Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.01.2013 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Kummankin vaunujen loppuopastekoukuista on jäljellä vain reijät tolpissa. Liekö jo poistuneet käytöstä ja koukutkin joutaneet kiertoon varaosiksi. | ||||
|
14.01.2013 15:33 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun päätytolpassa on mielenkiintoinen yksityiskohta: Jossakin vaiheessa loppuopastekoukut ovat siirretty alemmaksi. Vanhasta paikasta on muistona vielä reijät. | ||||
|
14.01.2013 14:09 | Teppo Niemi | ||
| Tai vetovaunu kuten aikoinaan lättien kokoonpanot ilmoitettiin (V = Vetovaunu L = liitevaunu EFiab) | ||||
|
14.01.2013 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Olen itse kuvannut vielä myöhemmin 59-sarjan Gb:n. Eikös ne vaunut olleet Puolassa rakennettuja ja ilmajarruttomia? | ||||
|
14.01.2013 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja jo 1980-luvulle tultaessa katosi III piirin (Keski) vaihteet, jolloin silloisesta IV ja V yhdistettiin nykyinen 404 (4) ja VI ja 6a nykyinen 405 (5). | ||||
|
11.01.2013 17:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisää tietoa tapauksesta löytyypi Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta: http://www.turvallisuustutkinta.fi/1347272851993 Olinpa hidas lähettämisessä. Ja muut ehtivät ensin, sillä aikaa kun tarkistin pikaisesti linkin sisällöä. |
||||
|
Kuvasarja: Turengin junaonnettomuus 12.12.1986 |
11.01.2013 15:26 | Teppo Niemi | ||
| Ja seuraavaksi lauantaiaamuksi oli sovittu matka Minkiölle siten, että Attilan Jopi ottaa minut kyytiin Riihimäen asemalta, kun hän on tulossa Lahdesta. Matkaan tuli pieni n. puolentoista tunnin viivästys sattuneesta syystä. | ||||
|
11.01.2013 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida vaunun sarjamerkki olla ollut 'normaali käytön aikana' Hv (siis aikoinaan 2m päädyt ja 16,5 tn kantavuuteen vahvistettu), vaan pelkkä H. Kuvan oton aikaan vaunun sarjatunnus lienee ollut BH. Hv vaunuthan olivat 1940-luvun alkuun (olikohan se vuoteen 1942) saakka sarjassa Hdk. |
||||
|
10.01.2013 09:35 | Teppo Niemi | ||
| Takaako vaunun aluskehyksen merkintä "Vesilämmitys" että vaunussa olisi ollut yksikkölämmitys eli lämmityskattila? Olihan vuonna 1967 vielä käytössä Ei-vaunuja joissa oli vesilämmitys ja vastavirtakoje, mutta ei lämmityskattilaa. Esimerkkinä tällaisesta vaunusta käyköön Ei 22155. | ||||
|
|
09.01.2013 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Mutta vaikka iso osa puukorisista vaunuista oli varustettu yksikkölämmityksellä, niin niissä oli myös vastavirtakojeet eli lämmönvaihtimet, joilla höyryllä voitiin lämmittää lämmitysvesi (neste). Mutta vielä vuonna 1967 oli pelkällä höyrylämmityksellä varustettuja matkustajavaunuja ainakin sarjoissa CEi parisen kymmentä kappaletta, Ei vaunuissa, Eis vaunuissa (2 kpl) | ||||
|
09.01.2013 16:37 | Teppo Niemi | ||
| Kyseiset mitat pätevät vain K43 jatkokselle. K33 jatkoksen mittoja en huomannut kirjoittaa ylös. | ||||
|
09.01.2013 16:09 | Teppo Niemi | ||
| Veikataanpa Tampere, Sorsapuisto. Tällöin veturi on nykyisin Museorautatieyhdistys ry:n kokoelmissa joko Minkiöllä tai Humppilan hallissa. | ||||
|
|
09.01.2013 10:14 | Teppo Niemi | ||
