisi löytyä Länsi-Harjulta, ratapihan etelä- ja Helsingintien itäpuolella. Siellä on ollut sekä harjua että sotilaslaituri. Vesivehmaan kentällä oli sodan aikana täydennyslentolaivueiden harjoituskoneita ja sodan jälkeen siellä oli varastohalli. Gauntletti sopii hyvin kumpaan tahansa. Olipa kuva mistä tahansa, on siinä ehkä enemmän sodan jälkeisen romuvarastoinnin tunnelmaa. Vai? | ||||
|
24.05.2011 21:28 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä tuo peilillä varustettu tsr on Joutjärvi. Puustellintien tasuri rajautuu niukasti ulos kuvan oikeasta reunasta. Heinolan radan tasoristeyksistä on mielenkiintoista (joskin pari vuotta vanhaa) asiaa vuoden 2007 kuolonkolarin tutkintaselostuksessa: http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne2007/1215524448186 | ||||
|
14.05.2011 00:17 | Jarno Piltti | ||
| Kiitettävää toimintaa satunnaiskuvageneraattorilta! | ||||
|
|
14.05.2011 00:07 | Jarno Piltti | ||
| Veikataanpa Heinolan Sinilähdettä. Siinä tapauksessa rata menisi nykyään kuvaajan selän takana. Lammen yli on jyrätty moottoritie. | ||||
|
10.05.2011 22:06 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti toteutettu aikamanipulaatio! Kekkonen on pressana tämän kuvan maailmassa aivan täysin, oranssi kyltti on mikä lie aikansa kokeilu... | ||||
|
26.04.2011 00:07 | Jarno Piltti | ||
| Suomen veturit osa 1 mainitsee lyhyesti Trumanneilla vedetyn myös henkilöjunia, lähinnä Riihimäen ja Helsingin välillä. Oliko Trumppa tarvittaessa myös nopea vai olivatko aikataulut sopivia? Pienipyöräisen voimanpesän voisi kuvitella pärjäävän nopeasti kiihtyvän mutta tiheästi pysähtyvän paikun kanssa. Miten asia oli käytännössä? | ||||
|
24.04.2011 19:10 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos näistä kuvista! Alkuperämaassaan pömpeleihin vielä luotetaan: https://vaunut.org/kuva/65838 | ||||
|
23.04.2011 12:18 | Jarno Piltti | ||
| Otavan teollisuusraide Keuruulla? | ||||
|
15.04.2011 22:12 | Jarno Piltti | ||
| Tätä voisi sutia vähän pirteämmäksi: https://vaunut.org/kuva/63849 | ||||
|
|
14.04.2011 23:42 | Jarno Piltti | ||
| Tämä miellyttää silmää paljon enemmän kuin yksikään todellinen vihervaunu. Kaavio istuu todella nätisti vähän lyhyempään kalustoyksikköön. Eikös VR Trackillä ollut Ruottissa jotain kiskobussin tapaista kulkinetta... | ||||
|
14.04.2011 00:33 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva teollisuusraiteen elämästä. Tyyliä ja tallennusta! | ||||
|
09.04.2011 19:53 | Jarno Piltti | ||
| Kulkutie Enon discoon! http://www.youtube.com/watch?v=nRXUwLFUiOU | ||||
|
08.04.2011 01:18 | Jarno Piltti | ||
| Pst-historiasta kiinnostuneen kannattaa tsekata myös Pekka Kantakosken tiiliskivi "Punaiset panssarit - Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945 ". Se on erinomainen esitys panssarivaunujen kehityksestä yleensä ja neukkuvaunuista erityisesti. Kahdesta ev.ltn (evp.) -kirjoittajasta Tiilikainen ehkä enemmän pitäytyy viileässä tutkijamaisuudessa, Kantakoski taas ei kaihda poleemista suorasuuntausta. | ||||
|
06.04.2011 23:15 | Jarno Piltti | ||
| Jokseenkin hardcore havainnekuva marsusta pelastaa päivän! :) Kiitos Tuukka! | ||||
|
|
05.04.2011 23:12 | Jarno Piltti | ||
| Geoffrey Regan: Päin mäntyä. Kirja sotilaallisista tunaroinneista (Geoffrey Regan's book of military blunders). Suom. Heikki Tiilikainen. Ajatus 2004. Suomea käsittelevä osuus on kääntäjän kirjoittama. | ||||
|
|
05.04.2011 22:38 | Jarno Piltti | ||
| Nyt en muista kirjan nimeä, mutta jokunen vuosi sitten ilmestyi opus jossa esitellään sodankäynnin historian pahimpia tunarointeja, virhearviointeja tai muuten vaan erikoisia kommelluksia. Suomenkielisessä laitoksessa pohdittiin asiaa myös oman maamme näkökulmasta, tämä suuri panssariestekivihanke taisi olla vahva ehdokas pahimpien mokaustemme top kolmoseen. Kivien tekemiseen ja kuljettamiseen sidotun työn määrä oli huomattava ja hyöty taistelussa olematon. Tiedä häntä, eipä projektille ainakaan mitään muistomerkkejä tai perinneyhdistyksiä ole pahemmin perusteltu, ja dokumenttiohjelmissa ja muussa jatkosotaviihteessä keskitytään vähän muunlaisiin panssarintorjuntavälineisiin kuin kivimöhkäleisiin. | ||||
|
05.04.2011 22:12 | Jarno Piltti | ||
| Suomessa oli kaikkiaan neljä sähkömekaanista asetinlaitetta. Ne sijaitsivat Pasilassa, Viipurissa, Kouvolassa ja Riihimäellä. Kouvolan pömpeli oli käytössä pisimpään, aina 1980-luvun alkupuolelle saakka. Nykyään sitä voi ihailla rautatiemuseossa. Se, samoin kuin Pasilan ja Viipurin laitokset on tyyppiä jota stellwerke.de -sivusto kutsuu Siemensin vuoden 1912 malliksi: http://stellwerke.de/formen/seite2_j.html Täältä löytyy sveitsiläisen harrastajan kuvia kyseisen tyyppisestä aparaatista: http://stellwerke.sgander.ch/album/Elektromechanisch/Bern%20Weyermannshaus/Waerterstellwerk/index.html Mainuttu mekaaninen rekisteri näkyy lasilevyn alla. | ||||
|
05.04.2011 14:17 | Jarno Piltti | ||
| Minkähän takia Loviisan radalle hankittiin aluksi kaksi 2-6-0 -veturia tehokkaampien(?) 2-8-0 -koneiden rinnalle? Ajateltiinko jo rataa suunnitteltaessa lautatarhojen tiukkoja mutkia, vai peräti nopeampia matkustajajunia? (Sellaisia ei koskaan ollut.) | ||||
|
31.03.2011 13:44 | Jarno Piltti | ||
| Avauskommentin osuvuus. | ||||
|
|
30.03.2011 00:10 | Jarno Piltti | ||
| Riippuu siitä minkä aikakauden kieltä puhutaan. Ennen viime sotia oli käytössä mekaaninen asetinlaite ja sähköasetinlaite. Sotien jälkeen tuli uutuutena käyttöön releasetinlaite, jota alettiin kutsua sähköasetinlaitteeksi. Entinen sähköasetinlaite olikin sähkömekaaninen asetinlaite. Tämä aiheuttaa helposti sekavuutta ja sekaannuksia, mutta jos tarkistaa milloin lähde on painettu, saattaa kaikki olla vähän johdonmukaisempaa. Laitteiden eroista kertoo VR:n henkilökuntalehti Yhtä matkaa 3/1953 artikkelissaan "Sähköasetinlaitteiden viimeaikaisesta kehityksestä" näin: Ensimmäiset sähköasetinlaitteet olivat oikeastaan ns. sähkömekaanisia asetinlaitteita, joissa suuri osa toiminnoista hoidetaan sähkön avulla tärkeimpien riippuvaisuuksien ollessa mekaanisin laittein aikaansaatuja linjaalien ja elementtien avulla (ns. mekaaninen rekisteri). Tällaiset ns. yksiriviset sähköasetinlaitteet ovatkin olleet käytännössä aivan viime aikoihin saakka. Saksassa ja osittain muuallakin ryhdyttiin 1930- luvulla entistä suuremman keskityksen aikaansaamiseksi ryhmittämään asetinlaitteiden asettimia useampaan riviin, jolloin syntyi ns. monirivinen sähköasetinlaite. Tällaisia rakennettiin ennen sotia 2-, 3-, 4-, ja jopa 7-rivisinäkin. Periaatteessa ne toimivat aivan samoin kuin 1-riviset, eroavaisuutena on vain asettimien sijoitus. Rinnan monirivisen sähköasetinlaitteen rakentamisen kanssa ryhdyttiin 1930- luvulla suunnittelemaan sellaisia sähköasetinlaitteita, joissa kaikki toiminnot ja riippuvaisuudetkin aikaansaataisiin sähkön avulla, siis todellisia sähköasetinlaitteita. Näitä kutsutaan releasetinlaitteiksi (saks. Gleisbildstellwerk, engl. All-Relay-Interlocking) siitä syystä, että releillä on niissä ratkaiseva merkitys. Ensimmäinen releasetinlaite otettiin tiettävästi käyttöön Englannissa vuoden 1930 paikkeilla ja samoihin aikoihin Amerikassa, mutta varsinaisesti laajempaan käyttöön ne ovat tulleet vasta sodan jälkeen niin, että nykyisin ei juuri enää muita sähköasetinlaitteita rakennetakaan. | ||||
|
27.03.2011 18:34 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Kurt ja Eljas mielenkiintoisista tiedoista! Tietoja 1800-luvun matkustajavaunuista ei oikein tunnu löytyvän muualta kuin aikalaisdokumenteistä. Tutkimus ja harrastus näyttää yleensäkin keskittyvän rautateiden uudempaan aikaan. Mikä on tietysti hyvin ymmärrettävää: säilynyt museokalusto, omakohtaiset kokemukset, valokuvat ja muu aineisto edustaa enimmäkseen äskettäisiä vuosikymmeniä. | ||||
|
|
24.03.2011 14:35 | Jarno Piltti | ||
| Mikä on A/B/C 38:n historia? Onko se ollut A-sarjalainen uransa loppuvaiheessa? Valtionrautateiden historiikin mukaan kaksiakseliset B-sarjan vaunut poistuivat liikenteestä vuoteen 1927 mennessä. Vuonna 1919 niitä oli vielä 18 kappaletta. | ||||
|
23.03.2011 20:20 | Jarno Piltti | ||
| Ohhoh, melkoinen revittely osui arvontakuvaksi. Asiaa! | ||||
|
22.03.2011 13:22 | Jarno Piltti | ||
| Ei pidä unohtaa sitä Pasilan jaksoa, jossa Pöysti ja Repomies kinaavat Top Gunin sisällöstä... :P | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä Nurmeksessa ja Lieksassa 9.3.2011 |
22.03.2011 12:37 | Jarno Piltti | ||
| Hienoja kuvia! Varsinkin yökuvat iskeytyvät voimalla tajuntaan! | ||||
|
17.03.2011 22:18 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä tyylikäs! | ||||
|
15.03.2011 15:16 | Jarno Piltti | ||
| Jatkoyhteyspalapeleistä näkee harvemmin kuvia. En tiedä onko tämä ihan kirjaimellisesti jokapäiväistä rautatien arkea, yleinen ilmiö kuitenkin. | ||||
|
14.03.2011 20:01 | Jarno Piltti | ||
| Tietoa ja näkökulmia tulee tuutin täydeltä niin koneista kuin koneen käyttäjistäkin. Lisää tällaisia keskusteluja, kiitos! :) | ||||
|
13.03.2011 01:00 | Jarno Piltti | ||
| Komeuden listaan lisättäköön komea taivaankappale! | ||||
|
10.03.2011 23:19 | Jarno Piltti | ||
| Onpas huiman näköinen klapipino jumpon tenderissä! (Jos tuo on sitä miltä näyttää.) | ||||
|
09.03.2011 00:00 | Jarno Piltti | ||
| Skraiduista ja kolhuista huolimatta erittäin laadukas ikkuna menneisyyteen. Siinä on entisajan risteysasema täynnä elämää ja ihmisiä! | ||||
|
08.03.2011 19:13 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva! Tässä on jotain outoa taajaman viehätystä. Kirkon seinät seisoo paikoillaan ja kulkuneuvot hurauttaa ohi. | ||||
|
05.03.2011 19:07 | Jarno Piltti | ||
| Tällaisena et halua kuljettajasi näkevän maailmaa... Hiano! | ||||
|
05.03.2011 18:27 | Jarno Piltti | ||
| Muuan kansanedustaja muotoili asian eräässä kolumnissaan jotakuinkin näin: "Kuntalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Valinnassa voidaan painottaa joko hyviä palveluja tai luonnon läheisyyttä ja omaa rauhaa." Vastaus kysymykseen ilmeisesti kuulu joko "et kulje mitenkään" tai "kuljet kaupungissa palvelubussilla". Valinta on vapaa! Kuva on hieno, 1930-luvun tyyppiasema tyyppilastauslaitureineen. Toivottavasti tuollainenkin säilyy jossain jälkipolville. Heinolan radalla esimerkiksi on itse asemarakennuksia tallella ja hyvässä hoidossa, lastauslaiturit vain ovat kadonneet. Ahtialassa taitaa olla osittain säilynyt? | ||||
|
05.03.2011 01:41 | Jarno Piltti | ||
| Olisipa kuvaajalla ollut mankka mukana. Pankkojen ja ketjujen konsertin voi vain kuvitella! Ensin ehkä painetaan juna kokoon, vaimean kolinan aalto etenee kohti viimeistä vaunua. Vihellys ja rähinä alkaa... | ||||
|
03.03.2011 22:43 | Jarno Piltti | ||
| Alameri & Hovin Rautatiet ja pienoisrautatiet toteaa lyhyesti kaikkia raideleveydeltään 381 mm:ä kapeampia ratoja kutsuttavan pienoisrautateiksi. Kuka, miksi ja missä on rajan juuri tuohon päättänyt vetää, siitä kirja ei puhu mitään. | ||||