Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2018 07:38 | Teppo Niemi | ||
| Rautatien puhelinlinjat ovat kuvassa oikealla puolella: Siis junan numero on parillinen ja kulkusuunta etelään. | ||||
|
05.10.2018 07:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo on Tikkurilan vanha asemarakennus. | ||||
|
02.10.2018 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja taitaapi kuvassa olla myös Gep.... | ||||
|
01.10.2018 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Lisäksi kuvassa on dokumentoitu jotain pian katoavaa ja muuttuvaakin. Ensi keväänä pitäisi kait ottaa kuva vastaavalta paikalta. | ||||
|
19.09.2018 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa olla: https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/baana-keikauttaa-liikennejarjestelyja-ilmavoimat-perustaa-tukikohdan-valtatielle-231854/ , https://kiwi1.leiki.com/mtv3/mwidget?&lpage&rid=mtv-7078366&cid=mtv-7077496&tabindex=0§ion=MTV3_uutiset&wname=MTV3+widget&referer=https%3A%2F%2Fwww.mtv.fi%2Fuutiset%2Fkotimaa%2Fartikkeli%2Fseuraa-suorana-kello-14-alkaen-hornetit-jylisevat-ilmavoimien-harjoituksessa%2F7077496&crv=_ga%3D2.163972150.800045582.1537345848-1276254127.1502433312 | ||||
|
19.09.2018 09:04 | Teppo Niemi | ||
| https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jokioisten-taivas-tayttyi-havittajista-kolmen-paivan-aikana-nousuja-ja-laskuja-arviolta-400/7078366 | ||||
|
18.09.2018 07:39 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin keskellä oleva suurikokoinen laite on Kauklahti - Masala kapulasuojastukseen kuuluva koje, josta sai lupakapulan, jos liikennepaikkaväli oli vapaa. | ||||
|
13.09.2018 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Sitten vaan tutkimaan, mitä Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) arkistoidut paperit sisältävät. Sotakorvausten toimitusluetteloita on julkaistu myös kirjallisuudessa. | ||||
|
11.09.2018 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Joo Hakosiltaa tietenkin, olisi pitänyt tarkastaa.. | ||||
|
|
11.09.2018 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Lahti ei ole, koska Haarajoki, josta Keravan suunnan oikorata lähtee on oma liikennepaikka. Ja jos kriteeriksi otetaan, että jokaisen haaran päässä on oltava liikennepaikka (ei siis linjavaihde tai seisake) ja lisäksi lähtö tapahtuu jaetun liikennepaikan alueelta (siis liikennepaikan raja -merkkien välistä, niin Kouvola täyttyy. Samoin Lahti on aikannaan täyttynyt, onpa se ollut, kun kapearaiteinen Loviisan - Wesijärven rautatie otetaan mukaan, niin jopa kuuden suunnan (Riihimäki, Vesijärvi, Heinola, Kouvola sekä juurikin tuon kapearaiteisen radan myötä Niemi ja Loviisa) risteysasema. Kouvolan kohdalla on lisäksi muistettava, että aikoinaan tuota Kuusankosken rataa pääsi aina Multamäen liikennepaikalle asti. Sama koskee myös Keravaakin. | ||||
|
07.09.2018 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Jäljillä olet. Se on tosiaankin Lavassaaresta lainassa, mutta laina lienee pitkäaikainen, johtuen mm Lavassaaren rataverkon kunnosta ja veturin painosta. Tällaista informaatiota oli syysretkellä saatavissa. | ||||
|
06.09.2018 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa myös kolmikiskoraide olisi mahdollinen, mutta itse kääntyisin kuitenkin pitkän vaihteen kannalle. | ||||
|
06.09.2018 07:41 | Teppo Niemi | ||
| Mutta se, että nimikilvessä ei ole venäläisillä aakkosilla kirjoitettua muotoa, viittaa taas siihen, että kuva on Suomen itsenäisyyden ajalta. Eipä jää montaa vuotta tähän väliin.... | ||||
