Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.04.2018 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Suosittelen Rainerille tutustumista Valtion rautateiden Liikkuva kalusto -julkaisun (Se mustilla kansilla ole ruuvisidonnainen kirja, joka tunnetaan harrastajien kesken 'mustana kirjana') 1930 -luvun puolivälin jälkeisiin versioihin. | ||||
|
26.04.2018 07:49 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaan, että tuo rättäri on Timo Anttalaisen, joka siihen aikaan kuului Museorautatien aktiiveihin. Sen kyydissä tuli monet kerrat tultua Minkiölle. | ||||
|
26.04.2018 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Epäilen tuota vuotta kovastikin. Sillä kuvan https://vaunut.org/kuva/85297 yhteydessä oleva Esa J Rintamäen kommetti kertoo vaunun hylätyn vuonna 1980. Kenellä on Resiinat vuosilta 1979, 1980 ja 1981 voisi tutkia, mitä ne kertovat. Siihen aikaan Museorautatieyhdistys ry:n toimintakertomukset julkaistiin aina 1 numerossa. Eli ne lienevät yksinkertaisin tarkastuskohde. | ||||
|
|
25.04.2018 12:38 | Teppo Niemi | ||
| Tuo vuoden 1956 numeromuutos liittyy siihen, että III luokka poistui käytöstä ja entistä I ja II luokan vaunuista tuli 1. luokan vaunuja. Tarkemmin vaunukohtaisista muutoksista KO 240 / 618 5.4.1956. | ||||
|
|
25.04.2018 10:33 | Teppo Niemi | ||
| Ellen väärin muista, niin se on 21915. Näin olen ainakin todennut yhden kommentin perusteella. | ||||
|
18.04.2018 14:10 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisi, että niitä olisi ollut Riihimäelle useampia. Ja lisäksi K-juna Keravalle 16.10 (jossakin vaiheessa 16.25) Ja huhtikuussa 1987 taidettiin ajaa viimeinen... |
||||
|
16.04.2018 09:45 | Teppo Niemi | ||
| Paikasta olen eri mieltä. Arolammen puolenvaihtopaikka rakennettiin vasta neljännesvuosisata myöhemmin. Ja jos höyryveturin vetämä juna olisi tulossa Helsingistä, pitäisi Riihimäen Korttion tulo-opastin olla jokin muu kuin B½. Oma veikkaukseni paikasta olisi Jokela - Takoja, jolloin kuvassa näkyvä opastin olisi Jokelan pohjoinen tulo-opastin. |
||||
|
11.04.2018 10:23 | Teppo Niemi | ||
| Vastaus löytyy kun valitsee valintalehden Haku ja sieltä menee liikennepaikat osioon. Kirjoittaa hakukenttään Nimi liikennepaikan nimen, eli tässä tapauksessa Tavastila. Sen jälkeen painaa Hae -painiketta. Tulos: Lyh.:Tsl Nimi: Tavastila Ratakm: 228+854 Rataosa: Kouvola–Kotkan satama Avattu: 01.10.1890 Tavaraliikenne lopetettu: 01.06.1971 Samoin kysymystä edellisestä kommentista löytyy sijaintia koskevaa lisätietoa. |
||||
|
06.04.2018 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, ajalta jolloin matkustajajunissa oli Turistissa mainittuja 'suoria' vaunuja, ja jolloin matkustajajunienkin osalta matkalla tehtiin vaihtotöitä. Samalla reitillä oli kulussa myös makuuvaunukin. |
||||
|
04.04.2018 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Puukoriset junat ovat taas Kirkkonummen (etualalla) ja Hangon (taaempana) henkilöjunat. | ||||
|
29.03.2018 07:43 | Teppo Niemi | ||
| On kolkutellut.... | ||||
|
26.03.2018 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Veturihan on nyttemmin myyty Saksaan, jossa veturi kunnostettaneen museoradalle liikennekäyttöön. | ||||
|
