Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.07.2013 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja rataesimies Rouvali (Toijala) nostatta rataa Raemäen ja Kirkkotien välillä | ||||
|
01.07.2013 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan paikka Salminen (JR) - Raemäki? | ||||
|
01.07.2013 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja rajaanpa paikkaa vielä lisää: Raemäki - Kirkkotie | ||||
|
26.06.2013 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi kaivaa viimeinen JTT:n korjauslehti esiin, niin voisi kirjoittaa muutakin kuin muistista: Uusien matkustajavaunujen jarrulajit ovat täällä erikoisolosuhteiden maassa R+Mg, R ja P, jotka ovat myös joidenkin sinisten vaunujen jarrulajeina. Eli kyllä jarrulajia R löytyy myös vaunuista. Saksassa sen sijaan suuresta osasta matkustajavaunuja löytyy jarrulajit R, P ja G. | ||||
|
25.06.2013 07:50 | Teppo Niemi | ||
| 1980-luvulla Viestirykmentin suosiollisella avusuksella rakentamat puhelinlangat näyttävän vetelevän kohta viimeisiä laulujaan. Aikoinaan rautatiemiliööseen kuuluneet puhelinlinjat näyttävän olevan katoava luonnonvara kaikkialla. Vieläkö apinakepeillä saa yhteyden junanlähettäjään? | ||||
|
24.06.2013 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Nyt jos koskaan olisi ratapihakonnarien aika päivittää tietonsa ajan tasalle. Kun VR-yhtymä Oy hankki ohjausvaunuja, niin kaukoliikennekonduktöörejä oli palaamassa IC 55 maakuntaan ja tulivat samman hyttiin kanssani. Keskustelun aihe oli ohjausvaunut. Tampereen jäkleen en malttanut olla enää kuuntelija, vaan kaivoin kassista pari saksankielistä kirjaa ohjausvaunuista. Ja porukka meni hiljaiseksi kun avasin toisen kirjoista LBE:n 1930-luvun ohjausvaunuja käsitelleestä kohdasta, ja totesin, että jos täällä on saksan kielen taitoisia, niin tästä löytyy tietoa ohjausvaunuista. Ja jopa höyryveturinkin ohjaus onnistui.... | ||||
|
20.06.2013 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Eit on 23114, EFit 23513 ja EFi oli 22380, jotenka Ei vaunut ovat kolme seuraavista vaunuista: 22757, 22763, 22797, 22799. Ei 22794 on poissuljettu, koska se tuli Hyvinkäälle 10.8.2012. Samassa junassa tuli myös yksi 72 paikkainen Ei-vaunu Hv vetoiseen junaan Karjaalle, eli tuon junan vaunuluettelon avulla saisi selvitettyä tämän junan vaunujen numerot. | ||||
|
20.06.2013 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan, silloin kun JTT oli vielä voimissaan niin matkustajavaunulla oli kielto laskumäkeen ja raidejarrujen ylitykseen, ellei laskumäen käyttösäännöissä siihen ollut poikkeusmääräyksiä. | ||||
|
18.06.2013 08:10 | Teppo Niemi | ||
| ... vaan se on osa Tornion osiin jaetttua liikennepaikkaa. | ||||
|
18.06.2013 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Sellaiseksi minä ainakin sen tunnistan | ||||
|
18.06.2013 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäiseksi tulee mieleen Helsinki, raide 2. | ||||
|
12.06.2013 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni vanhat kaukojunien vaunujärjestys-julkaisut (silloin kun ne oli painettu valkoiselle paperille) kertoivat näille pehmeille WLAmb vaunuille sarjatunnuksen Cm, ja Jounin mainitsemille tavaravaunuille VFPo. Ja helsingissä niihin toi tavaraa sekä posti että VR omilla laiturivaunuillaan. | ||||
|
11.06.2013 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Nyt taitaa tuo Tapani vähän liioitella... Ensimmäiset vuodet lyhyellä linjalla (Minkiö - Jokioinen) ajettiin kokoonpanolla (JR11 + LWR 283 (kesävaunu) + HKR 4 (natikka) + LWR 52. JR11 kääntö ajoittunee juuri LWR 160 saapumiseen. Vaunumestari E. Laaksonen yhdessä liikennepäällikkö O. Kilpiön kanssa vastasivat suurelta osin vaunun kunnostuksesta museojunakäyttöön. | ||||
|
10.06.2013 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Johan on mahtava väriläiskä suomalaisilla kiskoilla... | ||||
|
10.06.2013 16:02 | Teppo Niemi | ||
| Verratkaapa kuvaan https://www.vaunut.org/kuva/5282 ja lukekaa myös kommentit. Ei kait vain kyse ole samasta (tai ainakin samanlaisesta) kapineesta | ||||
|
10.06.2013 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Eikä se selällään oleva vaunu ole lavetti, vaan LWR:n päädytön K- sarjan avovaunu. | ||||
|
06.06.2013 13:25 | Teppo Niemi | ||
| Täh. Muistuttaa kovasti ÄSR4:lta. | ||||
