Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.02.2014 09:04 | Teppo Niemi | ||
| Sitähän ei sovi unohtaa, erttä täällä Suomessa on erikoisolosuhteet. Siinä on tuo kaivattu selitys. | ||||
|
04.02.2014 08:57 | Teppo Niemi | ||
| Käsitääkseni SNTL:n rautateiden liikennöimismääräykset edellyttivät junan viimeiseksi vaunuksi moehitetyn, käsijarrullisen vaunun. | ||||
|
27.01.2014 13:10 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä on 628 sarjan moottorijuna ja kuvassa on kyseisen junayksikön ohjausvaunu. Retti lienee Lübeck - Lüneburg reitin juna (Lähtöasemana voi olla jopa Kiel Hbf) | ||||
|
22.01.2014 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Ratahallintokeskus aloitti 1.7.1995. Ja samassa yhteydessä päättyi vanha liikennöintisopimus Virtojen radalle. Realiteetit vain olivat tulleet eteen: 40 km radan ylläpito pelkästään harrastajavoimin ei ole mielekästä. Radan kunnossapito veisi niin paljon resursseja, ettei uuden museokaluston kunnossapidosta olisi voitu edes haaveilla. | ||||
|
21.01.2014 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Tuo 5106 oli Hyvinkään tasoristeysonnettomuuden jälkeen osana Dm8 -junaa: Dm9 5106 + CEikv 5501 + Dm8 5002. Ja siinä yhteydessä tuo kytkin vaihdettiin Dm8-tyyppiseksi. Junayksikön 5105 + CEiv 5603 + Dm9 5106 kaluston käyttö oli muutenkin mielenkiintoinen sen jälkeen kun Dm9 5105 hylättiin tulipalovaurioiden takia. | ||||
|
20.01.2014 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja Larin kuvatekstiin liittyen ne ovat myös 'pätkäraiteilla 1 -3 ja 12 -17 vastaavalla kohdalla olevassa ajojohtimien kannatuspylväässä, mutta raiteiden 18 ja 19 välissä päätepuskurista katsottuna edellisessä valaisinvaijerien kannatuspylväässä. | ||||
|
17.01.2014 14:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja DB AG:llä on useita vararunkoja useilla asemilla. Vararunkoina on sekä ICE- että IC kalustoa | ||||
|
15.01.2014 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Niilalle voisi vastata, että sellaisilla radoilla, joissa Liikenneviraston rataverkon kuvauksen ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2013-05_rataverkon_kuvaus_web.pdf ) mukaan liikennöinti on sallittu vain vaihtotyönä: Tällaisia ratoja ovat mm Lohja - Lohjanjärvi, Uusikaupunki - Hangonsaari, Pietarsaari - Alholma, Lappeenranta - Mustolan satama, Lieksa - Pankakoski, Vuokatti - Lahnaslampi, Otava - Otavan satama, Suonenjoki - Iisvesi, Murtomäki - Otanmäki, Kajaani - Lamminniemi, Sysmäjärvi - Vuonos, Jämsä - Kaipola, Kemi - Ajos, Tornio asema - Röyttä. Ja kun katsoo listaa, niin tarvehan olisi vaikkapa Kaipolaan paperitehtaan tilausjuna, jonka operaattorina voi olla niin jokin museoliikennöitsijä kuin VR-yhtymä Oykin. Vaikkapa henkilökunnan matka messuissuille omalla junalla. |
||||
|
15.01.2014 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja minä olen matkustanut IC-junalla jonka Ex vaunun sivuovi oli auki Hämeenlinnan lähdön jälkeen Tampereelle asti. No onhan tästä noin parisenkymmentä vuotta, ajalta jollin klo 8 Helsingistä lähtenyt IC juna meni Jyväskylään... | ||||
|
15.01.2014 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tämä on Kerasta. | ||||
|
