Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.11.2014 09:34 | Teppo Niemi | ||
| Voisi sanoa, että vaunukaluston puute. Ensimmäiset avonaiset tavaravaunut, joiden suurin sallittu nopeus oli yli 100 km/h taisi olla 1960-luvun puolivälissä tehty Oe sarjan autojenkuljetusvaunu, jolla suurin sallittu nopeus oli 110 km/h. Seuraaviin sarjoihin menikin sitten parisenkymmentä vuotta ennen Kbp ja Rn vaunuja. | ||||
|
07.11.2014 12:27 | Teppo Niemi | ||
| Johan siellä on talvista..... | ||||
|
07.11.2014 09:47 | Teppo Niemi | ||
| 19.7.2012 Kurt Ristniemen kommenttiin liittyen: Minulla on nyt kuva Gbr-vaunusta 57007 ja siinä lukee teksti: Vientipaperivaunu Ei saa kuormata puutavaraa. Teksti ei ole kuitankaan ovessa vaan sen vasemmalla puolella. Toinen kummallisuus on tuo tuhat-erottimenakäytetty heittomerkki. Tämän vaunun numerossa se on alhaalla, eli vaunun numero olisi 57,007. Lisäksi vaunun numero on alleviivattuna. |
||||
|
06.11.2014 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Mutta yksi mielenkiintoinen ero kuitenkin on: Hautausjunissa 171 / 172 on otsikkotietojen perusteella II ja III luokan istumavaunuja, joita taas ruumisjunissa 169/ 170 ei ole. Ruumisjunissa on vain ruumisvaunuja, jotka oletettavasti ovat katettuja tavaravaunuja. | ||||
|
06.11.2014 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tainnut toinen yksikkö ehtiä pohjoisesta ajoissa uuteen lähtöön Helsingistä. Tunnin aikataulunmukainen kääntöaika lienee ollut liian lyhyt pohjanmaan lumesta aiheutuneiden liikenneongelmien vuoksi. | ||||
|
24.10.2014 14:09 | Teppo Niemi | ||
| Jonkinverran alle kolme kilometria. | ||||
|
24.10.2014 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Ja jotenkin on lapsuudesta jäänyt mielikuva, että H33 lyheni myös Kirkkonummellakin. | ||||
|
24.10.2014 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä ja lisäksi vaunussa lienee myös päätyikkunatkin. Harmi vain, kun Pave paljasti numeron aikaisemmin, ilman sitä olisi voinut saada aikaan hyvää pohdintaa Eik-vaunuista. | ||||
|
|
22.10.2014 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Jonkin kuvan yhteydessä oli keskustelua, oliko Helsingin aseman vaihteet keskitettyjä vaihteita. Ainnakin kuvan etualalla olevat kaksi vaihdetta, samoin kuin seuraava näkyvä vaihde ja kaksoisristeysvaihteen km 0 + 000 puoleinen pää ovat apikallisesti käännettäviä. Ainakin etualalla olevat vaihteet kyllä lukitaan asetinlaitteesta. Ja jälleen kalustotietäjille pohdittavaa: Mitkä ovat tuon kahvilavaunun vaunun mahdolliset numerot? | ||||
|
16.10.2014 12:24 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, mutta kun ratapihaa on tulovaihteiden väli ja liikennepaikka-aluetta tulo-opastimien väli (nykyisin kylläkin liikennepaikan rajamerkkien väli. Ratapiha ei rajoitu pelkästään asemarakennuksen kohdalle. Eli myös Paten tehtaan kohdalta lähteneen raiteen vaihde kuuluu ratapihaan! | ||||
|
|
16.10.2014 11:31 | Teppo Niemi | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/27774 , https://www.vaunut.org/kuva/27775. Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/27773 näkyvät Messukylän itäpään vaihteet. Eikös kaikissa näissä kuvissa näy sama tehdasrakennus, joka sijaitsi Messukylän ratapihan eteläpäässä ja jonka eteen meni 1980-luvulla oma sivuraide? Ratapiha ja asemarakennuksen paikka ovat eri asioita. Ratapihan sijaintitietohan annetaan muodossa km + m - km + m ja asemarakennuksen (eli siis myös liikennepaikan) sijainti muodossa km + m. RATOn luku ratapihat kertovat asiasta lisää, mikäli yksityiskohdat alkavat kiinnostamaan. |
||||
|
