Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.05.2013 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Eli minun evääni loppuu tähän, kummasta sillasta on kyse, vai vieläkö tarjolla olisi muita siltoja jotka täyttävät ehdot? | ||||
|
|
22.05.2013 12:27 | Teppo Niemi | ||
| On. Eli tiedossa on 48m siltajänne, jonka alapaarteella maantie ja yläpaarteella rata. Eli nytpä seuraakin sitten jatkokysymys Kontiomäki - Hyrynsalmi radan silloista: Kuinka pitkiä ovat Pienjoen ylittävä Kirnukosken silta ja Emäjoen ylittävä Kalliokosken silta. | ||||
|
22.05.2013 12:22 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ainakaan rautateiden 125-vuotisjuhlissa näkynyt laiturinäytöissä eikä muissakaan lähtevien junien infotauluissa junan 1925 tietoja, sen sijaann niistä löytyi VR-yhtymä Oy:n operoimien junien 512 ja 524 tiedot. Ei vaikka yksi järjestäjistä olikin Liikennevirasto. Sopii kyllä hyvin tuon Pentikäisen kommenttiin. | ||||
|
21.05.2013 15:11 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä Teräspyörä Oy, Voikkaa arvauksena. No Timppa kohta nauraa sille..... | ||||
|
21.05.2013 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ole, liian lyhyt, eikä jäljellä myöskään välipilarin jäänteitä. Iijoen väliaikaisesti korjatusta sillasta löytyy muistaakseni kuvia Valtionrautatiet 1937-1962 teoksesta, luvussa jossa puhutaaan Pohjois-Suomen siltatuhojen korjauksista. Tuhotusta Iijoen sillasta löytyy kuvia sa-kuva.fi -sivustolla hakusanalla Iijoki. | ||||
|
20.05.2013 16:05 | Teppo Niemi | ||
| Eipä kait tullut. Pitäis vain kaivaa usein rautatieharrastajan raamatuksikin nimitetty kirja esiin ja tarkastaa kumpi rata on kyseessä. Edellinen vihje viittaapi näistä järven pohjoispuolella sijaitsevaan, eli (Jänisjärvi - ) Läskelä - Pitkäranta rataan. | ||||
|
|
20.05.2013 14:42 | Teppo Niemi | ||
| Mitkäs silloista oli yhdistettyjä rautatie- ja maantiesiltoja siten, että rautatie oli yläpaarteella ja maantie alapaarteella? Iijoki? Pari siltaa Kontiomäki - Hyrynsalmi väliltä, toinen niistä? Itse kallistuisin viimeksimainittujen kannalle juuri sillan rakenteen (palkit) ja tuhon laajuden perusteella (https://www.vaunut.org/kuva/29799 ja https://www.vaunut.org/kuva/47150) Näistä ei SA-kuvista löydy vertailukuvia verrattuna Iijokeen. | ||||
|
20.05.2013 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Vai sulkeeko sittenkään? Tuo matala siltaosa (siis jonka yläpaarteella on ajorata) näyttää kovin pitkältä verattuna noihin levyjänteisiin. | ||||
|
17.05.2013 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Niin paljon se on muuttunut 33 vuodessa. | ||||
|
16.05.2013 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Enkä yhtään ihmettele, miksi nuorehkot pienoisrautatieharrastajat haluavat tällaisen veturin mukaan ajettavaksi. Kyllä Kimmo puhuu asiaa... Ehkäpä tulevana viikonloppuna Hyvinkäällä on nähtävissä supistettuna jotain tälläista HO míttakaavassa. | ||||
|
14.05.2013 14:57 | Teppo Niemi | ||
| Kaikesta päätellen käännössä on liikaa vauhtia.... | ||||
|
14.05.2013 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Onko kääntäjinä M. Nummelin, T. Lintinen, A. Alku? Mutta ketä muita? | ||||
|
08.05.2013 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Mutta näillä omistusosuuksilla Junakalusto Oy on VR-yhtymä OY:n osakkuusyhtiö, ei siis tytäryhtiö, kuten esim. Pohjolan Liikenne Oy. | ||||
|
06.05.2013 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Lieneekö peräti korjausjunan vaunu? | ||||
|
