Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2018 13:06 | Teppo Niemi | ||
| Asemarakennus on jo saanut oikean nimikyltin: https://vaunut.org/kuva/130346 | ||||
|
27.12.2018 11:09 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa. Mutta välivaunuissa olisi sähköasentajille ollut hieman töitä ainakin valaistuksen kytkentöjen osalta. Samoin latausgeneraattorit olisivat todennäköisesti olleet alimitoitettuja ainakin täydellä valaistuskuormalla. | ||||
|
19.12.2018 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Siipien nouseminen Kajaanissa loppui jo 1970-luvun lopussa, jolloin aseman edessä ollut kampiasetinlaite otettiin käyttöön. Siinä ei ollut enää siipiopastimia, vaan tulo- ja kulkutieopastimina olivat valo-opastimet. Jotenkin muistelisin, että Kajaanin siipiopastimet olivat yksisiipisiä ja varmuuslukituksesta riippumattomia. |
||||
|
15.12.2018 13:52 | Teppo Niemi | ||
| Mikä veivi? Jos tarkoitat laatikon sisältöä, niin se oli tyhjä. | ||||
|
Kuvasarja: Kempeleen junaturma 5.5.1977 |
28.11.2018 14:03 | Teppo Niemi | ||
| Tuo raportti ja myös oikeuden asiakirjat ovat mielenkiintoista luettavaa, etenkin tapahtumista Oulun junasuorittajan toimistossa ja Nokelassa. Olikohan suorittajalla ja asetinlaitemiehellä eri käsitys ratojen liikennetilanteesta? |
||||
|
27.11.2018 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Tuo alkuperäinen aikataulu on ilmeisestikin peruttu 24.10.2018 0:02, joka on Juliasta löytyvä viimeinen päivitystieto. Tuon ajetun junan aikataulussa Kouvolan tuloaika on n. 25 myöhempi. | ||||
|
26.11.2018 08:51 | Teppo Niemi | ||
| On. Ja Käskylehdet ovat erittäin hyvä tietolähde, mitä tulee tuohon neuvostoliitossa tahpahtuneiden suomalaisten varioituneiden vaunujen tilalle annettuihin vaunuihin. Käsittääkseni yksi tuollainen vaunu on edelleenkin olemassa. Vaunu on käsittääkseni liikkunut valtion rataverkolla ainakin 03.08.2014 - 5.8.2014. |
||||
|
12.11.2018 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja ilmeisestikin tämän vuoden (2018) joulupukin juniin liittyvä kalustonsiirtojuna on vielä hieman pidempi.... | ||||
|
12.11.2018 12:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon tulkintaanhan löytyy apuja mm.: https://vaunut.org/kuva/53293 | ||||
|
05.11.2018 11:37 | Teppo Niemi | ||
| Hertmannin Mikolle: Pukinmäki oli tavaraliikenteen kannalta 'perinteisen' linjavaihteen tyyppinen. Eli siellä oli vain yksi pistoraide, jolle vaihde oli vain läntiseltä pääraiteelta. Eli tuskin Pukinmäessä oli omaa Veto-Jussia. Pitäjänmäen Veto-Jussi taas hoisi Huopalahden ja Leppävaaran vaihtotyöt ainakin 1970-luvulla (Leppävaaran osalta myös 1980-luvulla) |
||||
|
02.11.2018 07:42 | Teppo Niemi | ||
| Sarviraudoista pystyy päättelemään, että tämän vaunun raideleveys on ollut aikoinaan 1435 mm. | ||||
|
31.10.2018 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Pohtikaapas Nuution tekstiä vasten, jos tuolla tapahtuisi vastaava kuin ICE 511 (ICE3, 403/406 6xx) tulipalo 'muuntajavaunussa 12.10.2018 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11313.0 . Videopätkä palavasta junasta löytyypi: https://www.swr.de/swraktuell/rheinland-pfalz/koblenz/Autobahn-3-gesperrt-ICE-wegen-Brandes-bei-Dierdorf-evakuiert,ice-brennt-neben-a3-100.html | ||||
|
11.10.2018 07:38 | Teppo Niemi | ||
| Rautatien puhelinlinjat ovat kuvassa oikealla puolella: Siis junan numero on parillinen ja kulkusuunta etelään. | ||||
|
05.10.2018 07:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo on Tikkurilan vanha asemarakennus. | ||||
