Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.03.2011 22:43 | Jarno Piltti | ||
| Alameri & Hovin Rautatiet ja pienoisrautatiet toteaa lyhyesti kaikkia raideleveydeltään 381 mm:ä kapeampia ratoja kutsuttavan pienoisrautateiksi. Kuka, miksi ja missä on rajan juuri tuohon päättänyt vetää, siitä kirja ei puhu mitään. | ||||
|
|
03.03.2011 16:00 | Jarno Piltti | ||
| Brittiläinen tasaluku 381 mm on kai kapein varsinaisessa kuljetustoiminnassa käytetty raideleveys. Siis muuten kuin turisti- tai puutarharatana, rajanveto noiden välille on sinänsä mielivaltainen ja sopimuksenvarainen. (Lähde: hatara muistikuva jostain keskustelusta jonkun harrastajan kanssa joskus jossain jostain aiheesta) | ||||
|
02.03.2011 17:59 | Jarno Piltti | ||
| Tallin ura melontaharrastuksen tyyssijana jäi lyhyeksi. Vesisamoilijain 50-vuotishistoriikki mainitsee seuran jäsenten kunnostaneen rakennusta. Silloinen omistaja VR kuitenkin lopetti vuokrasuhteen pian. Tämä tapahtui ennen vuotta 1964, jolloin seura sai nykyisen kotinsa Kahvisaaressa. Epäselväksi jää puhutaanko parista kuukaudesta vai vuodesta. (Jorma Honkala: Vesisamoilijoiden toiminnan 50 ensimmäistä vuotta, Lahti 2002) | ||||
|
|
02.03.2011 12:27 | Jarno Piltti | ||
| Vain muistoissa! Kanoottivajavaihe oli 60-luvulla. Lahden karttapalvelun ilmakuvista talli häviää vuosien 1960 ja 1979 välisenä aikana: http://kartta.lahti.fi/ (Pudotusvalikko vasemmalla jossa lukee "Kartta", siitä kun vaihtaa "Opaskartta" sanan tilalle "llmakuva" niin johan rupeaa näkymään kapsuhistoriaa!) | ||||
|
01.03.2011 00:53 | Jarno Piltti | ||
| Kyseisen seikkailun vetokalusto on muuten kokenut tylyn dieselöinnin. Pari sivua ennen viskivaunua löytyy kuuluisa kohta, jossa Tintti ja Milou kiikkuvat matkustajavaunun katolla. Tunnelin jälkeen molemmat ovat juuri niin nokisia kuin höyryjunan katolla voi olettaakin. Tätä nokisuutta Hergé ei piirtänyt uudestaan, vaikka veturin höyrystä diisseliksi vaihtoikin. Mustan saaren salaisuus on julkaistu 1937-38, veturit ja ehkä autokantaakin modernisoitiin sotien jälkeisiin albumipainoksiin. Tintin kulkuvälineille löytyy yleensä tarkka esikuva, tuo viskivaunu taitaa olla harvoja poikkeuksia? Joku voisi ehkä puhua aiheella herkuttelusta... | ||||
|
Kuvasarja: Kurikka |
27.02.2011 21:36 | Jarno Piltti | ||
| Hieno aikamatka, kiitos! | ||||
|
26.02.2011 12:52 | Jarno Piltti | ||
| Opastin löytyy myös raidekaaviosta: https://vaunut.org/kuva/42681 | ||||
|
25.02.2011 23:12 | Jarno Piltti | ||
| Neukkuaika + korpisoturi + persona non grata = http://www.youtube.com/watch?v=cDW1kwRYzts | ||||
|
22.02.2011 14:25 | Jarno Piltti | ||
| Vuoden 1986 tietoja ei löydy, edellisen vuoden kylläkin. Kesällä 1985 ajettiin esitteen mukaan seuraavasti: 23.6. Juhannusjuna; 30.6. Lännenjuna; 7.7. Puhallinmusiikkijuna; 14.7. Rastijuna; 21.7. Eläkeläisjuna; 28.7. Messujuna; 4.8. Idän pikajuna. Lähdöt Lahdesta 13:00 ja Heinolasta 16:00, ajoaika kumpaankin suuntaan tasan tunti. Ja jos tunti tuntui liian lyhyeltä, saattoi matkan tehdä toiseen suuntaan laivalla: Lahti-Heinola 10:00-14:30 ja Heinola-Lahti 15:30-20:00. Nämä ovat Hildenin ajamat vuorot. Muitakin laivoja oli kulussa, niiden osalta esite kehottaa kysymään lisäneuvoa. Mainoksissa ja esitteissä komeilivat rinnakkain Pikku-Jumbo ja höyrylaiva Suomi. Käsittääkseni ajovuoroon saattoi yhtä hyvin sattua moottorilaiva Suometar, Hilden ajoi tuolloin näillä kahdella kaunottarella Lahden, Heinolan ja Jyväskylän väliä. Piletti Heinolaan maksoi yhteen suuntaan aikuisilta 30 ja lapsilta 15 markkaa. Laivamatkan hintaa ei sanota, huomattavasti kalliimpaa se on kuitenkin ollut. | ||||
|
|
20.02.2011 13:36 | Jarno Piltti | ||
| Radan purkamisen jälkeen tämä toimi Vesisamoilijat ry:n kanoottivajana. | ||||
|
Kuvasarja: Helsinki C |
19.02.2011 20:29 | Jarno Piltti | ||
| Todella hienoja kuvia! Asema näyttäytyy tässä juuri niin upeana kuin onkin. Saavutettua fiilistä on hyvä jatkaa elokuvalla: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=121&t=974&a=3912 | ||||
|
14.02.2011 23:07 | Jarno Piltti | ||
| Löytyi tekijä piirrokselle. Eräässä matkailuesitteessä on luettavissa signeeraus Ari Väärikkälä -85. Kuvaa käytettiin paljon junien mainostamisessa, myös värillisenä: https://vaunut.org/kuva/62751 | ||||
|
13.02.2011 22:21 | Jarno Piltti | ||
| Kapeat kiskot -kirja kertoo seuraavaa: "Hiivavaunu, ei numeroa. Hiivavaunu rakennettiin Kb-vaunun alustalle Lahden Polttimon hiiva- ja kappaletavarakuljetuksia varten Niemen ja Lahden väliseen liikenteeseen. Vaunu oli aluksi 2-akselinen, mutta koska se putoili usein kiskoilta, se muutettiin 1940-luvun loppupuolella 4-akseliseksi ja sitä alettiin käyttää Kuggomin ja Valkon välisissä työläisjunissa, kun Polttimon kuljetuksetkin olivat loppuneet sen hankittua kuorma-auton. Vaunu romutettiin Lahdessa vuonna 1956." Eli tämän arvauksen mukaan kuvassa olisi Kuggom-Valko välin (telakka)työläisjunien motti liitevaununsa kanssa. Toinen Kapeiden kiskojen sivuilta poimittu ehdotus voisi olla vankivaunu numero 102? Sekin tavaravaunusta muutettu ja romutettu 1956 Lahdessa. | ||||
|
10.02.2011 17:10 | Jarno Piltti | ||
| Johan on semafori venähtänyt pitkäksi! | ||||
|
09.02.2011 22:16 | Jarno Piltti | ||
| Kuvassa näkyvä Dv12+vaunu tuli Heinolan suunnalta. Puutavarasta arvellen ehkä Vierumäeltä, olisiko jollain ihan tietoa? T2876 tuli pari tuntia myöhemmin parivedolla. Onko tuo muuten kotimainen vaunu vai merten takaa junalautalla tullut? | ||||
|
06.02.2011 18:14 | Jarno Piltti | ||
| Vain pari vuotta aikaisemmin saattoi tämäkin veturi vetää vielä hevosponttuulla uitettua puutavaraa. Lahti osakeyhtiö eli Lahden saha käytti hevosponttuuta tukkien uitossa viimeisen kerran kesällä 1945 Suonteen väylällä Hartolan, Pertunmaan ja Joutsan tienoilla. Loviisan radan pääosakkaaksi Lahti O/Y tuli vuonna 1943. Lahden saha lienee ollut LWR:n suurin yksittäinen asiakas koko radan historian ajan? | ||||
|
06.02.2011 17:39 | Jarno Piltti | ||
| Asemasta löytyy kuva ainakin Radan varrella -kirjasta. Billnäsissä oli käytössä leveäraiteisen rataverkkomme viimeinen pääskysenpyrstö eli Bender-mallinen vaihdelyhty, kertoo Resiina 3/1996 artikkelissaan Vaihteiden kehitys Suomessa. Ruukkialueelta löytyy yhä pistoraiteen pölkytystä. Sääli että raide on purettu. Jos ei olisi, pääsisi faces festareille junalla suoraan portille! Siinä olisi jollekin operaattorille kunnon tienesti kun kymmenentuhatta hippiä janoaa kuljetusta joka kesä. | ||||
|
05.02.2011 21:07 | Jarno Piltti | ||
| Näenkö oikein? Kbmps-v = Hk still going strong! | ||||
|
01.02.2011 21:28 | Jarno Piltti | ||
| Samaa alustaa käytetty sekä höyryyn että diisseliin! Onkohan tuo kuinka yleistä tai harvinaista? | ||||
|
01.02.2011 20:47 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti tulee vuodenaika esiin. Varjosta näkee miten matalalta aurinko paistaa. Toisaalta maamerkit kertoo että (suurin piirtein) etelässä se mollukka on, eikä ylemmäs nouse! | ||||
|
24.01.2011 23:58 | Jarno Piltti | ||
| Äärimmäisen asiallista 2-akselista kalustoa puomin de jure molemmin puolin! | ||||
|
24.01.2011 23:32 | Jarno Piltti | ||
| Jossain vanhassa Resiinassa on joskus uutisoitu välilyönnittömän kirjoitusasun olevan vastedes noudatettava standardi. Yhtään en muista minkä vuoden läpyskä se oli. | ||||
|
24.01.2011 23:21 | Jarno Piltti | ||
| Rupesin laskemaan että tässähän on juuri alkaneella vuosikymmenellä näiden junien 20-vuotisjuhla edessä. Taitaa olla parempi laskeskelematta... :P | ||||
|
|
24.01.2011 18:41 | Jarno Piltti | ||
| Pilk.nus. miehet voivat vahvist. onko viral. lyh Tka7 vai Tka 7, toiv. nimim. otanäistänythullukaanselvää. | ||||
|
|
24.01.2011 18:36 | Jarno Piltti | ||
| Kyllähän se Tka 7 on. Komea aurauskuva muuten, siihen voi hyvin kuvitella parrakkaan körilään lykkimään tasatahtia pellon poikki... | ||||
|
19.01.2011 16:58 | Jarno Piltti | ||
| L ä t t ä h a t u t asemiemme riesana... | ||||
|
Kuvasarja: Otteita E. Pynnösen diasarjasta 'Liikenneosaston ammatteja'. |
09.01.2011 21:36 | Jarno Piltti | ||
| Aikamoista hiivattia olet kaivanut esiin! Jos lisää löytyy niin esiin vaan. Opetuskuultokuvasarja taitaa olla jokseenkin kadonnutta av-kulttuuria, en tiedä jaksaako joku vielä tapella projektorin kanssa jossain työväenopistossa tai folkhögskolanissa. Onko näihin muuten selostustekstejä tallessa? | ||||
|
09.01.2011 11:45 | Jarno Piltti | ||
| Heinolaan saattaa vielä joskus päästäkin Pikku-Jumpon tahdissa, Vesijärven asemalla voi junaa joutua odottamaan vähän kauemmin. | ||||
|
02.01.2011 16:47 | Jarno Piltti | ||
| Tuo on mielenkiintoista ettei kohtaustiedoilla enää häiritä kuljettajaa. Niin ne käsitykset turvallisuudesta muuttuu. Jorinani ydinajatus jäi hämäräksi: radio teki junanlähetysopastimen opastintyyppinä tarpeettomaksi. Samoin kävi vaihdonkielto-opastimelle, jarrujenkoetteluopastimelle sekä järjestelyopastimelle muualla kuin laskumäissä. (Joissa toki myös vaihdonkieltopalkki eräällä tapaa jatkaa työtään vaakasuoraan asentoonsa rajoittuneena versiona.) Löytyykö muuten keneltäkään kuvaa suorittajan pulpetista? On tämä sen verran kiintoisa laitos! | ||||
|
|
02.01.2011 14:12 | Jarno Piltti | ||
| Uutisfilmi esittelee Helsingin aseman uusia junanlähetysopastimia: http://www.youtube.com/watch?v=aQGbqgb8y80&feature=related | ||||
|
|
02.01.2011 13:32 | Jarno Piltti | ||
| Tämä kaikkien joulukuusten äiti koostuu kolmesta opastimesta. Alinpana tuttu pääopastin asennossa "aja". Ylimpänä vaihdonkielto-opastin, tässä asennossa "vaihtotyö kielletty". Keskellä nyttemmin täydellisesti sukupuuttoon kuollut junanlähetysopastin. Sitä käytettiin paikoissa, joissa suorittajan lipunheiluttelu näkyi huonosti lähtevän junan veturiin. Tässä sillä annetaan opaste "lähtö". Muita mahdollisia opasteita ovat "lähtö, kohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla"; "lähtö, kohtaus peruuntunut"; "lähtö, kohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla, kohtaus tällä junasuorituspaikalla peruuntunut". Nykymaailmassa tällainen tieto kulkee radiolla. Jäämme odottamaan vorkin vanhojen konnien mahdollisia aiheeseen liittyviä muisteluja... | ||||
|
02.01.2011 12:52 | Jarno Piltti | ||
| Uudistus toteutui heti kun höyryvetureista oli päästy eroon, tai ainakin melko pian. Lieneekö tarkoituksella lykätty? Myös tieto tulevista sähkövetureista on saattanut sekoittaa sarjamerkkien suunnittelua. Lievästi filosofinen kysymys: oliko Sr1 kolme ensimmäistä vuottaan raskas sekajunaveturi? | ||||
|
|
02.01.2011 12:30 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos, tästä tolpasta olenkin odottanut kuvaa! Tämä spektaakkelimainen näky taitaa lojua nykyään rautatiemuseon pihalla? | ||||
|
28.12.2010 19:01 | Jarno Piltti | ||
| Miten hyvin pysyy aikataulussa susivetoisena? Jokunen vuosi sitten tulin Tampereelta Riksuun Sr1-parin vetämällä ic-kakkosella. Myöhässähän se kulki vaikka oli lyhyt, nelivaunuinen. Saattoi tietysti johtua liikennetilanteestakin. | ||||
|
23.12.2010 14:39 | Jarno Piltti | ||
| Kesäyön taika ja vähemmän maaginen haalarihiki nätisti samassa kuvassa. Ja juna on komean pitkä, ainakin kaivureiden mittapuun mukaan. | ||||
|
21.12.2010 20:22 | Jarno Piltti | ||
| Onpas hieno talvi-illan kuva! Opastinten alkuperäiset pyöreät muodot hyvin näkyvissä. | ||||
|
16.12.2010 02:26 | Jarno Piltti | ||
| No jopas, mietin pitkään missä Tikkurila-Korso välin lähiössä tämä oikein on otettu! :) Montaa kuukautta ei tuon kerrostalon ikkunoista ehditty Sibeliusta katsella. Kuvassa on kyllä hieno ja epätodellinen sekoitus keinovaloa ja sammuvaa taivasta. | ||||
|
15.12.2010 13:40 | Jarno Piltti | ||
| Vieläkö Kouvolan asemalla saa pyöränsä pystyyn ja satulan sateelta suojaan? Siellä tuli fiilisteltyä lihasvoiman liityntäpysäköintiä laiturirempan juuri alkaessa. Pienemmillä asemilla näitä vielä näkee paljonkin. Ja tosiaan, nyt kun muistelee niin alamittaiselle tämä on aika painajaismainen laitos. Muuten silkkaa neroutta! | ||||
|
06.12.2010 12:36 | Jarno Piltti | ||
| Eihän tässä voi muuta kuin tapailla Albatrossia ja itkeä! Siirteleekö tuo traktori geeberttoja vai näyttääkö se vaan siltä? | ||||
|
25.11.2010 16:08 | Jarno Piltti | ||
| Kojuun majoitettuja kampipukkeja oli ennen vanhaan kai melkein kaikilla vähänkin isommilla ratapihoilla. Kuvassa näyttäisi kankien lisäksi olevan alun perin 1800-luvun Saksassa keksittyä tekniikkaa. Suomessa saman kaltaisia laitteita sinniteli käytössä vielä 2000-luvulla: https://vaunut.org/kuva/6937 Suojastinlaitteen sielunelämää englanniksi: http://joernpachl.gmxhome.de/German_principles.htm | ||||
