Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.06.2014 10:10 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan tämä se reissu, jossa veturinkuljettajana toimi myös Jokioisten museorautatiellä veturimestarina toiminut Raimo Lonkola? | ||||
|
02.06.2014 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Kerro nyt edes löytyisikö se etelä- vai pohjoispäästä ratapihaa. | ||||
|
30.05.2014 10:36 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä Hessu oikein päättelee.... Eli vuoden 1920 rauhansopimuksessa Suomelle siirtynyt vaunu. Ja on käsittääkseni sama, kuin Pieksämäellä havaitsemasi vaunu. | ||||
|
|
30.05.2014 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikein, mutta voisiko hieman tarkentaa? | ||||
|
30.05.2014 07:46 | Teppo Niemi | ||
| Saunapuut taitavat vain olla vähissä... | ||||
|
30.05.2014 07:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja kiskotushan on ilmeisestikin Vaasan radan alkuperäisiä kiskoja. Kiskot on saatu lahjoituksena Vaasan kaupungilta ja ne lastattiin vaunuun likimain nykyisen Vaasalandian seisakkeen kohdilla. | ||||
|
25.04.2014 15:13 | Teppo Niemi | ||
| Villelle voisi vasta, että se on jo tässä vaiheessa siirtynyt seisontapaikalleen jonnekin, josta voisi saada sähköä moottorin esilämmitykseen. | ||||
|
23.04.2014 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Puistossahan on Ardelt-höyrynosturi: https://www.vaunut.org/kuva/24306 Haapamäellä oli aikoinaan Rata-osaston , myöhemmin VR-Rata OY:n käytössä Kirovin EDK80-raidenosturi. |
||||
|
22.04.2014 14:55 | Teppo Niemi | ||
| Rautaruukki on irtisanonut syyskuun 2013 lopussa sopimuksensa ahtausyritys Port Act Ltd Oy:n kanssa. Lisää tietoa löytyy esim Hangötidningen / Hangonlehti 17.10.2013 ja 16.4.2014. Yhtenä vaihtoehtona laivauksiin on esim Inkoon satama, johon ei ole raideyhteyttä..... (lisätty uusimman lehden tieto) |
||||
|
|
22.04.2014 08:33 | Teppo Niemi | ||
| Ikävä todeta, että Tommin arvaus ei mennyt nappiin. | ||||
|
17.04.2014 09:59 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tainnut olla. Itse muistelisin purun tapahtuneen vasta syksyllä 1982. | ||||
|
15.04.2014 12:50 | Teppo Niemi | ||
| Ennen Suomen ensimmäisen Junaturvallisuussäännön (JT) voimaan astumista, sillä ilmaistiin (kuten nykyäänkin Ruotsissa) lähtölupaa, eli ajaa seuraavalle asemalle tai sitä, että aikaisemmin ilmoitettu este on poistunut. Junaturvallisuussääntöjen aikana (1952 - 199X) valkoista lippua käytettiin Junakohtaus seuraavalla junasuoritus- (/junanlähetys-) paikalla opasteen antoon. Vuosien 1952 - 1969 aikana opasteen sai antaa vain junanlähettäjä. | ||||
|
15.04.2014 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Tuukan VL86F ongelmasilta oli Rantaradan ristikkosillat Pasilan aseman ja Ilmalan aseman välillä. Silloin kyseisillä silloilla oli sallittu kuormanulottuma II. Myöhemmin kyseisien siltojen yläosia on muutettu, jonka seurauksena myös kuormanulottumarajoitus poistui. Sen sijaan VL86F liikkuminen huoltoraiteiden ristikkosiltojen kautta ei käsittääkseni aiheuttanut ongelmia. | ||||
|
15.04.2014 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja olikos se alkuaan "ALSRHKTNP"? Ja värit violetti, oranssi, tummansininen, vaaleansininen, vaalean ruskea, vihreä, harmaa, punainen, keltainen? | ||||
|
14.04.2014 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Tuo Esson tunnuksen paikka viittaa moiseen päätelmään. | ||||
|
07.04.2014 14:46 | Teppo Niemi | ||
