Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.03.2019 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Gd, Gb, E, F Ga, Ok, Hd, Ge, Gg ovat helposti tunnistettavissa. Taitaapa löytyä myös kuvassa https://vaunut.org/kuva/71609 Tapio Keräsen piirustuksessa esiintyvä vaunukin, joskin tekstiasettelu on ilmeisesti muuttunut. Etualalla näkyy M, H ja Hdk vaunut peräkkäin. Aivan kun kuvassa olisi myös lavettivaunukin. Liekö kuvassa siis myös Töölön sokeritehtaan rataa... | ||||
|
12.03.2019 09:17 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt Museovirasto on myöntänyt tämän vaunun katon korjauksiin 3000 € avustuksen. Avustuksen osuus koko rahoituksesta on enintään 50 %. https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulkuvalineiden_restaurointiavustukset_vuonna_2019.pdf. | ||||
|
06.03.2019 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Tarjoaisin tuolle taaemmalle vaunulle, jossa on loivempi katto sarjaksi Gd tai Gav. Pitäisi nähdä pari ensimmäistä numeroa, jotta tuohon voisi ottaa tarkempaa kantaa. Gb se ei kuitenkaan ole. | ||||
|
05.03.2019 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Tai 2 x 2Dr16. Vuosituhan vaihteessa kävin kuvaamassa junia, joiden vetovoimana oli 2 x 2Dv12, mm Kokkola - Ylivieska ja Kaskinen Seinäjoki. Kummassakin parissa oli oma miehistö. | ||||
|
28.02.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin itäisessä yhdysliikenteessä käytettyjä VGk vaunuja sekä suomalaisia Oc, Gbl / Gblk, Gb / BG sekä Hk / H sarjan vaunuja, taitaapi kuvassa olla pari Mas sarjan sepelivaunua. Hyvin tyypillistä Pasilan vaunustoa. | ||||
|
27.02.2019 17:12 | Teppo Niemi | ||
| Kumpaakaan vaunusarjaa ei ole tehty vielä vuonna 1960. Tietojeni mukaan Gbkk vaunut ovat uudistuotantoa, ja ne poikkesivat toisistaan vain jarrulaitteiden osalta. | ||||
|
27.02.2019 16:07 | Teppo Niemi | ||
| Vaunuhan on Osa laivankuljetusalustalla: https://vaunut.org/kuva/21411 kommentit. Vertaa https://vaunut.org/kuva/76840 ja https://vaunut.org/kuva/86238 | ||||
|
|
27.02.2019 15:57 | Teppo Niemi | ||
| Toinen vaihtoehtohan olisi Gbkk. | ||||
|
27.02.2019 11:55 | Teppo Niemi | ||
| Laakeripesän ohjaimet ovat levyrautaohjaimet. Laakeripesä näyttää olevan no 10. Vaunussa näkyy luokkamerkintä II. Näillä tiedoin vaunusarja on D, myöhemmin Dk. Vuodesta 1956 eteenpäin C. | ||||
|
|
27.02.2019 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Sotasaalisvaunujen listalla tämä on kirjattu Ei-vaunuksi. Samoin numerosarja on Ei-vaunujen numerosarjaa. Ja Ei vaunut 22107 - 22116 olivat silloin myös Ei-sarjaa, vaikka niissä oli sairasosasto. Pituuteen liittyen: Veikkaanpa ettei ollut pisin vaunu. Taitaa Osa olla pidempi. Mutta olisikohan tässä sama kuin tuossa reilut vuosi sitten uutisoidussa pisimmässä matkustajajunassa? Mutta hyvin todennäköistä, että pisin matkustajavaunuksi rekisteröity vaunu. |
||||
|
26.02.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Vastaava löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/126464 , jossa VKM-tunnuksen edellä on Ruotsin maatunnus, EVN-numeron maakoodi on silti 80 eli Saksa. | ||||
|
26.02.2019 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa junat lehden kuvassa kerrotaan, että se on Dm3 sarjan vaunusta. Tuota Reinon tekstissä mainitut kuvat ovat parempia kuin tuo vinkkini. | ||||
|
|
25.02.2019 10:17 | Teppo Niemi | ||
| Tuon Finnan kuvahaun tuloksiin pitää suhtautua pienellä kriittisyydellä, mikäli tarkoituksena on hakea Dm4 moottorivaunun sisäkuvia, sillä tuo haku sisältävät myös kiitojunavaunujen (KEi, KEis ja KCik) sisäkuvia. Sisäkuvista iso osa on 1. tai II lk osastosta, eli KCik (KDik) otettuja kuvia. (korjattu lyöntihuti sarjatunnuksessa) |