|
04.06.2013 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Niin. taitaa olla yksi tehtävä muiden joukossa, jota ei ole vastuutettu kenellekään. Ainakin eräissä Liikenneministeriön ostoliikennevuoroissa näyttää löytyvän tehtäviä, joita ei ole vastuutettu kenellekään, ei edes alihankkijoille. | ||||
|
03.06.2013 15:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä minäkin sen muualle kuin Minkiön ja Forssan välille sijoittaisin. | ||||
|
03.06.2013 15:30 | Teppo Niemi | ||
| Siirappitehtaan vaihteella ??? | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten rautatie 1973-1975 |
03.06.2013 15:28 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan kuvasarja Jokioisten rautatien viimeiseltä toimintapäivältä 31.3.1974, jolloin myös äänilevyn (single??) Nelonen äänitykset ovat tehty. Ja koskee siis vain höyryvetoisen junan kuvia. | ||||
|
31.05.2013 09:52 | Teppo Niemi | ||
| Dm6 moottorivaunut ja niiden liitevaunut korotettiin jossakin vaiheessa siten, että niiden kytkeminen tuli mahdolliseksi Dm7-kaluston kanssa. Eli ainakin teoriassa Jimin kysymykseen vastaus on että Kyllä. Nyt vain pitäisi kaivaa kuvia tai junien vaunuluetteloita (esim konduktöörien vanhat muistikirjat), joista asian voisi todentaa. | ||||
|
31.05.2013 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Keskustelujen puolella on tullut esille myös VR-yhtymä Oy:n operoimalle junalle sattunut vaaratilanne sotilasjunassa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4577.msg40818 | ||||
|
31.05.2013 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon sarjamerkintöjen Gbr ja Gbp historiaan on oiva teossarja nimeltään VR-käskylehti. Lisää näistä Gbr ja Gbp vaunuista (mm numerosarjat) siis kannattaa lukea vuoden 47 käskylehti 19 sekä lisäksi seuraavat (vuosi/ KL numero): 46/KL38, 48/KL35, 50/KL 26, 53/KL49 sekä 57/KL44. Numeron alla olevasta viivasta taas löytyy tietoa esim. 46/KL19 | ||||
|
30.05.2013 15:46 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan tämä raitiotie, eli palvelee raitiovaunuliikennettä. | ||||
|
30.05.2013 13:00 | Teppo Niemi | ||
| Hmm. Tästä kuvasta tulee mieleen yksi aprillikuva: https://www.vaunut.org/kuva/23526 Väritys vain poikkeaa..... | ||||
|
30.05.2013 12:55 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisää Gd-vaunusarjan tietoja siitä versiosta jota kuva esittää: Pyörästön koko pituus 3,81 m, pituus puskimien päitse 7,62 m ja sisämitat: pituus 6,40 m, suurin korkeus 2,64 m ja korkeus sivulta 2,22 m, vaunussa vipujarru ja Westinghausen ilmajarru, suurin kuorma 16,5 tn (nämä tiedot vuodelta 1941) | ||||
|
28.05.2013 10:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja vastaavalla tavalla kulkivat aikanaan 31.31974 saakka myös muut 1524 mm raideleveyden 2- ja 3 akseliset vaunut Humppilasta Minkiölle, Jokioisille ja Forssaan. Vastaavat lavettivaunut ovat ollet käytössä myös Töölön Sokeritehtaan radalla (1000 mm) ja Läskelän rautatiellä (750 mm) | ||||
|
28.05.2013 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Ja HKR 5:ssä kiinni JR67 ja JR11 | ||||
|
27.05.2013 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Ensnmäiset sepelöidyt radat tulivat jo 1930-luvulla (olikohan se peräti rantaradalle). Valtionrautatiet 1912-1937 teoksesta pitäisi löytyä lisätietoa. | ||||
|
|
27.05.2013 14:39 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan ratojen varsilla kulki lennätinlinjat. nykytekniikka on tehnyt ne tarpeettomiksi ja sepä tähden ne on purettu. | ||||
|
27.05.2013 13:25 | Teppo Niemi | ||
| Ai kunpa tuosta raidenosturista löytyisi kuvia... | ||||
|
27.05.2013 12:45 | Teppo Niemi | ||
| Olisivatkohan Kairokosken (ent. Parkano) opastimet olleet tyyppiä asetinpukki + varmuuslukituksettomat yksisiipiset opastimet? Kohtauspaikka ei kyllä edellyttänyt opastimia, vielä 1960-luvulla oli runsaasti kohtauksia tulo-opastinta vailla olevilla liikennepaikoilla. | ||||
|
27.05.2013 10:05 | Teppo Niemi | ||
| Ai näinkö päätellää. Mitenkäs kävikään Hillosensalmella? Eikös sielläkin ole korkea laituri. | ||||
|
27.05.2013 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Nuo nopeusmerkit näyttävät kyllä olevan oikein päin, eli eipä taida olla peilikuva. Jotenkin lähtisin tutkimaan noita turpeenlastauspaikkoja parkanon lähiympäristöstä, siihen kun viiittaa tuo veto- tai syrjäraide joka kaartaa vasempaan, mutta jyrkemmin kuin pääraide. | ||||
