Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.02.2013 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Ilmeisesti Kirkniemen tulo-opastimet ovat kuvassa, li juna on silloin Kirkniemen ja Virkkalan välillä. Näillä mainko elokuun juhlien aikaan oli kiviä kiskoilla-ongelma iltajunilla? | ||||
|
18.02.2013 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko paikkana Lohja? Sitä ukevat ainaki tulo-opastimen vaijerien kiristyslaitteen sijainti. | ||||
|
18.02.2013 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi, että juna on juuri lähtenyt Karjaalta kohti Hyvinkäätä. | ||||
|
15.02.2013 10:20 | Teppo Niemi | ||
| Ilmankos juna on peruutettuna Tampereen ja Helsingin välillä. | ||||
|
15.02.2013 09:44 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tätä levennetty seuraavan kerran vuosina 1967 - 1970? Tätä tukevat ainakin seuraavat kuvat https://www.vaunut.org/kuva/7999 , https://www.vaunut.org/kuva/45262?t=Linnunlaulu ja https://www.vaunut.org/kuva/5055. Kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/59305 vuodelta 1966 ei näy vielä merkkejä alkavasta työstä. | ||||
|
15.02.2013 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Onko tässä umpivaunussa kiinni kaksikerroksinen autojenkuljetusvaunu Hab? | ||||
|
14.02.2013 17:08 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan tästä kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/40516 apua? | ||||
|
14.02.2013 12:16 | Teppo Niemi | ||
| Mutta onhan noilla saksalaisilla junien nimillä myöskin huonoja sattumukia: Kuka muistaakaan Eschede n ICE-turman junan nimen. Ja miten se liittyy turman syihin? | ||||
|
14.02.2013 10:01 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun aluskehys on pitkä, 13,1 m (puskimineen 14,28 m), akseliväli 9,00 m, laakeripesä 10 (10A), sekä pitkät lehtijouset. Näillä perusteilla vaunuksi rajautuu D (Dk) 369-383, 388 -407 (46 paikkaa, istumajärjestys 2 +2), E (Ek) 927 - 1116 (61 paikkaa, istumäjärjestys 2 +3) ja F 3701 - 3717. D (myöhemmin siis Dk) vaunujen ikkunajako on yksi pieni, 5 isoa ja yksi pieni ikkuna. Ja E (myöhemmin siis Ek ikkunajako on vastaavasti 6 isoa ja 1 pieni ikkuna. Lisäsi D (Dk) vaunnuissa oli yksi sisäänkäyntiovi vaunun molemmissa päissä, E (Ek) vaunuissa taas oli pari ovet molemmisssa päissä. F vaunuissa oli sisäänkäyntiovi vain toisessa päässä. Portaat ovat D (Dk) (ja myös F vaunuissa) noin 1 m pituiset, kun ne ovat E (Ek) portaat ovat noin 1,6 m mittaiset. Eli aluskehysrakenteet, ikkujako ja ovet ovat täysin Dk vaunulle ominaisia. | ||||
|
13.02.2013 14:18 | Teppo Niemi | ||
| Tämän veturin kyytiin pääsi esim Koblenz-Lützelnissa 2.4. - 5.4.2010. Kuva yleisöajosta: https://vaunut.org/kuva/62127 | ||||
|
13.02.2013 14:11 | Teppo Niemi | ||
| Ei voida, koska Suomessa on suomalaiset erikoisolosuhteet, joihin ei voi soveltaa mitään muualla Euroopassa toimivaksi havaittua. Tarvitaanhan täällä VR yhtymä Oyn hallintoneuvoston puheenjohtaja Kari Rajamäenkin mukaan rinnakkaisratoja uusille rautateiden operaattoreille. Toisin kuin esim Saksassa, jossa eräillä rataosilla toimii jopa kolme eri operaattoria henkilöliikenteessä. Ja kyllähän tuo junajakokin jakoasemalla voidaan ilmaista tuolla Saksassa. Esimerkkinä käyköön https://vaunut.org/kuva/75889 |
||||
|
11.02.2013 14:30 | Teppo Niemi | ||