||||
|
|
25.02.2019 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Oletko tutustunut Junat-lehden numeroon 5/94? | ||||
|
22.02.2019 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Saamieni sotasaalisvaunujen listauksen mukaan tuolla numerolla 214´063-S oleva VGk -vaunu olisi asetettu liikenteeseen 17.4.1942 Ja jos ylläpito päätyy sotasaalisvaunujen litteroiden lisäämiseen, niin 'uusia' lisättäviä litteroita olisivat tuon listauksen perusteella ainakin: VH, VO, Ggoa (4-aks lämminvaunu), Gobo, Se, VOr (ratakiskojen kulj), VGg, Gdsk (2-aks katettu tav. vaunu joukkojen kuljetusta varten), YSru (2-aks 15 tn kant., kuuluu Valtion Ruutitehtaalle) |
||||
|
11.02.2019 15:20 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein tulkitsin Wolszynin aseman lähtevien junien luetteloa, niin tuo juna olisi höyryveturivetoisena maanantaista perjantaihin 21.1. - 8.3.2019. Lisäksi lauantaisin olisi kulussa Poznaniin juna 77751 myöskin höyryvedolla. | ||||
|
11.02.2019 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Telit ja aluskehyksen rakenne kertovat vallan muuta. Ok-vaunuissa telit olivat 1800 mm akselivälin omaavat K5 -telit. Näissä vaunuissa sen sijaan näyttäisi olevan 400 mm pidemmän akselivälin K4 -telit. K4-telit muistuttavat perusrakenteeltaan matkustajavaunuissa käytettyjä A3 telejä sillä edellytyksellä, että tavaravaunuihin tarkoitetusta telistä puuttuu kehto ja sen jousitus. Eli kyseessä ovat O sarjan vaunut. | ||||
|
07.02.2019 10:52 | Teppo Niemi | ||
| Yksiorsinen linja sopisi Taivalkosken radalle. Silloin kyseessä olisi ns. vuorottelupylväs. Taivalkosken radan puhelinlinja koostui vain suoritus- ja sellektorijohdoista (= 2 johtoparia). Normaalipylväät olivat koukkueristimin. Vastaava linja on myös Jokioisten Museorautatiellä Minkiön ja Jokioisten välillä. | ||||
|
06.02.2019 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon Siimeksen Karin ja Möntymäen Mikon toteamuksiinn liittyen. Silloin kun Pendolino-junat olivat vasta koeajovaiheessa, niin silloinen Seinäjoen matkaneuvo kysyi minulta mikä on kuurankukka. | ||||
|
29.01.2019 11:24 | Teppo Niemi | ||
| Silloin kun suomalaiset operoivat Pietarin Suomen asemaa, ei postinumeroita ollut käytössä. Mutta oma veikkaukseni liittyy kylläkin Valtion rautateihin, ja vieläpä suomalaisten hoitamaan liikennepaikan junasuoritukseen (kuvassa https://vaunut.org/kuva/3982 löytyypi tuo aseman päiväleimakin), eli Kostamus. |
||||
|
21.01.2019 14:28 | Teppo Niemi | ||
| Julian mukaan viimeisellä Kouvolaan tulevalla liikennepaikkavälillä tuo juna oli jäänyt 25 min myöhään ja Kouvolassa lisää 73 min. Syynä kumpaankin Lehtikeli tai muu liukkaus. | ||||
|
14.01.2019 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Mutta milloin Riipan liikemnnepaikka sai sähkövalon? Millaisia kalusteita ja johtimia silloin käytettiin? Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että sähköt olisivat tulleet 1940- ja 1950 lukujen taitteessa. |
||||
|
14.01.2019 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Jälleen kerran täytyy ihmetellä, mihin Kemijäven yöjunaliikenteen lopettamista VR.yhtymä perusteli sillä, ettei Dr16 voida käyttää vaunujen lämmitykseen. | ||||
|
14.01.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ollille ja Petrille voisi suositella tutustumista Valtionrautateiden tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosten 1960-luvun painoksiin.... Ha vaunut olivat puskimineen uusille 12 metrin aluskehyksille tehtyjä, Haa (ja myös Hab ja Hac) hieman yli 14 m vanhoille matkustajavaunujen alustoille. |
