Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	25.02.2015 09:17	Teppo Niemi
		Ainakin minulle posti kantoi kiitettävästi korjauslehdet kotiin aina 1970-luvun puolivälistä alkaen, kun kävin ostamassa itselleni JT:n Helsingin aseman lipputoimistosta. Ja samanlainen 'palvelu' olisi sisältynyt vielä 1990-luvun lopulla DB:n vastaavaan ohjesääntöön sen ostaessani DB:n messuosastolta. Koska en halunnut korjauslehtiä, niin kuittiin kirjoitettiin siitä erillinen maininta. Samaan kuittiin tuli lisäksi yhden pienoisjunan hankintakin....
	20.02.2015 10:00	Teppo Niemi
		Mutta kuvassa ei ole sama juna kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/99219 , jossa on nelivaunuinen juna Molemmissa junissa on ensimmäisenä vaununa CEit /CEift ja kolmantena EFit.
	20.02.2015 09:55	Teppo Niemi
		Mutta jos se olisi aamujuna, niin silloin kuvan ottovuosi on virheellinen: P42, johon tuossa viitataan, vaunustoon kuului Eikt aina vuodon 1990 kesäaikatauluhin saakka (vai olikos se vielä vuoden pidempään). Mutta entäpä iltajuna P44 Seinäjoki - Haapamäki - Tampere???
	20.02.2015 07:53	Teppo Niemi
		Ja lennätinlinjojen rakenteesta päätellen juna on matkalla pienenevien kilometrien suuntaan. Eli Jounin arvaukseen nähden junan kulkusuunta on vastakkainen. Lisäksi linjasta voi päätellä, että juna on tulo-opastimen ja sen esiopastimen välisellä osuudella. Ensiksi tulisi mieleen tutkia, mitä Myllymäen ja Pihlajaveden eteläpuolelta löytyisi verrokiksi.
	20.02.2015 07:45	Teppo Niemi
		Lennätinlinjoista päätellen, juna on menossa pienenevien kilometrien suuntaan ja linjan rakenteen perustella lähtisin etsimään kuvauskohdetta Jyväskylän ja Haapamäen väliltä.
	18.02.2015 08:06	Teppo Niemi
		Ei tätä kuvaa ole otettu veturitallista, vaan itse konepajan hallissa sijaitsevalta kattilaosastolta.
	16.02.2015 13:03	Teppo Niemi
		No olihan täällä oikeaa tietoa. (Ja ilman, että kukaan tarjosi entisen DDR:n kaupunkeja, vaikka liikennevalot vihjaisivatkin siihen suuntaan.) Ja oikea vastaus tuli sillä aikaa kun edellisiin arvauksiin vastasi ja haki tietoja.
	16.02.2015 12:32	Teppo Niemi
		Eikä myöskään Heidelberg Hbf (Siellähän pysähtyy mm IC 2370 Karlsruhe - Hamburg-Altona sekä ICE 73 Kiel - Zürich HB). Lisävinkkinä, että löytyy toinenkin asema jossa on kaupungin nimi osana liikennepaikan nimeä, ja siellä pysähtyvät myös ICE-junat.
	16.02.2015 12:24	Teppo Niemi
		Ei ole Saarbrücken Hbf (sillä sieltähän lähtee esim IC 2055 Heidelbergiin). Eikä myöskään Dinslaken.
	16.02.2015 09:20	Teppo Niemi
		Ja jos kuulemani pikkulinnun viserrykset pitävät paikkaansa, niin kyllä talkoolaisilla on noita Antin viittaamia juhlia riittänyt....