15.01.2014 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon Ijäksen kommenttiin liittyen pieni muistelu: Seinäjoen matkaneuvoja Haikola tuli talvella ottamaan vastaan muutamalta harrastajalta kuljettajan työnäytetttä. Saavuttuaan kahvihuoneelle hän ensimmäisenä kysyi, tiedättekö mikä on kuurankukka? No eihän sitä tieto ollut, johonka hän vastasi, että Sm3 juna. Sehän jäätyi jo tällaisella pakkasella ensivisiitillään Seinäjoelle. (Kyseessä taisi olla silloin vasta ensimmäinen puolikas...) | ||||
|
13.01.2014 15:37 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin tuntuu, että nuo Torin veikkaukset menevät kauas. Rautatieaseman forumilla on eräs ketju, jonka aloittajalle oikea tieto on varmaankin mieluisa yllätys... Olisihan se kiva yksityiskohta pienoisrautatiessä. | ||||
|
13.01.2014 08:47 | Teppo Niemi | ||
| Ei tietenkään. Kyseeeinen ratahan oli silloin osa Neuvostoliiton rautateitä: Porkkalan laivastotukikohdan rautatie. Sen sijaan luotsit olivat vastaavasti mukana (Kaurila -) Värtsilä - Matkaselkä - Ekisenvaara - Sorjo (- Parkkala kauttakulkuliikenteessä) |
||||
|
13.01.2014 08:35 | Teppo Niemi | ||
| Ja oikeastaan vaihtopisteenäkin Gesundbrunnen kuoli täysin: S-bahnin Ringbahn katkesi sektorirajaan seuraavalle itään mevevälle asemalle, samoin kuin kaikki kaukoliikenneraiteetkin viimeistään Berliinin muurin rakentamisen aikoihin. Eli mihinkäs olisit vaihtanut? Suurin syy rappiolle jääntiin lienee juuri kaukoliikenteen loppumiminen, mikä koskee myös Anhalter-bahnhoffia. | ||||
|
13.01.2014 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Olen jossakin vaiheessa törmännyt kuvaan saksalaisesta yksityisoperaattorin veturista ja ihmetellyt uuden veturin hytin kyljessä ollutta 'töhryä' Tarkemmin tutkittuani siinä näkyi olevan kyseisen operaattorin lyhenne, ja ilmeisestikin siis opereettorin liikemerkki siinä kun esim DB AG:llä tuo punareunaine valkea suorakaide, jonka sisällä kirjaimet DB. Edelleenkin olen sitä mieltä, että paras 103 sarjan väritys oli juuri 103 220:ssa. |
||||
|
10.01.2014 11:48 | Teppo Niemi | ||
| Samaa, kuin Tuukka, minäkin epäilisin sen perusteella mitä minulle esiteltiin Sortavalassa vajaat parikymmentä vuotta sitten. Ja ainakin silloin käytäntönä oli, että videolla näkynyt rekistöröintilaitteen nauha päätyi kotivarikolla syyniin. Erästä nauhaa, jonka ajanut kaveri minulle esitteli, jopa tenttasi minua, että kerrohan mitä tässä tapahtui, ja miksi. Tilannehan muistutti sitä mitä Kimmo kertoi kuvan https://www.vaunut.org/kuva/22365 kommentissa. Tulos oli vain huomattavasti rajumpi, vaikkei juna sentään katkennut kitos SA-kytkinten.... Kyseinen ajo oli tehty koulutusmateriaalin saannin vuoksi, mutta tulos yllätti jopa sen ajon suorittajat. Ja mitäs tuo nauhasyyni sitten tarkoitti: Verrattiin ajoa hyvän, mallisuorituksen nauhaan valopöydällä siten, että molemmat nauhat olivat nähtävänä. Ja havaitsitte varmaan videolta, miten monta asiaa tuohon nauhaan kirjataan. |
||||
|
|
10.01.2014 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Juhanille voisi vinkata kuvaan https://www.vaunut.org/kuva/34359. Ja tämän tyyppisiä vetureita käytettiin myös Porkkalan vuokra-alueen läpi kulkeineiden suomalaisten junien veturina Kauklahti - Tähtelä välillä. Myöe E-sarjojen vetureita (en vain pysty tunnistamaan niitä alasarjoihin) käytettiin Porkkalassa. |
||||
|