| Niin minä muistelisin, että asian laita oli siihen aikaan kun koulunkäyntini alkoi. Kohta sen jälkeen työelämässä alkoi lauantaivapaa yleistyä ja koululaisillekin sitä oli tarjolla syys-ja toukokuussa. Vasta keskikouluun mennessäni tuli vapaat lauantait ja 'pomppiva lauantai' samalla koulujen lukuvuosikin taisi pidentyä sitten, että koulu alkoi jo elokuun puolella. | ||||
|
07.04.2014 13:19 | Teppo Niemi | ||
| Norjalaismallisen asettimen vastapaino liikkuu pystysuunnassa noissa kuvissa näkyvissä johteissa. | ||||
|
|
07.04.2014 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi kovastikin viittaavan norjalaismalliseen vaihteen asettimeen. (Sellaisen olen joskus asentanut 750 mm raiteeseen Minkiön ratapihalla. Muutama vuosi sitten tuo vaihde poistetui kokonaan käytöstä) Kuva läytynee vuoden 1952 JT:stä (1956 JT toinen painos) liitteestä 2.) | ||||
|
04.04.2014 15:56 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo puukorinen vaunu voisi olla Eik. Rk- vaunuksi näyttää olevan taas turhan pitkä. | ||||
|
31.03.2014 15:05 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Hakalan kommettia minäkin haaveilisin, jos vain olisi resursseja. Mutta kun ne ovat turhan vähissä, minkä porkkanaprojektinkin venyminen on osoittanut. | ||||
|
31.03.2014 15:01 | Teppo Niemi | ||
| Oleellisinta on Liikkuvan kaluston ulottuma LKU, ei siis kuorman ulottuma). Nämä pari ulottumaa ovat jossakin keskusteluissa pienoisrautatiemaailmassa menneet muutamilta sekaisin. | ||||
|
|
31.03.2014 10:51 | Teppo Niemi | ||
| Tuo GAS 4 olim käsittääkseni koevaunu, joka tehtiin vanhalle GAS:n vaunulle. Varsinainen sarjahan tehtiin 2-painejarrun varustetujen Hk-vaunujen alustoille. | ||||
|
|
31.03.2014 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Vaunun omistaja on Haapamäen museoveturiyhdistys ry. Ja tuon Hytösen Jounin tarkoittaman vaunun osalta on yksi lisämurhe: Omistaja? Jotta töitä voitaisiin jatkaa ja vaunu rekistöröidä, saati ottaa liiklenteeseen tarvitaan myös tieto vaunun oikeasta omistajasta. Tuo samainen asia taisi tulla joillekin yllätyksenä Suomen rautateiden 150 -vuotisjuhlien päätapahtumaan valmistautuessa. Sen jälkeen kun totuus valkeni, niin silloin tuli kiire..... | ||||
|
|
31.03.2014 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan se Sti sarjan typpiliuoksen kuljetukseen tarkoitettu vaunu? | ||||
|
31.03.2014 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Tai jotakin vaallan muuta... Siellähän voi sijaita vaikkpa vesitysliitin. | ||||
|
|
31.03.2014 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kyllä Vaittisen Timppa latelee ihan omiaan... Tuon vaunun sarjatunnukset ovat käsittääkseni olleet Ok, BOk ja XOk. Okp-vaunujen päätyrakenne on toisenlainen kuin perinteisissä Ok-vaunuissa. Okp-vaunun päätyrakenne on esitetty mm. Junat-lehdessä olleessa Tapio Keräsen kirjoittamassa artikkelissa Ok-vaunuista. Itse lähtisin kyllä tutkimaan millä numerolla XOk 071002 on ollut aikoinaan. | ||||
|
28.03.2014 14:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvasshan on junan viimeisenä vaununa Eslingenin valmistama Eit, jossa on myös helmapellit. Helmapeltisistä Eslingeneistä keskusteltiin runsaasti eri yhteyksissä muutama vuosi sitten. | ||||
|
28.03.2014 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Eikös saksalainen ohjesääntö kerrokkin, että keltainen lippu liikkuvassa kalustossa merkitsee, ettei kalustoon saa tulla kiinni, eikä sitä saa liikuttaa? | ||||
|
