1375-126264 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.03.2013 14:22 Teppo Niemi  
  Veikkaanpa että kyseessä on BG (tai vaihtoehtoisesti jo BXG tai XG). Aikanaan tämä vaunu on ollut Gb-vaunu
kuva 11.03.2013 12:42 Teppo Niemi  
  Matkatavaraan, odotussaliin, junanlähettäjän / -suorittajan toimistoon, muihin toimistoihin ja asemapäällikön huoneeseen.
kuva 07.03.2013 12:30 Teppo Niemi  
  Aikoinaan VR huolehti myös pienempien vaunumäärien kuljetuksesta. Voisi olettaa, että vaunu on menossa Lovisan Satamaan. Ja jos vaihtotyömäärää pohtisi, niin määräpaikka voisi olla hiilenlastauslaiurilta hieman eteenpäin, vahhan Valkon seisakkeen tuntumassa oleva teollisuuslaitos / varasto.
kuva 07.03.2013 07:53 Teppo Niemi  
  Ja Rostockin lähell onn Molli-bahn, jonka höyryveturivetoiset junat kulkevat alkumatkan myös katuverkossa.
kuva 07.03.2013 07:51 Teppo Niemi  
  Ja parisen vuotta sitten matkustin DB AG:n operoimalla junalla (yksi mootorivaunu) Saalfeldista Geraan, jossa oli vastaavat nappulat juuri pysähtyy vain tarvittaessa liikennepaikkoja varten. Kuulutukset muistuttivat painikkeiden käytöstä, junan lähestyessä liikennepaikkaa, jolla juna pysähtyy vain tarvittaessa.
kuva 06.03.2013 15:45 Teppo Niemi  
  Se marraskuussa mainitsemani kartta löytyi, ja siinä on tiedot lempinimistä (Raiteet : lempinimi):
35 - 42: pikapätkät
60: harmila
65: kraana
71: iso Lindholmi
73: pieni Lindholmi
84: herratori
75-82: makasiinisuorat
85: ensi tori
86-90: toritiet
92: ensi sota
93 toinen sota
96: seitsemäs tori
101: ensi sarvi
102: toinen sarvi
105-111: sarvet
124: krema
139: parlamentti
kuva 05.03.2013 14:38 Teppo Niemi  
  1980-luvun lopulla tämä vaunu oli menossa romuksi. Silloin tarjoutui Museorautatieyhdistys ry:n iskuryhmälle tilaisuus purkaa vaunun osia yhdistyken käyttöön. Ainakin ikkunalistat rullaverhoineen lähti silloin kohti Minkiötä. Toivottavasti ovat olleet hyödyksi museokaluston kunnostuksessa.
kuva 05.03.2013 10:38 Teppo Niemi  
  Mahtavaa, erikoiskalustoa, mallintekoa varten erinomaista. Täytyykin tutkia yhtä itänaapurin nosturinmallia....
kuva 05.03.2013 08:15 Teppo Niemi  
  Eikös lännen (BRD) puolellekin DB tilannut '1.' sarjan kaksikerroksisia lähiliikennevaunuja juuri ennen Saksojen yhdistymistä. Ja miksi mieleen tulee valmistaja Talbot? Tuo '1.' on sitaateissa siksi, että DB:n ensimmäiset kaksikerrosvaunuthan olivat hankittu 1950-luvun alussa ja kaukoliikenteeseen.
No täytyy tarkastaa tuo kaksikerrosvaunujen tieto lähdekirjoista.
kuva 04.03.2013 09:16 Teppo Niemi  
  Aivan, Jarkkohan havaitsi, mitä pohdiskeltavaa sain. Eli juuri tuo sähkölämmitys saneerauksesta siihen, että kalusto siirtyi Sr1 vetoon... Oliko tosiaankin niin, että näiden seisontalämmitys hoidettiin alkuaan yksivaiheisena 220 V jännitteellä?
kuva 04.03.2013 08:00 Teppo Niemi  
  Ja jälleen uutta pohdiskeltavaa Tepolle, koskien näiden vaunujen sähkölämmityksiä.
kuva 27.02.2013 15:41 Teppo Niemi  
  Niin, selittäisikö Pirttilahden ja Ristniemen kommenttit kuvan https://www.vaunut.org/kuva/80753 havaintoja 'pikajuoksijoista'. Vaikka kyllä meidän omastakin matkaporukasta voi sanoa, ettei aina jaksettu lukea laiturinäyttöjen tekstejä.....