| Eli kyllähän täällä tietoa löytyy. Eli tosiaankin Adlerin ja sen kolme vaunuisen junan ( https://vaunut.org/kuva/62126?t=adler ) kuljetusta vartenhan tämä vaunu on rakennettu. Junaahan säilytetään viereisellä raiteella uudessa kalustohallissa. | ||||
|
11.02.2013 08:41 | Teppo Niemi | ||
| voisi sanoa että polttaa, poltaa... | ||||
|
11.02.2013 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän täältä tietoa näyttää löytyvän. | ||||
|
07.02.2013 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Enpä ole hankkinut. Harmi vain, että oli laitimmaisella pääkatokseen tulevalla raiteella. | ||||
|
|
06.02.2013 15:56 | Teppo Niemi | ||
| Niinhän siinä kävi... Nyt kuva on vaihdettu oikeaan, samalla lisätty tunnistetietoihin saapuneen junan numerotiedot. | ||||
|
06.02.2013 13:06 | Teppo Niemi | ||
| Hka, VGk, Hkb, Fh, Tad | ||||
|
06.02.2013 10:36 | Teppo Niemi | ||
| Eli samassa vaunussa istuen pääsi kertämään Päijänteen. | ||||
|
30.01.2013 14:44 | Teppo Niemi | ||
| Hyvin todennäköisesti on ollut karbidilyhty. Tai sitten lamppuöljyllä toimiva lyhty | ||||
|
30.01.2013 10:23 | Teppo Niemi | ||
| Niin minäkin muistelen, että 26-sarjan veturit olivat jonkin aikaa hyvin yleisiä Helsingin ja Turun välisissä pikajunissa. | ||||
|
30.01.2013 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Tämän vaunun 'päädyt' ovat tulleet (Suomen) Valtion rautateille vuoden 1920 rauhansopimuksen yhteydessä. Tällöinhän aikaisemmin Venäjälle kuuluneita vaunuja, jotka olivat jääneet Suomeen rajan sulkeutuessa siirtyi Suomelle. Silloin vaunu oli Os sarjaan kuulunut rautatietykkivaunu, johon sitten tehtiin uusi suurkuormalavetti. Näin syntyi Osa. Myös Osk vaunujen syntyhistoria on vastaava. | ||||
|
29.01.2013 12:27 | Teppo Niemi | ||
| Juhan kysymykseen voin vastata, että eivät olleet. Esin 23100 -sarjan sileäkattoiset Eit-vaunuissa on reittikilpi- ja myyntinumerokoukut vain sivuovien lähellä. | ||||
|
28.01.2013 14:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun vielä lisätään, että kuvassa näkyy myös 2/3 Turun tasapuolisista aukiajettavista vaihteista. Tuo kaatunut seis-levy viittaa, ettei veturien kulkuraide ollut enää käytössä. | ||||
|
28.01.2013 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Itse olin menossa R-junalla 9703 Tampereelle, niin ohitimme IC 55 Hyvinkäällä. Ja Riihimäellä odotimme että IC 55 ja S 57 ohittivat meidät. R-juna jäi myöhään Riihimäeltä lähdössä n. 10 min. | ||||
|
28.01.2013 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Joka tapauksessa kanan, eli Vr1 789, 'neitsytajo' kunnostuksen jälkeen. | ||||
|
25.01.2013 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Ilman muuta. Vanhat valokuvat rautateiltä kiinnostavat monia. | ||||
|
23.01.2013 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Sunnuntain Valtterijunan kiertohan oli: P500 Hyvinkää - Karjaa (via Lohja) - P501 Karjaa - Hyvinkää (via Lohja), P502 Hyvinkää - Helsinki (via Kerava) - P503 Helsinki - Hyvinkää (via Lohja). Valaistus kertoo, että kyseessä on Hyvinkäälle saapunut juna 501, jonka vetur odottaa kiertoa junaa 502 varten. | ||||
|
23.01.2013 07:57 | Teppo Niemi | ||