26.03.2018 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Karjaa - Salo rataosuuden perusparannustöiden yhteydessä 1980-luvun loppupuolella muutettiin monissa vielä kohdissa avojohtolinjan kulkulkua vanhan- ja uuden linjauksen liittymispaikkojen lähellä. | ||||
|
22.03.2018 07:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja muista kuin risteysmerkkien ylläpidosta vastaa tien ylläpitäjä. Eli kyseisen merkin oikeellisuus on tienpitäjän vastuulla. | ||||
|
19.03.2018 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Ratkaisu löytynee siitä, miten kaluston etupään määritelmä on muuttunut aikojen kuluessa... | ||||
|
16.03.2018 07:46 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni 1990-luvullakin vedettiin Helsinki - Tampere välin pikajunia dieselveturein. Näin menetellen ei Tampereella tarvinnut vaihtaa veturia. Ja Arin kommenttiin liittyen, tuo ruuhkasuunnan mukainen käyttö itäisimmällä raiteella alkoi reilusti ennen kolmannen raiteen valmistumista Keravalle saakka. |
||||
|
15.03.2018 16:34 | Teppo Niemi | ||
| (Joensuu -) Lieksa - Nurmes (- Kontiomäki). Vaunut.orgin liikennepaikkahaulla tuo on helppo selvittää. | ||||
|
15.03.2018 07:37 | Teppo Niemi | ||
| VR-yhtymä Oy:n liikennetiedotteet ovat kertoneet Tampere - Vilppula - Keuruu junien olleen peruttuja ja korvatun linja-autoin useampana päivänä. | ||||
|
08.03.2018 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan molemmat risteysvaihteet (engelsmannit) ovat ristiinkytkettyjä ja käännetään paikallisesti yhdestä Benderin-tyyppisestä asettimesta. Vaihteen kohdalla olevat lankkukanavat liittyvät vaihteen kääntötankojen suojaukseen. ( Vert kuva https://vaunut.org/kuva/31277 ) | ||||
|
08.03.2018 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on Helsingistä, kuten koko valtion verkolla (lukuunottamatta Suonenjoki - Iisvesi rataa aina 1990-luvulle saakka, nykytilasta ei tietoa), kilometrilaskennan lähtöpiste on Helsingissä, likimain Kaivokadun tasalla. Nuo kilometrit tulevat Hämeenlinnan - Tampereen - Haapamäen - Jyväskylän kautta. |
||||
|
08.03.2018 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Maaston perusteella pidän epätodennäköisenä vanhan linjauksen. Se olisi johtanut todella hölmöihin kaltevuuksiin. Vanhoista painetuista kartoista löytyvä Topografikartta vuodelta 1932 ei myöskään anna viitteitä vanhasta linjauksesta. Samaisessa kartassa rantarata näyttää kulkevan Huopalahdessa vielä alkuperäistä linjausta. Sen sijaan seuraavassa versiossa linjaus on Huopalahdessa muuttunut, vanha linjaus on kuitenkin kartassa nähtävissä. | ||||
|
08.03.2018 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoisin vaunuksi HKR2. Perusteena on vaunussa, viidennen ikkunan jälkeen oleva sivuovi, joka tehtiin vaunnuun muutostyönä entisen II lk osastoon. Oliko vastaava muutostyö tehty myös HKR3:een? | ||||
|
06.03.2018 15:40 | Teppo Niemi | ||
| Itse aloittaisin tutkinnan siitä mitä kyseisenä ajanjaksona voimassa olevat paineastiasäädökset sanovat kyseisen tehon omaavan kattilalaitoksen käyttäjältä vaadittavan. Käytetyn paineen maksimi taas löytynee kyseisen verkoston kattilan tarkastuspapereista, sillä paine ei voi olla suurempi kuin se mille verkosto on mitoitettu, ellei välissä ole paineensäädintä. |
||||
|