16.10.2014 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Ja katsokaapa Ketunpesän vaihdekujaa: Alaratapihaltakin on tulossa kaksoisraide ja senpä vuoksi rantaradalla on raideristeys. Autoliikennekin on vilkasta rantaradan ylittävällä sillalla. | ||||
|
|
15.10.2014 15:50 | Teppo Niemi | ||
| Olen kyllä hieman erimieltä Olavin kanssa: Eikös kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/27772 ole sama rakennus, kuin tässä kuvassa veturin kohdalta. Ja tuossa toisessa kuvassa Messukylän tulovaihde näyttää olevan tästä paikasta itäänpäin jotakuinkin junan loppupään kohdalla. Eli mielestäni tässä ollaan entisen Messukylän liikennepaikan alueella ja myös tulovaihteiden välisellä alueella, eli ratapihalla. | ||||
|
15.10.2014 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni tuo EFi oli kyllä tuttavuus monenakin yönä. Sorviin sitä ei vain saatu, ennen kuin.... Mutta mikäs tuon EFin numero olikaan, jotenkin muistelisin että 2239.... | ||||
|
14.10.2014 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja käsiittääkseni veturi on tällä hetkellä (vielä) viimeisin luokkakorjauksesta valmistunut 103 sarjan veturi. | ||||
|
13.10.2014 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Hetkinen.... Onkos kuvan vasemmassa reunassa Siuntionjoen vanhan rautatiesillan maatuki? | ||||
|
13.10.2014 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Eivät ole, vaan sivuvirtakiskolla olevat S-bahnin raiteet. Ainakin 1990-luvulla niin Hampurissa kuin myös Berliinissä oli sivuvirtakiskoilla varustettuja S-bahn ratoja, joilla liikennöivat myös normaalit veturivetoiset matkustaja- ja tavarajunat. Osa tällaisista radoista on ollut varustettuna myös 15 kV, 16,67 Hz ajojohtimella varustettuna. Yksi tällainen reitti Hampurissa on ollut Hamburg Altona - Bankensee - Rissen., jolla liikennöivät S-bahnin junien lomassa myös veturivetoiset tavarajunat. | ||||
|
13.10.2014 09:57 | Teppo Niemi | ||
| Aluskehys on kyllä samanmittainen kuin Ek / Dk vaunuissa, mutta.... | ||||
|
13.10.2014 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Junan paikkalukuhan on tuolla kokoonpanolla (ilman makuuvaunun paikkoja) on 401 paikkaa, joista pelkästään puukorisissa vaunuissa 287 paikkaa. | ||||
|
Kuvasarja: Helsinki 18.01.1987 |
13.10.2014 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Ja Hr1 1004 matkaan Karjaalta Pasilaan Siuntion joen tietämillä kuvanneella harrastajaporukalle sattui pari kommellusta, jotka näin jälkikäteen huvittavat. Silloin ne eivät huvittaneet ketään mukanaolleita. | ||||
|
10.10.2014 13:14 | Teppo Niemi | ||
| Kiitos Elias, kun jaksat oikoa näitä MUTU tietoon perustuvia kommennteja. Taas kerran tulee mieleen erään, nyt jo edesmenneen, haapamäkisen veturinkuljettajan sanonta: Asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Tuolla Rautatieaseman foorumilla on keskustelussa http://www.rautatieasema.org/topic.asp?TOPIC_ID=646 käsitelty hieman myös Porkkalan liikenteen vaunuja. |
||||
|
|
10.10.2014 11:17 | Teppo Niemi | ||
| Olen kyllä sitä mieltä, että nyt Paven pitäisi todella lukea myös mitä esim. Luettelo vaunujen kotiasemista kertoo näishin vaunuihin liittyen. | ||||
|
09.10.2014 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Koska s dieselveturihuolto muuttu Pasilan talleilta Ilmalaan? Dieselveturien huoltotilat näyttävät valmiilta ja Sähkötaloa ilmeisesti rakennetaan. Veikkaanpa että kuvanottoaikaan voisi lisätä noin 10 vuotta. | ||||
|
08.10.2014 16:05 | Teppo Niemi | ||
| .... Ennen kuin se tuli keulatunnus, kylkinumerot ja valmistajalaatat yms riisuttuna Haapamäelle Haapamäen höyryveturipuisto Oy:n hankkimana varaosalähteenä. | ||||
|
08.10.2014 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Ja nykyinen Se1 3003 on siis tehty uuteen koriin, vaikkei saanutkaan uutta numeroa. | ||||