kuva 26.02.2013 09:59 Teppo Niemi  
  Pikaisesti vilkaistuna kyseessä on laakeripesä 10. Mussa olisi tämän perusteella siis laakeripesä 10A. Eli vaunu on liukulaakerein varustettu vaunu
kuva 26.02.2013 08:03 Teppo Niemi  
  Kuvassa taitaapi olla vasemmalta lukien Erkki Laaksonen, Jorma Attila, Raimo Lonkola, ja jari Pollari. Mutta onko kuva otettu aikalaukaisimella, vaiko porukan viidennen (?) jäsenen ottama? Se kun ei taida selvitä näistä kuvista. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/81047 on kuitenkinn hieman toinen porukka pumppaamassa. Joka tapauksessa kuva on ajalta jolloin Valtionrautatiet kuljetti kaikenlaista tavaraa, mukaanlukien pumppuresinoita..... Resinaan liittyen herää kysymys, mikä on tämän resiinan nykytila?
kuva 25.02.2013 13:34 Teppo Niemi  
  Eikös Kälviän asemalla ole käyttöä niin kauan kuin nykyinen Kannuksen asetinlaite on käytössä?
kuva 25.02.2013 08:27 Teppo Niemi  
  Mutta pudotetaanpas hieman kohti maanpintaa.... Eli yksi kysymys kuuluu, kun aletaan pohtimaan tämän veturin kunnostusta: Mikä on veturin omistaja ja mikä on omistajan suhtautuminen asiaan?
kuva 22.02.2013 15:31 Teppo Niemi  
  Joni: "No toki liikennöity, käytössä oleva rata on aina eri asia." Omien havaintojeni mukaan kyseinen asia oli Keuruun suunnalla kelkkauria sunnitelleelle konsultille vaikea tajuta.
kuva 22.02.2013 14:36 Teppo Niemi  
  Ja onpa tuo kelkkaura Haapamäellä kulkenut pahimmillaan liikennöidyn pääraiteen aukean tilan ulottuman sisälläkin! Mutta mikä lienee noiden kelkkaurien lupien tilanne?
kuva 22.02.2013 08:07 Teppo Niemi  
  Konduktöörivaunun ja muutaman tavaravaunun väritys. Tavaravaunut kuitenkin sillä varauksella, että junassa on kolme keisarikunnan vaunua.
kuva 20.02.2013 08:06 Teppo Niemi  
  Kyllä niitä on maalattu myös punaisella. Eli virkatarvevaunujen sarjatunnuksen B ja X sekä numeron etunolla ovat olleet punaisia. Ne muuttuivat valkoisiksi samopihin aikoihin kuin tarkistenumerotkin otettiin käyttöön. 1970-luvun alussa. TArkempaa tietoa tästä muutoksesta joutunee hakemaan Käskylehdistä (KL) tai Virallisista Tiedotuksista (VT) Näiden painotuotteiden nimikin muuttui samoihin aikoihin.
kuva 20.02.2013 07:57 Teppo Niemi  
  Ollut uutena kylläkin Hk vaunu (pituus puskimineen 10,00 m). Sen sijaan vasemmalla oleva on voinut uutena olla jopa Hkk vaunu (pituus puskimineen 12,00 m) ja saanut myöhemmin 2 m jatkopalan Hkb vaunuksi.
kuva 19.02.2013 10:10 Teppo Niemi  
  Onko kukaan kuvannut tuolla Algol Oy:n varastolla liikkunutta raidenosturia?
kuva 18.02.2013 08:26 Teppo Niemi  
  Ilmeisesti Kirkniemen tulo-opastimet ovat kuvassa, li juna on silloin Kirkniemen ja Virkkalan välillä. Näillä mainko elokuun juhlien aikaan oli kiviä kiskoilla-ongelma iltajunilla?
kuva 18.02.2013 08:24 Teppo Niemi  
  Olisiko paikkana Lohja? Sitä ukevat ainaki tulo-opastimen vaijerien kiristyslaitteen sijainti.
kuva 18.02.2013 08:22 Teppo Niemi  
  Näyttäisi, että juna on juuri lähtenyt Karjaalta kohti Hyvinkäätä.