06.03.2018 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Jep älä muuta sano. Tulee mieleen 1980-luvun puolivälin laskelmat kaventaa Rogslagsbahnin (meniköhän tuo oikein?) risteysvaihde 750 mm raideleveydelle.... Olisi tarvinnut kielien uudelleenkoneistukset, eli eipä onnistu... | ||||
|
05.03.2018 15:40 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni ei ole nosturivaunu sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan 'omatekoinen' käytettyjä osia hyödyntänyt vesakkoleikkuri. | ||||
|
05.03.2018 15:02 | Teppo Niemi | ||
| Ja itselleni ensimmäinen tutustuminen näihin niskatuellisilla penkeillä varustettuihin lättähattuihin tapahtui juurikin Joensuu - Oulu lätässä. Siihen aikaan iltalätät kohtasivat Maanselän asemalla, jossa oli asemakahvio. | ||||
|
02.03.2018 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautatiet Liikennejaosto 17.1.1980:VR:n rekistöröimät henkilövaunut 01.01.1980 kertoo, että vaunujen 2776 - 2186, 2456 - 2485 sekä 2750 - 2767 sarja on Em. Sen sijaan ERIKOISYHDISTELMÄ VAUNUISTA 1.1.1972 Moottorivaunut ja henkilövaunut kertoo seuraavaa: Cm 1 lk makuuvaunuja numerosarja 2171 - 2186 vaunujen lkm 15 CEm 1ja 2 lk makuuvaunuja numerosarja 2454 - 2485 vaunujen lkm 31 Em 2 lk makuuvaunuja numerosarja 2746 - 2767 vaunujen lkm 21 |
||||
|
26.02.2018 07:51 | Teppo Niemi | ||
| 103245 | ||||
|
22.02.2018 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Vinkkinä Kdh... Ja niiden myöhemmät vaiheet.... | ||||
|
20.02.2018 13:11 | Teppo Niemi | ||
| Jep ja tuo loppuhan, josta selviää omistaja, on B-BTK | ||||
|
19.02.2018 13:43 | Teppo Niemi | ||
| Lindau Hbf:n liikenteessä on lähivuosina luvassa suuria muutoksia: mm EC-junat eivät jatkossa tule enää Hbf:lle, jotenka sveitsiläisveturit lienevät muutaman vuoden päästä harvinaisuuksia: https://bauprojekte.deutschebahn.com/media/projects/5094/docs/BR-Bahnknoten-Lindau-201802.pdf |
||||
|
19.02.2018 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja niiden lkiilauksessa käytettyjen ratakiskonaulojen nimitys oli jäänaula. | ||||
|
19.02.2018 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Näin minäkin muistelen. Yksi kesä (oliko se peräti viimeinen kesä, jolloin Pr1 776 kattila-aikaa oli jäljellä), veturi oli ainoa käyttökunnossa ollut höyryveturi Haapamäellä | ||||
|
12.02.2018 11:43 | Teppo Niemi | ||
| Näin on. Teollisuuslaitosten porteissa on muistona Seis-levyt ajalta, jolloin rautatiekuljetuksia käytettiin. Onpa tällä raiteella kulkenut jopa matkustajajunakin. |
||||
|
09.02.2018 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Taisi Esa arvaus mennä pieleen... Båtvikin järjestelijä on mennyt ohitse jo aikoja sitten.... | ||||
|
26.01.2018 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuva ajalta, jolloin Neuvostoliitossa siirtyminen keskuspuskimiin alkaa olla valmiina: https://vaunut.org/kuva/124714 | ||||
|
24.01.2018 10:33 | Teppo Niemi | ||
| Mitä mastoa tarkoitat? | ||||
|
24.01.2018 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja signaaliohjesääntöjen aikaan jopa 'vapaata kulkua'. Opasteväreissä kun on tapahtunut Suomen rautateillä 156 vuoden aikana muutoksia. Viimeinen jäänne valkoisen vapaan kulun merkityksestä taisi poistua ensimmäisen JT:n myötä. Silloin esiopastimen värit vaihtoivat merkitystään.... |
||||