||||
|
28.12.2018 13:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja tapaninpäivänä tämä kuljetettiin Minkiölle. | ||||
|
28.12.2018 13:06 | Teppo Niemi | ||
| Asemarakennus on jo saanut oikean nimikyltin: https://vaunut.org/kuva/130346 | ||||
|
27.12.2018 11:09 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa. Mutta välivaunuissa olisi sähköasentajille ollut hieman töitä ainakin valaistuksen kytkentöjen osalta. Samoin latausgeneraattorit olisivat todennäköisesti olleet alimitoitettuja ainakin täydellä valaistuskuormalla. | ||||
|
19.12.2018 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Siipien nouseminen Kajaanissa loppui jo 1970-luvun lopussa, jolloin aseman edessä ollut kampiasetinlaite otettiin käyttöön. Siinä ei ollut enää siipiopastimia, vaan tulo- ja kulkutieopastimina olivat valo-opastimet. Jotenkin muistelisin, että Kajaanin siipiopastimet olivat yksisiipisiä ja varmuuslukituksesta riippumattomia. |
||||
|
15.12.2018 13:52 | Teppo Niemi | ||
| Mikä veivi? Jos tarkoitat laatikon sisältöä, niin se oli tyhjä. | ||||
|
Kuvasarja: Kempeleen junaturma 5.5.1977 |
28.11.2018 14:03 | Teppo Niemi | ||
| Tuo raportti ja myös oikeuden asiakirjat ovat mielenkiintoista luettavaa, etenkin tapahtumista Oulun junasuorittajan toimistossa ja Nokelassa. Olikohan suorittajalla ja asetinlaitemiehellä eri käsitys ratojen liikennetilanteesta? |
||||
|
27.11.2018 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Tuo alkuperäinen aikataulu on ilmeisestikin peruttu 24.10.2018 0:02, joka on Juliasta löytyvä viimeinen päivitystieto. Tuon ajetun junan aikataulussa Kouvolan tuloaika on n. 25 myöhempi. | ||||
|
26.11.2018 08:51 | Teppo Niemi | ||
| On. Ja Käskylehdet ovat erittäin hyvä tietolähde, mitä tulee tuohon neuvostoliitossa tahpahtuneiden suomalaisten varioituneiden vaunujen tilalle annettuihin vaunuihin. Käsittääkseni yksi tuollainen vaunu on edelleenkin olemassa. Vaunu on käsittääkseni liikkunut valtion rataverkolla ainakin 03.08.2014 - 5.8.2014. |
||||
|
12.11.2018 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja ilmeisestikin tämän vuoden (2018) joulupukin juniin liittyvä kalustonsiirtojuna on vielä hieman pidempi.... | ||||
|
12.11.2018 12:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon tulkintaanhan löytyy apuja mm.: https://vaunut.org/kuva/53293 | ||||
|
05.11.2018 11:37 | Teppo Niemi | ||
| Hertmannin Mikolle: Pukinmäki oli tavaraliikenteen kannalta 'perinteisen' linjavaihteen tyyppinen. Eli siellä oli vain yksi pistoraide, jolle vaihde oli vain läntiseltä pääraiteelta. Eli tuskin Pukinmäessä oli omaa Veto-Jussia. Pitäjänmäen Veto-Jussi taas hoisi Huopalahden ja Leppävaaran vaihtotyöt ainakin 1970-luvulla (Leppävaaran osalta myös 1980-luvulla) |
||||
|
02.11.2018 07:42 | Teppo Niemi | ||
| Sarviraudoista pystyy päättelemään, että tämän vaunun raideleveys on ollut aikoinaan 1435 mm. | ||||
|
31.10.2018 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Pohtikaapas Nuution tekstiä vasten, jos tuolla tapahtuisi vastaava kuin ICE 511 (ICE3, 403/406 6xx) tulipalo 'muuntajavaunussa 12.10.2018 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11313.0 . Videopätkä palavasta junasta löytyypi: https://www.swr.de/swraktuell/rheinland-pfalz/koblenz/Autobahn-3-gesperrt-ICE-wegen-Brandes-bei-Dierdorf-evakuiert,ice-brennt-neben-a3-100.html | ||||
|
11.10.2018 07:38 | Teppo Niemi | ||
