Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.09.2014 10:24 | Teppo Niemi | ||
| Täällä kun on paljon vaunuista tietäviä, niin heitetäänpä pieni kysymys? Kuvatekstissä mainitun makuuvaunun numero, voisiko sen päätellä? Mitkä numerovaihtoehdot täyttävät kuvatekstin ehdot? | ||||
|
23.09.2014 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Minua kiinnostaa suurestikin Helsingin ratapihan keskitetyt vaihteet vuonna 1965. Ja kuvia niistä. Kopissa olevilla veiveillä vain lukittiin vaihteet! Vertaa kuvia https://www.vaunut.org/kuva/90517, https://www.vaunut.org/kuva/80703, https://www.vaunut.org/kuva/74170, https://www.vaunut.org/kuva/18980. En näe näissä kuvissa ensimmäistäkään asetinlaitteesta käännettävää, eli keskitettyä vaihdetta. |
||||
|
|
23.09.2014 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Helsingin vaihteet ollut paikallisesti käännettäviä, eli jokaisessa vaihteessa oli normaali vaihteenasetin. Sen sijaan ne kyllä lukittiin keskitetysti. Opastimet taisivat olla valo-opastimia. Eli kyseessä on lukitusjohdot (ja nämähän eivät ole monisäikeisiä vaijereita vaan teräslankaa) | ||||
|
22.09.2014 09:36 | Teppo Niemi | ||
| Pitäisikin kaivaa esiin nuo kuvat Oulunkylästä tapahtumapäivän illasta. Siellähän eräs useiden harrastajien tuntema henkilö hoisi ansiokkaasti kuulutuksia.... | ||||
|
22.09.2014 08:37 | Teppo Niemi | ||
| Mitenkäs oli 1950-luvulla junanlähetysvälit Solberg - Tähtelä ja Masala - Kauklahti. Molemmilla väleillä oli myös suomalaista liikennettä (joskaan ei välttämättä koko väliä). Junanlähetysvälit turvattiin juurikin kapulasuojastuskoneella. | ||||
|
16.09.2014 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Gb:n tilavuus on 46 m3 (Gd:n tilavuus 36 m3) | ||||
|
|
15.09.2014 15:29 | Teppo Niemi | ||
| Minkäköhänlainen kuorma tuossa vaunussa mahtoikaan olla? Aikoinaan Gb-vaununa suurin kuorma oli 16,5 tn. | ||||
|
15.09.2014 15:27 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuon veturin omistaja kertoi elokuussa minulle, että tuo pitäisi seuraavaksi siirtää Pohjois-Karjalaan. Mutta ei maininnut vuotta, milloin siirto tapahtuu.... | ||||
|
20.08.2014 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Itse olen päässyt alakouluikäisenä Imatralla (nyk. Imatra T) Vr1 veturin kyytiin sen toimiessa päivystäjänä, ja silloin ihmetellyt muksi lämmittäjä heittää kovassa vedossa hiekkaa tulipesään. Myöhemmin pääsin todistamaan uudelleen saman Jokioisten Museorautatiellä jolloin HKR5 höyrystäesssä todella heikosti nyt jo edesmennyt tamperelainen veturinkuljettaja Raimo Siren otti Jokioisilta lapiollisen hiekkaa ja kun juna lähti nousemaan Jokioisilta kohti Minkiötä, hän jarrutti veturilla ja avasi valtaventtiilin täysin selälleen. Hetken kuluttua hän heitti lapiollsen hiekkaa pesään kohti tuliputkia. Tulos näkyi jo Kirkkotien laskussa: varoventiili alkoi puhaltamaan. | ||||
|
20.08.2014 14:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja nuo Käskylehdet ovat kyllä hyvää materiaalia, vaikkei siitä kaikkea tietoa löydykkään. Suurinmassa osassa Gbp sarjan vaunuja on ollut peltikatto. Lisää tietoa kaipaaville suosittelen Tapio Keräsen Junat-lehdessä julkaistua Gb-vaunuartikkelia. | ||||
|
19.08.2014 17:41 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin tuo oikeanpuoleisin näyttäisi olevan saksalaista G10 sukua. Olisikohan peräti samainen vaunu, joka muutti reilut kaksi viikkoa sitten Porvoosta Nurmekseen. Vasemmanpuoleinen vaunu lienee rikkavaunu XGp ja seuraava vaunu lienee entinen H tai Hv, joka on alennennu BH tai XH virkatarvevaunuksi, sen jälkeen on Hdk:sta alennettu BH ja oikeanpuolesimman sarja on joko Bg tai XG. Sitä ennen vaunu on ollut Gdt ja sitä ennen Gd. |