| Nyt on sitten tutkailtu hieman historiikkejä että myöskin v.1982 RAMOn osaa 3: Vuoden 1915 kiskojatkos: porausten etäisyydet kiskon päästä 56 mm, 166 mm ja 326 mm Vuoden 1919 ja 1935 jatkos, samoin kuin RAMO v. 1982: Porausten etäisyydet kiskon päästä 51 mm ja 175 mm |
||||
|
08.01.2013 17:02 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi olla käsissä Valtionrautatiet 1862-1912 ja 1913-1937 teokset ja lukea siitä mitä kerrotaan siltojen vahvistuksista. Mutta kun muistellaan, että Vaasan rata kiskoitettiin alkuaan K22 kiskoilla ja akselipainot olivat pienet (olisikohan sillat mitoitettu jopa alle 10 tn akselipainoille?). Joka tapauksessa kalusto tuli raskaammaksi ja samoin koko radan kantokyky raskaamman kiskoituksen myötä kasvoi oleellisesti, jolloin heikompia siltoja jouduttiin vahvistamaan. Jossakin vaiheessa vahvistuksin saatava kantokyvyn kasvatus tulee vastaan ja silloin sillat on uusitttava. Eikös jopa Vantaan joen sillat ole uusittu ainakin kahdesti juuri siksi, että siltojen kantokykyä saatiin nostatettua. |
||||
|
|
08.01.2013 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpäs sellainen kun Hirsilän ja Korkeakosken välillä sijaitseva Yrösjoen sillan korvannut kulvertti. | ||||
|
07.01.2013 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Eikös yksi Hv4 veturikin ehtinyt olla romuttajalla Kristiinankaupungin suunnalla useita vuosia. | ||||
|
04.01.2013 16:31 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi olla vain joku vaihtotyö..... Välttämättä ei edes lähde mihinkään tästä junana. | ||||
|
|
04.01.2013 16:29 | Teppo Niemi | ||
| Mutta oliko K43 3 reikäiset kiskonpää poraukset tasajaolla? Kunpa olisikin historiikkit nyt käsillä. Pitää muistaa tutkia asiaa.... | ||||
|
|
04.01.2013 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Myös 'alkuperäinen' K43 sidekisko oli 6 reikäinen, siis kiskon päässä oli kolme reikää. Molemmat kiskotyypit (niin K33 kuin K43) ovat alkuaan tulleet Suomeen venäjältä 2. maailmansodan aikoihin. Ja jos sidekiskojen muutokset kiinnostavat, niin vanhimpiin sidekiskoihin löytyy uskomattoman paljon tietoa Valtionrautatiet 1862 - 1912 ja Valtionrautatiet 1913 - 1937 teoksista niiden kakkososista. | ||||
|
02.01.2013 08:25 | Teppo Niemi | ||
| En havainnut kuusta, vaikka köynöksiä ja valoja olikin laitettu. Ja tämä oli ehkäpä runsaimmin koristeltu ikkuna havainnoimistani venäjän junasta. Aamulla oli yhdessä vaunussa lähes koko käytävän mitalla jouluvalot ja jokaisessa käytävän ikkunassa riippumassa hopeanauhoja. | ||||
|
02.01.2013 08:19 | Teppo Niemi | ||
| ... ja myös muutakin detaleja näistä junista. Liekö P554:n junapäälikkö myös sikäläisiä rautatieharrastajia? | ||||
|
31.12.2012 15:48 | Teppo Niemi | ||
| Näin sitä käy, kun ei tarkasta tunnisteita tallentamisen jälkkeen. Oli valittu seuraava paikka alaspäin listalla, mutta nyt korjattu. | ||||
|
31.12.2012 13:32 | Teppo Niemi | ||
| Korjattu, enpä huomannut tarkistaa vaunusta sarjaa tapaninpäivänä. | ||||
|
31.12.2012 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tuo Ketola lakannut samaan aikaan kuin Viima. Ketkäs harrastajat olivatkaan matkalla Viimaan noin kuukautta myöhemmin viimeisellä Viimassa pysähtyneellä junalla. Päivämäärätiedothan löytyvät Markku Nummelinin asiokkaasta Rantarata-kirjasta. | ||||
