Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.11.2017 14:24 | Teppo Niemi | ||
| Nyt en muista ohjesäännön nimeä, olikohan se Rautatiesuojelun ohjesääntö. Siinä on kerrottu opastinvalojen himmentämisestä ja peittämisestä. Samoin vaihdelyhtyjen peitelevystä on tarkat kuvat. Samassa ohjesäännössä kerrotaan myös vaunujen valaistuksen sääntelystä. Eiköhän nuo löytyne Rautatiemuseon arkistosta. Muistaakseni kyseisiä ohjesääntöjä on ollut lähes vuosittain myynnissä museon kirjallisuuden myyntitapahtumissa. |
||||
|
13.11.2017 08:56 | Teppo Niemi | ||
| Kuljettaja näyttää kovasti Jaakko Viitaselta ja tuo arvokkaasti pukeutunut herra ´lienee konduktööri. Olisikohan hän Ismo Leppänen. Taustalla oleva 110 kV linja on Kolsinki Oy:n rakentama linja Kokemäen joen varressa olevalta Kolsin voimalaitokselta pääkaupunkiseudulle. |
||||
|
10.11.2017 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja kysymys kuuluu: Missä kulkee valtakunnan raja? Onkohan tuo vuosi oikein? Eikös 1. maailmansodan aikana käytetty jäärataa Keisariperheen jäsenen matkalla? | ||||
|
09.11.2017 12:02 | Teppo Niemi | ||
| Loistevalot tulivat noihin vaunuihin lähiliikenne-muutostöiden yhteydessä 1972 -1973 | ||||
|
|
09.11.2017 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Kannoston Heikin aikoinaan kokoamien tietojen mukaan loistevalaistus on ollut seuraavissa puukorisissa vaunuissa: A: 18, 25 CEi: 2589, 2625, 2630 Ei: 22789 Rk: 2051 - 2056 |
||||
|
06.11.2017 11:36 | Teppo Niemi | ||
| Siitähän tämä on. Ja juna on Pietarista tuleva Repin. | ||||
|
06.11.2017 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Tk3 ja lätän kääntäminen pitäisi tuossa onnistua. | ||||
|
06.11.2017 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Inkoon itäinen tulo-opastin ja juna olisi P133 (to, pe, su) | ||||
|
06.11.2017 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Haa tai Hac autojenkujetusvaunu. Kuormaustapa viittaisi Hac vaunuun, jossa kuormaus myös yhteen riviin oli mahdollista. | ||||
|
06.11.2017 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Yhjyn Toivosen Jorman päätelmiin. Muiden junien kokoonpanossahan oli EFi. | ||||
|
02.11.2017 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Mutta on myös myynyt käytöstä poistunutta kalustoa niin kotimaisille (esim Alex) ja ulkomaisille operaattoreillekin. Ja onpa seisomaan laitettua kalustoa jouduttu useamman kerran myös palauttamaan uudelleen liikenteeseen esimerkiksi uuden kaluston toimitusongelmien vuoksi. | ||||
|
01.11.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Omasta kokemuksesta sanoisin, että Jorman oletus ei ihan pidä paikkaansa. Esim. herneitä ei kannattanut ostaa kolmea litraa Hakaniemen torilta, asemalta ne sai halvemmalla. Mutta Jorman oletus pitää kyllä pääsääntöisesti paikkaansa. Ja tuo havainto on toissakesältä, jolloin erehdyin ostamaan kalliita herneitä Hakaniemestä. | ||||
|
30.10.2017 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Mutta tuo venäläinen runko näyttää turhan pitkältä Leningradin päiväjunan rungoksi. Eikös juurikin Leningradin päiväpikajunan runko yöpynyt Helsingissä ja Moskovan junan runko kävi vain kääntymässä päivällä Helsingissä. muutenkin tuo vihreän vaunuston kokoonpano olisi ennemminkin Moskovan runko (Eli pehmeiden, Länsi-Eurooppalaisen profiilin vaunujen sijainti) |
||||
|
26.10.2017 16:47 | Teppo Niemi | ||
| Viime hetkillä tuo Santavaihteen vaihteen asennus oli.... | ||||
|
19.10.2017 12:59 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa A91, eli junan viimeinen vaunu olla vielä laiturissa. | ||||
|
16.10.2017 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Ajankohdasta tulee mieleen sokerijuurikasliikenne Turenkiin.... | ||||
|
16.10.2017 09:19 | Teppo Niemi | ||
| 1941 - 1944 merkittiin käytännössä kaikki 2 akseliset venäläiset vaunut sarjaan Gd. Tähän on muutama pokkeus: 25.61942 10 tn kantoinen Ga vaunu 8823; 28.7.1942 10 tn kantoinen Ga 7993; 17.12 10 tn kantoinen Ga 7759; 17.12.1942 38 kpl Gdsk (2-aks katettu tavartavaunu joukkojen kuljetusta varten) 212001-S - 212036-S, 212038-S, 212039-S; 22.2.1943 VGds 212096-S; 18.9.1944 Gf (2 aks autojenkuljetusvaunu 31001-S. Edellä olevan perusteella se olisi myös todellakin Gd, johon kirjattiin myös Neuvostoliitossa tuhoutuneen suomalaisen vaunun tilalle annetut saksalaistyyppiset G10 yms. vaunut. |