|
06.10.2014 14:02 | Teppo Niemi | ||
| Höyryraide Oy muutti Porvoosta Nurmekseen 03.08. - 05.08.2014. | ||||
|
06.10.2014 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Taustallahan näkyy uudempi silta, joka lienee maantiesilta. Tämä viitta siihen, ett' rautatiesilta on aikoinaan toiminut yhdistettynä rautatie- ja mantiesiltana. Eli sopii kyllä Oulujoen ylittävään siltaan Vaalassa | ||||
|
01.10.2014 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Ja onhan vastaavalla parilla vedetty jopa pikajuniakin: https://www.vaunut.org/kuva/18117 | ||||
|
01.10.2014 08:49 | Teppo Niemi | ||
| Ja isot viitoset ovat kait varastoista loppu..... | ||||
|
29.09.2014 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Martinin mainitsema asetinlaite on Pasilan Asetinlaite I https://www.vaunut.org/kuva/11801 , joka ennen 1960- / 1970- lukujen vaihteeseen saakka kankiasetinlaite. Ja jostakin minulle on jäänyt mielikuva että kyseiseen asetinlaitteseen olisi liittynyt jokunen keskitetty vaihdekin. | ||||
|
25.09.2014 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Heksinki - Turku - Helsinki junaparin kilvet?? Lisäksi muistelen, että Lapponia ja Polaria (Helsinki - Oulu - Helsinki) olisi olut valkoinen teksti sinisellä pohjalla ja Savonia (Helsinki - Kontiomäki - Helsinki) ollut juurikin musta teksti valkoisella pohjalla. Ja toisaalla on puhuttu myös mikä oli Centrian (Helsinki - Jyväskylä - Helsinki) kilpien väreistä. Aluksihan Cht vaunut olivat käytännössä vain erikoispikajunissa, mutta kun Cht vaunuja tehtiin lisää muutostöinä Eht vaunuista, niin käyttö laajeni myös muihin, lähinnä pitkämatkaisiin pikajuniin. | ||||
|
25.09.2014 10:29 | Teppo Niemi | ||
| Alexille voisi sanoa että polttaa, polttaa.... | ||||
|
25.09.2014 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Arkipäivien aamun ruuhkaliikenteessä ainakin käytetään Sm1-2 kalustoa myös E junissa. | ||||
|
24.09.2014 15:52 | Teppo Niemi | ||
| Tälläiset varoitus- / Ohjekyltit kuuluivat H (Hk:sta muutetut), Hk ja Hka vaunujen varustukseen. (Esim kuva https://www.vaunut.org/kuva/69566 , https://www.vaunut.org/kuva/60603 , https://www.vaunut.org/kuva/92788 , https://www.vaunut.org/kuva/87388 ) | ||||
|
24.09.2014 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Siten, että ratainfra, ihan samoin kuin tieinfra ja vesiväylät pysyvät valtion omaisuutena. Operaattorit taas maksavat väylien käytöstä. | ||||
|
24.09.2014 11:18 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se tarkoittaa nimenomaan puhelinta. Ja merkintähän oli käytössä rataosaselostuksissa vielä 1980-luvulla. | ||||
|
|
24.09.2014 10:24 | Teppo Niemi | ||
| Täällä kun on paljon vaunuista tietäviä, niin heitetäänpä pieni kysymys? Kuvatekstissä mainitun makuuvaunun numero, voisiko sen päätellä? Mitkä numerovaihtoehdot täyttävät kuvatekstin ehdot? | ||||
|
|
23.09.2014 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Minua kiinnostaa suurestikin Helsingin ratapihan keskitetyt vaihteet vuonna 1965. Ja kuvia niistä. Kopissa olevilla veiveillä vain lukittiin vaihteet! Vertaa kuvia https://www.vaunut.org/kuva/90517, https://www.vaunut.org/kuva/80703, https://www.vaunut.org/kuva/74170, https://www.vaunut.org/kuva/18980. En näe näissä kuvissa ensimmäistäkään asetinlaitteesta käännettävää, eli keskitettyä vaihdetta. |
||||
|
|
23.09.2014 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Helsingin vaihteet ollut paikallisesti käännettäviä, eli jokaisessa vaihteessa oli normaali vaihteenasetin. Sen sijaan ne kyllä lukittiin keskitetysti. Opastimet taisivat olla valo-opastimia. Eli kyseessä on lukitusjohdot (ja nämähän eivät ole monisäikeisiä vaijereita vaan teräslankaa) | ||||