|
02.10.2018 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja taitaapi kuvassa olla myös Gep.... | ||||
|
01.10.2018 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Lisäksi kuvassa on dokumentoitu jotain pian katoavaa ja muuttuvaakin. Ensi keväänä pitäisi kait ottaa kuva vastaavalta paikalta. | ||||
|
19.09.2018 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa olla: https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/baana-keikauttaa-liikennejarjestelyja-ilmavoimat-perustaa-tukikohdan-valtatielle-231854/ , https://kiwi1.leiki.com/mtv3/mwidget?&lpage&rid=mtv-7078366&cid=mtv-7077496&tabindex=0§ion=MTV3_uutiset&wname=MTV3+widget&referer=https%3A%2F%2Fwww.mtv.fi%2Fuutiset%2Fkotimaa%2Fartikkeli%2Fseuraa-suorana-kello-14-alkaen-hornetit-jylisevat-ilmavoimien-harjoituksessa%2F7077496&crv=_ga%3D2.163972150.800045582.1537345848-1276254127.1502433312 | ||||
|
19.09.2018 09:04 | Teppo Niemi | ||
| https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jokioisten-taivas-tayttyi-havittajista-kolmen-paivan-aikana-nousuja-ja-laskuja-arviolta-400/7078366 | ||||
|
18.09.2018 07:39 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin keskellä oleva suurikokoinen laite on Kauklahti - Masala kapulasuojastukseen kuuluva koje, josta sai lupakapulan, jos liikennepaikkaväli oli vapaa. | ||||
|
13.09.2018 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Sitten vaan tutkimaan, mitä Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) arkistoidut paperit sisältävät. Sotakorvausten toimitusluetteloita on julkaistu myös kirjallisuudessa. | ||||
|
11.09.2018 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Joo Hakosiltaa tietenkin, olisi pitänyt tarkastaa.. | ||||
|
|
11.09.2018 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Lahti ei ole, koska Haarajoki, josta Keravan suunnan oikorata lähtee on oma liikennepaikka. Ja jos kriteeriksi otetaan, että jokaisen haaran päässä on oltava liikennepaikka (ei siis linjavaihde tai seisake) ja lisäksi lähtö tapahtuu jaetun liikennepaikan alueelta (siis liikennepaikan raja -merkkien välistä, niin Kouvola täyttyy. Samoin Lahti on aikannaan täyttynyt, onpa se ollut, kun kapearaiteinen Loviisan - Wesijärven rautatie otetaan mukaan, niin jopa kuuden suunnan (Riihimäki, Vesijärvi, Heinola, Kouvola sekä juurikin tuon kapearaiteisen radan myötä Niemi ja Loviisa) risteysasema. Kouvolan kohdalla on lisäksi muistettava, että aikoinaan tuota Kuusankosken rataa pääsi aina Multamäen liikennepaikalle asti. Sama koskee myös Keravaakin. | ||||
|
07.09.2018 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Jäljillä olet. Se on tosiaankin Lavassaaresta lainassa, mutta laina lienee pitkäaikainen, johtuen mm Lavassaaren rataverkon kunnosta ja veturin painosta. Tällaista informaatiota oli syysretkellä saatavissa. | ||||
|
06.09.2018 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa myös kolmikiskoraide olisi mahdollinen, mutta itse kääntyisin kuitenkin pitkän vaihteen kannalle. | ||||
|
06.09.2018 07:41 | Teppo Niemi | ||
| Mutta se, että nimikilvessä ei ole venäläisillä aakkosilla kirjoitettua muotoa, viittaa taas siihen, että kuva on Suomen itsenäisyyden ajalta. Eipä jää montaa vuotta tähän väliin.... | ||||
|
06.09.2018 07:39 | Teppo Niemi | ||
| Katettujen vaunujen tekstiasettelu viittaa siihen, että kuva on otettu ennen 1940-luvun puoltaväliä. | ||||
|
