Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.06.2014 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ei ole, se on valkokangas. Vaunuun tarvittaisiin vielä tuon valkokankaan taakse valkotaulu (magneettinen), sille kun taisi olla vielä kovasti muuta käyttöä 1990-luvun alussa, koska se oli purettu vaunusta. | ||||
|
18.06.2014 07:59 | Teppo Niemi | ||
| VGo olisi kaksi- (tai kolme-) akselinen venäläinen säiliövaunu. | ||||
|
17.06.2014 15:56 | Teppo Niemi | ||
| Hyvä arvaus, mutta vaikka onkin ollut aikanaan Svs, nnin eipä se ole sitä enää nykyään, vaan sen oikea sarjatunnus on BSvs, ja numero 0199556-9. Kuormana Ss24, Ss25, Ss26 ja Ss27. Mutta yksi tyyppi puuttuu, jonka kuljettaminen olisi ollut mahdollista silloin, kun vaunun sarjatunnus oli Svs, mutta mikä? | ||||
|
|
17.06.2014 15:51 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan kuvan https://vaunut.org/kuva/82184 kommenteista jotain apua päättelyyn? | ||||
|
17.06.2014 13:22 | Teppo Niemi | ||
| Vv = Valvontapaikka, Pv = Puhelinvartiopaikka, ja Heinäveden (lyhenne Hnv) edessä oleva merkki tarkoittaa vaarallista liikennepaikkaa (ja ne olivat merkitty Lmp3:lla) | ||||
|
17.06.2014 09:01 | Teppo Niemi | ||
| Aloin pohtimaan, olisikohan kyseessä peräti 94 paikkainen vaunu numerosarjasta 22601 -22640, poislukien vaunut 22626 ja 22628? | ||||
|
16.06.2014 11:37 | Teppo Niemi | ||
| Näinhän se on, aikoinaan kun puhuttiin vaununmitoista, niin on täysin eri matkasta jos puhutaan Gbl-tyyppiset tavaravaunun mitoista tai teräsrakenteisen vaunun mitoista, saati sitten jos mittayksikkönä olisi hakanen, eli Hka-vaunu. Jos silloin JT-aikaan sanottiin viisi mittaa, niin matka saatoi olla joko 130 m tai 70 m tai jopa vain 50 m! Ilmalan saattoja varten ainakin Helsingin päässä oli muutamissa raideväleissä numeroita, jotka kertoivat, montako teräsvaunua mahtuu merkin ja raidepuskimen väliin. | ||||
|
|
16.06.2014 10:49 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi Mikon päivittää kyllä tietoja. Kaivahan käsiisi voimassa oleva rautatieviestintää koskevat määräykset! Olikohan se JT-aikakauden päättyessä kun siirryttiin metreihin. Ja nuo ilmoitettavat metrimäärät ovat 200 metriä, 100, 50, 40, 30, 20, 10, 5, 4, 3 , 2 ja metri. | ||||
|
16.06.2014 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Välikorjausmerkintä eli B korjauksen aika ja paikka. | ||||
|
13.06.2014 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Mikko, mitenkäs esim. Rantaperkiö, Multisilta, (Sääksjärvi henkilöliikenteen osalta) Ja Ari mitenkäs tuo Djurgården? Entä Fredriksbergin laituri (Pasila - Käpylä välillä?) Helsingin ja Hämeenlinnan välin liikennepaikkoihin tarjoaa hyvän lähdemateriaalin vuoden 2012 Resiina-lehdet. (Hämeenlinna - Tampere väliin tarvitaankin jo sitten muita lähteitä) |
||||
|
12.06.2014 15:21 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisikohan loppuopastimien muoto. -suorakaide. Toinen mahdollisuus on kaksi eri ylikulkusillan paikkaa, Ylikulkusillan korkeusaseman vaihto on mahdollista parin tapin irroituksella ja sillan siirto toiseen pitimeen. |
||||
|
09.06.2014 15:22 | Teppo Niemi | ||
| Miksi minulle tulee mieleen joku Otso / Move- tyyppinen dieseli (Eikös Kajaani Oy:llä ollut joku Move, jossa oli vielä jopa Kuluntalahti - Jormua radan keskuspuskimetkin? | ||||
|
04.06.2014 10:14 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko oikea tunnus XG ja vanhan merkinnän bk ovat tulleet esille maalin alta? | ||||