|
|
22.09.2014 09:36 | Teppo Niemi | ||
| Pitäisikin kaivaa esiin nuo kuvat Oulunkylästä tapahtumapäivän illasta. Siellähän eräs useiden harrastajien tuntema henkilö hoisi ansiokkaasti kuulutuksia.... | ||||
|
22.09.2014 08:37 | Teppo Niemi | ||
| Mitenkäs oli 1950-luvulla junanlähetysvälit Solberg - Tähtelä ja Masala - Kauklahti. Molemmilla väleillä oli myös suomalaista liikennettä (joskaan ei välttämättä koko väliä). Junanlähetysvälit turvattiin juurikin kapulasuojastuskoneella. | ||||
|
16.09.2014 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Gb:n tilavuus on 46 m3 (Gd:n tilavuus 36 m3) | ||||
|
|
15.09.2014 15:29 | Teppo Niemi | ||
| Minkäköhänlainen kuorma tuossa vaunussa mahtoikaan olla? Aikoinaan Gb-vaununa suurin kuorma oli 16,5 tn. | ||||
|
15.09.2014 15:27 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuon veturin omistaja kertoi elokuussa minulle, että tuo pitäisi seuraavaksi siirtää Pohjois-Karjalaan. Mutta ei maininnut vuotta, milloin siirto tapahtuu.... | ||||
|
20.08.2014 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Itse olen päässyt alakouluikäisenä Imatralla (nyk. Imatra T) Vr1 veturin kyytiin sen toimiessa päivystäjänä, ja silloin ihmetellyt muksi lämmittäjä heittää kovassa vedossa hiekkaa tulipesään. Myöhemmin pääsin todistamaan uudelleen saman Jokioisten Museorautatiellä jolloin HKR5 höyrystäesssä todella heikosti nyt jo edesmennyt tamperelainen veturinkuljettaja Raimo Siren otti Jokioisilta lapiollisen hiekkaa ja kun juna lähti nousemaan Jokioisilta kohti Minkiötä, hän jarrutti veturilla ja avasi valtaventtiilin täysin selälleen. Hetken kuluttua hän heitti lapiollsen hiekkaa pesään kohti tuliputkia. Tulos näkyi jo Kirkkotien laskussa: varoventiili alkoi puhaltamaan. | ||||
|
20.08.2014 14:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja nuo Käskylehdet ovat kyllä hyvää materiaalia, vaikkei siitä kaikkea tietoa löydykkään. Suurinmassa osassa Gbp sarjan vaunuja on ollut peltikatto. Lisää tietoa kaipaaville suosittelen Tapio Keräsen Junat-lehdessä julkaistua Gb-vaunuartikkelia. | ||||
|
19.08.2014 17:41 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin tuo oikeanpuoleisin näyttäisi olevan saksalaista G10 sukua. Olisikohan peräti samainen vaunu, joka muutti reilut kaksi viikkoa sitten Porvoosta Nurmekseen. Vasemmanpuoleinen vaunu lienee rikkavaunu XGp ja seuraava vaunu lienee entinen H tai Hv, joka on alennennu BH tai XH virkatarvevaunuksi, sen jälkeen on Hdk:sta alennettu BH ja oikeanpuolesimman sarja on joko Bg tai XG. Sitä ennen vaunu on ollut Gdt ja sitä ennen Gd. |
||||
|
13.08.2014 16:39 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1989 jälkeen joka tapauksessa. Koskas Salportilta ostettu leveäraiteinen Move 21 veturi purettiin? Apua voisi löytyä Museorautatieyhdistys ry:n toimintakertomuksista, mikä li ne ovat säilytetty pidempään, kuin tilinpäätösmateriaalin säilytysaika velvoittaa. | ||||
|
06.08.2014 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin kun katselee matkasta tehtyjä artikkeleita, niin kyllä pääsi. Ainakin alkumatkan osalta vain tiedotus hinnoista oli ala-arvoista. | ||||
|
Kuvasarja: Höyryjuna Joensuussa |
05.08.2014 11:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja pitkähkö oli myös 12.8.2012 Karjaalta Hyvinkäälle lähtenyt Hr1 1021 ja Hv1 555 vetämä juna, jossa palautettiin Suomen rautateiden 150 vuotistapahtumassa käytössä ollutta kalustoa Hyvinkäälle. | ||||
|
Kuvasarja: Höyryjuna Joensuussa |
05.08.2014 09:06 | Teppo Niemi | ||
| Mikon kysymykseen löytyy vastaus oheisesen kuvasarjan kuvista ja sarjan tekstistä: https://www.vaunut.org/sarja/3038 | ||||