|
24.05.2013 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tästä tunnelistakin kuvia täällä vaunut.orgissa, esim.: https://www.vaunut.org/kuva/53730 https://www.vaunut.org/kuva/50031 , https://www.vaunut.org/kuva/41799 . Eli purettu vasta noin 1974. | ||||
|
|
23.05.2013 10:42 | Teppo Niemi | ||
| Täytyy vain toivoa, että operaattori on tehnyt asiasta viralliset ilmoitukset vaaratilanteesta Trafiin ja aikanaan saadaan luettavaki mitä Trafi sanoo asiasta. Tapahtuman osapuolinahan ovat Liikennevirasto (rataverkon haltijana), Höyryveturimatkat 1009 Oy (operaattorina) ja Finrail Oy Liikenteenohjauksen suorittajana. Toivottavasti joku näistä osapuolista kertoo diaarinumeron, jolla asiakirjat voisi sitten pyytää Trafista. | ||||
|
22.05.2013 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Eli minun evääni loppuu tähän, kummasta sillasta on kyse, vai vieläkö tarjolla olisi muita siltoja jotka täyttävät ehdot? | ||||
|
|
22.05.2013 12:27 | Teppo Niemi | ||
| On. Eli tiedossa on 48m siltajänne, jonka alapaarteella maantie ja yläpaarteella rata. Eli nytpä seuraakin sitten jatkokysymys Kontiomäki - Hyrynsalmi radan silloista: Kuinka pitkiä ovat Pienjoen ylittävä Kirnukosken silta ja Emäjoen ylittävä Kalliokosken silta. | ||||
|
|
22.05.2013 12:22 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ainakaan rautateiden 125-vuotisjuhlissa näkynyt laiturinäytöissä eikä muissakaan lähtevien junien infotauluissa junan 1925 tietoja, sen sijaann niistä löytyi VR-yhtymä Oy:n operoimien junien 512 ja 524 tiedot. Ei vaikka yksi järjestäjistä olikin Liikennevirasto. Sopii kyllä hyvin tuon Pentikäisen kommenttiin. | ||||
|
21.05.2013 15:11 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä Teräspyörä Oy, Voikkaa arvauksena. No Timppa kohta nauraa sille..... | ||||
|
21.05.2013 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ole, liian lyhyt, eikä jäljellä myöskään välipilarin jäänteitä. Iijoen väliaikaisesti korjatusta sillasta löytyy muistaakseni kuvia Valtionrautatiet 1937-1962 teoksesta, luvussa jossa puhutaaan Pohjois-Suomen siltatuhojen korjauksista. Tuhotusta Iijoen sillasta löytyy kuvia sa-kuva.fi -sivustolla hakusanalla Iijoki. | ||||
|
20.05.2013 16:05 | Teppo Niemi | ||
| Eipä kait tullut. Pitäis vain kaivaa usein rautatieharrastajan raamatuksikin nimitetty kirja esiin ja tarkastaa kumpi rata on kyseessä. Edellinen vihje viittaapi näistä järven pohjoispuolella sijaitsevaan, eli (Jänisjärvi - ) Läskelä - Pitkäranta rataan. | ||||
|
|
20.05.2013 14:42 | Teppo Niemi | ||
| Mitkäs silloista oli yhdistettyjä rautatie- ja maantiesiltoja siten, että rautatie oli yläpaarteella ja maantie alapaarteella? Iijoki? Pari siltaa Kontiomäki - Hyrynsalmi väliltä, toinen niistä? Itse kallistuisin viimeksimainittujen kannalle juuri sillan rakenteen (palkit) ja tuhon laajuden perusteella (https://www.vaunut.org/kuva/29799 ja https://www.vaunut.org/kuva/47150) Näistä ei SA-kuvista löydy vertailukuvia verrattuna Iijokeen. | ||||
|
20.05.2013 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Vai sulkeeko sittenkään? Tuo matala siltaosa (siis jonka yläpaarteella on ajorata) näyttää kovin pitkältä verattuna noihin levyjänteisiin. | ||||
|
17.05.2013 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Niin paljon se on muuttunut 33 vuodessa. | ||||
|
16.05.2013 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Enkä yhtään ihmettele, miksi nuorehkot pienoisrautatieharrastajat haluavat tällaisen veturin mukaan ajettavaksi. Kyllä Kimmo puhuu asiaa... Ehkäpä tulevana viikonloppuna Hyvinkäällä on nähtävissä supistettuna jotain tälläista HO míttakaavassa. | ||||
|
14.05.2013 14:57 | Teppo Niemi | ||
| Kaikesta päätellen käännössä on liikaa vauhtia.... | ||||
|
14.05.2013 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Onko kääntäjinä M. Nummelin, T. Lintinen, A. Alku? Mutta ketä muita? | ||||
|
08.05.2013 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Mutta näillä omistusosuuksilla Junakalusto Oy on VR-yhtymä OY:n osakkuusyhtiö, ei siis tytäryhtiö, kuten esim. Pohjolan Liikenne Oy. | ||||
|
06.05.2013 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Lieneekö peräti korjausjunan vaunu? | ||||