||||
|
13.08.2014 16:39 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1989 jälkeen joka tapauksessa. Koskas Salportilta ostettu leveäraiteinen Move 21 veturi purettiin? Apua voisi löytyä Museorautatieyhdistys ry:n toimintakertomuksista, mikä li ne ovat säilytetty pidempään, kuin tilinpäätösmateriaalin säilytysaika velvoittaa. | ||||
|
06.08.2014 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin kun katselee matkasta tehtyjä artikkeleita, niin kyllä pääsi. Ainakin alkumatkan osalta vain tiedotus hinnoista oli ala-arvoista. | ||||
|
Kuvasarja: Höyryjuna Joensuussa |
05.08.2014 11:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja pitkähkö oli myös 12.8.2012 Karjaalta Hyvinkäälle lähtenyt Hr1 1021 ja Hv1 555 vetämä juna, jossa palautettiin Suomen rautateiden 150 vuotistapahtumassa käytössä ollutta kalustoa Hyvinkäälle. | ||||
|
Kuvasarja: Höyryjuna Joensuussa |
05.08.2014 09:06 | Teppo Niemi | ||
| Mikon kysymykseen löytyy vastaus oheisesen kuvasarjan kuvista ja sarjan tekstistä: https://www.vaunut.org/sarja/3038 | ||||
|
04.08.2014 13:15 | Teppo Niemi | ||
| Gbk-vaunun (johon nuo puut on lastattu), tilavuus on 78m3 ja kuorma 26 tn (B-ja C radalla). Eli tuon kokoisesta vaunusta on kyse. Nyt kyllä haluaisin kuulla mihin nuo Mäntymäen tilavuuspainot perustuvat. 1950-luvun alun T. E. Alavan rautatieasiakkaille kohdistetussa kirjassa annetaan huomattavasti poikkeavaa tietoa: Sen mukaan 46 m3 tilavuuden omaavaan Gb-vaunuun, jonka suurin kuorma on 16,5 tn, voi lastata kuivia koivuhalkoja vain 36 m3. |
||||
|
01.08.2014 11:53 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan puuntaimien ja rikkakasvien torjunta valtion rataverkolta? | ||||
|
01.08.2014 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja kaikille, joille tämä keskustelu on herättänyt tiedonjanoa, voin lämpimästi suositella Reijo Taimelan kirjoittamaa kirjaa Raidegeometria, mikäli ratageometrian asiatt alkavat kiinnostamaan. | ||||
|
|
31.07.2014 14:10 | Teppo Niemi | ||
| Ja ellei muisti petä, niin tässä ilmoitetaan myös kallistuksen suuruus ja siirtymäkaaren pituus. Eli kallistus on 40 mm, siirtymäkaaren pituus 30 m ja kaarteen säde 600 m | ||||
|
30.07.2014 16:06 | Teppo Niemi | ||
| Eipä välttämättä kulkenut pitkien vaihteiden poikkeavan raiteen kautta? Milloinkas numero-opastimet otettiin käyttöön? Ennen numero-opastimia oli Huopalahdessa 85 km/h nopeusrajoitus vaihteessa suunnassa Helsinki - Karjaa kuin myös suunnassa Helsinki - Vantaankoski. Liikenne pitkän vaihteen poikkeavalle raiteelle tapahtui ainoastaan Vantaankosken suuntaan mennessä. (Vastakkaiseen suuntaan 85 km/h nopeusrajoitus ainoastaan suunnassa Vantaankoski - Helsinki) |
||||
|
29.07.2014 15:32 | Teppo Niemi | ||
| Ei se Jorman muisti pätki ollenkaan: Dv15 vetoisista JK-junista. Tavarajunien 'normaali' sn oli 60 km/h kaikilla soraradoilla (A ja B1), oli sitten vetovoimana Tv1 tai Dv16. Mutta mikä oli Dv15 vetoisten junien Sn Porvoon radalla. Sellaisestahan oli joskus kuvakin tällä sivustolla. | ||||
|
|
29.07.2014 13:19 | Teppo Niemi | ||
| Dv12 sn A-radoilla, joilla sen käyttö oli sallittu oli sn pääsääntöisesti 50 km/h. Poikkeuksiakin tähän sääntöön oli niin ylös- kuin alaspäinkin. | ||||
|
|
29.07.2014 10:17 | Teppo Niemi | ||