17.03.2014 16:45 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Hytösen kaipaama peruste on esim. BSI-, Otso- tai Vapitikytkimen käyttö kytkettäessä tai kytkettäessä ruuvikytkimellä tai apukytkimellä, niin kytkinkoukku pitää olla vapaa. (Muuten voi käydä niin kuin jään aiheuttamana 4.1.2010 Helsingissä.) Käytännössä niin höyry- kuin dieselvetureissa, jos lepokoukkua ei ole, niin ruuvikytkin on laitettu perinteisesti silloin kun sitä ei tarvita, eikä kytkinkoukkuun tule myöskään muuta kytkentävälinettä, omaan kytkinkoukkuunsa. | ||||
|
|
17.03.2014 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan yhtenä syynä se että ainakin höyryvetureissa ruuvikytkimen lepokoukkut olivat todella harvinaisia, ja sama koskee myös isoa osaa dieselvetureita. Vapaana roikkuvalle ruuvikytkimelle olisi pitänyt tehdä jotakin jottei se kulkisi liian alhaalla. | ||||
|
17.03.2014 14:33 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi kuvanottohetkellä kasi toisistaan poikkeavaa O-vaunua: O 70008, telikeskiöväli 9,20 m ja pituus puskimineen 15,18 m, teli K4 O (numerosarjasta 70113 - 71729) telikeskiöväli 8,20 m ja pituus puskimineen 14,18 m, teli K5 ja sarjatunnus myöhemmin Ok Kuvanottoaikaan kummankin vaunun kuorma oli 20 tn |
||||
|
13.03.2014 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Itse olen matkustanut taajamanunalla Vaasasta Vaasan Satamaan vuosina 1976 ja 1977. Kummallakin kerralla junan vaunustona oli Eit + Eht, jotka olivat tulleet Helsingistä. Vaasan satamahan sijaitsi Vaskiluoto nimisen vaihdepiirin alueella, Vaskiluodon asemarakennuksesta hieman etelään. Ja muistaakseni myös HMVY on ajanut matkustajaunia Vaskiluotoon, sillä tuskin olisin tehnyt muuten Vaskiluoto-kilpiä. | ||||
|
Kuvasarja: Sarankulman junaturma |
11.03.2014 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Niin ennenhän tuon kohtalokkaan vaihteen paikalla oli raideristeys, eli jos lähdettiin Tampereen henkilöasemalta itäistä (vasenta) raidetta, niin ensimmäinen puolenvaihtomahdollisuus läntiselle raiteelle olisi ollut vasta Sääksjärvellä. | ||||
|
10.03.2014 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Olikos tämä se talvi, jolloin ruuvien irroitus oli helpoimmillaan. Mutta siltikin tehokas työaika jäi vähiin, kun näpit meinasivat jäätyä.... | ||||
|
07.03.2014 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Ja P1 taisi olla tuohon aikaan varsianinen palapeli. Moskovan vaunujen lisksi junassa taisi kulkea myös 'suorat vaunut' Pieksämäelle. Vaunut jatkoivat Kouvolasta junalla H771 Pieksämäelle. | ||||
|
05.03.2014 14:26 | Teppo Niemi | ||
| Vanhojen karttojen perusteella Tolsan rataoikaisu alkaisi hieman kuvan paikasta länteen. Eli Ollin vastaus pitää paikkaansa. | ||||
|
05.03.2014 11:38 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo Hyvösen Jounin kommetti pätee Dm9 junaan (+ yhteen Dm8 moottorivaunuun, jossa oli ovikoneiston modernisointiproto. Muihin Dm8 juniin asennettiin Sm1-2 tyyppiset painonapit. (ja nuoremmille tiedoksi, en tarkoita nykymallisia Sm1-2 junissa olevia painonappeja) | ||||
|
28.02.2014 10:14 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan vain 'väärän värinen' varaosaluukku. Valkoinen luukku lienee jostain syystä jouduttu vaihtamaan ja varastossa oli vain vanhamman värityksen mukaisia luukkuja. | ||||
|
27.02.2014 15:40 | Teppo Niemi | ||
| Tuo havainto on kuvan https://www.vaunut.org/kuva/75902 teksteissä, ja olen ottanut kuvan 27.05.2012. | ||||
|
|
27.02.2014 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Lumirakeen kommenttiin 27.2. klo 03.07 liittyen: Olisikohan tässä ajateltu mahdollisesti vastaavaa, kuin minkä havainnoin 2012 toukokuulla Alex-junassa Schwandorfin ja Münchenin välillä. Kun ei ollut lippujentarkastusta, niin sitten hoidettiin asiakaspalvelua kahvilavaunussa 'Alextreff'. Eli sama henkilö, kun tarkisti lippumme, oli hetkeä myöhemmin palvelemassa meitä kun poikkesimme kahvikupille ja oluelle. Myyntitosite (kuitti) tulostettiin lipunmyyntilaittella. | ||||
