Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11.2013 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja mekaanisen asetinlaitteen aikana englantilainen (eli oikealta nimeltään kaksipuolinen risteysvaihde) löytyi myös laurilan pohjoiselta tulosuunnalta. | ||||
|
22.11.2013 10:21 | Teppo Niemi | ||
| Lakeripukit kertovat että kyseinen alusta on huomattavasti vanhempi, eli Suomen itsenäistymisen ajoilta tai sitä vanhempi. | ||||
|
|
22.11.2013 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Ja puolienglantilaisiakin on ollut mm Huopalahti, Pitäjänmäki ja Kilo. Kyllä Hessu muistaa oikein tuon Haaapajärven tulovaihteen. Aikoinaan Haapajärvellä oli kait pitkä Sn 70 vaihde ja normaali yksinkertainen vaihde engelsmannin paikalla. | ||||
|
18.11.2013 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja nuo viikonloppujunien runkojen Vempu-vedot olivat käsittääkseni myös hyvin vauhdikkaita. (Kotiin, kotiin, kotiin......) | ||||
|
|
15.11.2013 12:05 | Teppo Niemi | ||
| En minä ole koskaan kuulutkaan Alppilan seisakkeesta. Sen sijaan kylläkin Alppilan blokkiasemasta. Milloinkas sellainen seisake on ollut käytössä ja mitkä junat siinä mahtoivatkaan pysähtyä? | ||||
|
15.11.2013 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Eikös CEi vaunuista tehty JVJ1 ole hieman vanhempi kuin tuo F:stä tehty. Nyt pitäisi olla vaunukortit, ettei tarvitsisi luottaa hapertuvaan ja valikoivaan muistiin. | ||||
|
15.11.2013 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Teppo yrittää muistella ilman lähdemateriaalia: Junahan oli P141, jossa oli kolme junayksikköä (siis Poriin, Tampereelle ja Haapamäen kautta Seinäjoelle. Ensimmäinen yksikkö taisi olla Dm9 5120 - 5610 - 5119. Tästä junayksiköstä vain 5119 korjattiin ja se palveli yksinäisenä varavaununa. Toinen yksikkö taas lienee ollut Dm 8 5001 - 5501 - 5002. Tästä junayksiköstöstä hylättiin 5001 ja se korvattiin aikaisemmasta tapahtumasta varavaunuksi jääneellä 5106:lla. Kolmannesta yksiköstä ei ole muistikuvia. | ||||
|
|
15.11.2013 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Tonile voisi kertoa hiemab Rikun kommenttia täydentäen, että kuvan ottamisen aikaan P67 oli Helsinki - Rovaniemi juna, jossa oli vaunuja myös Vaasaan, lähtöajan olessa Helsingistä klo 10.00. Ja P68 oli Rovaniemi - Helsinki juna, jossa oli vaunuja myös Vaasasta, tuloajan Helsinkiin ollessa klo 21.00. Kemijärven yöjuna oli tuohon aikaan P63/P64. | ||||
|
12.11.2013 12:27 | Teppo Niemi | ||
| Vgk, Vg (tai Gd), Gdt, Gbt, Gb, ja epäilyttää olisikohan vielä jopa Hd -vaunukin eksynyt kuvaan | ||||
|
12.11.2013 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan se jännitekatko Hesan ratapiha, jolloin kaikki lähtevät kaukojunat työnnettiin dieselveturein Pasilaan. Sm-junirn pääte/lähtöasema oli Pasila. Kaukojunat taas rullasivat Pasilasta Helsinkiin. Lähijunaliikenne Helsingistä Pasilaan hoidetiin Dv15 + 3 Ei + Dv15 junilla. Ajoitukseen voisi olla apuja Tapio Keräsen kirjasta Rautatien arkea. | ||||
|
12.11.2013 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Eipä Teppo muista.... Pitänee kaivella jostakin vanhoja muistiinpanoja, mitä näitä on. Malmijuniin oli kylläkin Eao (ja taas pelkillä SA3 kytkimin ilman sivupuskimia ollut vaunusarja oli Eaov) | ||||
|
11.11.2013 11:36 | Teppo Niemi | ||