|
06.09.2018 07:39 | Teppo Niemi | ||
| Katettujen vaunujen tekstiasettelu viittaa siihen, että kuva on otettu ennen 1940-luvun puoltaväliä. | ||||
|
04.09.2018 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Radan sivuilta löytyy vaunusta seuraavat tiedot: Tank wagon No. 02933 Demihova Machine Building Factory, USSR (Russia) / 1964 |
||||
|
|
04.09.2018 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Kaivelin tietoja matkan kirjahankinnoistani. Altbergs - Biedrins: The Vidzeme Railway kertoo veturin valmistajaksi LKM Germany, painoksi 25,6 tn, suurimmaksi nopeudeksi 35 km/h ja kokonaispituudeksi 12 m. Valmistusvuotta en muistanut kirjoittaa lunttiin, mutta se on 1940 - ja 1950 lukujen taitteesta. Radan sivuilta löytyi oheinen tieto valmistumisajankohdasta: Lokomotiv Plant Karl Marx, Germany / 1951 Tavaraliikennettä on leveäraideverkolla jonkin verran etelän suuntaan. |
||||
|
04.09.2018 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Alavus saa äänen täältäkin. | ||||
|
03.09.2018 10:14 | Teppo Niemi | ||
| Sama raideristeys toisesta suunnasta: http://vaunut.org/kuva/128286 | ||||
|
03.09.2018 10:13 | Teppo Niemi | ||
| Sama raideristeys vastakkaisesta suunnasta: http://vaunut.org/kuva/8844 | ||||
|
03.09.2018 10:10 | Teppo Niemi | ||
| Nykyisinhän Gulbeneen ei kulje enää säännöllistä leveäraiteista henkilöliikennettä. | ||||
|
03.09.2018 10:06 | Teppo Niemi | ||
| ... ja puukiskorataa vajaan. | ||||
|
27.08.2018 10:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo alkuperäinen suojaväli suojastusopastimin oli lyhyt. Näiden lähtöopastimien jälkeinen suojastusopastin 9 oli Mäkkylän seisakelaiturin länsipäässä (Pitäjänmäen viimeiset vaihteet taas olivat itäpäässä). Tuo, samoin kuin Leppävaaran suunnasta oleva suojastuksen alkuopastin 10 korvattiin lähtöopastimien mastoihin asennetuilla esiopastimilla 1970 / 1980 lukujen vaihteessa. | ||||
|
17.08.2018 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan tuo asia ihan niin kuin Veijo kirjoittaa. Tuo Veijon kirjoittama kohta taitaa olla pari sataa metriä idenpänä..... | ||||
|
17.08.2018 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoaisin Leppävaaraa. L.M Eiksonin asetinlaitetaulu vain on jo lähtenyt uuden alueasetinlaitteen seurauksena. Ruusutorpan puolenvaihtopaikka on korvannut Leppävaaran liikenteenhoideollisessa mielessä | ||||
|
09.08.2018 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, muuta eivät matkustajapalvelun, vaan ainoastaan junakohtausten takia. Niiden pysähdykset eivät siis palvele Inkoosta / Inkooseen matkustavia | ||||
|
07.08.2018 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja kaiketi juna on menossa Pasilan alaratapihan kautta. | ||||
|
06.08.2018 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Väittäisin kyllä, että Markku Karin linkkaama ilmakuva olisi vuodelta 1969. Sitä tukee se että raide 2 on poistunut ja korvattu uudella rauteella 4u sekä raide 3 raiteella 5u. Näille raiteille kulku on siis ratapihan itälaidasta iuusien vaihdekujien kautta. Samoin kun katsoo kuvaa http://vaunut.org/kuva/127582, niin tuo ilmakuva on uudempi kuin tuo vaunut.orgin kuva 127582. Nyt pitäisi kaivaa Rautatieuutiset lehden vuosien 1968 - 1970 vuosikerrat esiin ja verrata niitä uutiskuvia näihin kuviin. | ||||
|
06.08.2018 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Edelleenkin kyseenalaistan tämän kuvan ottoajankohdan. Oma veikkaukseni olisi pari vuotta myöhemmin (Vrt Linnunlaulun kuvista käyty keskustelu). Sähköistyksestä päätellen ajankohta olisi 1969! | ||||