09.01.2014 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Yrityksen (y-tunnus 1007822-3) nini on Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (ytj) mukaan ajalla 29.3.1995 - 31.10.2010 Oy VR-Rata Ab ja 1.11.2010 alkaen VR Track Oy. | ||||
|
07.01.2014 13:11 | Teppo Niemi | ||
| Vastaavaa olen kuvannut reilut kymmenisen vuotta sitten Hamburg-Ralstdedtin ja Ahrenburgin välillä. Jostain syystä varoituslaitos ei toiminut Hampurin suunnasta tuleville junille oikein.... Hälytys alkoi vasta junan tultua näkyviin (eli ohitettua vastakkaiseen suuntaan olleen pääopastimen). | ||||
|
07.01.2014 08:42 | Teppo Niemi | ||
| Jimi. eikös noi 36 paikkaiset venäläiset makuuvaunut ole muissa junissa (ainakin Tolstoi) VEm-sarjan vaunuja ja 18 paikkaiset taas VCm vaunuja? Näenkö väärin, että tuo värikkään vaunun paikkaluku on 36? | ||||
|
07.01.2014 08:39 | Teppo Niemi | ||
| Ja onpa tuo samainen ilmiö kettu myös saksalaisessa ICE:ssä eräänä helmikuisena aamuna. Ja sitten heti perään myös jatkoyhteyden IC:n lämmitys ei ollut parhaimmassa terässä. No seuraavan junan höyrylämmitys toimi kiitettävästi.... | ||||
|
07.01.2014 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni on merelle päin. | ||||
|
07.01.2014 08:27 | Teppo Niemi | ||
| Eikos se ollut Pasilan eteläpää (eli viralliseselta nimeltään Pasila I) Siemenssin releillä jo 1970-luvun alusta? | ||||
|
|
02.01.2014 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Ja useampiakin. Viimeisiä käytössä olleita lienee Rovaniemi I ja Karjaa I. | ||||
|
30.12.2013 15:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisäksi 15.12.2013 otettiin käyttöön uudet tunnelissa sijaitsevat raiteet (City-Tunnel Leipzig), lisää tietoja löytyy esim http://www.deutschebahn.com/de/presse/pi_regional/5419186/ssat20131214.html?c2212428=2208854&start=0&itemsPerPage=20&x=1 | ||||
|
20.12.2013 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Veturin pitäisi tällä hetkellä löytyä Hyvinkäältä Suomen Rautatiemuseon tiloista. | ||||
|
20.12.2013 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja käytännössä vielä tämän kuvan ottamisen jälkeen toistamiseen DB Fahrzeuginstandhaltung GmbH:n Dampflokwerk Meiningenin uudelleen rakentamana Nürnberg - Gostenhofin varikon kaaritallin palon jälkeen. Tuossa palossa vauriotui pahoin ja osin tuhoutui runsaasti museokalustoa ja niiden varaosia. Arkikalustokaan ei selvinnyt tulipalosta ilman vahinkoja.... | ||||
|
20.12.2013 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt (15.12.2013 alkaen) Hofisa taitaa olla yleisiä myös 143 sarjan veturit.... | ||||
|
18.12.2013 14:50 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo Teemun likkaaman videon kuljettaja kelpaa esimerkiksi myös suomalaisille harrastajille ja ennen kaikkea kaikille niille, joiden mielestä museokalustoa pitäisi saada ajoon. | ||||
|
16.12.2013 10:15 | Teppo Niemi | ||
| Suorittaja??? Eikös Oriveden itäpäässä, välilaiturin päässä ollut miehitetty asetinlaite. Sieltä nämä keskitetyt vaihteet, vaihteiden lukitukset sekä siipiopastimet hoidettiin kampiasetinlaitteella. Mutta mitenkäs tuo Oriveden länsipää oli hoidettu. | ||||
|
13.12.2013 08:59 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan toimittu samoin, kuin Onnettomuuskeskuksen vuonna 2002 tutkimassa Kolhon tapauksessa: http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne2002/1201510354650 ? | ||||
|
