Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2020 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Vaihde numero 6 syntymässä Vaasan kaupungin lahjoittamista raidetarpeista. Pääosa näistä oli peräisin Vaasalandian alueella sijainneesta kaupungin raidetarvikevarastosta. Vaihteen tärkeimmät osat taitavat olla peräisin Vaasan radan rakentamisen ajoilta. | ||||
|
19.11.2020 08:57 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa Jimille vielä hieman dokumentaatiota Alexin kertomasta muutoksesta: https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1956%20VR%20vaunujen%20sarjamerkkimuutos.pdf | ||||
|
19.11.2020 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä, Onpahan eräskin tuntemani rautatieharrastaja matkustanut kouluretkellä 1970-luvulla Helsinki - Kajaani - Helsinki. Vieläköhän hänellä on kaitafilmi matkasta tallella? Samoin sotilaskuljetuksissa (upseerien vaunuina) näitä käytettiin. |
||||
|
14.11.2020 21:19 | Teppo Niemi | ||
| Kemijärvi? | ||||
|
|
14.11.2020 18:49 | Teppo Niemi | ||
| Hyvinkää, Hyvinkää - Karkkila radan veturitalli. | ||||
|
09.11.2020 12:51 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko Joensuusta tuleva? Nuo kolme ensimmäistä vaunuahan olisivat silloin tulleet Savonlinnasta. Kenellä on Kaukojunien vaunujärjestys -julkaisuja noilta vuosilta. Pienoisrautatiekerho ry:n arkistossa saattaisi sellainen juurikin löytyäkin.... |
||||
|
05.11.2020 18:38 | Teppo Niemi | ||
| Urjalan asemalla oli jokin palanut teollisuuslaitos, johon tämä liittyi. | ||||
|
20.10.2020 16:50 | Teppo Niemi | ||
| Täatä sillasta oli hiljan juttua Rautatietekniikka-lehdessä. Kannattaa lukea, jos silta ja sen historia kiinnostaa. | ||||
|
20.10.2020 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Levysilta, ajorata alhaalla, mutta maatuet betonia ja maatuilla kaiteet. Ihan muuta kuin mitä olen tottunut näkemään. Antaa kyllä ideoita myös pienoisrautatiesuunnittelijoille. Ja siltajännekin lienee hitsattua rakennetta, joka helpottaa mallin tekemistä. Jos siltajänteestä on piirustukset, niin mallia tehdessä on muistettava, että kaluston ja sillan osien väliin jää riittävästi tilaa. Etenkin kaarteenläheisyydessä on muistettava tarkastella tilannetta.... (kokemusta on) |
||||
|
19.10.2020 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1923 Kirkkonummen ratapihakaavion mukaan siellä on ollut 13,6 m kääntölava: https://vaunut.org/kuva/42641 . Ja jos oikein tulkitsen, niin myöskin veturitallikin ( https://vaunut.org/kuva/97966) | ||||
|
07.10.2020 08:55 | Teppo Niemi | ||
| Yli kuusi vuotta vanhaan Suomisen kysymykseen vastaus: Schöma on juuri saapumassa Valtion Rautateiden Vaasan konepajan suorittamasta täyskorjauksesta Jokioisten Museorautatielle. Korjauksessa mm. veturin raideleveys muutettiin 600 mm:stä 750 mm:in. | ||||
|
03.10.2020 11:08 | Teppo Niemi | ||
| Hietalahden kääntösilta. | ||||
|
02.10.2020 15:09 | Teppo Niemi | ||
| Vuonna 1982 oli jo tuossa Kutvosen kuvassa mainittu pohjoinen alikulku käytössä. Samoin Pasilan valiaikainen asema tuon pohjoisen alikulun luona katutasossa. Olen itsekin ostanut varusmieslipun sieltä Humppilaan. | ||||
|
01.10.2020 09:59 | Teppo Niemi | ||
| Ja sitä ennen on Valmet oy Lentokonetehtaan valmistama Rt | ||||
|
22.09.2020 07:33 | Teppo Niemi | ||
| Nyt lukemaan, mitä julkaisussa Mitä jarrujen tarkastajan tulee tietää. Myös JTTtä järrupainojärjestelmän käyttöönoton jälkeiseltä ajalta voisi tutkailla.. |
||||
|
11.09.2020 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa rallissa oli mukana myös Museorautatieyhdistys omalla 9 hengen joukkueellaan. Huotovaununa oli tilavuudeltaan puolet muiden joukkueiden huoltovaunuista, kuvassakin näkyvä vaunu. Kiva muisto VRn 125 vuotisjuhlavuodesta. | ||||
|
08.09.2020 19:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja MRYn syysretkellä on Po 9822 on käynyt Humppilassa. | ||||
|
04.09.2020 15:41 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kuvassa nyt Museorautatiellä oleva ÄSRn matkustajavaunu? | ||||
|
04.09.2020 10:35 | Teppo Niemi | ||
| Esim Espoon asemalla oli kuvan oton aikaan Lindholmin Saha Oy:n raide, joka meni hakesiilon alle. 1970-luvun puolivälissä ei raiteella kuitenkaan näkynyt käyttöä | ||||
|
01.09.2020 11:18 | Teppo Niemi | ||
| Katsokaa tarkemmin noita raidepuskimessa olevoa puskimia. Ovatko nuo hiekkavaunujen puskimia. Ennen radan perusparannusta nuo olivat vielä tallella. HMVYn retken aikana nuo tuli itsekin havaittua. |
||||
|
31.08.2020 13:55 | Teppo Niemi | ||
| Ihan rajoilla. Onneksi oli hyvä keli, joskin hieman hiekkaa tarvittiin jyrkimmässä kohdassa. Tällä hetkellä vallitsevassa kelissä tuloksena olisi mäkeen jäänti. | ||||
|
30.08.2020 21:00 | Teppo Niemi | ||
| Näin tuo näyttää olleen kuten Esa kirjoittaa. Tällaisia vaunuja ovat myös palauttamatta jääneet sotasaalisvaunut (esim sijainnista johtuen). Lisäksi vaunuja on tullut Suomeen myös Neuvostoliitossa tuhoutuneiden suomalaisten vaunujen tilalle. | ||||
|
30.08.2020 20:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja kulkihan neuvostoliittolaisissa säiliövaunuissa tavaraa, joiden lähtö- tai määräpaikkana olivat Kauniaisten asrman alaiset Oy Algol Ab:n ja Oy Sga Abn raiteet. | ||||
|
29.08.2020 21:56 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan tässä museorautatien pisin yleisöaikataulussa oleva matkustajajuna koko museorautatien 49 vuotisen historian aikana. | ||||
|
14.08.2020 09:46 | Teppo Niemi | ||
| Taustalla näkyy vielä porkkanajunakin (Dm8/9). Dm-junien huolto oli kuvan oton aikaan juurikin muuttamassa Ilmalan varikolle, sitä varten valmistuneisiin halleihin jossa se toimi marraskuuhun 1986 saakka. | ||||
|
12.08.2020 14:12 | Teppo Niemi | ||
| Kun lukee tarkasti karttaa, niin Dannemora - Gimo välille on kirjoitettu tieto kolmikiskoradasta js Gimo - Hargshamn välin leventämisestä vuonna 1970. | ||||
|
11.08.2020 14:40 | Teppo Niemi | ||
| Saihan aikoinaan Dr12 sarjan vetureilla ajaa A-rataluokkaan (siis K30-K33 kiskoilla kiskoitetuilla) kuuluvilla sivuraiteilla nopeudella 20 km/h. Vuoden 1965 aikataulukirjan A-osa kertoo seuraavaa: Hr1, Pr1, Tr1, Tr2, Vr1, Vr2, Vr3 ja Vr5 veturien kohdalla on merkintänä sarakkeessa Suurin sallittu nopeus km/h kiskojen ollessa K30-K33: 35 alaviitteellä 1. Alaviite 1) on seuraava: Vain ratapihoilla. Lisäksi alaviitteesä 3 kerrotaan, että Tr1-sarjan vetureita saadaan käyttää rataosalla Vilppula - Mänttä nopeuden ollessa 30 km/h. (kyseinen ratahan oli silloin kiskotettu K3o0-K33 kiskoilla) Mitenkäs lienee nykisi Trafin /Traficomin antamissa luvissa? |
||||
|