24.04.2013 14:19 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se valovastuskin löytyy, on vain muiden osiaen takana piilossa, ylhäällä oikealla. Toinen , joskin vanhemman mallinen taitaapi olla aavistuksen täydellisempi..... | ||||
|
24.04.2013 11:16 | Teppo Niemi | ||
| Tällä hetkellä normaali puuvaunun ruskea ilman mitään merkintöjä (ei siis vielä edes VR SUOMI tekstejä...) | ||||
|
16.04.2013 16:54 | Teppo Niemi | ||
| T. Kuntonen: Kuljetuskaluston tunteminen - yleinen osa VR 2694 v. 1974 sivu 18: " Eräissä vanhemmissa vaunuissa saattaa esiintyä laakeripesän ohjaimiin maalattu valkoinen tunnusmerkki, joka aikanaan oli osoittamassa, että vaunu sai ilman vaaraa mennä läpi laskumäen raidejarrujen. (ei enää käytössä)" | ||||
|
16.04.2013 10:55 | Teppo Niemi | ||
| Ilmeisesti olet osittain pihalla. Mutta kyllä Huopalahti - Espoo kaksoisraide purettiin sotakorvauksiksi. Oheinen linkki voisi selvittää hieman tuota 'outoa näkymää': https://www.vaunut.org/kuva/42643 | ||||
|
|
16.04.2013 09:55 | Teppo Niemi | ||
| Eikös rantarata saanut K43 kiskot jo 1930-luvulla ja ne kait ulottuivat jo Karjaalle asti ennen talvisotaa? | ||||
|
12.04.2013 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Imatran alueellahan on tapahtunut useita liikennepaikkojen nimimuutosia, joista yksi on tosiaankin Ollut Imatra -> Imatrankoski. Eräillä asemilla on ollut useampia nimenmuutoksia historiansa aikana. Näistä nimenmuutoksista on käyty keskustelua muutamien kuvien yhteydessä. | ||||
|
|
12.04.2013 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Liittyy laskumäkien hiljennyslaitteiden käyttöön. Nyt pitäisi olla käsillä T. Kuntosen kuljetuskaluston tunteminen -moniste 1960-luvun puolivälistä. | ||||
|
11.04.2013 15:49 | Teppo Niemi | ||
| Niin sehän ei selviä tästä kannesta. kansi kun sopii vielä laakeripesään 10A. Eli kaikissa näissä laakeripesissä voidaan käyttää samaa laakeripesän kantta. Laakeripesän numero näkyisi taas tuosta laakeripesän kyljestä. Mutta arvaukseni olisi että laakeripesä olisi 8. | ||||
|
11.04.2013 12:38 | Teppo Niemi | ||
| On se hyvä kun joku otti tilanteesta kuvia. Tyhjentynyt sammutin saa kyytiä.... | ||||
|
11.04.2013 12:36 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin pari löytyypi: https://www.vaunut.org/kuva/77109 ja https://www.vaunut.org/kuva/77114 Mutta mistä tuo tunnisteessa näkyvä junatyyppi kohdan tieto H:86220 lienee peräisin? Ja vaunun 'palovaurioiden' korjaus jatkuu ilmojen lämmetessä. Talvella on kunnostettu irroitettuja pikkuosia, jotka odottavat jälleen kiinitystä vaunuun. Itse palon sammutuksen jäkeen tulleet vauriot olivat paljon isommat kuin itse palosta tai sen sammutuksesta johtuneet. |
||||
|
09.04.2013 12:31 | Teppo Niemi | ||
| Tuli sattumakuvana esiin. Mutta vastataanpa kuitenkin Pertulle: Kyllä jäähöyliä on ollut Suomessa ja yhdestä sellaisesta, aikoinaan pääkaupunkiseudulla vaikuttaneesta löytyy kuvia täältä orgista https://www.vaunut.org/kuva/41679 | ||||
|
09.04.2013 11:30 | Teppo Niemi | ||
| Niin asiat asioina. Suomen rautateiden 150 vuotisjuhliin kunnostettiin kalustoa, joka ei ollut museoliikennöitsijöiden kunnostussuunnitelmissa. Mutta tätä kalustoa juhliin halunneet henkilöt tekivät kuitenkin sen toteuttamisen mahdolliseksi järjestämällä juuri niitä tässäkin keskustelussa kaivattuja puuttuvia resursseja. Ja veikkaanpa, että eräs vaunu olisi tehty massakatolla, jos vain sille olisi saatu rahoitus ja tekijäresurssit. Eikä se vieläkään ole poissuljettu. Mitä massakattojen kestävyyteen tulee, niin kysynkin, että milloin Ei 22272 sai edellisen kerran uuden massakaton ja missä kunnossa vaunu oli, kun vaunu meni Pieksämäen konepajalle kunnostettavaksi joulukuussa 2010? Ja pitää myös ottaa huomioon, että vaunu oli ennen tätä usean vuoden sisäsäilössä viemässä kunnostus- / säilytystilaa muulta kalustolta. Tuo katto kun ei enää kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/14196 näytä kovin terveeltä? Saiko siis Ei 22272 uuden massakaton kun se palautettiin koeajojunasta takaisin matkustajavaunuksi? |