| Muutama vuosi sitten Suomen Rautatiemuseolla Hyvinkäällä oli myynnissä näitä Rainerin tarkoittamia makuuvaunuja. Sen sijaan Posti ja matkatavaravaunujen en tiedä olleen saatavilla. Sellaisia minäkin kaipailen | ||||
|
|
11.11.2013 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Hka:ssa oli SA3 kytkin molemmissa päissä. Sen sijaan 2-akselisissa Hkar ja Hkbar vaunuissa SA3 kytkin oli vain toisessa päässä, toisessa päässä oli normaali ruuvikytkin. | ||||
|
|
11.11.2013 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja kokoonpanosta päätellen menossa Leningradiin. Pienoisrautatieharrastajalle mahtava esikuva. | ||||
|
07.11.2013 08:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitä moottorivaunujen sarjatunnuksiin tulee, niin alkuaan ne ilmaisivat moottorin polttoineen (iso kirjain) ja voimansiirroon tyypin (pienikirjain). Myöhemmin m vakiintui merkitsemään moottorivaunua. Entä mitkä nuo isot kirjaimet sitten olivatkaan? D = diesel, B = bensiini ja P = puukaasu. voimansiirtotavathan taas olivat s = sähköinen, m = mekaaninen. Vuonna 1968 tulleen sähkömoottoorijunien vetovaunun sarjatunnushan noudattaa juuri tätä samaa logiikkaa eli S = voimanlähde sähkömoottori. | ||||
|
|
06.11.2013 16:06 | Teppo Niemi | ||
| Pikkaraisen Topi taitaa puhua sarjatunnuksista 1970-luvun puolivälistä eteenpäin. 1940-luvulta (olikos se vuodesta 1942?) sarjatunnusten ensimmäiset kirjaimet: H = Henkilö-ja pikajunaveturi, P = Paikallisjunaveturi, S = Sekajunaveturi, V = vaihtoveturi. pieni kirjain kertoi akselipainon. | ||||
|
06.11.2013 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Vanha logiikka pääopastimien tunnusteissa meni siten, että kirjan A on pienimmän kilometrien suunnasta ja muut tulo- / kulkutieopastimet on nimetty B, C, D. Lähtöopastimet taas pieneneviin kilometreihin päin E, F, G, H, ja suureneviin kilometreihin päin O, P , R ja S. Näistä E ja O ovat olleet pääraiteiden opastimia. Lisäksi on muistettava, että tietyt kirjaimet oli varattu muiden opastintyyppien tunnuksiksi: U = raideopastin, J Järjestelyopastin, V = vaihdonkielto-opastin. Esim Inkeroisten pohjoinen tulo-opastin on ollut A½, kuten myös Kyminkin, vaikka nyt on menty etelään mutta kasvavien kilometrien suuntaan. | ||||
|
31.10.2013 13:03 | Teppo Niemi | ||
| Entäpä vahamonistus...? Sellaista tuli käytettyä 1982 vuonna Santahaminassa päiväkäskyjen tulostamiseen. | ||||
|
Kuvasarja: Säkylän sokeritehtaan Tka6:n matka kunnostettavaksi ja uudelle omistajalle |
31.10.2013 11:59 | Teppo Niemi | ||
| Tka6 ratakuorma-autot on rakennettu puskimineen 10,0 m Hk -sarjan tavaravaunun (yleisvaunu, matalat n 300 mm korkeat sivulaidat, laukaistavat teleskooppipylväät). Hk vaunuilla on kuljetettu niin sahatavaraa, tukkeja, kuin myöskin esim kivihiiltä. | ||||
|
31.10.2013 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Entäpä tilanne rakennusajalta? Edellisen työraon langanveto on päättynyt jo jonkinverran aikaisemmin ja kääntöorret on käännetty jo valmiiksi seuraavaa kiristysväliä varten. Ja ensimmäisenä näkyvä pylväs olisi keskiankkuripylväs (näinkö se kiristysjakson keskellä oleva rakenteen nimitys meni?) Savonlinnan junahan oli lähes porkkanakauden loppuun porkkanoilla, paitsi Savonlinnan oopperajuhlien aikaan, jolloin parina viimeisenä vuonna juna ajettiin tänä aikana veturijunilla. Olikohan viimeinen vuosi 1986, jolloin P15 / P 16 ajettiin porkkanoilla? |