|
04.06.2014 10:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja katsokaahan raiteella 2 olevaa junaa: Kolme puukorista vaunua ja dieselveturit junan molemmissa päissä. Taisi liittyä Helsingik koko ratapihan jännikatkoon. | ||||
|
04.06.2014 10:10 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan tämä se reissu, jossa veturinkuljettajana toimi myös Jokioisten museorautatiellä veturimestarina toiminut Raimo Lonkola? | ||||
|
02.06.2014 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Kerro nyt edes löytyisikö se etelä- vai pohjoispäästä ratapihaa. | ||||
|
30.05.2014 10:36 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä Hessu oikein päättelee.... Eli vuoden 1920 rauhansopimuksessa Suomelle siirtynyt vaunu. Ja on käsittääkseni sama, kuin Pieksämäellä havaitsemasi vaunu. | ||||
|
|
30.05.2014 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikein, mutta voisiko hieman tarkentaa? | ||||
|
30.05.2014 07:46 | Teppo Niemi | ||
| Saunapuut taitavat vain olla vähissä... | ||||
|
30.05.2014 07:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja kiskotushan on ilmeisestikin Vaasan radan alkuperäisiä kiskoja. Kiskot on saatu lahjoituksena Vaasan kaupungilta ja ne lastattiin vaunuun likimain nykyisen Vaasalandian seisakkeen kohdilla. | ||||
|
25.04.2014 15:13 | Teppo Niemi | ||
| Villelle voisi vasta, että se on jo tässä vaiheessa siirtynyt seisontapaikalleen jonnekin, josta voisi saada sähköä moottorin esilämmitykseen. | ||||
|
23.04.2014 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Puistossahan on Ardelt-höyrynosturi: https://www.vaunut.org/kuva/24306 Haapamäellä oli aikoinaan Rata-osaston , myöhemmin VR-Rata OY:n käytössä Kirovin EDK80-raidenosturi. |
||||
|
22.04.2014 14:55 | Teppo Niemi | ||
| Rautaruukki on irtisanonut syyskuun 2013 lopussa sopimuksensa ahtausyritys Port Act Ltd Oy:n kanssa. Lisää tietoa löytyy esim Hangötidningen / Hangonlehti 17.10.2013 ja 16.4.2014. Yhtenä vaihtoehtona laivauksiin on esim Inkoon satama, johon ei ole raideyhteyttä..... (lisätty uusimman lehden tieto) |
||||
|
|
22.04.2014 08:33 | Teppo Niemi | ||
| Ikävä todeta, että Tommin arvaus ei mennyt nappiin. | ||||
|
17.04.2014 09:59 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tainnut olla. Itse muistelisin purun tapahtuneen vasta syksyllä 1982. | ||||
|
15.04.2014 12:50 | Teppo Niemi | ||
| Ennen Suomen ensimmäisen Junaturvallisuussäännön (JT) voimaan astumista, sillä ilmaistiin (kuten nykyäänkin Ruotsissa) lähtölupaa, eli ajaa seuraavalle asemalle tai sitä, että aikaisemmin ilmoitettu este on poistunut. Junaturvallisuussääntöjen aikana (1952 - 199X) valkoista lippua käytettiin Junakohtaus seuraavalla junasuoritus- (/junanlähetys-) paikalla opasteen antoon. Vuosien 1952 - 1969 aikana opasteen sai antaa vain junanlähettäjä. | ||||
|
15.04.2014 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Tuukan VL86F ongelmasilta oli Rantaradan ristikkosillat Pasilan aseman ja Ilmalan aseman välillä. Silloin kyseisillä silloilla oli sallittu kuormanulottuma II. Myöhemmin kyseisien siltojen yläosia on muutettu, jonka seurauksena myös kuormanulottumarajoitus poistui. Sen sijaan VL86F liikkuminen huoltoraiteiden ristikkosiltojen kautta ei käsittääkseni aiheuttanut ongelmia. | ||||
|