11.12.2013 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Mutta kankiasetilaitehan sijaisi veturitallia vastapäätä. | ||||
|
10.12.2013 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Oma veikkaukseni on että kilvityksestä luovutaan kokonaan, koska kilpien vaihtaminen ja kääntäminen on liian vaikeaa, koska se ei tapahdu näppäimistöltä. Eikä kilpien tekstikään vaihdu reittien muuttuessa pelkällä napin painalluksella. Kuinka kauan kesti, ette kun junien 423, 427 pääteasema muuttui Keuruuksi ja junan 429 pääteasema Vilppulaksi, että junien kilvissä luki oikea määräasema? Ja Topin kommenttiin liittyen nämähän ovat täysin VR-yhtymä Oy:n yritysilmeen mukaiset kilvet. |
||||
|
09.12.2013 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Hr1 1009 'oma' tenderi romutettiin muutama vuosi sitten Karjaalla. Se sai jo kerran jatkoaikaa romutukselta. | ||||
|
04.12.2013 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Keskustelussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5638.msg46454 on todettu (Ilkka Hovi 22.11.2013 12:08:169 todettu veturin olevan VR-yhtymä Oy:n omistuksessa. Mitenkähän omistajan edustajat suhtautuvat moiseen suunnitelmaan? | ||||
|
03.12.2013 09:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja näitä kierrätyksien 'mestariluokkaan' taitaisi kuulua tämä teoreettinen kierrätys. (Minullakun ei ole dokumentteja, onko yhtään vaunua mennyt näin.) Uutena vaunu valmistunut sarjaan Dk, sen jälkeen vaunusta on muutettu hedelmien kuljetusvaunu Ggh, ja sitten alustasta autojenkuljetusvaunu Haa tai Hac. Ja lopuksi alusta on päätynyt Fh vaunun alustaksi. Samoin Hk vaunujen alustoja on kierrätetty esim Tka6 ratakuorma-autoiksi, Elo irtotavaravaunuiksi, Map soravaunuiksi. Ja Valtionrautatiet 1912 - 1937 teos kertoo myös, että osa Gd vaunujen alustoista on 'kierrätyskamaa' eli alustat ovat peräisin vanhoista vaunuista. Ja yksi erikoisuushan on Ruotsista 1900-luvun alussa hankitut soravaunut, sarja Mao. Niiden alustat palvelivat myöhemmin 1. rakennussarjan Okm sarjan malmivaunuissa. Myös henkilövaunuissa (joihin luen myös konduktööri- ja vankivaunut) on käytetty kierrätysalustoja: Esim No sarjan vankivaunujen alustat ovat peräisin O -sarjan tavaravaunuista. Samoin 90 paikkaiset Ei vaunut 22214 - 22222 ovat rakennettu kierrätysalustoille. Hieman erikoisempia 'kierrätyksiä' lienevät Ei 22193 ja 22203. Ja uudemmasta uudelleenrakennuksesta voisi mainita Eikt vaunuista tehdyt Rbkt vaunut |
||||
|
29.11.2013 12:19 | Teppo Niemi | ||
| Ja lähtöopastimen tunnus on F, siis juna on menossa pienenevien kilometrien suuntaan, tässä tapauksessa kohti Kouvolaa ja siis etelään. Kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/78341 päätellen Vuohijäven eteläpäässä radan länsipuolella olisi vettä. |
||||
|
22.11.2013 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja mekaanisen asetinlaitteen aikana englantilainen (eli oikealta nimeltään kaksipuolinen risteysvaihde) löytyi myös laurilan pohjoiselta tulosuunnalta. | ||||
|
22.11.2013 10:21 | Teppo Niemi | ||
| Lakeripukit kertovat että kyseinen alusta on huomattavasti vanhempi, eli Suomen itsenäistymisen ajoilta tai sitä vanhempi. | ||||
|
|
22.11.2013 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Ja puolienglantilaisiakin on ollut mm Huopalahti, Pitäjänmäki ja Kilo. Kyllä Hessu muistaa oikein tuon Haaapajärven tulovaihteen. Aikoinaan Haapajärvellä oli kait pitkä Sn 70 vaihde ja normaali yksinkertainen vaihde engelsmannin paikalla. | ||||