| 1960-luvulta?. Milloinkas vaunuihikaan alettiin merkitsemään tarkistusnumeroita. Kenellä on käsissä VR:n Virallisiten tiedoitusten (VT) ja niiden edeltäjän Käskylehden (Kl) vuosikerrat 1960- ja 1970-luvuilta voisivat yrittää löytää täsmällisen tiedon siitä, milloin tarkistusnumeron lisääminen alkoi. Oma muistikuvani asiasta on, että 1970-luvun alussa. | ||||
|
22.01.2013 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan tämä peräti Loimijoen sillalta kohti Siirappitehtaan vaihdetta. Jos on, niin taitaapi linja olla ratainsinööri Väinö Rankan ensimmäisiä töitä. | ||||
|
22.01.2013 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko perä vaiteen asennusta. Kyseessä on raiteelta 3 vanhalle kalustohallille johtava vaihde. Vaihde oli alkuaan K17 kiskosta, ja se vaihdettiin K22 vaihteeksi vasta 1980-luvun puolivälin tietämillä. | ||||
|
21.01.2013 10:57 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on. Sieltä Vanhat Vaunut hankki sen muutaman muun vaunun kanssa. Siitä hankinnasta ainakin yksi vaunu päätynyt naulatehtaalle.... | ||||
|
|
21.01.2013 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Ja tästä kuvasta näkee sen venäläisen numeronkin. Vaunun historiasta vielä sen verran, että vaunun osti aikoinaan Vanhat Vaunut ry, joka luovutti sen edelleen Höyryraide Oy:lle. Vanhojen vaunujen ajalta vaunun päädyssä lukee HPK | ||||
|
21.01.2013 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Tai jopa Gav.... Sarjanhan muodosti vuoden 1920 rauhansopimuksessa suomalaisiksi muuttuneet entiset venäläiset vaunut. Mutta toisaalta vastaavat sotasaalisvaunut litteroitiin Gd. | ||||
|
18.01.2013 17:09 | Teppo Niemi | ||
| Vai tarkoittaako Tommi Oiltrans & Co:n Sfl sarjan säiliövaunuja 16071-16075, kuorma 28 tn? | ||||
|
18.01.2013 15:50 | Teppo Niemi | ||
| Imatra Tavaraa vain ei ole ollut olemassakaan kuvan otton aikoihin. Oli Olemassa kyllä Imatra, joka taas on nykyinen Imatrankoski. Ja milläs nimellä nykyisen Harakan raiteiden sunnalla sijainnut liikennepaikka onkaan ollut? Eikös yläkulmassa näy tilavuusmerkintä? Loppuopastekoukkukin on oudossa paikassa.... |
||||
|
15.01.2013 16:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja olisikohan ensimmäisen tavaravaunun tunnus Hv? Päätyjen korkeus ja aluskehyksen rakenne viittaisi siihen. | ||||
|
14.01.2013 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Kuten Ville ja Juhani kirjoittivat, niin vaunun kunnostus vaatii aikaa rahaa ja tekijöitä. Ja kaikista on puute, samoin kun kunnostustiloista. Kaikkia ei saa yhtäaikaa työn alle. | ||||
|
14.01.2013 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Kummankin vaunujen loppuopastekoukuista on jäljellä vain reijät tolpissa. Liekö jo poistuneet käytöstä ja koukutkin joutaneet kiertoon varaosiksi. | ||||
|
14.01.2013 15:33 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun päätytolpassa on mielenkiintoinen yksityiskohta: Jossakin vaiheessa loppuopastekoukut ovat siirretty alemmaksi. Vanhasta paikasta on muistona vielä reijät. | ||||
|
14.01.2013 14:09 | Teppo Niemi | ||
| Tai vetovaunu kuten aikoinaan lättien kokoonpanot ilmoitettiin (V = Vetovaunu L = liitevaunu EFiab) | ||||
|
14.01.2013 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Olen itse kuvannut vielä myöhemmin 59-sarjan Gb:n. Eikös ne vaunut olleet Puolassa rakennettuja ja ilmajarruttomia? | ||||
|
14.01.2013 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja jo 1980-luvulle tultaessa katosi III piirin (Keski) vaihteet, jolloin silloisesta IV ja V yhdistettiin nykyinen 404 (4) ja VI ja 6a nykyinen 405 (5). | ||||