||||
|
28.10.2013 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Tänä vuonna näitä jäljellä olevia vetureita on käynyt luokkakorjauksessa. | ||||
|
28.10.2013 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Porkkalan vuokra-aikahan olisi päättynyt alkuperäisen sopimuksen mukaan 1.10.1994, eli vuokra-aika olisi ollut 50 vuotta. | ||||
|
28.10.2013 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se todennäköosimnmin on entinen Ok (tai teoriassa voisi olla myös Okk) Meinasinkin jo tarjota sarjaksi Lv-Rto ja numeroksi.... Mutta nosturi ei ole se Kirovi. Toinen vaihtoehto sarjaksi olisi BOk, johon esim Ardeltin puomivaunu kuuluu. | ||||
|
|
28.10.2013 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Mahtavaa, että vielä näkee 103sia ajossa. Toivottavasta aiikataulukauden vaihde ei vie mahdollisuuksia näiden bongaamiseen. | ||||
|
23.10.2013 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ole. 1970-luvun loppupuolella Po vaunuja oli myös JK 1771 - 1776 Pasila -Kela/Siuntio/Kauniainen/-Pasila järjestelyjunissa. Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/29820 konduktöörivaunun virkaa näyttääpi hoitavan myös Po. Ja Pohjankurusta (Brödtorpin soravaihteelta) Kirkkonummi - Pasila penkereen levityspaikoille ajetussa junassa konduktöörivaunun virkaa hoiti Eis-vaunu. | ||||
|
|
23.10.2013 13:11 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni postivaunuissa ei (lukuunottatta EP sarjaa) lukenut koskaan VR SUOMI. Vaunut olivat Posti- ja lennätihallituksen, Myöhemmin Posti- ja telelaitoksen ja Suomen Posti Oy:n. Nykyisin tämä yritys tunnetaan Itella OYJ:nä. Myöskään sarjatunnusta (kuten Fo vaunuissa) oltu näiden koriin merkitty. Sen sijaan postitorvet ovat vaunun kyljestä kadonneet ja oikeanpuoleisen telin yläpuolella näyttäisi olevan punainen 'KORJATTAVAKSI - Älköön kuormatko' saate/osoitelappu. | ||||
|
|
23.10.2013 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni tälläiset veturit vetivät Turun pikajunat "Porkkalan tunnelin" eli Porkkalan vuokra-alueen läpi. Samoin tämä oli vakiotyyppi Kirkkonummi - Leningrad pikajunissa. | ||||
|
23.10.2013 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Eli kuvassa on sepeliaura. | ||||
|
21.10.2013 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Kiitos. Tässä on hyviä vinkkejä siitä, mitä pitäisi saada vielä jatkomoduliin..... | ||||
|
18.10.2013 14:14 | Teppo Niemi | ||
| Gbk / Gbkk vaunuja | ||||
|
18.10.2013 09:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja niin tehokasta lähtöä kaksivaunuisilla paikuilla en ole saanut missään kuin juuri Saksassa 151 ja 155 sarjan tavaraliikenneveturien ollessa vetovoimana ja junan jäätyä myöhään muusta junaliikenteestä johtuen | ||||
|
18.10.2013 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tuolloin Dm12-junat olleet käyttökiellossa niissä esiintyneiden palojen vuoksi ja jo aikaisemminkin vajetta kalustokierroissa juuri paloista johtuen? https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4874.0 | ||||
|