04.09.2018 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Radan sivuilta löytyy vaunusta seuraavat tiedot: Tank wagon No. 02933 Demihova Machine Building Factory, USSR (Russia) / 1964 |
||||
|
|
04.09.2018 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Kaivelin tietoja matkan kirjahankinnoistani. Altbergs - Biedrins: The Vidzeme Railway kertoo veturin valmistajaksi LKM Germany, painoksi 25,6 tn, suurimmaksi nopeudeksi 35 km/h ja kokonaispituudeksi 12 m. Valmistusvuotta en muistanut kirjoittaa lunttiin, mutta se on 1940 - ja 1950 lukujen taitteesta. Radan sivuilta löytyi oheinen tieto valmistumisajankohdasta: Lokomotiv Plant Karl Marx, Germany / 1951 Tavaraliikennettä on leveäraideverkolla jonkin verran etelän suuntaan. |
||||
|
04.09.2018 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Alavus saa äänen täältäkin. | ||||
|
03.09.2018 10:14 | Teppo Niemi | ||
| Sama raideristeys toisesta suunnasta: https://vaunut.org/kuva/128286 | ||||
|
03.09.2018 10:13 | Teppo Niemi | ||
| Sama raideristeys vastakkaisesta suunnasta: https://vaunut.org/kuva/8844 | ||||
|
03.09.2018 10:10 | Teppo Niemi | ||
| Nykyisinhän Gulbeneen ei kulje enää säännöllistä leveäraiteista henkilöliikennettä. | ||||
|
03.09.2018 10:06 | Teppo Niemi | ||
| ... ja puukiskorataa vajaan. | ||||
|
27.08.2018 10:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo alkuperäinen suojaväli suojastusopastimin oli lyhyt. Näiden lähtöopastimien jälkeinen suojastusopastin 9 oli Mäkkylän seisakelaiturin länsipäässä (Pitäjänmäen viimeiset vaihteet taas olivat itäpäässä). Tuo, samoin kuin Leppävaaran suunnasta oleva suojastuksen alkuopastin 10 korvattiin lähtöopastimien mastoihin asennetuilla esiopastimilla 1970 / 1980 lukujen vaihteessa. | ||||
|
17.08.2018 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan tuo asia ihan niin kuin Veijo kirjoittaa. Tuo Veijon kirjoittama kohta taitaa olla pari sataa metriä idenpänä..... | ||||
|
17.08.2018 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoaisin Leppävaaraa. L.M Eiksonin asetinlaitetaulu vain on jo lähtenyt uuden alueasetinlaitteen seurauksena. Ruusutorpan puolenvaihtopaikka on korvannut Leppävaaran liikenteenhoideollisessa mielessä | ||||
|
09.08.2018 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, muuta eivät matkustajapalvelun, vaan ainoastaan junakohtausten takia. Niiden pysähdykset eivät siis palvele Inkoosta / Inkooseen matkustavia | ||||
|
07.08.2018 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja kaiketi juna on menossa Pasilan alaratapihan kautta. | ||||
|
06.08.2018 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Väittäisin kyllä, että Markku Karin linkkaama ilmakuva olisi vuodelta 1969. Sitä tukee se että raide 2 on poistunut ja korvattu uudella rauteella 4u sekä raide 3 raiteella 5u. Näille raiteille kulku on siis ratapihan itälaidasta iuusien vaihdekujien kautta. Samoin kun katsoo kuvaa https://vaunut.org/kuva/127582, niin tuo ilmakuva on uudempi kuin tuo vaunut.orgin kuva 127582. Nyt pitäisi kaivaa Rautatieuutiset lehden vuosien 1968 - 1970 vuosikerrat esiin ja verrata niitä uutiskuvia näihin kuviin. | ||||
|
06.08.2018 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Edelleenkin kyseenalaistan tämän kuvan ottoajankohdan. Oma veikkaukseni olisi pari vuotta myöhemmin (Vrt Linnunlaulun kuvista käyty keskustelu). Sähköistyksestä päätellen ajankohta olisi 1969! | ||||
|
|
04.08.2018 18:35 | Teppo Niemi | ||