|
11.01.2013 17:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisää tietoa tapauksesta löytyypi Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta: http://www.turvallisuustutkinta.fi/1347272851993 Olinpa hidas lähettämisessä. Ja muut ehtivät ensin, sillä aikaa kun tarkistin pikaisesti linkin sisällöä. |
||||
|
Kuvasarja: Turengin junaonnettomuus 12.12.1986 |
11.01.2013 15:26 | Teppo Niemi | ||
| Ja seuraavaksi lauantaiaamuksi oli sovittu matka Minkiölle siten, että Attilan Jopi ottaa minut kyytiin Riihimäen asemalta, kun hän on tulossa Lahdesta. Matkaan tuli pieni n. puolentoista tunnin viivästys sattuneesta syystä. | ||||
|
11.01.2013 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida vaunun sarjamerkki olla ollut 'normaali käytön aikana' Hv (siis aikoinaan 2m päädyt ja 16,5 tn kantavuuteen vahvistettu), vaan pelkkä H. Kuvan oton aikaan vaunun sarjatunnus lienee ollut BH. Hv vaunuthan olivat 1940-luvun alkuun (olikohan se vuoteen 1942) saakka sarjassa Hdk. |
||||
|
10.01.2013 09:35 | Teppo Niemi | ||
| Takaako vaunun aluskehyksen merkintä "Vesilämmitys" että vaunussa olisi ollut yksikkölämmitys eli lämmityskattila? Olihan vuonna 1967 vielä käytössä Ei-vaunuja joissa oli vesilämmitys ja vastavirtakoje, mutta ei lämmityskattilaa. Esimerkkinä tällaisesta vaunusta käyköön Ei 22155. | ||||
|
|
09.01.2013 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Mutta vaikka iso osa puukorisista vaunuista oli varustettu yksikkölämmityksellä, niin niissä oli myös vastavirtakojeet eli lämmönvaihtimet, joilla höyryllä voitiin lämmittää lämmitysvesi (neste). Mutta vielä vuonna 1967 oli pelkällä höyrylämmityksellä varustettuja matkustajavaunuja ainakin sarjoissa CEi parisen kymmentä kappaletta, Ei vaunuissa, Eis vaunuissa (2 kpl) | ||||
|
09.01.2013 16:37 | Teppo Niemi | ||
| Kyseiset mitat pätevät vain K43 jatkokselle. K33 jatkoksen mittoja en huomannut kirjoittaa ylös. | ||||
|
09.01.2013 16:09 | Teppo Niemi | ||
| Veikataanpa Tampere, Sorsapuisto. Tällöin veturi on nykyisin Museorautatieyhdistys ry:n kokoelmissa joko Minkiöllä tai Humppilan hallissa. | ||||
|
|
09.01.2013 10:14 | Teppo Niemi | ||
| Nyt on sitten tutkailtu hieman historiikkejä että myöskin v.1982 RAMOn osaa 3: Vuoden 1915 kiskojatkos: porausten etäisyydet kiskon päästä 56 mm, 166 mm ja 326 mm Vuoden 1919 ja 1935 jatkos, samoin kuin RAMO v. 1982: Porausten etäisyydet kiskon päästä 51 mm ja 175 mm |
||||
|
08.01.2013 17:02 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi olla käsissä Valtionrautatiet 1862-1912 ja 1913-1937 teokset ja lukea siitä mitä kerrotaan siltojen vahvistuksista. Mutta kun muistellaan, että Vaasan rata kiskoitettiin alkuaan K22 kiskoilla ja akselipainot olivat pienet (olisikohan sillat mitoitettu jopa alle 10 tn akselipainoille?). Joka tapauksessa kalusto tuli raskaammaksi ja samoin koko radan kantokyky raskaamman kiskoituksen myötä kasvoi oleellisesti, jolloin heikompia siltoja jouduttiin vahvistamaan. Jossakin vaiheessa vahvistuksin saatava kantokyvyn kasvatus tulee vastaan ja silloin sillat on uusitttava. Eikös jopa Vantaan joen sillat ole uusittu ainakin kahdesti juuri siksi, että siltojen kantokykyä saatiin nostatettua. |
||||