	02.02.2015 14:04	Teppo Niemi
		Eikös Kouvolassa ollut käytössä tähän aikaan tavararatapihalla sähkö(mekaaninen)asetinlaite? Ja siinä taisi olla sähkökäyttöisiä siipiopastimiakin (ihan kuten pasilan henkilöaseman asetinlaitteessa 1920-luvulta 1950 luvun alkuun. Ja vielä lisäyksenä tuohon Karin esittämän kysymyksen vastaukseen: Tällaisia liikennepaikkoja, joilla oli sekä valo-että siipiopastimia yhtäaikaa käytössä oli esim Loimaa, jonka pohjoisen / idän suunnan lähtöopastimet olivat valo-opastimia, sen sijaan tulo-opastimet ja etelän / lännen suunnan lähtöopastin oli siipiopastimia. Samoin Orivesi oli tuohon aikaan varsin mielenkiintoinen liikennepaikka.
	29.01.2015 08:16	Teppo Niemi
		Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin tuo Jukan linkkaaman 103 kierron voimassaolo on päättynyt 13.12.2014 aikataulukauden vaihteeseen. Siihen viittaa juuri Stutgartin 103 kierrossa esiintyvä EC-pari 118 / 119 Stutgat Hbf:n ja Münsterin välillä. Käsittääkseni voimassaoleva Münchenin 103-kierto löytyy linkistä http://www.moebahn.de/t17171f122-Umlaufplan-Fahrplan-Baureihe-Muenchen.html.
	29.01.2015 07:48	Teppo Niemi
		Ja tästä junastahan on ollut saatavissa jo jonkin aikaa HO-mittakaavaan tehty mallikin.
	28.01.2015 13:04	Teppo Niemi
		Kyllä Münchenin 103 kierto jatkaa lähes entisenlaisessa laajudessa, vaikkei enää ajetakkaan Nürnbergiin. Sen sijaan Frankfurtin 103 kierto on supistunut huomattavastikin joulukuussa 2014. Frankfurtin 103 kerto löytyy http://www.drehscheibe-online.de/ds_redaktion/anlagen/566-ds261-103-neu.pdf . Entinen DB Systemteknikin 103 222 on myyty yksityisoperaattorille (Railadventure) ja on käsittääkseni valmistumassa konepajakorjauksesta numerolla 105067-3
	26.01.2015 10:49	Teppo Niemi
		Mutta 1960-luvulla käytössä olleet tilapäisien vankivaunujen sarjatunnuksena käytettiin juurikin NEi.
	19.01.2015 14:28	Teppo Niemi
		Olisikohan sitten Riihimäki - Hikiä välillä, siellä ainakin Kekomäki, joka sopii tuohon nimiväliin. Ja Hikiän lähellähän on syöttöasema, josta on ohitusjohto aina Riihimäelle asti.
	19.01.2015 12:29	Teppo Niemi
		Yritetäänpä arvausta Kallio - Suinula. Joka tapauksessa paikkaa voinee hakea sähköradan syöttö- tai välikytkinasemien ja niiden erotusjaksojen välistä.
	14.01.2015 10:23	Teppo Niemi
		Vai onko tuo tehty Porkkalan vuokra-alueen aikaista liikennettä varten? Tavarajuniahan ei ajettu vuokra-alueen kautta kuten matkustajajunia, vaan ne kiersivät Hyvinkään kautta.
	02.01.2015 15:21	Teppo Niemi
		Mielenkiintoista, vai onko minun tietoni Eis-vaunujen rakentamisvuosista väärä. Laatassa oleva valmistusvuosi kun sattuu olemaan 9 vuotta aikaisempi, kuin mitä minun tietojen mukaan Eis vaunut 22701 - 22710 (eli alunperin Ei 2959 ... 2969, sittemmin Ei 22107 - 22116 on rakennettu. No voihan kysymyksessä olla aluskehyksen kierrätyskin....
	02.01.2015 09:41	Teppo Niemi
		Vanhaan kommenttiin toteamus: Nuo Taunon tarkoittamat kolme ekaa vaunua olivat tiettyinä viikonpäivinä suljettuna ollut junayksikkö. Niillä suljettuna olevilla (harmailla) vaunuilla näkyy olevan jopa myyntinumerotkin.