15.04.2014 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja olikos se alkuaan "ALSRHKTNP"? Ja värit violetti, oranssi, tummansininen, vaaleansininen, vaalean ruskea, vihreä, harmaa, punainen, keltainen? | ||||
|
14.04.2014 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Tuo Esson tunnuksen paikka viittaa moiseen päätelmään. | ||||
|
07.04.2014 14:46 | Teppo Niemi | ||
| Niin minä muistelisin, että asian laita oli siihen aikaan kun koulunkäyntini alkoi. Kohta sen jälkeen työelämässä alkoi lauantaivapaa yleistyä ja koululaisillekin sitä oli tarjolla syys-ja toukokuussa. Vasta keskikouluun mennessäni tuli vapaat lauantait ja 'pomppiva lauantai' samalla koulujen lukuvuosikin taisi pidentyä sitten, että koulu alkoi jo elokuun puolella. | ||||
|
07.04.2014 13:19 | Teppo Niemi | ||
| Norjalaismallisen asettimen vastapaino liikkuu pystysuunnassa noissa kuvissa näkyvissä johteissa. | ||||
|
|
07.04.2014 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi kovastikin viittaavan norjalaismalliseen vaihteen asettimeen. (Sellaisen olen joskus asentanut 750 mm raiteeseen Minkiön ratapihalla. Muutama vuosi sitten tuo vaihde poistetui kokonaan käytöstä) Kuva läytynee vuoden 1952 JT:stä (1956 JT toinen painos) liitteestä 2.) | ||||
|
04.04.2014 15:56 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo puukorinen vaunu voisi olla Eik. Rk- vaunuksi näyttää olevan taas turhan pitkä. | ||||
|
31.03.2014 15:05 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Hakalan kommettia minäkin haaveilisin, jos vain olisi resursseja. Mutta kun ne ovat turhan vähissä, minkä porkkanaprojektinkin venyminen on osoittanut. | ||||
|
31.03.2014 15:01 | Teppo Niemi | ||
| Oleellisinta on Liikkuvan kaluston ulottuma LKU, ei siis kuorman ulottuma). Nämä pari ulottumaa ovat jossakin keskusteluissa pienoisrautatiemaailmassa menneet muutamilta sekaisin. | ||||
|
|
31.03.2014 10:51 | Teppo Niemi | ||
| Tuo GAS 4 olim käsittääkseni koevaunu, joka tehtiin vanhalle GAS:n vaunulle. Varsinainen sarjahan tehtiin 2-painejarrun varustetujen Hk-vaunujen alustoille. | ||||
|
|
31.03.2014 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Vaunun omistaja on Haapamäen museoveturiyhdistys ry. Ja tuon Hytösen Jounin tarkoittaman vaunun osalta on yksi lisämurhe: Omistaja? Jotta töitä voitaisiin jatkaa ja vaunu rekistöröidä, saati ottaa liiklenteeseen tarvitaan myös tieto vaunun oikeasta omistajasta. Tuo samainen asia taisi tulla joillekin yllätyksenä Suomen rautateiden 150 -vuotisjuhlien päätapahtumaan valmistautuessa. Sen jälkeen kun totuus valkeni, niin silloin tuli kiire..... | ||||
|
|
31.03.2014 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan se Sti sarjan typpiliuoksen kuljetukseen tarkoitettu vaunu? | ||||
|
31.03.2014 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Tai jotakin vaallan muuta... Siellähän voi sijaita vaikkpa vesitysliitin. | ||||
|
|
31.03.2014 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kyllä Vaittisen Timppa latelee ihan omiaan... Tuon vaunun sarjatunnukset ovat käsittääkseni olleet Ok, BOk ja XOk. Okp-vaunujen päätyrakenne on toisenlainen kuin perinteisissä Ok-vaunuissa. Okp-vaunun päätyrakenne on esitetty mm. Junat-lehdessä olleessa Tapio Keräsen kirjoittamassa artikkelissa Ok-vaunuista. Itse lähtisin kyllä tutkimaan millä numerolla XOk 071002 on ollut aikoinaan. | ||||
|
28.03.2014 14:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvasshan on junan viimeisenä vaununa Eslingenin valmistama Eit, jossa on myös helmapellit. Helmapeltisistä Eslingeneistä keskusteltiin runsaasti eri yhteyksissä muutama vuosi sitten. | ||||