|
03.11.2010 15:07 | Jarno Piltti | ||
| No tietenkin mato ja pulu! :P Edelleen: Ahtialasta (Aha) ja Haminasta (Hma) saadaan ahma. | ||||
|
|
02.11.2010 12:21 | Jarno Piltti | ||
| Kymin lisäksi muita liikennepaikkoja joiden nimilyhenteestä saa eläimen vain yhden kirjaimen lisäyksellä ovat ainakin: Heinola, Kauhava, Matkaselkä, Mattila, Pohjois-Louko... | ||||
|
29.10.2010 20:22 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva ja kuvauspaikka! Siinä se on kokonainen sisävesireitti muuttanut luonnettaan. Loputtomat tukkilautat on poissa ja entiset hinaajat viettävät eläkepäiviä viihteen ja vapaa-ajan palveluksessa. | ||||
|
25.10.2010 17:47 | Jarno Piltti | ||
| Mukavan futuristinen ilmestys! | ||||
|
15.10.2010 14:40 | Jarno Piltti | ||
| Diletantti voisi luulla että hiekkakupu on höyryveturin osa jossa hiekkasäiliö usein sijaitsee. Muita tunnettuja jemmohan löytyy käyntisillan alta ja yhteisessä kyttyrässä höyrykuvun kanssa. Mikko Ivalo on kyllä oiva kielenkuljettajana. Asia kiskotaan perille vaikeankin ymmärryksen maastossa taloudellisesti ja varmasti. (Toisaaltä hänen ei tarvinut sohia tekstejään kommentti-ikkunaan esimiehen vihaista katsetta vältellen...) | ||||
|
15.10.2010 14:24 | Jarno Piltti | ||
| Huomatkaa miten kuvan viehätys tulee itsestään esineistä tähtitaivaan alla, materiaaleista ja pinnoista. Eli vaikka keinotekoisuus luonnehtii kuvaustapahtumaa ja käytetään jopa kikkailun tapaisia sanoja, ei itse kuva sitä ole. Yllytän mitä jyrkimmin Niilaa hyökkäämään valomiekkansa kanssa öisten puskaratojen kimppuun. Käyttöä vaille jääneet teollisuusraiteet ennemmin tai myöhemmin hävitetään, olisi mahtavaa nähdä tällaisiakin tallennuksia vaikkapa Lahden öisestä Sopenkorvesta tai Heinolan Hevossaaresta! | ||||
|
Kuvasarja: Suuronnettomuusharjoitus Pieksämäellä |
03.10.2010 18:44 | Jarno Piltti | ||
| Näyttävä kuvasarja aina yhtä kiinnostavasta häppeningistä, kiitos! | ||||
|
03.10.2010 18:43 | Jarno Piltti | ||
| Upeaa! Tämä on mielestäni tähän asti nähdyistä viherryksistä ehdottomasti onnistunein. Koiviston auton bussit on hieno esimerkki siitä, miten samaa jäykkää kaavaa noudattava maalaus toimii toisissa korimalleissa hienosti ja toisissa ei ollenkaan. | ||||
|
26.09.2010 18:02 | Jarno Piltti | ||
| Lisää hienoja näkymiä muuten löytyy Siltakadun ja radan väliseltä alueelta. Lievällä teletötteröllä saisi nätisti samaan kuvaan junan ja kerrostalon syksyisen pihan. Alastomia puita, keltaisia lehtiä märällä asfaltilla, tiiliseinä, taustalla deeverirahti... | ||||
|
26.08.2010 10:06 | Jarno Piltti | ||
| Vanhoja junaturvallisuussääntöjä löytyy suht hyvin museoitten kirjamyynneistä ja divareista. Ja tietysti vorkin kommenteissa on paljon tietoa ja keskustelua, haluamansa löytäminen on eri juttu. | ||||
|
24.08.2010 16:35 | Jarno Piltti | ||
| Yeah! Tässäpä esikuvaa VR:n imagonrakennustyömiehille! Hienoa, että edes jossain suomalainen veturi ja ymmärrys viestinnästä kohtaavat. | ||||