kuva 15.02.2013 10:20 Teppo Niemi  
  Ilmankos juna on peruutettuna Tampereen ja Helsingin välillä.
kuva 15.02.2013 09:44 Teppo Niemi  
  Eikös tätä levennetty seuraavan kerran vuosina 1967 - 1970? Tätä tukevat ainakin seuraavat kuvat https://www.vaunut.org/kuva/7999 , https://www.vaunut.org/kuva/45262?t=Linnunlaulu ja https://www.vaunut.org/kuva/5055. Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/59305 vuodelta 1966 ei näy vielä merkkejä alkavasta työstä.
kuva 15.02.2013 08:29 Teppo Niemi  
  Onko tässä umpivaunussa kiinni kaksikerroksinen autojenkuljetusvaunu Hab?
kuva 14.02.2013 17:08 Teppo Niemi  
  Olisikohan tästä kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/40516 apua?
kuva 14.02.2013 12:16 Teppo Niemi  
  Mutta onhan noilla saksalaisilla junien nimillä myöskin huonoja sattumukia: Kuka muistaakaan Eschede n ICE-turman junan nimen. Ja miten se liittyy turman syihin?
kuva 14.02.2013 10:01 Teppo Niemi  
  Vaunun aluskehys on pitkä, 13,1 m (puskimineen 14,28 m), akseliväli 9,00 m, laakeripesä 10 (10A), sekä pitkät lehtijouset. Näillä perusteilla vaunuksi rajautuu D (Dk) 369-383, 388 -407 (46 paikkaa, istumajärjestys 2 +2), E (Ek) 927 - 1116 (61 paikkaa, istumäjärjestys 2 +3) ja F 3701 - 3717. D (myöhemmin siis Dk) vaunujen ikkunajako on yksi pieni, 5 isoa ja yksi pieni ikkuna. Ja E (myöhemmin siis Ek ikkunajako on vastaavasti 6 isoa ja 1 pieni ikkuna. Lisäsi D (Dk) vaunnuissa oli yksi sisäänkäyntiovi vaunun molemmissa päissä, E (Ek) vaunuissa taas oli pari ovet molemmisssa päissä. F vaunuissa oli sisäänkäyntiovi vain toisessa päässä. Portaat ovat D (Dk) (ja myös F vaunuissa) noin 1 m pituiset, kun ne ovat E (Ek) portaat ovat noin 1,6 m mittaiset. Eli aluskehysrakenteet, ikkujako ja ovet ovat täysin Dk vaunulle ominaisia.
kuva 13.02.2013 14:18 Teppo Niemi  
  Tämän veturin kyytiin pääsi esim Koblenz-Lützelnissa 2.4. - 5.4.2010. Kuva yleisöajosta: https://vaunut.org/kuva/62127
kuva 13.02.2013 14:11 Teppo Niemi  
  Ei voida, koska Suomessa on suomalaiset erikoisolosuhteet, joihin ei voi soveltaa mitään muualla Euroopassa toimivaksi havaittua. Tarvitaanhan täällä VR yhtymä Oyn hallintoneuvoston puheenjohtaja Kari Rajamäenkin mukaan rinnakkaisratoja uusille rautateiden operaattoreille. Toisin kuin esim Saksassa, jossa eräillä rataosilla toimii jopa kolme eri operaattoria henkilöliikenteessä.

Ja kyllähän tuo junajakokin jakoasemalla voidaan ilmaista tuolla Saksassa. Esimerkkinä käyköön https://vaunut.org/kuva/75889
kuva 11.02.2013 14:30 Teppo Niemi  
  Eli kyllähän täällä tietoa löytyy. Eli tosiaankin Adlerin ja sen kolme vaunuisen junan ( https://vaunut.org/kuva/62126?t=adler ) kuljetusta vartenhan tämä vaunu on rakennettu. Junaahan säilytetään viereisellä raiteella uudessa kalustohallissa.
kuva 11.02.2013 08:41 Teppo Niemi  
  voisi sanoa että polttaa, poltaa...
kuva 11.02.2013 08:25 Teppo Niemi  
  Kyllähän täältä tietoa näyttää löytyvän.