|
|
04.08.2018 18:35 | Teppo Niemi | ||
| Sopii myös muistaa, että ensimmäisessä vaiheessa sähköistettyjä linjaraiteita oli vain 2 kpl, ja lisäksi Helsingin asemalla sähköistettyjä raiteita olivat vain Kaisaniemen puiston puoleiset raiteet 1u - 3u. Raiteet 2 - 9 olivat sähköistämättömiä. Käskylehdet vuodelta 1968 ja 1969 kertovat osaltaan milloin ajojohtimiin kytkettiin jännite. Myös koekäytössä olleet Viikkovaroitukset olisivat erittäin hyviä tietolähteitä. Samoin eri henkilöiden ottamat kuvat Liinnunlaulun muutosesta unohtamatta tietenkään painetuja lähteitä, kuten esim. Rautatieuutiset -lehtiä. | ||||
|
|
03.08.2018 21:08 | Teppo Niemi | ||
| Jos kuva http://vaunut.org/kuva/127582 on otettu vuonna 1968, niin tämä kuva ei voi olla otettu vuomma 1966! Kuva lienee Helsinki - Tikkurila lolmannen raiteen rakentamisen ajalta. Itse tarjoaisin vuodedeksi joko 1969 tai 1970. | ||||
|
17.07.2018 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Mitä JT ja sen korjauslehdet sanovat sekä aikataulukirjan A-osa ja niiden tilalle tullut JTT sanovat eri aikoina? Ainakin aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo kohdan Tavaravaunujen sallitut akselipainot ja nopeudet - A Tavarajunat ja erikoiskiitotavarajunat - Lisämääräyksiä: 2 Vaunut erikoiskiitotavarajuniin: A Erikoiskiitotavarajunat, joiden suurin sallittu nopeus on enintään yli 75 - 85 km/h: a) Juniin saadaan liittää Gb-, Gg- ja Gdl-vaunuja korkeentaan puoleksi Tk:sta kuormattuna. ( aikaisemmin Tk = vaunun täysi kuormaus) |
||||
|
13.07.2018 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Esim. Haapamäki kuuluu juuri näihin 'kasteluviskureihin'. Eli sepelivaunut on kasteltu kuormauksen jälkeen pölyn vähentämisen vuoksi. Ja ainakin siinä oli verkostosta tulevaa vettä rajoitettu huomattavasti, jotenka veturien vesitys siitä oli toivottoman hidasta. Muistaakseni näitä 'kasteluviskureita' oli myös Pieksämäellä (laskumäen luona) ja Toijalassa (talliraiteella). Raiteen tukikerrokseen kertynyt lietemäinen maa kertoi asiasta.... |
||||
|
12.07.2018 10:37 | Teppo Niemi | ||
| Lapalionlammen penkereen itäpäästä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3614/361409/361409_1970_ei_rajoja.jpg | ||||
|
11.07.2018 10:13 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Pihlajavedellä oli mekaanisesta asetinlaitteesta (kampiasetinlaite) käännettävät pääkulkutien vaihteet. Siitä kertovat siniset kammet kuvassa http://vaunut.org/kuva/20728. | ||||
|
04.07.2018 10:19 | Teppo Niemi | ||
| Livin avoimen datan mukaan kapasiteettivaraukset on peruttu viimeksi ti 3.7.2018 21:42 - 21:43. | ||||
|
27.06.2018 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Uskoisin, että tulee. Se helpottaa työjunien liikkumista liikennepäivinä. Samoin se on parempi paikka avovaunujen säilytykseen kuin Humppila. Minkiön ratapiha kun on turhan ahdas vaunujen säilytystä ajatellen, ainakin Höyryfestarien aikaan. Ja voidaanhan tuota käyttää myös kohtausraiteenakin, jolloin tapahtumapäivinä olisi mahdollista saada lisäjuna Humppilan suuntaan, mikäli sille on tarvetta. (Esim. Leveäraiteinen museojunayhteys Humppilasta.) |
||||
|
25.06.2018 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Valtion rautateiden Vaasan konepajaa minäkin tarjoaisin juurikin sen perusteella, mitä Vaasan konepaja korjasi. | ||||
|
25.06.2018 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan tässä vaunussa K10 teli? | ||||
|