||||
|
12.10.2017 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Kuvauspäivästähän on runsas viikko siihen, että kaluston siirto kohti Suomen rautateiden 150-vuotisjuhliin on lähdössä. Ja kaikki junan vaunuthan olivat sekajunassa.... Eli koeajo juhlia ajatellen. | ||||
|
10.10.2017 13:51 | Teppo Niemi | ||
| Raidepuskin mallia RL? Seuraava raidepuskin jonkin verran etäänpänä oli kai mallia Ruston-kaivosveturi. | ||||
|
09.10.2017 16:45 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/65414 vaunusto näyttää kovastikin samalta (Ei + EFi + Ei) kuin tämän kuvan. Kyseinen kuva on otettu 4.9.1981. Ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/31217 ilmeisestikin samasta junasta luonto näyttää hyvin vihreältä. | ||||
|
09.10.2017 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Muistoja.... | ||||
|
29.09.2017 11:41 | Teppo Niemi | ||
| 4-akselisen postivaunun ikkunoissa näyttää olevan suljetut Porkkalan vuokra-alueen kauttakulkuliikenteen ikkunaluukut | ||||
|
26.09.2017 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Mutta polttoaineen antopaikan korkeus näyttää suurelta verrattunan Savonlinnaan. Millä kaikilla liikennepaikoilla on ollut vyörytyslaitos? | ||||
|
22.09.2017 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Voisihan se olla, kyseessä olisi todennäköisesti juna, joka jaetaan matkalla useammaksi junaksi. Ihan samoin kun nykyisin junan keskellä voi olla Edo. | ||||
|
22.09.2017 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Mikäli tarkoitat suomalaista, niin se kuuluu Sr1 sarjaan. (Nyt kun ei ole käsillä Olavi Kilpiön Resiina -lehdessä julkaistua sotasaalisveturi-artikkelia, niin mahdollisuus, että se voisi olla myös sotasaalisveturi, jää tutkimatta) | ||||
|
11.09.2017 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Muutama vuosisitten VR-yhtymä Oyn johto totesi Liikenneminsteriön yhteislippusuunnitelmista, että VR ei ole siinä mukana. Nyt kuitenkin VR-yhtymä haikailee matkaketjuja ja jonkinlaista samalla lipulla perille -tyyppistä palvelua. Aikoinaan 1990-luvullahan oli tarjolla Juna - bussi liput, mutta lippu-uudistukset lopettivat tämän. | ||||
|
11.09.2017 12:24 | Teppo Niemi | ||
| Pekalla on tieto hallussa, ja kuka haluaa sen varmistaa, niin tutkikoon JTT:tä vuosilta 1969 - 1987 (tuo loppuvuosi on epämääräinen, riippuu ihan siitä, milloin pitkien vaihteiden luettelo poistui JTT:stä) | ||||
|
04.09.2017 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja kulkutiedoissahan tuolle Ilarin mainitsemalle myöhästymiselle on syynä L601 eli Liikenteenhoito: Tulojuna myöhässä/peruttu, odotetaan koko junaa sen edelliseltä matkalta. | ||||
|
04.09.2017 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä rekisteröintimaa on merkintöjen perusteella Saksa (sekä numerosarjan 3. ja neljäs numero = 80 sekä numeron jälkeinen alleviivattu D kertovat saman asian) | ||||
|
04.09.2017 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Voisivatko olla peräti Vaasan radan alkuperäistä K22 kiskoa? Sitähän saatiin juurikin Jokioisten Museorautatielle Vaasan kaupungilta Vaskiluodossa sijainneelta kaupungin raidetarvikevarastolta 1980-luvun puolivälin tiennoilla. |
||||
|
30.08.2017 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Tuo lahjoitus tapahtui yhdistyksen 10-vuotisjuhlien yhteydessä syksyllä 1981. | ||||
|
29.08.2017 12:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo elokuva Sota ja Rautatiet löytyy Elonetin sivuilta: http://www.elonet.fi/elokuva/1365218. Elokuvasta löytyy mielenkiintoista kalustoa. Esimerkiksi jumbon ja wilskin pariveto (kohdassa 20:10) sekä Dm2 moottorivaunun liitevaunun kera (26:59) | ||||
|
29.08.2017 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Friedmannin poistohöyryimuri. Punapyöräiset leveäraiteiset veturit ovat Suomessa harvinaisia, eli lienee tuo Oskun sarjatunnistus mennyt nappiin. Ja kuvauspaikkana olisi silloin Haapamäen höyryveturipuisto. | ||||
|
|
29.08.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin syntyi mielikuva, että elokuvassa Sota ja Rautatiet esiintyy jopa tämä sama vaunu. Ja siitä olisi myös sisäkuvia. Makuuvaunu näyttäisi olevan 18,5 m alustalle rakennettu Em sarjan vaunu (olisikohan numero 2724?) |
||||
|