| Eikös se muutamia siltoja lukuunottamatta ollut kiskoautokalustolla 95 km/h ja veturijunilla 85 km/h? Ratahan kuului A-rataluokkaan (K30 kiskot ja soratukikerros), eikä sillä tainnut olla erikoisrajoituksia, jotka olisi kirjattu Aikataulukirjan A-osaan tai myöhemmin JTT:n nopeustietoja koskevaan osaan. | ||||
|
|
29.07.2014 09:02 | Teppo Niemi | ||
| Mahtavia nuo Jorman muistelukset. Kiitoksia. Ja jotenkin muistelisin, että Porvoo oli tosiaankin mielenkiintoinen paikka rautatieharrastajalle. Jo rataosaselostus antoi viitteitä moiseen: Olikos juuri Porvoo, jossa oli varmuuslukituksettoman pääopastimen merkki ja varmisttuslukon merkki. Porvoossahan oli yksisiipinen tulosemafoori, jonka asetinpukki oli tästä hieman Keravalle päin. Ja Hämeenlinnan kadun varrella oli ensimmäinen teollisuusalueen portti, jonka pielessä näin portin asennon osoittavan lyhdyn. Muualla kun oli tyydytty vain portissa oleviin seis-levyihin. |
||||
|
28.07.2014 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoisin purkuajankohdaksi 1977 - 1978. | ||||
|
28.07.2014 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan tuossa paljon vespyttyjä, lienee aikoinaan koneapulainen ahkeraan käynyt pumppaamassassa ja sitten kirjoittanut vikakirjaan Helsingin varikon påorukalle, että hukkaa paljon vettä..... Ja sitten kansikeikka joillekin.... | ||||
|
28.07.2014 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja nykyisin kuvassa näkyvät rakennukset (tavaramakasiini, tiilinen asuin? rakennus ja puinen asuinrakennus ovat kaikki purettu. Halisen Jounin kommenttiin liittyen, kyllä Tunneliten sillan kaiteet näkyvät kuvassa ja Thurmannin puistotien kokopuomilaitos on kadonnut. Eli kyllä alikulku on rakennettu ennen vuotta 1968. Mutta tuosta avovaunusta: Tuskin se on M, sillä vaunussa on Hdk / Hv / H tyyppiset pylvästuppilot vaikkei niissä laitoja korkeampia pylväitä olekkaan. Itse tarjoaisin sarjaksi tällä perusteella BH. |
||||
|
23.07.2014 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Kuvassa oleva avovaunu kuului Hkk sarjaan. Ja todennäköisesti sai 2 m jatkopalan, jolloin sarjamerkiksi tuli Hkb. Samassa yhteydessä myös vaunun numerokin muuttui. | ||||
|
22.07.2014 12:27 | Teppo Niemi | ||
| Samaa minäkin pohdin. joulukuun valoisina tunteina ei tainut montaa junaa olla kulkenut. P123 ja P125 väli oli pitkähkö, olikohan se 3,5 h luokkaa. Eli yhdyn Juhannan junanumeroon. | ||||
|
22.07.2014 12:23 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko kyseessä sittenkin Perniön ja Salon välillä sijainnut Sirkkulan linjavaihde? Siellähän toimi Salport Oy niminen romuliike, joka on romuttanut runsaasti rautatiekalistoa, mukaanlukien muutaman höyryveturinkin. | ||||
|
22.07.2014 11:18 | Teppo Niemi | ||
| Nopeastihan tuohon on tullut kolme yksimielistä tunnistusta. | ||||
|
22.07.2014 11:17 | Teppo Niemi | ||
| Pohdin, olisikohan tämä kuva halikon tunnelin päältä kuvattuna Turun suuntaan? | ||||
|
22.07.2014 11:16 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautateiden Hyvinkään konepajan alueella, käsittääkseni kyseessä on vieläpä lämpökeskuksen eteen kaartanut raide. | ||||
|
|
22.07.2014 10:27 | Teppo Niemi | ||
| Juna on tulossa Helsingin suunnasta. Mutta en tiedä, miksi minulle tuee ekaksi mielikuva Koski - Ervelä välistä? Mutta kuitenkin monet asiat eivät sovi tähän. Olisikohan kuvauspaikka Halikon tunnelin laelta kohti Halikkoa ja Saloa? | ||||
|
|
22.07.2014 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan Salo - Paimio välillä olsva Halikon I tunneli? | ||||
|
21.07.2014 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se samainen Gd, joka nykyään lymyää Suomen Rautatiemuseon kalustohallissa Hyvinkäällä? Kuvan aikoihin tuo vaunu toimi Helsingin Rata-alueen varastona. | ||||