|
19.02.2014 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Kampiassetinlaite, josta käännettiin osa vaihteista (siniset kanget) ja lukittiin kaikki junakulkuteiden vaihteet (ellei niitä lukittu erikseen varmistuslukoilla). Yhden vaihteen sähkösulku on irroitettu, koska asiaa koskeva varoitus on näkyvillä | ||||
|
14.02.2014 13:41 | Teppo Niemi | ||
| Minusta tuo ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan sileäkattoinen ja Pasilan konepajan valmistetta, eli romuna jo jokusen vuoden.... | ||||
|
13.02.2014 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se puhelinlinja on ihan oikealla puolella. Kilometrit kun tulevat Haapamäen ja Oulun kautta. Aikoinaan (1970-luvun puolivälissä) junien numerotkin olivat siten, että parittomat junat menivät Oulusta Kontiomäelle. Ja mitä tulee Ossin kysymykseen, niin sn on joko 120 tai 110 (mitkä käytännössä sulkee pois Hkb-vaunu) tai 100. | ||||
|
12.02.2014 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Eukös näitä rahtilättiä ollut kulussa myös Tampere - Riihimäki - Imatra ja Riihimäki - Helsinki? | ||||
|
11.02.2014 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan se joulukuun 1. päivä vuomma 1969, jolloin junaturvallisuussääntö ja aikataulukirjan A-osa korvattiin Junaturvallisuussäännöllä (JT), sen soveltamisohjeilla (JTO) ja junaturvallisuussääntöön liittyvillä teknisillä määräyksillä ja ohjeilla (JTT). Silloin poistuivat pääopastimista useammat vihreät valot. Vuoden 1952 JT:n, (kuten sen toisen painoksenkin v. 57)) suojastusopastin oli kolmion muotoinen, eli samanlainen kuin vielä nykyäänkin. Esiopastimen valojen merkitysten vaihtuminen tapahtui samassa yhteydessä kuin Suomen ensimmäinen Junaturvallisuussääntö (JT) tuli voimaan vuonna 1938. Singnaaliohjesäännön aikana esiopastimen värit olivat samat kuin Ruotsissa, eli odota seis (varovaista kulkua) vilkkuva vihreä valo) ja odota aja (vapaata kulkua) vilkkuva valkoinen valo. | ||||
|
11.02.2014 08:46 | Teppo Niemi | ||
| Fo vaunuissa on ollut kamiinalammitys. Mylhemmin niihin lisättiin henkilökunnan hytteihin nestekaasulla toimivat lisälämmittimet. | ||||
|
05.02.2014 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Ainakaan Nürnbergin ja München lentokentän osalta en ole moista huomannut. Niille pääsee sekä sikäläisen liikennelaitoksen lipuilla että myös osavaltiolipuilla ilman eri hintaa. Frankfurtin osalta testailin tuota lentokenttämatkan lipun hintaa vuonna 2010 myös siten, että mikä se olisi lähiasemille. Hintaeroa lentokentälle en havainnut. | ||||
|
04.02.2014 14:11 | Teppo Niemi | ||
| Näin minä tämän vaunun tunnistaisin. Joka tapauksessa vaunu olisi tehty jostakin Kas-vaunun johdannaisesta. | ||||
|
04.02.2014 14:02 | Teppo Niemi | ||
| Hyvä Elias. Paikka tunnistettu toisella yrittämällä. Ja kuvan ottopaikkahan on: www.hausdesvolkes.de Talon ja sen rakentajan historia on mielenkiintoinen. Tämä löytyi asemalla sijaitsevan museonhoitajan vinkillä. |
||||
|
04.02.2014 09:04 | Teppo Niemi | ||
| Sitähän ei sovi unohtaa, erttä täällä Suomessa on erikoisolosuhteet. Siinä on tuo kaivattu selitys. | ||||
|
04.02.2014 08:57 | Teppo Niemi | ||
| Käsitääkseni SNTL:n rautateiden liikennöimismääräykset edellyttivät junan viimeiseksi vaunuksi moehitetyn, käsijarrullisen vaunun. | ||||