13.06.2018 20:33 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni Dm8-9 huollossa politiikkakytkin löytyi keskivaunun sähkökaapista. Sitä piti kääntää jos toinen moottori piiputti.... | ||||
|
05.06.2018 15:12 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin aikataulukirjojen rataselostusten aikataulukausilta 184 ja 139 mukaan Ollissa on ollut Porvoon suunnalta vilkkuvaloesiopastimin varustetut pääopastimet (tulo-opastimet). Porvoossa on ollut varmuuslukituksesta riippumaton pääopastin + varmuuslukitus pääkulkutien vaihteissa samojen rataosaselostusten mukaan. |
||||
|
04.06.2018 16:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja nythän on Tampereella Tammerkosken ylittävällä sillalla ollut tulipalo https://yle.fi/uutiset/3-10237116 , syyksi epäillään ohiajaneesta junasta singonneita kipinöitä. | ||||
|
26.05.2018 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Vastaavia häikäisyteippauksia oli myös Dm8-9 junissa. | ||||
|
|
26.05.2018 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Ei ole Paöopuro (uusi) vaan Palopuro (vanha). Tietoa asiasta löytyy mm. Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta, Vaaratilanne Hyvinkään ja Jokelan asemien välillä 24-4-1998 ( http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne1998/c61998rvaaratilannejunaliikenteessahyvinkaanjajokelanvalilla24.4.1998.html ) Kyseisessä tapauksessa uusi ja vanha Palopuro sekottuivat. | ||||
|
24.05.2018 07:38 | Teppo Niemi | ||
| Entisen Hopealinjan seisakkeen kohdalla. | ||||
|
17.05.2018 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Mitään kylttiä en havainnut, mutta Drehscheibe-lehden nettisivuilta löytyvän tiedon mukaan kyseessä olisi 18 602 (Henschel 21747/30, 2'C1'h4v). Hylätty Lindaun varikolla 1.7.1964. Vuonna 1969 muutettu lämmitysveturiksi ja maaliskuusta 1972 ollut Heizlok 7009 Bww Saarbrückenissä, romutettu 1983 Kehys pyörineen ja tenderin telit sijoitettuna raiteiden 14/16 laiturille vuodesta 1984. |
||||
|
16.05.2018 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Osiko P79 Iisalmeen tai P5 Joensuuhun. Molemmat olivat 1970 - 1980 lukujen taitteessa täysin puukorisista vaunuista koottuja. | ||||
|
Kuvasarja: Dampfspektakel Trier 2018 |
14.05.2018 08:47 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän ne on kuvattu samoilta tienoilta. Ensinmäisessä videossa oleva Ehrangin rinnakkaislähtö, jossa junat menevät Wittlich Hbf:lle (vasemman puoleinen) ja Gerolsteiniin. Videon alussa kuvattu TEE 91341 Koblenz Hbf - Trier Hbf kulki Ehrangin ja Trier Hbf:n välilin tavarajunien käyttämää rataa Trier Westin kautta Kreuz Konziin. Tuolle radalle on suunniteltu henkilöliikenteen palauttamista muutaman vuoden päästä.. | ||||
|
07.05.2018 14:03 | Teppo Niemi | ||
| Stömberg, Kera, Lentokonetehdas, Bilnäs, Fiskars tulevat ensiksi mieleen. | ||||
|
26.04.2018 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Toisen kuvan perusteella se olisi tuotu kesällä 1979. | ||||
|
26.04.2018 11:38 | Teppo Niemi | ||
| Paikkakaan ei taida olla Minkiö, vaan Humppila. Nykyisen Museorautatien alueella kun ei ole ollut useamman raiteen tasoristeyksiä. Ja tuo maantiekuljetukseen varattu ajoneuvo näyttää olevan taustalla odottamassa lastia.... | ||||
|
26.04.2018 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Suosittelen Rainerille tutustumista Valtion rautateiden Liikkuva kalusto -julkaisun (Se mustilla kansilla ole ruuvisidonnainen kirja, joka tunnetaan harrastajien kesken 'mustana kirjana') 1930 -luvun puolivälin jälkeisiin versioihin. | ||||