|
04.07.2014 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Kytkentävaihtoehtoja on kaksi kappaletta: Joko apukytkimellä tai asettamalla ruuvikytlin automaattikytkimen sivussa olevaan sankaan. Lisätietoja näistä sekakytkennöistä saa esim. Valtionrautateiden koulutusmonisteesta T. Kuntonen, Kuljetuskaluston tunteminen, yleinen osa. | ||||
|
03.07.2014 09:46 | Teppo Niemi | ||
| Olisikóhan junan vaunusto Ei 22763 + Ei 22797 + EFi 22380 + A 91? | ||||
|
02.07.2014 16:02 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa sen olevan linjaradiojärjestelmän (analoginen) liikennepaikkaradion antenni. | ||||
|
01.07.2014 15:33 | Teppo Niemi | ||
| Move on käsittääkseni vain Valmet Oy: (tai aikaisemmalta nimeltään Valtion Metallitehtaat) käyttämä tunnus. Valintalistalta en löytänyt mitään sopivaa Tampellan toimittamille (leveäraiteisille) yksityisvetureille. | ||||
|
01.07.2014 11:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja se, että junassa on päivällä ajovalot päällä. | ||||
|
01.07.2014 11:41 | Teppo Niemi | ||
| Ja muistakaa, että rantaradan raiteen 4 (siis ennen vuotta 1968!) länsipuolella oli iso hiilivarastoalue. Ja jos pääsette joskus näkemään kotimaisen elokuvan Salainen ase vuodelta 1942, niin siitä voisi selvitä paljonkin asioita tuohon mysteeriin. | ||||
|
30.06.2014 08:51 | Teppo Niemi | ||
| Nyt tuntuu, että kuvan tunnisteissa liikennepaikka ja kuvauspaikka ovat ristiriidassa. No eihän Töppö tiedä, vaikka hänen mielestään Ferraria Oy:n tehtaat miovat olleet Jokioisilla ja tämä kuva taas näyttää oletan Finleysonin tehdasalueelta, mikä sen yhtiö virallinen nimi tuolloin olikaan. | ||||
|
27.06.2014 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Niilallahan on tietoa. Tuossa postivaunussa pitäisi olla Juhani Katajiston ottama kuva onnettomuudesta, jossa näkyy juurikin sama postivaunu. | ||||
|
26.06.2014 11:37 | Teppo Niemi | ||
| Ja talviaikataululla IC 2206 München Hbf - Nürnberg Hbf sunnuntaista torstaihin, perjantaina olisi ollut silloin vuorossa IC 2094 München Hbf - Ulm Hbf. Tarjolla pariin yritykseen oli silloin tarjolla vain 120 sarjan vetäjä. | ||||
|
|
26.06.2014 07:43 | Teppo Niemi | ||
| Sinulla oli parempi onni tuon junan suhteen kuin minulla helmikuussa. | ||||
|
|
25.06.2014 13:58 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan kiitotavaraa tai postia kuljettanut G-vaunu (kuten merkintä vaunujärjestyksissä oli), Näyttäisi olleen joko Ggv tai Ggk lämminvaunun pala tuossa penkalla. Onkohan kellään tallella talvikauden 1976-1977 kaukojunien vaunujärjestystä. Muuten tuossa pikajunassa oli mukana yksi nykyinen museovaunukin, mikä? |
||||
|
24.06.2014 13:41 | Teppo Niemi | ||
| Ja mahdollisille mallintekijöille tiedoksi: Nuo merkinnät eivät ole oikeilla paikoilla eika normaalin asemoinnin mukaiset. Ne on Haapamäen Höyryveturipuisto OY:n palkkatyöntekijät maalanneet 1990-luvun alussa. | ||||
|
24.06.2014 13:39 | Teppo Niemi | ||
| Ja nuoremmille harrastajille pieni pähkinä purtavaksi: Mitä tuo punainen viiva merkitsi lipussa? | ||||
|
23.06.2014 07:43 | Teppo Niemi | ||
| Vaunuhan on JR 67 ja 3 raiteen vaihteen rakentaminen on käynnistymässä. | ||||
|
18.06.2014 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ei ole, se on valkokangas. Vaunuun tarvittaisiin vielä tuon valkokankaan taakse valkotaulu (magneettinen), sille kun taisi olla vielä kovasti muuta käyttöä 1990-luvun alussa, koska se oli purettu vaunusta. | ||||