|
28.03.2014 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Eikös saksalainen ohjesääntö kerrokkin, että keltainen lippu liikkuvassa kalustossa merkitsee, ettei kalustoon saa tulla kiinni, eikä sitä saa liikuttaa? | ||||
|
17.03.2014 16:45 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Hytösen kaipaama peruste on esim. BSI-, Otso- tai Vapitikytkimen käyttö kytkettäessä tai kytkettäessä ruuvikytkimellä tai apukytkimellä, niin kytkinkoukku pitää olla vapaa. (Muuten voi käydä niin kuin jään aiheuttamana 4.1.2010 Helsingissä.) Käytännössä niin höyry- kuin dieselvetureissa, jos lepokoukkua ei ole, niin ruuvikytkin on laitettu perinteisesti silloin kun sitä ei tarvita, eikä kytkinkoukkuun tule myöskään muuta kytkentävälinettä, omaan kytkinkoukkuunsa. | ||||
|
|
17.03.2014 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan yhtenä syynä se että ainakin höyryvetureissa ruuvikytkimen lepokoukkut olivat todella harvinaisia, ja sama koskee myös isoa osaa dieselvetureita. Vapaana roikkuvalle ruuvikytkimelle olisi pitänyt tehdä jotakin jottei se kulkisi liian alhaalla. | ||||
|
17.03.2014 14:33 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi kuvanottohetkellä kasi toisistaan poikkeavaa O-vaunua: O 70008, telikeskiöväli 9,20 m ja pituus puskimineen 15,18 m, teli K4 O (numerosarjasta 70113 - 71729) telikeskiöväli 8,20 m ja pituus puskimineen 14,18 m, teli K5 ja sarjatunnus myöhemmin Ok Kuvanottoaikaan kummankin vaunun kuorma oli 20 tn |
||||
|
13.03.2014 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Itse olen matkustanut taajamanunalla Vaasasta Vaasan Satamaan vuosina 1976 ja 1977. Kummallakin kerralla junan vaunustona oli Eit + Eht, jotka olivat tulleet Helsingistä. Vaasan satamahan sijaitsi Vaskiluoto nimisen vaihdepiirin alueella, Vaskiluodon asemarakennuksesta hieman etelään. Ja muistaakseni myös HMVY on ajanut matkustajaunia Vaskiluotoon, sillä tuskin olisin tehnyt muuten Vaskiluoto-kilpiä. | ||||
|
Kuvasarja: Sarankulman junaturma |
11.03.2014 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Niin ennenhän tuon kohtalokkaan vaihteen paikalla oli raideristeys, eli jos lähdettiin Tampereen henkilöasemalta itäistä (vasenta) raidetta, niin ensimmäinen puolenvaihtomahdollisuus läntiselle raiteelle olisi ollut vasta Sääksjärvellä. | ||||
|
10.03.2014 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Olikos tämä se talvi, jolloin ruuvien irroitus oli helpoimmillaan. Mutta siltikin tehokas työaika jäi vähiin, kun näpit meinasivat jäätyä.... | ||||
|
07.03.2014 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Ja P1 taisi olla tuohon aikaan varsianinen palapeli. Moskovan vaunujen lisksi junassa taisi kulkea myös 'suorat vaunut' Pieksämäelle. Vaunut jatkoivat Kouvolasta junalla H771 Pieksämäelle. | ||||
|
05.03.2014 14:26 | Teppo Niemi | ||
| Vanhojen karttojen perusteella Tolsan rataoikaisu alkaisi hieman kuvan paikasta länteen. Eli Ollin vastaus pitää paikkaansa. | ||||
|
05.03.2014 11:38 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo Hyvösen Jounin kommetti pätee Dm9 junaan (+ yhteen Dm8 moottorivaunuun, jossa oli ovikoneiston modernisointiproto. Muihin Dm8 juniin asennettiin Sm1-2 tyyppiset painonapit. (ja nuoremmille tiedoksi, en tarkoita nykymallisia Sm1-2 junissa olevia painonappeja) | ||||