|
31.12.2012 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Tämä kuvan vaunu on valmistanut vuonna 1994 Waggonbau Ammendorf GmbH, Saksa. Vaunu 003-11050 sensijaan on valmustettu Görlizissä (VEB Waggonbau Görliz) vuonna 1987. | ||||
|
28.12.2012 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Eräs hyvä ratkaisu olisi se, millä kapasiteetti on haettuna Liike-järjestelmässä. Mutta museojunat pitäisi kyllä kuvahaussa saada eroteltua, vaikkapa kahta hakutunnusta käyttäen. Ja siihen mitä nämä junat ovat kertoi liikennepäälikkö myös perustelut. Samalla minulle selvisi, miksi Suomen rautateiden 150-vuotistapahtumassa sekajunaa näkynyt näytöillä, eikä sitä myöskään kuulutettu Karjaalla. | ||||
|
|
27.12.2012 14:05 | Teppo Niemi | ||
| Ja sehän puuttupi täältä vaunt.orgin valintalistoilta. Olisi eräiden kuvien osalta juuri se 'oikea' käytetty junatyyppi. Ja mahtoikohan Topi katsoa, mitä Seinäjoen aseman laiturinäytössä ja päätaulussa mahtoikaan lukea? |
||||
|
27.12.2012 12:45 | Teppo Niemi | ||
| raide- ja kumipyöräliikenne kulkevat eri puolilla? Ja kun niitä haetaan, niin mitenkäs on aluksi sellainen eurooppalainen rautatiemaa kuin Sveitsi? Entä mitä voidaankaan todeta sen naapurimaasta Itävallasta? | ||||
|
|
27.12.2012 11:43 | Teppo Niemi | ||
| Siis kumpi on oikea junatyyppi H vai P? Kuvissa https://www.vaunut.org/kuva/79312 ja https://www.vaunut.org/kuva/79303 tunnsiteena on pikajuna. | ||||
|
27.12.2012 08:41 | Teppo Niemi | ||
| Sinnekkös ne olivat eksyneet... 1. päivän osalta kilpikierto toimi, ja toisen päivän osalta Hv-junan ja lättien osalta suunnitellusti. kaikki kilvet näitä lukuunottamatta palautuivat suunnitellusti. Eikös tämä vaunu ollut elokuun 11. ja 12. päivinä hankopaanan liikenteessä? | ||||
|
27.12.2012 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tuo 'ennevirasto' ole määrittänyt kunnossapitourakoitsijoille laatukriteerit? Ja jos on, niin niiden noudattamista pitää myös valvoa. Mutta toisaalta, kun vertaa kotikaupunkiini kevyen liikenteen väylien ja tonttikatujen sekä taas rautateiden henkilöliikennelaiturien aurausta ja muuta talvikunnossapitoa, niin ainakin joulun aikaan laiturien kunnossapito oli paremmin hoidettu kuin kaupungin lumityöt. | ||||
|
21.12.2012 10:14 | Teppo Niemi | ||
| Tuli 'sattumakuvana' esiin tämä kuva. Tunnisteissa on EFi 22387. Mutta epäilykseni heräsivät kuvan tunnisteita kohtaan: 1. Risto Hyvärisen kommentin 27.2.2004 perusteella vaunu EI VOI olla 22387, sillä vuosina 1972-73 1500 V sähkölämmitys asennettiin vain EFi vaunuihin 22371 - 22381. 2. Olikohan vaunua 22387 enää olemassakaan kuvan oton aikoihin, kun kerran Resiinan nettisivujen artikkelit / Kalusto löytyy seuraava tieto: Vaurio Inkoo, poistettu yleisestä liikenteestä 11/81? Eli kyseessä pitäisi olla EFi 22381. |
||||
|
20.12.2012 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Olikos ne tunnusvärit pääradan suuntaan P = keltainen, N = punainen, K = vihreä, T = harmaa, H = ruskea, R = sininen ja vastaavasti rantaradan suuntaan S (Kauniainen) / E (Espoo) = tumman sininen, A / Y (Kirkkonummi) violetti, L = oranssi ja M = musta | ||||
|
19.12.2012 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Ja perässä tullut R-juna Tampereelle taas tämän etenemistä.... Näkyi olevan Hangon radan vaihteella kun R-juna meni ohitse. | ||||
|
18.12.2012 13:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja toivotttavasti vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja vaatii kaikki dokumentit aiheutuneista kustannuksista ja siitä mihihin vaurioituneiden osien korjauskustannukset perustuvat. | ||||
|
18.12.2012 09:21 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida luke vesilämmitys vaan Nestelämmitys. Ja mitä Heikin toiveeseen tulee, niin Ei 22333 saattaapi palata liikenteeseen museovaununa, kunhan vain pyörän sorvais (Qr) saadaan ratkaistua. | ||||
|
13.12.2012 16:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja Trafista tuli vastaus, että merkki on 17.1.2012 annetun Poikkeuslupa kilometrimerkin ja lyhyt kilometri -merkin korvaamiselle paikantamismerkillä ja Paikantamismerkin lisäkilvellä Drno Trafi/153314/03.04.02.03/2011 mukainen paikantamismerkki. Päätöksessä EI OLE myöskään mitään merkintää siitä, että Radan merkkejä olisi muutettu. |
||||
|
13.12.2012 08:45 | Teppo Niemi | ||
| Eikös se porkkanan suunnanvaihto mennyt näin. (Vaihdettaessa eteen -> taakse) 1. Siirra suunnanvaihtokahva (jos se ei jo ole valmiiksi ) asennosta L asentoon E 2. Varmista rungon paikkallapysyminen käsijarrulla 3. Käännä tehonsäätöpyörä asentoon 1 4. käännä 'junajarrun' käyttökytkin asentoon I (irroitus), jolloin moottorin kierrosluku nousee tyhjäkäynnistä n. 800 1/min 5. käännä suuntakahva rauhallisesti asennoon 0 ja heti kierrosten alkaessa laskemaan asentoon T 6. käännä 'junajarrun' käyttökutkin asentoon J (jarrutus) 7. irroita käsijarru. Suuntakahvan asento 0 kiinittää jarrut ja pudottaa kierrosluvun tyhjäkäynnille. |
||||
|
|
11.12.2012 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Mutta sitä EI Trafi ole muuttanut. Eikä myöskään asiaa koskevaa uudempaa Trafin määräystä löydy netistä. Siispä kirjoitan virallisen kysymyksen Trafiin. | ||||
|
11.12.2012 11:23 | Teppo Niemi | ||
| Siirto Turkuun oli luvassa syksyllä. | ||||
|
|
11.12.2012 10:12 | Teppo Niemi | ||
| Mikä merkki on kyseessä? Trafin määräys, Diaaritunniste RVI/872/410/2009 Radan merkit ( http://www.finlex.fi/data/normit/34921-Radan_merkit_VERSIO_4_26_10_2009.pdf) löytyypi kohdasta 6.9 Liikenteen kilometrimerkki (T-138). Tämän mukaan nämä merkit olisi pitänyt asettaa vuoden 2010 loppuun mennessä kaikille niille radoille, joílla voidaan liikennöidä junaliikenteenä. Ilmeisesti Larin kommettiin liittyen täytyy asiasta tehdä Trafiin virallinen kysymys, jossa kysytään yksinkertaisesti tämän kuvan merkin nimeä. | ||||
|
11.12.2012 08:42 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä toi postivaunu oli 'yksityiskäytössä', kuten sen molemmilla puolilla olleet Ei-vaunutkin. Muistaakseni käyttä jä Ulkoministeriö. Postivaunun valaistuslaitteet olivat outoja VR:n henkilökunnalle, jotenka tarvittiin vaunun tuntevien harrastajien palveluja, jotta vaunun valaistus saatiin toimimaan.... | ||||
|
11.12.2012 08:37 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä on. Haapamäen Etelän suunnan vetotie on purettu, ja vaunut olivat ennen siellä. | ||||