| Rautatien puhelinlinjat ovat kuvassa oikealla puolella: Siis junan numero on parillinen ja kulkusuunta etelään. | ||||
|
05.10.2018 07:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo on Tikkurilan vanha asemarakennus. | ||||
|
02.10.2018 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja taitaapi kuvassa olla myös Gep.... | ||||
|
01.10.2018 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Lisäksi kuvassa on dokumentoitu jotain pian katoavaa ja muuttuvaakin. Ensi keväänä pitäisi kait ottaa kuva vastaavalta paikalta. | ||||
|
19.09.2018 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa olla: https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/baana-keikauttaa-liikennejarjestelyja-ilmavoimat-perustaa-tukikohdan-valtatielle-231854/ , https://kiwi1.leiki.com/mtv3/mwidget?&lpage&rid=mtv-7078366&cid=mtv-7077496&tabindex=0§ion=MTV3_uutiset&wname=MTV3+widget&referer=https%3A%2F%2Fwww.mtv.fi%2Fuutiset%2Fkotimaa%2Fartikkeli%2Fseuraa-suorana-kello-14-alkaen-hornetit-jylisevat-ilmavoimien-harjoituksessa%2F7077496&crv=_ga%3D2.163972150.800045582.1537345848-1276254127.1502433312 | ||||
|
19.09.2018 09:04 | Teppo Niemi | ||
| https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jokioisten-taivas-tayttyi-havittajista-kolmen-paivan-aikana-nousuja-ja-laskuja-arviolta-400/7078366 | ||||
|
18.09.2018 07:39 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin keskellä oleva suurikokoinen laite on Kauklahti - Masala kapulasuojastukseen kuuluva koje, josta sai lupakapulan, jos liikennepaikkaväli oli vapaa. | ||||
|
13.09.2018 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Sitten vaan tutkimaan, mitä Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) arkistoidut paperit sisältävät. Sotakorvausten toimitusluetteloita on julkaistu myös kirjallisuudessa. | ||||
|
11.09.2018 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Joo Hakosiltaa tietenkin, olisi pitänyt tarkastaa.. | ||||
|
|
11.09.2018 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Lahti ei ole, koska Haarajoki, josta Keravan suunnan oikorata lähtee on oma liikennepaikka. Ja jos kriteeriksi otetaan, että jokaisen haaran päässä on oltava liikennepaikka (ei siis linjavaihde tai seisake) ja lisäksi lähtö tapahtuu jaetun liikennepaikan alueelta (siis liikennepaikan raja -merkkien välistä, niin Kouvola täyttyy. Samoin Lahti on aikannaan täyttynyt, onpa se ollut, kun kapearaiteinen Loviisan - Wesijärven rautatie otetaan mukaan, niin jopa kuuden suunnan (Riihimäki, Vesijärvi, Heinola, Kouvola sekä juurikin tuon kapearaiteisen radan myötä Niemi ja Loviisa) risteysasema. Kouvolan kohdalla on lisäksi muistettava, että aikoinaan tuota Kuusankosken rataa pääsi aina Multamäen liikennepaikalle asti. Sama koskee myös Keravaakin. | ||||
|
07.09.2018 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Jäljillä olet. Se on tosiaankin Lavassaaresta lainassa, mutta laina lienee pitkäaikainen, johtuen mm Lavassaaren rataverkon kunnosta ja veturin painosta. Tällaista informaatiota oli syysretkellä saatavissa. | ||||
|
06.09.2018 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa myös kolmikiskoraide olisi mahdollinen, mutta itse kääntyisin kuitenkin pitkän vaihteen kannalle. | ||||
|
06.09.2018 07:41 | Teppo Niemi | ||
| Mutta se, että nimikilvessä ei ole venäläisillä aakkosilla kirjoitettua muotoa, viittaa taas siihen, että kuva on Suomen itsenäisyyden ajalta. Eipä jää montaa vuotta tähän väliin.... | ||||
|
06.09.2018 07:39 | Teppo Niemi | ||
| Katettujen vaunujen tekstiasettelu viittaa siihen, että kuva on otettu ennen 1940-luvun puoltaväliä. | ||||