	02.01.2015 08:33	Teppo Niemi
		Tuohon Mikon kysymykseen liittyen: Olen matkustanut muutaman kerran Helsingistä pohjoiseen kaukojunalla joka on (ennen Autojuna-aseman aikaa) tullut Pasilassa laituriin 5b (eli raiteelle 444) ja jatkanut siitä vaunuhuollon raiteiden kautta Oulunkylään. Onkohan tuo ollut vaihtotyötä vaiko junaliikennettä?
	02.01.2015 08:26	Teppo Niemi
		Ja tuo loppuopastelyhdyn sijoitus vaunun myyntinumerokoukkuihin oli Karjaan alueella hyvinkin vallitseva käytäntö. Monet asiat tukevat tuota Juhanan paikkaa, mm lennätinlinjan rakenne ja sijainti.
	02.01.2015 08:13	Teppo Niemi
		Mutta onkohan päiväys oikein? Dm8-9 junathan poistuivat kaukoliikenteestä jo syksyllä (olikohan se lokakuun lopulla) Helsinki - Turku ja Toijala - Tampere osuuksilta. Joululiikenteessä noin 20.12.1986 alkaen junia käytettiin näillä reiteillä vielä siten että 1.1.1987 ajettiin viimeistä kertaa tällä kalustolla Helsingin ja Turun välillä ( https://www.vaunut.org/kuva/46093 ). Ja seuraavana aamuna oli viimeisen Tampere - Turku junan vuoro.
	31.12.2014 10:38	Teppo Niemi
		Ja vasemmanpuoleisin Algol Oy:n varastolle ja Oy AGA Ab:n tehdasraiteistolle.
	31.12.2014 07:55	Teppo Niemi
		Ja junaan nousussa hyödynnettiin molempia puolia, eli siis myös vastakkaiseen suuntaan kulkevan pääraiteen puolta. No onnoksi siihen aikaan radan suurin sallittu nopeus oli vain 120 km/h ja suurimmalla osasta kaukojuniakin vain 110 km/h.
	30.12.2014 11:28	Teppo Niemi
		... ja monta kadonnutta vaihdekojua. Henkilöaseman raiteistoonkin liittyen pari kojua. Ajalta jolloin vielä vaihteet käännettiin limpuista.
	30.12.2014 08:17	Teppo Niemi
		Tuo kuva ei ole todellakaan vuodelta 1965! Aivan kuin raiteilla 1-3 olisi yksi Sm-junayksikkö. Silloin kuva olisi vuodelta 1970. Mutta laituripinnat viittaavat kyllä jonkin verran myöhäisempään aikaan. Milloinkas muuten viimeiset semafoorit katosivat?
	19.12.2014 15:04	Teppo Niemi
		´MUTU-tiedoksi' minulle on muodostunut, että Viipurista, sen jälkeen kun siellä oli otettu sähköasetinlaite käyttöön. Mainittiinkohan asiasta Valtionrautateiden 75-vuotishistoriikissa?
	19.12.2014 15:03	Teppo Niemi
		Ajankohta sopisi kyllä tuohon Heikin kommenttiin. Lisäksi ensimmäisissä vaunuissa olevat suorat eteiset näyttäisi myös tukevan tuota asiaa.
	16.12.2014 10:27	Teppo Niemi
		Ainakin Helsingin Töölön ratapihalla oli isonumeroisia päättyviä raiteita. Kuvan https://www.vaunut.org/kuva/40499 ratapihakaaviossa vuodelta 1943 pööttyvät numeroon 153 (joskin suurempiakin numeroita, kuten 151 - 155 löytyy)
	15.12.2014 08:11	Teppo Niemi
		Tuohon Eliaksen ja Jarkon kommentteihin liittyen. Hiihtolomamatka suuntautui vuonna 1977 Lappeenrantaan, Menomatkan ollessa Törölän kautta, paluumatka taas Vainikkalan ja Simolan kautta,. Simolassa piti odottaa, että juna kävi kääntymässä lappeenrannassa, jotta pääsi Kouvolaan. Kouvolassa vaihto P76 ja kotia.