18.10.2013 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämäkin kuva on jo historiaa. Lähiaikoina Hof Hbf:n ratapihalle kytketään ajolankoihin 15 kV 16,67 Hz jännite, jotta sähköliikenne pohjoisesta (siis entisen DDR:n alueelta) Plauen Obere Bf:lta voisi alkaa 8.12.2013. Eli Hof Hbf toimii monelle junalle jälleen veturinvaihtopaikkana ja usein myös Nürnbergin ja Dresdenin välisessä matkustajaliikenteessä junan vaihtopaikkana. Suorat junayhteydet kun harvenevat valmistuvan sähköistyksen myötä. | ||||
|
18.10.2013 07:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisäksi vielä muutoksia tuossa kuvaparissa: Vasemmanpuoleisessa kuvassa liikenne sujuu oikeanpuoleisella maatuella, oikeanpuoleisessa kuvassa taas vasemmanpuoleisella maatuella. Miksi näin? Eikös v. 1918 tuhoutunut tuo Rajajoen silta? Ja 1920-luvun lopulla se uusittiin, jolloin kumpikin rautatie maksoi puolet kustannuksista. Näin muistan lukeneeni Valtionrautateiden 75-vuotishistoriikista. | ||||
|
16.10.2013 11:43 | Teppo Niemi | ||
| Eikö ole (vrt https://vaunut.org/kuva/70281 )? | ||||
|
15.10.2013 07:46 | Teppo Niemi | ||
| Niin silloinhan tuli talsittua purettua kaksoisraidetta jonkin matkaa ja jopa ihmeteltyä, että tavallisella valo-opastimella, (jonka mastossa oli jopa esiopastin) esiopastimena on Aga-villkuvalolla varustettu esiopastin. Loppumatkalla tuli ihmeteltyä, mitä kaikkea kalustoa olikaan Pieksämäellä kolmioraiteen sisäpuolella. Sillä matkalölako tuli kuvattua puisella ulkovuorauksella varustetty (olikos se nyt mäntyöljyn kuljetukseen) tarkoitettu säiliövaunu. Ja ratapihalla taidettiin suojata höyryvetureita kriisivarastointia varten. |
||||
|
|
14.10.2013 13:02 | Teppo Niemi | ||
| Joista toinen on alkuperältään saksalainen G10 jarrukopilla varustettuna ja levitetty jossakin historian vaiheessa 1435 mm -> 1524 mm raideleveydelle, sitten Gmz, sitten joukko Gbk / Gbkk vaunuja.... | ||||
|
11.10.2013 07:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös se loppupatkä ole Liikenneministeriön ostoliikennettä? | ||||
|
07.10.2013 12:39 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tuo ilmoitusrengas ollut rottinkia (siis käsittääkseni puuta)? | ||||
|
03.10.2013 15:04 | Teppo Niemi | ||
| Vilkaisin, mitä kuvia löytyi Sr12 vetureista 1960-luvulla ja seuraavien kuvien katon väristä itse sanoisin seuraavaa: Vaaleakattoisia 1960-luvulla: https://vaunut.org/kuva/80815 (2723) https://vaunut.org/kuva/73629 (2718) https://vaunut.org/kuva/63420 (2722) https://vaunut.org/kuva/59305 (2704) https://vaunut.org/kuva/41100 (2703) https://vaunut.org/kuva/34377 (2719) Tummakattoisia https://vaunut.org/kuva/70124 (2704) https://vaunut.org/kuva/32043 (2707) Ja tässä keskustelussa on tullut esille myös juuri 2702, jolla näyttäisi olevan kaksi erilaista katon väritysversiota. Siis mikä on käytännössä oikea Sr12 veturin katon väri+ Ja mikä se on veturien 2702 ja 2704 kohdalla? |
||||
|
|
03.10.2013 14:24 | Teppo Niemi | ||
| Täydennetäänpäs tuota Eliaksen kommentin 22.11.2010 tietoja lämmitysraiteista (tiedot järjestyksessä liikennepaikka luku, yhteispituus): Pasila 1, 100, Kerava 5, 1500, Kirkkonummi 3, 1000 Porvoo 2, 300, Lahti 2, 283, Karjaa 1, 154, Tampere 8, 1900, Pori 3, 540, Haapamäki 2, 450, Toijala 4, 200, Seinäjoki 2, 320, Vaasa 4, 600, Kokkola 1, 140, Ylivieska 1, 130, Oulu 4, 1000, Kemi 2,362, Tornio 1, 150, Rovaniemi 1, 280, Kontiomäki 1, 130, Kajaani 1, 120, Kouvola 4, 467, Imatra 4, 1036, Joensuu 1, 290, Nurmes 1, 175, Pieksämäki 3 340, Jyväskylä 2, 350, iisalmi 2, 290, Kuopio 4, 875, Savonlinna 1, 160 ja Varkaus 1, 112. | ||||