|
18.11.2013 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja nuo viikonloppujunien runkojen Vempu-vedot olivat käsittääkseni myös hyvin vauhdikkaita. (Kotiin, kotiin, kotiin......) | ||||
|
|
15.11.2013 12:05 | Teppo Niemi | ||
| En minä ole koskaan kuulutkaan Alppilan seisakkeesta. Sen sijaan kylläkin Alppilan blokkiasemasta. Milloinkas sellainen seisake on ollut käytössä ja mitkä junat siinä mahtoivatkaan pysähtyä? | ||||
|
15.11.2013 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Eikös CEi vaunuista tehty JVJ1 ole hieman vanhempi kuin tuo F:stä tehty. Nyt pitäisi olla vaunukortit, ettei tarvitsisi luottaa hapertuvaan ja valikoivaan muistiin. | ||||
|
15.11.2013 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Teppo yrittää muistella ilman lähdemateriaalia: Junahan oli P141, jossa oli kolme junayksikköä (siis Poriin, Tampereelle ja Haapamäen kautta Seinäjoelle. Ensimmäinen yksikkö taisi olla Dm9 5120 - 5610 - 5119. Tästä junayksiköstä vain 5119 korjattiin ja se palveli yksinäisenä varavaununa. Toinen yksikkö taas lienee ollut Dm 8 5001 - 5501 - 5002. Tästä junayksiköstöstä hylättiin 5001 ja se korvattiin aikaisemmasta tapahtumasta varavaunuksi jääneellä 5106:lla. Kolmannesta yksiköstä ei ole muistikuvia. | ||||
|
|
15.11.2013 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Tonile voisi kertoa hiemab Rikun kommenttia täydentäen, että kuvan ottamisen aikaan P67 oli Helsinki - Rovaniemi juna, jossa oli vaunuja myös Vaasaan, lähtöajan olessa Helsingistä klo 10.00. Ja P68 oli Rovaniemi - Helsinki juna, jossa oli vaunuja myös Vaasasta, tuloajan Helsinkiin ollessa klo 21.00. Kemijärven yöjuna oli tuohon aikaan P63/P64. | ||||
|
12.11.2013 12:27 | Teppo Niemi | ||
| Vgk, Vg (tai Gd), Gdt, Gbt, Gb, ja epäilyttää olisikohan vielä jopa Hd -vaunukin eksynyt kuvaan | ||||
|
12.11.2013 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan se jännitekatko Hesan ratapiha, jolloin kaikki lähtevät kaukojunat työnnettiin dieselveturein Pasilaan. Sm-junirn pääte/lähtöasema oli Pasila. Kaukojunat taas rullasivat Pasilasta Helsinkiin. Lähijunaliikenne Helsingistä Pasilaan hoidetiin Dv15 + 3 Ei + Dv15 junilla. Ajoitukseen voisi olla apuja Tapio Keräsen kirjasta Rautatien arkea. | ||||
|
12.11.2013 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Eipä Teppo muista.... Pitänee kaivella jostakin vanhoja muistiinpanoja, mitä näitä on. Malmijuniin oli kylläkin Eao (ja taas pelkillä SA3 kytkimin ilman sivupuskimia ollut vaunusarja oli Eaov) | ||||
|
11.11.2013 11:36 | Teppo Niemi | ||
| Muutama vuosi sitten Suomen Rautatiemuseolla Hyvinkäällä oli myynnissä näitä Rainerin tarkoittamia makuuvaunuja. Sen sijaan Posti ja matkatavaravaunujen en tiedä olleen saatavilla. Sellaisia minäkin kaipailen | ||||
|
|
11.11.2013 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Hka:ssa oli SA3 kytkin molemmissa päissä. Sen sijaan 2-akselisissa Hkar ja Hkbar vaunuissa SA3 kytkin oli vain toisessa päässä, toisessa päässä oli normaali ruuvikytkin. | ||||
|
|
11.11.2013 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja kokoonpanosta päätellen menossa Leningradiin. Pienoisrautatieharrastajalle mahtava esikuva. | ||||