||||
|
|
08.04.2013 08:41 | Teppo Niemi | ||
| Uskon, että kaikki ne yhteisöt, jotka omistavat puukorisia vaunuja, odottavat nyt innolla Ristniemen panoksia, jotta vaunuihin saataisiin oikeat massakatot. Ja lisäksi myös niiden huoltoon tarvittavat resursit. Ja kestoikään liittyen kyselenkin, milloin uusimman puukorisen postivaunun katto viimeksi uusittiin? Kauankos se katto sitten kestikään käytännössä? |
||||
|
08.04.2013 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Lienee ainoa mkeino, jolla voidaan vähentää onnettomuusriskiä sellaisissa tasoristeyksissä, joissa on puomit. Voisi olla kelpo ratkaisu myös täällä erikoisolosuhteiden Suomessa, sellaisissa tasoristeyksissä, joissa esiintyy runsaasti puomien poikkiajoja. | ||||
|
05.04.2013 07:49 | Teppo Niemi | ||
| Eikös jonain päivänä mennyt omana junanaan Dm9 Kuopioon. Mutta turistista sille ei löytynyt omaa paluujunaa? Sopisi silloin juuri tähän. | ||||
|
02.04.2013 15:59 | Teppo Niemi | ||
| Korjataan.... Mutta miksi sitten Aamulehti kertoo (http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194804607852/artikkeli/ensi+kertaa+vuosiin+tampereelta+vammalaan+paasee+lattahatun+kyydissa.html) junan kulkevan pääsiässunnuntaina, ja eikös se ole juuri 31.3.2013 Teppo on pihalla jälleen kerran kuin lumiukko... |
||||
|
02.04.2013 11:54 | Teppo Niemi | ||
| Aivan. Ajojohdon kiristinpylväät lienevät liian haastava rakennelma tälle sillalle. Tämä siltahan oli aikoinaan yksiraiteinen, muun osan radasta ollessa kaksiraiteista. Olikohan tuon silllan nimi Stocksund? | ||||
|
02.04.2013 08:35 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu näyttää kovastikin ulkoisilta piirteiltään työkuntavaunulta BT 01323 / XT 01614. | ||||
|
28.03.2013 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Kuten esim. Joensuun ympäristön ratakilometrit tulevat Luumäen - Simolan - Viipurin - Antrean - Hiitolan - Elisenvaaran - Matkaselän kautta. Ja Lappeenranta - Parikkala - Säkäniemi kilometrit tulevat Simolan kautta. | ||||
|
27.03.2013 10:13 | Teppo Niemi | ||
| Eihän Münchenissäkään A-junalla pääse lentokentälle vaan se liikennöi Dachaun ja Altoünsterin välillä, eikä Hampurissakaan yhdelläkään A-linjalla pääse lentokentälle. | ||||
|
25.03.2013 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Nuo lennätinlinjat taitavat raja paljon asioita, jotka nykypolville ovat vieraita. Nyt pitäisi olla käsissä VR:n julkaisu kenttäpuhelimen käyttöohjeet. Mutta pääsääntöhän on, että Valtion rautateiden lennätinlinjat ovat katsottuna kilometrien kasvusuuntaan radan oikealla puolella. | ||||
|
14.03.2013 13:47 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä. Myös Ggl on ollut olemassa, mutta kyseinen vaunusarja oli tehty puskimineen 9,18 m aluskehyksille, akselivälin ollessa 4,50 m ( https://www.vaunut.org/kuva/80273 ). Nämä Ggp ja Ggh vaunut olivat taas puskimineen 14,280 m aluskehyksille ja akselivälin ollessa 9,00 m ( https://www.vaunut.org/kuva/74046 ). | ||||
|
|
14.03.2013 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Ei taida marttinin muisti pettää.... Tai se pettää myös minultakin. Eli kysymyksessä on hedelmien kuljetusvaunu litt. Ggh 32159 - 32200. | ||||
|