25.08.2017 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Dm8-9 junien kierto kesäkaudelta 1979 mukaan kierrossa on ollut 141-553-556-142 perjantaista sunnuntaisin. Eli ainakin tällöin on ajettu Raumalle säännöllisesti Dm8-9 junilla. | ||||
|
21.08.2017 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Jousinaulakiinnityksellä. Tuota kiinitystapaa käytettiin 1960-, 1970- ja 1980- luvuilla K43 ja K60 kiskoilla. Tämän jälkeen siitä on luovuttu. | ||||
|
15.08.2017 13:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja monessa tapauksessa järvivesi on jopa vesijohtovettä parempaa kattilavetenä. Aikoinaan HMVY:llä oli suunnitelmia jopa läheisen Niemelän järven veden käyttämisestä ja myös Altia Oy:ltä saadun säiliövaunun käyttämisestä vesivaununa vähentämään juurikin erikseen tuotavaa vettä ja vähentää siten myös liikenteen kustannuksia. Mikä lienee projektien tilanne nykyään, vaikka ilmeinen tarve moiseen onkin kasvanut. | ||||
|
11.08.2017 09:57 | Teppo Niemi | ||
| Vastaus tulee lähes 10 vuoden odottelun jälkeen: https://vaunut.org/kuva/97966 | ||||
|
11.08.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Tai jo aikaisemmin. Nyt pitäisi olla Kimmo Pyrhösen kirja Dm8-9 käsillä, josta tuo tieto löytyisi. Kirjasta löytynee myös tieto, koska Vaasaan aloitettiin liikenne Dm8-kalustolla. | ||||
|
11.08.2017 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja Saksassa Nürnberg Hbf - Ansbach S-bahn liikenteen alkaessa tuota reittiä liikennöitiin Silberling-kalustolla. Junarungon molemmissa päissä oli ohjausvaunut. | ||||
|
10.08.2017 16:10 | Teppo Niemi | ||
| Valtion Rautateiden toiminta on päättynyt jo aikoja sitten yhtiöittämiseen, jolloin aloittivat toimintansa VR-yhtymä Oy sekä VR Osakeyhtiö . Jälkimmäisen toiminta on päättynyt sulautumiseen ensinmäisenä mainittuun yhtiöön 31.12.2009 | ||||
|
|
10.08.2017 12:21 | Teppo Niemi | ||
| Mutta myös maakuntien hankkima ostoliikenne luonee uusia pysähdyspaikkoja, joille eivät täysin markkinaehtoisesti toimivat operaattorit halua pysähtyä mistään hinnasta.... | ||||
|
09.08.2017 15:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja minä taas päätyisin tekstiasettelujen ja korirakenteen perusteella Eaov -vaunuun. Vaunu on tässä tapauksessa suojavaununa (ei välivaununa). Välivaununa käytön estää se, että Eaov -vaunuissa ei ole sivupuskimia, toisin kuin Eao ja Soear vaunuissa. | ||||
|
04.08.2017 13:21 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein tunnistan viime maanantailta, niin uusia kapearaidepölkkyjä. Niitä oli Humppilassa kaikkiaan 4 ja ½ vaunukuormaa.... Ja tuo kiskokuormassa oleva vaunu oli ainoa tyhjä avovaunu, lukuunottamatta pelkkänä alustana olevaa Altain valmistamaa vaunua 90. Ja siinä vaunussa missä on ½ kuormaa pölkkyjä, on myös Kaipiaisissa koottu K30 B-mallin vaihde-elementti, joka on tarkoitettu Santavaihteen linjavaihteeksi. |
||||
|
03.08.2017 13:04 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni tällä tuli matkustettua Viimaan ja ihmetellyt sitten, miksi liikenne on alkanut takkuamaan. Jostakin on mieleeni jäänyt, että junan kuljettajana olisi toiminut myös museoliikenteessä suuresti vaikuttanut veturinkuljettaja. | ||||
|
01.08.2017 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Eiköhän tuo vaunu ole Jokioisten Rautatien 'normaalilla' 120 -sarjan vaunujen aluskehyksellä ja nykyisin Jokioisten Museorautatiellä. | ||||
|
21.07.2017 18:30 | Teppo Niemi | ||
| Mutta onhan Paltamo edelleenkin rautatieliikennepaikka... Mutta onko siellä sivuraiteita myös mahdollista tavaraliikennettä, esim. puunkuormausta varten? | ||||
|
21.07.2017 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä- Ainakin lämmin- / jäähdytysvaunuja. Muistelisin. että myös postivaunukin olisi ollut tuollainnen. Mutta viimeksi mainittu aon vain 'mutu'-tietoa. | ||||
|
21.07.2017 08:41 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä on kiitojunarunkoon kuuluva KCik sarjan päätyvaunu. Sen keroo 1. lk mekki oven vasemmalla puolen. | ||||
|
17.07.2017 21:00 | Teppo Niemi | ||
| Tarjoaisin telityypiksi 2200 mm akselivälin omaavia K4 telejä (Eli siis samoja telejä kuin puskimineen n. 15 m pituisissa O -vaunuissa) | ||||
|
15.07.2017 09:46 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan tuo joko kääntölavan, tai avattavan sillan opastin? | ||||