	11.12.2014 11:19	Teppo Niemi
		Tai kuten DB AG toimi aikoinaan kun 103-sarjan sähköveturit hylättiin suurelta osin. Pidettiin huutokauppa laatoista.
	10.12.2014 09:59	Teppo Niemi
		Ja eikös tuo Multisillan seisake esiintynyt myös yhdessä Valtionrautateiden mainosjulisteessa?
	10.12.2014 08:08	Teppo Niemi
		Junan ensimmäisenä vaununahan on punaruskea, ilmeisestikin Occ sarjan vaunu. Virallisia Tiedoituksia 36/71 23.8.1971 taas määritellään tavaravaunun ruskean sävy. Eli tällä perusteella olettaisin kuvan olevan aikaisintaan vuodelta 1972.
	09.12.2014 14:16	Teppo Niemi
		Fo:n?? Koskas Valtteri-juna on saanut Fo vaunun? No onhan EFi vaunun kondyktööriosastossakin kamiina....
	03.12.2014 10:36	Teppo Niemi
		Kyllä tuo Olli Aallon 2.12.klo 22:33 kirjoittama komentti on toteutettu ihan harrastajien toiveen mukaan. Eli kyllä kaikki Haapamäen talkoolaiset voivat nukkua tältä osin ihan rauhassa. Kyseinen käskyhän tuli sähköpostissa Haapamäen talkoolaisilta 30.7.2014 klo 2.30. Samalla vastaan julkisesti erään henkilön yksityisesti viime viikollam esittämäämään kustannuksiin osallistumiskyselyyn, että ei tipu.
	01.12.2014 11:41	Teppo Niemi
		Ymmärrän kyllä mitä Topi tarkoittaa. Olen itsekin muutaman kerran tuonut julki vastaavia ajatuksia. Pelkäänpä vain, että tuon Rikun tarkoittama talkooporukka jää turhan pieneksi. Näin on käsittääkseni käynyt esim Pirttilahden Dm9 projektille. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin eipä HMVY:n Rt projektissakaan taida olla syytä ylpeillä talkooporukan suuruudella, vaikka Haapamäen talkoolaiset ovat ilmoittaneet kesällä minulle, ettei testamenttia tarvita. Ja liikennekauden kiireet estivät hallitusta ottamatta kuukauteen asiaan mitään kantaa, vaikka laitoin asiasta viestin yhdistyksen hallitukselle.
	01.12.2014 08:10	Teppo Niemi
		Näyttäisi kovasti olevan Pienoisrautatiekerho ry:n Fremomoduulin Olassaolon seisakkeesta tuo kuva. Moduuli oli osana Pienoisrautatiekerho ry:n ja Suomen rautatiemuseon joulunäyttelyn Fremo-rataa.
	27.11.2014 14:04	Teppo Niemi
		Vanhaan kalustohalliin johtanut vaihde näyttää jo vaihdetun K17 vaihteesta K22 vaihteen.
	27.11.2014 10:05	Teppo Niemi
		Lupakapula-aparaatti, eli laite, joka antaa junanlähetysvälille tarkoitetun lupakapulan käyttöön, kun kaikki muut kapulat ovat aparaateissa ja muut ehdot ovat valvottuja.
	27.11.2014 07:55	Teppo Niemi
		... muttei kuitenkaan laajennettua osastoa.
	24.11.2014 14:14	Teppo Niemi
		Eikos Forssa - Jokioinen välin kiskot purettu jo keväällä 1974, kohta 1.4.1974 tapahtuneen Jokioisten Rautatien lakkauttamisen jälkeen?