28.07.2020 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Markku Nummelin: Jokioisten Museorautatie - 40 vuotta talkoita ja kulttuurityötä (Hämeenlinna 2011) kertoo tuosta seuraavaa luvussa Ensimmäiset museojunat: "Jokioisten-Forssan Rautatieosakeyhtiön ja Veturien ystävät ry:n välillä tehtiin 10.5.1971 liikennöintisopimus, jossa määritettiin osapuolten vastuut." Ja kun ensimmäinen koeajo Humppilaan oli juurikin 16.5.1971, on tuo kuva juurikin siltä matkalta. Nykyinen Museorautatieyhdistys ry, jonka alkuperäinen nimi oli Museorautatie Forssa - Humppila ry perustettiin Forssassa vasta 26.11.1971. Eli ensimmäinen kesä liikennöitiin Veturien ystävät ry:n (eli nykyisen Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran alla. |
||||
|
21.07.2020 13:38 | Teppo Niemi | ||
| Sinnehän tuo kivireunus sopii. Minkiöllä kun on ainoa käytössä oleva Jokioisten rautatien asemille tyypillinen betonireunus, Muutamia vuosia sitten myös Humppilan vanhan kapearaiteisen radan laiturin reunus oli tallella..... Jokioisten ja Forssan vastaavat ovat kadonneet. | ||||
|
16.07.2020 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Josko tuota kusissa olevaa tunniste-linkkiä linkkaamalla löytyisi.... Ikkunajako viittaa viittaa siihen, että vaunu olisi ollut aikanaan makuuvaunu. Ja onhan se ollutkin I ja II luokan Cm-sarjan makuuvaunu 2157 vuodelta 1920. |
||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
16.07.2020 12:18 | Teppo Niemi | ||
| Väyläviraston julkaiseman verkkoselostus 2020 ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lv_2018-02_rautateiden_verkkoselostus_2020_web.pdf ) Liitteen 3B sivulla 3 kerrotaan Helsinki -nimisen osiin jaetun liikennepaikan osasta Helsinki asema seraavaa: Nimi: Helsinki asema ja sen toinen nimi on Helsingfors, kaupallinen nimi Helsinki päärautatieasema, ) sijainti 0+159 ja koodi 00001. Ja tuon mukaisesti on myös Vaunut.orgin kuvanlisäyksessä oleva valikko tehty. Ja Miro, mikä siis on pielessä? Suosittelen tutustumaan myös löytyisikö Vaunut.orgin keskusteluissa jotakin tähän liittyvää virallisempaakin kannanottoa..... |
||||
|
15.07.2020 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Jep. Ja jos yhdistys saisi tähän oikeudet ja riittävän hyvälaatuisen kopion, voisi tuon käyttöä harkita jopa eri julkaisuissakin korvaamassa vanhempia kuvia. | ||||
|
14.07.2020 10:28 | Teppo Niemi | ||
| Tässä samainen Jokioisten rautatien (ex Lowisa - Wesijärvi rautatien) laatikkolumiaura kunnostustyön jälkeen esiteltävänä ulkomaisille harrastajille: https://vaunut.org/kuva/138006. Onpa tuostakin kulunut jo kohta puolisen vuotta. | ||||
|
|
14.07.2020 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Eipäilempä suuresti, että nyt Kari on erehtynyt paikasta. Pienet yksityiskohdat paljastavat asian. Museorautatien liikennepaikoilla laiturit poikkeavat sen verran toisistaan, että tunnistaminen on mahdollista. | ||||
|
22.06.2020 15:15 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin jossain vaiheessa kahvia ja virvokkeita, eli asemakahvilaa..... | ||||
|
08.06.2020 22:16 | Teppo Niemi | ||
| Vesan päättely meni metsään... Kyllä E03 / 103 on BRD suunnittelua, eli perinteistä läntistä teknologiaa.... |
||||
|
06.06.2020 23:08 | Teppo Niemi | ||
| Eli Pasilan asetinlaite V, joka paremmin tunnettiin viitosena. Oli aikanaan kankiasetinlaite ja viimeinen vakinaisesti miehitetty Pasilan alaratapihan asetinlaite. | ||||
|
01.06.2020 22:15 | Teppo Niemi | ||
| Eikös aikoinaan kaikki junat muuttuneen Huttulassa pikajuniksi..... | ||||
|
26.05.2020 11:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja Väylä-virasto on julkaissut Markku Nummelinin kirjan Rautatievaihteet aivan hiljan. Sieltä löytyy paljonn asiaa. Ja itsellenikin aivan uutta vaihteiden käsiasetintyyppeihin liittyen. | ||||