kuva 07.02.2013 08:19 Teppo Niemi  
  Enpä ole hankkinut. Harmi vain, että oli laitimmaisella pääkatokseen tulevalla raiteella.
kuva 06.02.2013 15:56 Teppo Niemi  
  Niinhän siinä kävi... Nyt kuva on vaihdettu oikeaan, samalla lisätty tunnistetietoihin saapuneen junan numerotiedot.
kuva 06.02.2013 13:06 Teppo Niemi  
  Hka, VGk, Hkb, Fh, Tad
kuva 06.02.2013 10:36 Teppo Niemi  
  Eli samassa vaunussa istuen pääsi kertämään Päijänteen.
kuva 30.01.2013 14:44 Teppo Niemi  
  Hyvin todennäköisesti on ollut karbidilyhty. Tai sitten lamppuöljyllä toimiva lyhty
kuva 30.01.2013 10:23 Teppo Niemi  
  Niin minäkin muistelen, että 26-sarjan veturit olivat jonkin aikaa hyvin yleisiä Helsingin ja Turun välisissä pikajunissa.
kuva 30.01.2013 08:08 Teppo Niemi  
  Tämän vaunun 'päädyt' ovat tulleet (Suomen) Valtion rautateille vuoden 1920 rauhansopimuksen yhteydessä. Tällöinhän aikaisemmin Venäjälle kuuluneita vaunuja, jotka olivat jääneet Suomeen rajan sulkeutuessa siirtyi Suomelle. Silloin vaunu oli Os sarjaan kuulunut rautatietykkivaunu, johon sitten tehtiin uusi suurkuormalavetti. Näin syntyi Osa. Myös Osk vaunujen syntyhistoria on vastaava.
kuva 29.01.2013 12:27 Teppo Niemi  
  Juhan kysymykseen voin vastata, että eivät olleet. Esin 23100 -sarjan sileäkattoiset Eit-vaunuissa on reittikilpi- ja myyntinumerokoukut vain sivuovien lähellä.
kuva 28.01.2013 14:42 Teppo Niemi  
  Ja kun vielä lisätään, että kuvassa näkyy myös 2/3 Turun tasapuolisista aukiajettavista vaihteista. Tuo kaatunut seis-levy viittaa, ettei veturien kulkuraide ollut enää käytössä.
kuva 28.01.2013 08:05 Teppo Niemi  
  Itse olin menossa R-junalla 9703 Tampereelle, niin ohitimme IC 55 Hyvinkäällä. Ja Riihimäellä odotimme että IC 55 ja S 57 ohittivat meidät. R-juna jäi myöhään Riihimäeltä lähdössä n. 10 min.
kuva 28.01.2013 08:00 Teppo Niemi  
  Joka tapauksessa kanan, eli Vr1 789, 'neitsytajo' kunnostuksen jälkeen.
kuva 25.01.2013 12:46 Teppo Niemi  
  Ilman muuta. Vanhat valokuvat rautateiltä kiinnostavat monia.
kuva 23.01.2013 08:07 Teppo Niemi  
  Sunnuntain Valtterijunan kiertohan oli: P500 Hyvinkää - Karjaa (via Lohja) - P501 Karjaa - Hyvinkää (via Lohja), P502 Hyvinkää - Helsinki (via Kerava) - P503 Helsinki - Hyvinkää (via Lohja). Valaistus kertoo, että kyseessä on Hyvinkäälle saapunut juna 501, jonka vetur odottaa kiertoa junaa 502 varten.
kuva 23.01.2013 07:57 Teppo Niemi  
  1960-luvulta?. Milloinkas vaunuihikaan alettiin merkitsemään tarkistusnumeroita. Kenellä on käsissä VR:n Virallisiten tiedoitusten (VT) ja niiden edeltäjän Käskylehden (Kl) vuosikerrat 1960- ja 1970-luvuilta voisivat yrittää löytää täsmällisen tiedon siitä, milloin tarkistusnumeron lisääminen alkoi. Oma muistikuvani asiasta on, että 1970-luvun alussa.
kuva 22.01.2013 07:58 Teppo Niemi  
  Olisikohan tämä peräti Loimijoen sillalta kohti Siirappitehtaan vaihdetta. Jos on, niin taitaapi linja olla ratainsinööri Väinö Rankan ensimmäisiä töitä.
<<   >>