	24.11.2014 14:12	Teppo Niemi
		Pentiltä hyvä kysymys, etenkin kun näillä näkymin viimeinen 'Koskenkorvan päivystäjä' haki alueen tyhjäksi rautatiekalustosta: https://www.vaunut.org/kuva/95725
	20.11.2014 07:50	Teppo Niemi
		Kärsi jonkun verran, mm Aemarakennuksessa sijainnut Rautatiemuseo. Samoin Valtionrautateiden:n 100 vuotishistoriikissa kerrotaan Rh piirustusarkiston kärsineen korvaamattomia vahinkoja. Rautatieaseman kärsineistä vahingoista on kerrottu jonkin verran Helsingin suurpommituksia käsitelleessä teoksessa (sen nimeä vain en satu muistamaan)
	19.11.2014 10:56	Teppo Niemi
		Eikös juuri Helsinkiläiset vavahtuneet talvisodan syttymiseen juuri ensimmäiseen pommituksen myötä tuona päivänä hieman ennen keskipäivää. Pommit aiheutttivat tuhoja mm linja-autoasemalla ja ja sen naapurissa sijainneessa Maanviljelijäin maitokeskuksen talossa.
	18.11.2014 12:31	Teppo Niemi
		Ja kun muisti alkaa pät.... pätkittäin palautua, niin eikös Turun Kiskoliikennekerho ry:llä ole Räntämäki ja Salo? Ja Laaksosella Malmi?
	17.11.2014 14:54	Teppo Niemi
		Tähän liittyen voisi kysellä, mitkä ovat olleet niminä seuraavilla nykymääritelmien mukaisilla rautatieliikennepaikoilla: Porkkalan vuokra-alueen pohjoisella rajalla sijainnut rautatien rajanylityspaikka (nykylögiikan mukaan se olisi Luoma Raja) ja Porkkalan vuokra-alueen puolella hieman nykyisestä Luoman seisakkeesta länteen sijainnut linjavaihde (niin vuokra-alueen kuin myös sen palautumisen jälkeen)? Lisäksi Ruuskasen kysymykseen voisi vastata: Topparoikka ry:n HO-mittakaavainen Märklin rata: Vesijärvi. Samoin Vesijärvestä oli viime SuuniSnadi-näyttelyssä myös N-mittakaavaan tehty malli. Lisäksi Tapiolan Seurakunnan PRK:n Kauniainen (joka nyt on Pienoisrautatiekerho ry:n tiloissa Helsingissä Atomitiellä) sekä jo hävitetty Tuomarila.
	17.11.2014 08:00	Teppo Niemi
		Samalla liikennekatkolla näytti sunnuntaina olevan myös Luoman seisakkeen tasoristeyksen kannen uusiminen sekä ilmeisestikin rummun korjaus lähellä Mankin ja Luoman välillä sijaitsevaa muuntajankuormausraidetta.
	11.11.2014 08:15	Teppo Niemi
		"Hurun kestäviä" siis kiskoja joilla Dr12 voivat liikennöidä muualla kuin sivuraiteilla ovat K43 ja 54 E 1 (vanhalta merkinnältään K54) ja K60 sekä 60 E1 kiskoilla kiskoitetuilla raiteilla. Eli Mikon kysymykseen voi vastata, että uudemmat kiskot ovat 54 E1 (silloiselta merkinnältään K54), eli ne ovat hurun kestäviä kiskoja.
	10.11.2014 09:34	Teppo Niemi
		Voisi sanoa, että vaunukaluston puute. Ensimmäiset avonaiset tavaravaunut, joiden suurin sallittu nopeus oli yli 100 km/h taisi olla 1960-luvun puolivälissä tehty Oe sarjan autojenkuljetusvaunu, jolla suurin sallittu nopeus oli 110 km/h. Seuraaviin sarjoihin menikin sitten parisenkymmentä vuotta ennen Kbp ja Rn vaunuja.
	07.11.2014 12:27	Teppo Niemi
		Johan siellä on talvista.....

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset