328-17117 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.06.2019 12:45 Teppo Niemi  
  Valkoisen opastelipun käyttö ja sen merkitys on vaihdellut eri aikoina. Tutustumisen aiheita olisivat ainakin Signaaliohjesäännöt (vuoteen 1938) JA junaturvallisuussäännöt (JT). Suomen rataverkolla käytetyistä opastimista ja opasteista on julkaistu Resiina-lehdissä 2/05 - 3/06 kattava-artikkeli. JT:n aikoina valkoisella lipulla annettiin junakohtauksia koskevia tietoja. Viimeksi opaste Junakohtaus seuraavalla junasuorituspaikalla.

Valkoisen lipun paikkahan olisi tuossa telineessä alimpana.
kuva 17.06.2019 07:58 Teppo Niemi  
  Sitä Jorma tarkoittaa. Periaatteessa sellainen tuohon löytyisi juurikin Riipan jäämistöstä.
kuva 01.06.2019 16:19 Teppo Niemi  
  Kauniainen.
kuva 07.05.2019 16:35 Teppo Niemi  
  Olisikohan se apuilmasäiliö.
kuva 02.05.2019 14:56 Teppo Niemi  
  Julius, oletko yrittänyt selvittää asiaa esim Liikennepaikkahaun kautta. Hakemalla Hiirolan, Mikkelin, Otavan ja Vuolingon tiedot tai käyttämällä sieltä löytyvää kartta sovellusta: https://vaunut.org/kartta
kuva 24.04.2019 12:17 Teppo Niemi  
  Kyllä. Pelkistä Dm9 moottorivaunuista kootut junat olivat käytössä syksystä 1987 eteenpäin rataosilla Turku - Uusikaupunki ja Turku - Toijala. Muutamaa vuotta myöhemmin ne korvattiin veturijunilla.
kuva 23.04.2019 12:42 Teppo Niemi  
  Ja junan numerokin olisi selvitettävissä päiväaikainen Turku - Toijala -junapari.

Kyseessä ei ole Dm8-juna. Ne poistuivat liikenteestä tammikuun alussa 1987. Dm9 junat sen sijaan olivat käytössä, joskin ilman välivaunua kuvan ottamisen aikoihin. Ja juuri sellaisesta tässä on kyse.
kuva 17.04.2019 07:43 Teppo Niemi  
  Ainakin iltapäivälehdistö on tapahtuman noteerannut: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006070810.html
kuva 12.04.2019 10:31 Teppo Niemi  
  Joka siis on yhtä kuin litroja....
kuva 10.04.2019 09:49 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni kyseinen vipu liittyy kuormajarruun (taara / kuorma). Jarrupainojärjestelmän tultua käyttöön vaunulla oli eri jarrupainot riippuen siitä, kummassa asennossa kuormajarru on.
kuva 09.04.2019 07:59 Teppo Niemi  
  Turvavaunuja koskevissa määräyksissäkin on tapahtunut muutoksia aikojen kuluessa. Nyt pitäisi löytyä kuvan otto hetkellä voimassa olleet määräykset. Löytyvätkö ne JTT:stä, TKM:stä vai joistain muualta?
kuva 04.04.2019 07:52 Teppo Niemi  
  Taitaa tuossa Juhanan linkittämässä kuvassa näkyä kaikki.
kuva 02.04.2019 11:53 Teppo Niemi  
  Kyllähän tuossa vaunuissa on A12 telit. Telin runkopalkin reijät kertovat asian. Not vaunussa näyttäisi olevan A7-telit j taustan postivaunussa taas A8 telit.
kuva 02.04.2019 07:48 Teppo Niemi  
  Lennätinlinja, jonka tolpat ovat vinossa, ja johtimet osuvat puihin. Eli kertovat, että linja ei ole ollut käytössä enää moneen vuoteen.

Mutta tuo kiskopaino UIC54 (K54) ja jousikiinnitys tulivat käyttöön jo 1960-luvun alussa. Ja esim. 1970-luvun puolivälissä yksiraiteisia C-rataluokkaan kuuluvia ratoja oli mm. Kokkola - Tornio, Otava - Suonenjoki, Seinäjoki - Vaasa. Samoin Kirkkonummen ja Karjaan välillä oli C-luokkaan kuuluvia pätkiä. Aurausmerkkien varret kertovat, että eletään vuoden 1969 JT:n jälkeistä aikaa.... Musta käsi oli poistunut jo hieman aikaisemmin
kuva 01.04.2019 10:27 Teppo Niemi  
  Vaunujen akustot ovat perinteisesti alkaaliakkuja.
kuva 01.04.2019 08:23 Teppo Niemi  
  45 vuotta aikaisemmin kulussa oli Jokioisten Rautatien viimeinen tavarajunapari Forssa - Humppila - Forssa veturin ollessa JR4 eli Tubize 2365 vuodelta 1947.
kuva 27.03.2019 10:32 Teppo Niemi  
  Kyllä se oli sähköasetinlaite. Suosittelen tutustumaan Valtionrautatiet 1912 - 1937 osa II turvalaitteet.
kuva 27.03.2019 10:30 Teppo Niemi  
  Eikös https://vaunut.org/kuva/131711 kuvan tekstissä kerrota
"Tämän kuvan näkymän perustella vaikuttaa siltä, että rantaradan linjausta muutettiin kahteen kertaan:
- Kun rata muutettiin kaksiraiteiseksi ratalinja vedettiin tiukemmin etelään ja ilmeisesti aiempaa lännemmäksi Fredriksbergin asemalla. Vanha yksiraiteinen ratalinja näkyy raiteettomana kuvan keskialalla. "

Eli tuossa kuvassa käytössä oleva raide (siis jota resiinat kulkevat) on alkuperäinen rantaradan linjaus joka linkin kuvassa näkyy kuvan keskialalla raiteettomana.
Ja tuo poikkeavalle raiteelle kulkeva linjaus (joka filminpätkässä näkyvien kiskojen perusteella ei olisi käytössä) olisi tuo kaksiraiteiseksi muutettaessa tehty linjaus.
kuva 26.03.2019 14:51 Teppo Niemi  
  Eipäilen suuresti, että Pave puuhuu nyt aidan seipäistä eikä aidasta.

Pääradan, eli Helsinki - Riihimäki radan raiteilla ei ollut sivuraiteita. Sitä voi tutkia monista, myös VR:n historiikkien kuvista ja 75 vuotishistoriikissa julkaistusta suunnitelmakartasta, josta Kurt Ristniemi mainitsi.

Ja nuo Paven mainitsevat sivuraiteet ovat matkustaja-aseman vastakkaisella puolella kuin mitä Keräsen Tapsa tarkoittaa.

Nyt olisi kiva nähdä dokumentteja asiasta.
kuva 26.03.2019 07:54 Teppo Niemi  
  Jokioisten rautatien liikenne loppui 1.4. ja Forssa - Jokioinen välin kiskokaupat romuttajalle oli viimeistelyvaiheessa. Radan purkaminenhan alkoi kohta huhtikuun alussa. Asiasta löytyy ainakin lisätietoja niin Resiina-lehdestä ja Forssan lehdestä. Radan purkaminen oli esillä myös muissakin lehdissä.
kuva 25.03.2019 15:24 Teppo Niemi  
  Selvennettäköön ammattislangia tuntemattomalle, että kyseessä on yksipuolinen risteysvaihde, eli 'puolienglantilainen'. Kaavio sellaisesta löytyy esim vuoden 1952 JT:n liitteestä 2. Saksassa vastaava tunnus on EKW.

Mutta millainen tuo vaihde sitten on? 'Normaalina' pienoisrautatievaihteena se näyttäisi suurin piirtein tuolta: https://www.roco.cc/de/product/22670-0-0_1000_0-1-0-0-0-005002003-0/products.html
kuva 20.03.2019 15:19 Teppo Niemi  
  Bahntag Bayern eli Baijerin rautatien päivää vietetään 6.4. 2019 https://bahnland-bayern.de/de/bahntag. Ilmeisestikin tuollakin vierailu olisi silloin mahdollista.
kuva 20.03.2019 15:16 Teppo Niemi  
  Baijerissa vietetään 6.4.2019 Bahntag Bayern eli rautatien päivää Baijerissa https://bahnland-bayern.de/de/bahntag. Ilmeisesti Münchenissä olisi mahdollista päästä vierailemaan kuvan rakennuksessakin...

Ja Tegernseebahilla olisi mahdollista matkustaa historiallisella moottorivaunulla TAG 27.
kuva 20.03.2019 08:17 Teppo Niemi  
  Ja nykyisin käytössä olevat liikennepaikat löytyvät esim. Verkkoselostuksesta: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lv_2017-02_rautateiden_verkkoselostus_2019_web.pdf liittestä 3B.
kuva 20.03.2019 07:47 Teppo Niemi  
  Missäs Tapsa näkee Hka:n. Tuo Vgk:n perässä oleva välivaunu on selvästi Hdka. Siitä kielii astin ja päädyn tukirauta.
kuva 19.03.2019 08:01 Teppo Niemi  
  Gd, Gb, E, F Ga, Ok, Hd, Ge, Gg ovat helposti tunnistettavissa. Taitaapa löytyä myös kuvassa https://vaunut.org/kuva/71609 Tapio Keräsen piirustuksessa esiintyvä vaunukin, joskin tekstiasettelu on ilmeisesti muuttunut. Etualalla näkyy M, H ja Hdk vaunut peräkkäin. Aivan kun kuvassa olisi myös lavettivaunukin. Liekö kuvassa siis myös Töölön sokeritehtaan rataa...
kuva 12.03.2019 09:17 Teppo Niemi  
  Ja nyt Museovirasto on myöntänyt tämän vaunun katon korjauksiin 3000 € avustuksen. Avustuksen osuus koko rahoituksesta on enintään 50 %. https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulkuvalineiden_restaurointiavustukset_vuonna_2019.pdf.
kuva 06.03.2019 08:12 Teppo Niemi  
  Tarjoaisin tuolle taaemmalle vaunulle, jossa on loivempi katto sarjaksi Gd tai Gav. Pitäisi nähdä pari ensimmäistä numeroa, jotta tuohon voisi ottaa tarkempaa kantaa. Gb se ei kuitenkaan ole.
kuva 05.03.2019 07:47 Teppo Niemi  
  Tai 2 x 2Dr16. Vuosituhan vaihteessa kävin kuvaamassa junia, joiden vetovoimana oli 2 x 2Dv12, mm Kokkola - Ylivieska ja Kaskinen Seinäjoki. Kummassakin parissa oli oma miehistö.
kuva 28.02.2019 08:02 Teppo Niemi  
  Ainakin itäisessä yhdysliikenteessä käytettyjä VGk vaunuja sekä suomalaisia Oc, Gbl / Gblk, Gb / BG sekä Hk / H sarjan vaunuja, taitaapi kuvassa olla pari Mas sarjan sepelivaunua. Hyvin tyypillistä Pasilan vaunustoa.
kuva 27.02.2019 17:12 Teppo Niemi  
  Kumpaakaan vaunusarjaa ei ole tehty vielä vuonna 1960. Tietojeni mukaan Gbkk vaunut ovat uudistuotantoa, ja ne poikkesivat toisistaan vain jarrulaitteiden osalta.
kuva 27.02.2019 16:07 Teppo Niemi  
  Vaunuhan on Osa laivankuljetusalustalla: https://vaunut.org/kuva/21411 kommentit. Vertaa https://vaunut.org/kuva/76840 ja https://vaunut.org/kuva/86238
kuva 27.02.2019 15:57 Teppo Niemi  
  Toinen vaihtoehtohan olisi Gbkk.
kuva 27.02.2019 11:55 Teppo Niemi  
  Laakeripesän ohjaimet ovat levyrautaohjaimet. Laakeripesä näyttää olevan no 10. Vaunussa näkyy luokkamerkintä II. Näillä tiedoin vaunusarja on D, myöhemmin Dk. Vuodesta 1956 eteenpäin C.
kuva 27.02.2019 09:37 Teppo Niemi  
  Sotasaalisvaunujen listalla tämä on kirjattu Ei-vaunuksi. Samoin numerosarja on Ei-vaunujen numerosarjaa. Ja Ei vaunut 22107 - 22116 olivat silloin myös Ei-sarjaa, vaikka niissä oli sairasosasto.

Pituuteen liittyen: Veikkaanpa ettei ollut pisin vaunu. Taitaa Osa olla pidempi. Mutta olisikohan tässä sama kuin tuossa reilut vuosi sitten uutisoidussa pisimmässä matkustajajunassa? Mutta hyvin todennäköistä, että pisin matkustajavaunuksi rekisteröity vaunu.
kuva 26.02.2019 08:02 Teppo Niemi  
  Vastaava löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/126464 , jossa VKM-tunnuksen edellä on Ruotsin maatunnus, EVN-numeron maakoodi on silti 80 eli Saksa.
kuva 26.02.2019 07:58 Teppo Niemi  
  Ja tuossa junat lehden kuvassa kerrotaan, että se on Dm3 sarjan vaunusta. Tuota Reinon tekstissä mainitut kuvat ovat parempia kuin tuo vinkkini.
kuva 25.02.2019 10:17 Teppo Niemi  
  Tuon Finnan kuvahaun tuloksiin pitää suhtautua pienellä kriittisyydellä, mikäli tarkoituksena on hakea Dm4 moottorivaunun sisäkuvia, sillä tuo haku sisältävät myös kiitojunavaunujen (KEi, KEis ja KCik) sisäkuvia. Sisäkuvista iso osa on 1. tai II lk osastosta, eli KCik (KDik) otettuja kuvia.
(korjattu lyöntihuti sarjatunnuksessa)
kuva 25.02.2019 08:09 Teppo Niemi  
  Oletko tutustunut Junat-lehden numeroon 5/94?
kuva 22.02.2019 08:03 Teppo Niemi  
  Saamieni sotasaalisvaunujen listauksen mukaan tuolla numerolla 214´063-S oleva VGk -vaunu olisi asetettu liikenteeseen 17.4.1942

Ja jos ylläpito päätyy sotasaalisvaunujen litteroiden lisäämiseen, niin 'uusia' lisättäviä litteroita olisivat tuon listauksen perusteella ainakin: VH, VO, Ggoa (4-aks lämminvaunu), Gobo, Se, VOr (ratakiskojen kulj), VGg, Gdsk (2-aks katettu tav. vaunu joukkojen kuljetusta varten), YSru (2-aks 15 tn kant., kuuluu Valtion Ruutitehtaalle)
kuva 11.02.2019 15:20 Teppo Niemi  
  Jos oikein tulkitsin Wolszynin aseman lähtevien junien luetteloa, niin tuo juna olisi höyryveturivetoisena maanantaista perjantaihin 21.1. - 8.3.2019. Lisäksi lauantaisin olisi kulussa Poznaniin juna 77751 myöskin höyryvedolla.
kuva 11.02.2019 07:53 Teppo Niemi  
  Telit ja aluskehyksen rakenne kertovat vallan muuta. Ok-vaunuissa telit olivat 1800 mm akselivälin omaavat K5 -telit. Näissä vaunuissa sen sijaan näyttäisi olevan 400 mm pidemmän akselivälin K4 -telit. K4-telit muistuttavat perusrakenteeltaan matkustajavaunuissa käytettyjä A3 telejä sillä edellytyksellä, että tavaravaunuihin tarkoitetusta telistä puuttuu kehto ja sen jousitus. Eli kyseessä ovat O sarjan vaunut.
kuva 07.02.2019 10:52 Teppo Niemi  
  Yksiorsinen linja sopisi Taivalkosken radalle. Silloin kyseessä olisi ns. vuorottelupylväs. Taivalkosken radan puhelinlinja koostui vain suoritus- ja sellektorijohdoista (= 2 johtoparia). Normaalipylväät olivat koukkueristimin. Vastaava linja on myös Jokioisten Museorautatiellä Minkiön ja Jokioisten välillä.
kuva 06.02.2019 08:24 Teppo Niemi  
  Tuohon Siimeksen Karin ja Möntymäen Mikon toteamuksiinn liittyen. Silloin kun Pendolino-junat olivat vasta koeajovaiheessa, niin silloinen Seinäjoen matkaneuvo kysyi minulta mikä on kuurankukka.
kuva 29.01.2019 11:24 Teppo Niemi  
  Silloin kun suomalaiset operoivat Pietarin Suomen asemaa, ei postinumeroita ollut käytössä.

Mutta oma veikkaukseni liittyy kylläkin Valtion rautateihin, ja vieläpä suomalaisten hoitamaan liikennepaikan junasuoritukseen (kuvassa https://vaunut.org/kuva/3982 löytyypi tuo aseman päiväleimakin), eli Kostamus.
kuva 21.01.2019 14:28 Teppo Niemi  
  Julian mukaan viimeisellä Kouvolaan tulevalla liikennepaikkavälillä tuo juna oli jäänyt 25 min myöhään ja Kouvolassa lisää 73 min. Syynä kumpaankin Lehtikeli tai muu liukkaus.
kuva 14.01.2019 08:08 Teppo Niemi  
  Mutta milloin Riipan liikemnnepaikka sai sähkövalon? Millaisia kalusteita ja johtimia silloin käytettiin?

Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että sähköt olisivat tulleet 1940- ja 1950 lukujen taitteessa.
kuva 14.01.2019 08:06 Teppo Niemi  
  Jälleen kerran täytyy ihmetellä, mihin Kemijäven yöjunaliikenteen lopettamista VR.yhtymä perusteli sillä, ettei Dr16 voida käyttää vaunujen lämmitykseen.
kuva 14.01.2019 08:02 Teppo Niemi  
  Ollille ja Petrille voisi suositella tutustumista Valtionrautateiden tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosten 1960-luvun painoksiin....

Ha vaunut olivat puskimineen uusille 12 metrin aluskehyksille tehtyjä, Haa (ja myös Hab ja Hac) hieman yli 14 m vanhoille matkustajavaunujen alustoille.
kuva 28.12.2018 13:07 Teppo Niemi  
  Ja tapaninpäivänä tämä kuljetettiin Minkiölle.
kuva 28.12.2018 13:06 Teppo Niemi  
  Asemarakennus on jo saanut oikean nimikyltin: https://vaunut.org/kuva/130346
<<   >>