|
23.01.2018 11:58 | Teppo Niemi | ||
| Saksan rautateiden Signalbuch (SB) (joka siis vastaa meikäläistä JT:n opasteosiota) Weichensignale (Wn) kertoo sen, mistä tässä on kyse. Opushan löytyy esim: http://www.hgk.de/images/downloads/DB-Richtlinie-301.pdf HSB:n rataverkolta näitä löytyi lähes kaikilta liikennepaikolta, joilla junakohtaukset olivat mahdollisia. |
||||
|
23.01.2018 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Raiteella 5A on myöskin lähtevä juna. Petrin kommentin perusteella se voisi olla 17.30 lähtevä Keravan juna, jolloin raiteella 5 olisi lähtöön valmistautuva klo 17.20 juna Kirkkonummelle. | ||||
|
22.01.2018 15:24 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni siellä ei romutettu yhtään porkkanaa... Yksi runko oli siellä odottamassa kohtaloaan, mutta se hinattiin vielä Turkuun, jossa se sitten romutettiin. | ||||
|
17.01.2018 07:53 | Teppo Niemi | ||
| H vaunusta tehty Hdk, joka sai 1940-luvun alussa sarjamerkin Hv | ||||
|
03.01.2018 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Vai pitäisikö todeta, että raivaustoimintaa. Olikohan tässä ongelman syynä raiteen leviäminen lavettivaunun alla. Vaunua piti keventää, jotta se saatiin takaisin kiskoille. |
||||
|
03.01.2018 09:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt vuoden 2018 alkaessa nopeusrajoituksen alkumerkki on jälleen samoilla paikoilla Kiipuntien tasoristeyksen jälkeen. | ||||
|
02.01.2018 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Sähköjunaliikennehän alkoi 26.1.1969. Silloin ei vielä oltu aloitettu raiteistomuutoksia muualla kuin Kaisaniemen puiston puoleisilla raiteilla. Mutta kun katsoo Tapio Keräsen ja Pave Saarisen yms. kuvia Helsingin asemalta vuodelta 1970, on raidemuutokset pääosin jo tehty ja sähköjunaliikenne raiteille 4 - 11 on aluillaan. Eli todennäköisin ajankohta olisi juurikin kuvan otsikon teksti huomioiden 1969. | ||||
|
02.01.2018 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Junalauta.netissä on julkaisti LIVIn avoimeen dataan perustuvaa tilastoa eri museo-operaattoreiden suoritteista: http://junalauta.net/forum/index.php?topic=831.msg10604;topicseen#msg10604 | ||||
|
|
02.01.2018 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Lähtöraide kaukojunalle näyttää oudolta: Paikallisjunien lähtöraide 6. Ja taustalla näkyy olevan Cik sarjan kahvilavaunu, jossa oli myös 1 lk normaali osasto. |
||||
|
29.12.2017 17:49 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuten yksi Haapamäkeläinen konduktööri kerran kuuluttu P441 Tampereella junan lähdön viivästyessä. | ||||
|
29.12.2017 16:05 | Teppo Niemi | ||
| Älä Jyrki yritä huijata.... Vaunun viimeinen käytössäollut numero pitäisi löytyä vaunun eteisestä (siis sisältä) | ||||
|
29.12.2017 16:00 | Teppo Niemi | ||
| Eipä se säästynyt. Käsittääkseni romuttaja kypsyi pähkäilyyn vaunun pelastamisesta. Mutta jotkin osat jatkoivat sen jälkeen palvelusta vieläkin jäljellä olevassa F-sarjan vaunussa. | ||||
|
|
29.12.2017 10:10 | Teppo Niemi | ||
| Viitisen vuotta sitten muistelin toisen kuvan yhteydessä, että pidempään Minkiöllä olleen vaunun loppunumerot olisivat olleet -17. Täytyy tarkastaa nuo numerot, kunhan menen seuraavan kerran Minkiölle, ellei joku ehdi tekemään sitä ennen.... | ||||