| Sopii myös muistaa, että ensimmäisessä vaiheessa sähköistettyjä linjaraiteita oli vain 2 kpl, ja lisäksi Helsingin asemalla sähköistettyjä raiteita olivat vain Kaisaniemen puiston puoleiset raiteet 1u - 3u. Raiteet 2 - 9 olivat sähköistämättömiä. Käskylehdet vuodelta 1968 ja 1969 kertovat osaltaan milloin ajojohtimiin kytkettiin jännite. Myös koekäytössä olleet Viikkovaroitukset olisivat erittäin hyviä tietolähteitä. Samoin eri henkilöiden ottamat kuvat Liinnunlaulun muutosesta unohtamatta tietenkään painetuja lähteitä, kuten esim. Rautatieuutiset -lehtiä. | ||||
|
|
03.08.2018 21:08 | Teppo Niemi | ||
| Jos kuva https://vaunut.org/kuva/127582 on otettu vuonna 1968, niin tämä kuva ei voi olla otettu vuomma 1966! Kuva lienee Helsinki - Tikkurila lolmannen raiteen rakentamisen ajalta. Itse tarjoaisin vuodedeksi joko 1969 tai 1970. | ||||
|
17.07.2018 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Mitä JT ja sen korjauslehdet sanovat sekä aikataulukirjan A-osa ja niiden tilalle tullut JTT sanovat eri aikoina? Ainakin aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo kohdan Tavaravaunujen sallitut akselipainot ja nopeudet - A Tavarajunat ja erikoiskiitotavarajunat - Lisämääräyksiä: 2 Vaunut erikoiskiitotavarajuniin: A Erikoiskiitotavarajunat, joiden suurin sallittu nopeus on enintään yli 75 - 85 km/h: a) Juniin saadaan liittää Gb-, Gg- ja Gdl-vaunuja korkeentaan puoleksi Tk:sta kuormattuna. ( aikaisemmin Tk = vaunun täysi kuormaus) |
||||
|
13.07.2018 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Esim. Haapamäki kuuluu juuri näihin 'kasteluviskureihin'. Eli sepelivaunut on kasteltu kuormauksen jälkeen pölyn vähentämisen vuoksi. Ja ainakin siinä oli verkostosta tulevaa vettä rajoitettu huomattavasti, jotenka veturien vesitys siitä oli toivottoman hidasta. Muistaakseni näitä 'kasteluviskureita' oli myös Pieksämäellä (laskumäen luona) ja Toijalassa (talliraiteella). Raiteen tukikerrokseen kertynyt lietemäinen maa kertoi asiasta.... |
||||
|
12.07.2018 10:37 | Teppo Niemi | ||
| Lapalionlammen penkereen itäpäästä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3614/361409/361409_1970_ei_rajoja.jpg | ||||
|
11.07.2018 10:13 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Pihlajavedellä oli mekaanisesta asetinlaitteesta (kampiasetinlaite) käännettävät pääkulkutien vaihteet. Siitä kertovat siniset kammet kuvassa https://vaunut.org/kuva/20728. | ||||
|
04.07.2018 10:19 | Teppo Niemi | ||
| Livin avoimen datan mukaan kapasiteettivaraukset on peruttu viimeksi ti 3.7.2018 21:42 - 21:43. | ||||
|
27.06.2018 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Uskoisin, että tulee. Se helpottaa työjunien liikkumista liikennepäivinä. Samoin se on parempi paikka avovaunujen säilytykseen kuin Humppila. Minkiön ratapiha kun on turhan ahdas vaunujen säilytystä ajatellen, ainakin Höyryfestarien aikaan. Ja voidaanhan tuota käyttää myös kohtausraiteenakin, jolloin tapahtumapäivinä olisi mahdollista saada lisäjuna Humppilan suuntaan, mikäli sille on tarvetta. (Esim. Leveäraiteinen museojunayhteys Humppilasta.) |
||||
|
25.06.2018 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Valtion rautateiden Vaasan konepajaa minäkin tarjoaisin juurikin sen perusteella, mitä Vaasan konepaja korjasi. | ||||
|
25.06.2018 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan tässä vaunussa K10 teli? | ||||
|
13.06.2018 20:33 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni Dm8-9 huollossa politiikkakytkin löytyi keskivaunun sähkökaapista. Sitä piti kääntää jos toinen moottori piiputti.... | ||||