|
|
03.10.2013 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Mutta mystistä tuossa katon värityksessä on tuo verrokkikuva samasta veturista Helsingissä: https://vaunut.org/kuva/38732. Miksi sitten siinä näyttäisi olevan vaalea katto? | ||||
|
03.10.2013 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni aamuisin tuli kolmen rungon juna Jyväskylästä (rungot Jyväskylästä ja Tampereelta ja maanantaisin tuli vielä toinen 3 rungon juna n. 13 Helsinkiin, ja sen rungot tulivat Pieksämäeltä (105), Jyväskylästä (93) ja Tampereelta (93 ??) P42 oli käsittääkseni Seinäjöki - Haapamäki - Helsinki välin veturivetoinen pikajuna, sen sijaan P43 Tampere - Seinäjoki) oli Dm8-9 juna, johon runko tuli Poriin menevästä P141 Tampereella. Paluujunana oli P44 josta runko meni seuraavana päivänä joko Turkuun tai P90 mukana Helsinkiin. Ja P144 oli näihin aikoihin vielä porkkana, ja sehän taisi olla viikonloppuisin (pe-su) myös kolmirunkoinen, jolloin runkojen lähtöasemat olisvat Tampere, Rauma ja Pori. |
||||
|
03.10.2013 07:42 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että ei ole. Eli tuo vasemman puoleinen on tunnelista lukien 1. ja 2. kääntövaijerien (tai pitäisikö oikeammin sanoa kääntölankojen) välissä ja oikeanpuoleinen ilmeisestikin vastaavassa kohdassa radan toisella puolella. Jos vasemmanpuoleinen olisi maalattu seinään, niin auratessa terät kolisisivat viereisen raiteen kiskoihin. |
||||
|
02.10.2013 17:15 | Teppo Niemi | ||
| Ne paikat on jo tultu ohi, mutta Tuolla Kelan itäpuolella sellaisesta pääsi vielä nauttimaan ( https://www.vaunut.org/kuva/79057 ja https://www.vaunut.org/kuva/79688 ) | ||||
|
02.10.2013 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Nopeusmerkkihän on vuoden 1969 JT:n mukainen nopeusmerkki3, joka taisi poistua vasta 1990-luvun alussa, jolloin nykyinen (nyt hieman jo muuttuneena) nopeusmerkkijärjestelmä tuli käyttöön. Aluslevyt ja jatkos viittaavat kovastikin K43 raiteeseen. Mutta onko raide 'nostettu kuiville'? |
||||
|
02.10.2013 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että Lapulla eteläpäässä olisi ollut pitkä (sn70) vaihde tulovaihteena, ja pääraide oli tosiaankin I aina 1970/1980 luvulle asti. | ||||
|
02.10.2013 15:19 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan illan viimeinen vuoro Turkuun juuri Ilmasta saapuneena? | ||||
|
02.10.2013 15:17 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Dm8-junien viimeiset käytöt ajoittuvat aivan vuoden 1987 alkupäiviin. Oma viimeinen Dm8 matka oli 1.1.1987 junassa 131 Helsingistä Kirkkonummelle. Itse ajoittaisin kuvanoton vuosiin 1984 - 1986. Jos tästä olisi kuva myös vastakkaiseen suuntaan, mutta juuri raiteiden 64-68 vaihteisiin päin otettuna, niin voisi hieman vielä rajata lisää. | ||||
|
02.10.2013 15:10 | Teppo Niemi | ||
| Porkkanoiden huoltohallithan sijaitsivat Pasilan alapihalla, 2 x 2 raidetta, toisen hallin pituus oli muistaakseni sellainen, että sinne mahtui kaksi yksikköä. Kuva Pasilan alapihan huoltohalleista löytyypi: https://www.vaunut.org/kuva/86689 (lisätty kuvalinkki pasilan halleihin) | ||||
|
02.10.2013 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Tuon junan 5016 seisontaraide taisi olla 73, jota käytettiin käytännössä 'pussiraiteena'. Olikohan siihen syynä säköliitäntäpaikat? | ||||