|
|
26.05.2020 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Muutospätkä???. Minusta tuo näyttää vaihteen kielikiskon palasta, josta varsinainen kiemiosa on katkaistu.... | ||||
|
20.05.2020 20:58 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida olla, sillä Lahnuksen rautatien moottoriveturi 2 oli myös häkäpönttöveturi. | ||||
|
20.05.2020 20:52 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Toinen vaihtoehto olisi vaihtoyhteys Vifasojalta Ensoon. Pitäisi olla käytettävissä seuraavat tiedot, jotta voisi vastata tuohon kommenttiin: - Makuuvaunujen kulkutaulukko (pitäisi löygyä turistista) - Aikataulu Antrea - Virasoja - Antrea |
||||
|
20.05.2020 17:06 | Teppo Niemi | ||
| Joasakin vaiheessa oli kulussa myös yöjuna Kouvola / Koka - Oulu (-Rovaniemi?) | ||||
|
|
20.05.2020 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Eikös näissä ollut puukaasumoottori? Vai muistanko väärin. Eipä noista ole kuvia liiemmin julkaistu. | ||||
|
|
20.05.2020 15:47 | Teppo Niemi | ||
| Nyt Rainer tutkimaan Turisteja 198-luvulta. Makuuvaunujahan kulki Ouluu vanhoilla numeroilla P71 / P72 Kuopion Kajaanin kautta sekä P9 / P10 matkassa Joensuun kautta. Kajaanin kautta kulki Ouluun aina yöjunaliikenteen loppuun. Joensuun kautta kulkenut makuuvaunu taisi kuitenkin jäädä Kontiomäelle. | ||||
|
12.05.2020 14:19 | Teppo Niemi | ||
| :) | ||||
|
12.05.2020 13:30 | Teppo Niemi | ||
| Tuon mitä John kirjoittaa, pitää paikkaansa. Omalta osalta kiitoksia Seitovirralle, kun on lähettänyt tunnistusta kaipaavien paikkojen kuvia. Sieltä on tullut jopa Hanalassa kuvattu pätkä, jossa Ek vaunuissa näkyi kotiasemamerkintöjä.... Ja nehän olivat poistuneet jo monta vuotta aikaisemmin.... Ja eikös Keräsen Tapsa piirtänyt yhden F-vaunun piirrustuksen elokuvassa vilahtaneen vaunun perusteella. Senhän pitäisi löytyä täältä Vorgista. | ||||
|
12.05.2020 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Suhoista puhuttiin Helsingin varikolla ainakin 1980-luvun lopulla. Mutta tilattaessa pyörän sorvaus Pasilan konepajan kuoppasorvissa, niin syynä oli lovet, ellei sitten sorvausyynä ollut pyörän kulumat. Virallisissa teksteissä (kuten JT, JTO, JTT, ohjesäännöt ja koulutusmonisteet puhuttiin ainakin 1950 -luvulta lähtien lovista. Suho -nimitys lienee syntynyt äänestä, jonka luistava pyörä synnyttää ja jonka seurauksena on siis lovi. |
||||
|
11.05.2020 14:18 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tuo vihreä ole ollenkaan samanlainen kuin Nurmeksessa. Tuo Hyvinkään veturi on Vk11: https://vaunut.org/kuva/55613 ja Nurmeksen vihreä moottoriveturi on ilmeisestikinhttps://vaunut.org/kuva/128376. Eräässä kuvassa katselin, että Nurmeksessa olisi myös vastaava Lokomo-Bjuström -veturi, joka olisi oeräisin Imatralta https://vaunut.org/kuva/24097 |
||||
|
11.05.2020 11:59 | Teppo Niemi | ||
| Jep. Hyvä väline, kun tekun sähköopin kokeessa laskimen ajju tyhjeni.,,, Siitä on hyvin pitkä aika, kun sellaista on viimeksi tarvinnut. | ||||
|
10.05.2020 18:50 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan Hyvinkään ja Riihimäen välillä oli laituri, jonka nimi oli Monni. Myöhemmin se oli seisakkeena ja lakkautettu 1990- luvulla. Ennen linjasuojastuksen valmistumista 1950 -1960 - lukujen vaihteessa siellä oli jopa siipiopastimetkin. Eli entinen, nyt lakkautettu liikennepaikka. | ||||