|
|
11.12.2012 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu tuli Rovaniemelle Pasilasta 23.7.2007 - 28.7.2007 tapahtuneen Tk3 1148 siirron yhteydessä. Vaunu oli hankittu yhdeksi höyryjunaa varten kunnostettavaksi vaunuksi. | ||||
|
10.12.2012 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Kun tutkitaan Suomen ensimmäisiä junaturvallisuussääntöjä niin huomataan, että kuulakin opasteella on tunnus, joka joidenkin osalta on vaihdellut vuoden 1938 ja 1952 JT:jen osalta. Eli Po = Pääopastin, Eo = esiopastin, Jlo = Junanlähetsopastin, Ko = käsiopasteet, Vo = vihellinopasteet, Sro = siirrettävät levyopastimet ja Sro1 on ollut Seis-levy. Se onko kyseessä päivä-, yö- tai valo-opastimella annettava opaste kerrotiin kirjaimilla p,y ja v. Lko on siis Liikkuvan kaluston opasteet, joihin kuuluivat niin yleinen etupaan opaste, yksinään kulkevan matkaveturin takapään opaste, etupään merkit, loppuopastimet kuin myöskin tunnuksen Lko 3y eli vasemman raiteen käytöstä kertovan opasteen yöopasteena käytetty versio. Päiväopasteena oli taas aukilevitetty punainen opastelippu. | ||||
|
05.12.2012 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Todella myöhäinen vastaus (yli 8 vuoden päästä) Hmm:lle: Kyllä tämä pätkä on jo purettu kohtuullisen nopeasti uuden linjauksen käyttöönoton jälkeen. Olikohan se jo seuraavana keväänä, kun kiskot olivat jo kadonneet. | ||||
|
04.12.2012 12:36 | Teppo Niemi | ||
| Jos kilometrilukema on 5X, niin silloin kuvien täytyisi olla Viiman (km 49+356) länsipuolelta. Kun vielä rajataan, että Siuntion länsipuolella noin Käkelään saakka rataluokkana jo 1970-luvun lopulta oli C samoin kuin hieman Tyriksen (km 59+818) itäpuolelta Vestaan, niin kuvan paikkaa täytyisi hakeä Käkelän ja Päivölän välistä. Milloinkas Päivölän oikaisu otettiin käyttöön, entä milloin kiskoautokalusto korvattiin veturijunilla. Tuleeko tästä uusi poissulkeva rajaus. | ||||
|
04.12.2012 09:25 | Teppo Niemi | ||
| Näin on ollut vuodesta 1947 ( https://www.vaunut.org/kuva/34777 ) aina vuoteen 2005 saakka. | ||||
|
03.12.2012 17:32 | Teppo Niemi | ||
| Eli kyllä toi Kauhava taitaa olla poissuljettu: Kuvan paikalla on veturien hiekanantolaitos ja ilmeisestikin myös junatoimisto, sillä kuvassa näkyy rahtikirjojen heittolaatikko. | ||||
|
03.12.2012 14:03 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kyllä Kalle yrittää huijata oikein urakalla. Jos paikka on Keuruu, niin junan tulosuunta ei ole Jyväskylä. Keuruun asemahan sijaitsee radan pohjoispuolella, eli juna on tulossa lännen suunnasta, eli ilmeisimmin joko Seinäjoelta tai Vaasasta. | ||||
|
|
03.12.2012 12:34 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä on kaatamaton Hyrynsalmen tulo-opastimen masto. Eli tuossa mastossa on sijannut aikoinaan Hyrynsalmen tulo-opastimen valoyksiköt. Ainakin 1970-luvun lopulla, kun Hyrynsalmen asemalla oli miehitys (=junasuoritus) liikennepaikalla oli käytössä varmistuslukko- opastinturvalaitos. Ja kun miehitys poistettiin, niin opastimet tulivat käytännössä tarpeettomiksi ja lyhty-yksiköt poistettiin. Tolppa saattoi sen jälkeen toimia vaikkapa muun merkin vartena. | ||||