13.03.2013 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Porin radalta, ja juna on menossa Tampereen suuntaan. Mitenkäs olisi vanha Kokemäki. Tarkempi tutkimus osoitta tämän arvauksen paikasta vääräksi, samoin avolinjan johtimien lukukaan ei täsmää. | ||||
|
|
13.03.2013 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Porin radalta, ja juna on menossa Tampereen suuntaan. Mitenkäs olisi vanha Kokemäki. | ||||
|
12.03.2013 15:32 | Teppo Niemi | ||
| Myös JTT:n kohdan 3 korjauslehdet voivat auttaa..... Niissähän oli B-alkuiset vaunut omina ryhminä. | ||||
|
|
12.03.2013 14:22 | Teppo Niemi | ||
| Poistettu tuplakommetti. Mistä nämä tuplat johtuvat.... | ||||
|
|
12.03.2013 14:22 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että kyseessä on BG (tai vaihtoehtoisesti jo BXG tai XG). Aikanaan tämä vaunu on ollut Gb-vaunu | ||||
|
11.03.2013 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Matkatavaraan, odotussaliin, junanlähettäjän / -suorittajan toimistoon, muihin toimistoihin ja asemapäällikön huoneeseen. | ||||
|
07.03.2013 12:30 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan VR huolehti myös pienempien vaunumäärien kuljetuksesta. Voisi olettaa, että vaunu on menossa Lovisan Satamaan. Ja jos vaihtotyömäärää pohtisi, niin määräpaikka voisi olla hiilenlastauslaiurilta hieman eteenpäin, vahhan Valkon seisakkeen tuntumassa oleva teollisuuslaitos / varasto. | ||||
|
07.03.2013 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja Rostockin lähell onn Molli-bahn, jonka höyryveturivetoiset junat kulkevat alkumatkan myös katuverkossa. | ||||
|
07.03.2013 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja parisen vuotta sitten matkustin DB AG:n operoimalla junalla (yksi mootorivaunu) Saalfeldista Geraan, jossa oli vastaavat nappulat juuri pysähtyy vain tarvittaessa liikennepaikkoja varten. Kuulutukset muistuttivat painikkeiden käytöstä, junan lähestyessä liikennepaikkaa, jolla juna pysähtyy vain tarvittaessa. | ||||
|
06.03.2013 15:45 | Teppo Niemi | ||
| Se marraskuussa mainitsemani kartta löytyi, ja siinä on tiedot lempinimistä (Raiteet : lempinimi): 35 - 42: pikapätkät 60: harmila 65: kraana 71: iso Lindholmi 73: pieni Lindholmi 84: herratori 75-82: makasiinisuorat 85: ensi tori 86-90: toritiet 92: ensi sota 93 toinen sota 96: seitsemäs tori 101: ensi sarvi 102: toinen sarvi 105-111: sarvet 124: krema 139: parlamentti |
||||
|
05.03.2013 14:38 | Teppo Niemi | ||
| 1980-luvun lopulla tämä vaunu oli menossa romuksi. Silloin tarjoutui Museorautatieyhdistys ry:n iskuryhmälle tilaisuus purkaa vaunun osia yhdistyken käyttöön. Ainakin ikkunalistat rullaverhoineen lähti silloin kohti Minkiötä. Toivottavasti ovat olleet hyödyksi museokaluston kunnostuksessa. | ||||
|
05.03.2013 10:38 | Teppo Niemi | ||
| Mahtavaa, erikoiskalustoa, mallintekoa varten erinomaista. Täytyykin tutkia yhtä itänaapurin nosturinmallia.... | ||||
|
05.03.2013 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Eikös lännen (BRD) puolellekin DB tilannut '1.' sarjan kaksikerroksisia lähiliikennevaunuja juuri ennen Saksojen yhdistymistä. Ja miksi mieleen tulee valmistaja Talbot? Tuo '1.' on sitaateissa siksi, että DB:n ensimmäiset kaksikerrosvaunuthan olivat hankittu 1950-luvun alussa ja kaukoliikenteeseen. No täytyy tarkastaa tuo kaksikerrosvaunujen tieto lähdekirjoista. |
||||
|
04.03.2013 09:16 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, Jarkkohan havaitsi, mitä pohdiskeltavaa sain. Eli juuri tuo sähkölämmitys saneerauksesta siihen, että kalusto siirtyi Sr1 vetoon... Oliko tosiaankin niin, että näiden seisontalämmitys hoidettiin alkuaan yksivaiheisena 220 V jännitteellä? | ||||