Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	08.01.2013 17:02	Teppo Niemi
		Nyt pitäisi olla käsissä Valtionrautatiet 1862-1912 ja 1913-1937 teokset ja lukea siitä mitä kerrotaan siltojen vahvistuksista. Mutta kun muistellaan, että Vaasan rata kiskoitettiin alkuaan K22 kiskoilla ja akselipainot olivat pienet (olisikohan sillat mitoitettu jopa alle 10 tn akselipainoille?). Joka tapauksessa kalusto tuli raskaammaksi ja samoin koko radan kantokyky raskaamman kiskoituksen myötä kasvoi oleellisesti, jolloin heikompia siltoja jouduttiin vahvistamaan. Jossakin vaiheessa vahvistuksin saatava kantokyvyn kasvatus tulee vastaan ja silloin sillat on uusitttava. Eikös jopa Vantaan joen sillat ole uusittu ainakin kahdesti juuri siksi, että siltojen kantokykyä saatiin nostatettua.
	08.01.2013 15:23	Teppo Niemi
		Heitetäänpäs sellainen kun Hirsilän ja Korkeakosken välillä sijaitseva Yrösjoen sillan korvannut kulvertti.
	07.01.2013 08:34	Teppo Niemi
		Eikös yksi Hv4 veturikin ehtinyt olla romuttajalla Kristiinankaupungin suunnalla useita vuosia.
	04.01.2013 16:31	Teppo Niemi
		Taitaapi olla vain joku vaihtotyö..... Välttämättä ei edes lähde mihinkään tästä junana.
	04.01.2013 16:29	Teppo Niemi
		Mutta oliko K43 3 reikäiset kiskonpää poraukset tasajaolla? Kunpa olisikin historiikkit nyt käsillä. Pitää muistaa tutkia asiaa....
	04.01.2013 08:05	Teppo Niemi
		Myös 'alkuperäinen' K43 sidekisko oli 6 reikäinen, siis kiskon päässä oli kolme reikää. Molemmat kiskotyypit (niin K33 kuin K43) ovat alkuaan tulleet Suomeen venäjältä 2. maailmansodan aikoihin. Ja jos sidekiskojen muutokset kiinnostavat, niin vanhimpiin sidekiskoihin löytyy uskomattoman paljon tietoa Valtionrautatiet 1862 - 1912 ja Valtionrautatiet 1913 - 1937 teoksista niiden kakkososista.
	02.01.2013 08:25	Teppo Niemi
		En havainnut kuusta, vaikka köynöksiä ja valoja olikin laitettu. Ja tämä oli ehkäpä runsaimmin koristeltu ikkuna havainnoimistani venäjän junasta. Aamulla oli yhdessä vaunussa lähes koko käytävän mitalla jouluvalot ja jokaisessa käytävän ikkunassa riippumassa hopeanauhoja.
	02.01.2013 08:19	Teppo Niemi
		... ja myös muutakin detaleja näistä junista. Liekö P554:n junapäälikkö myös sikäläisiä rautatieharrastajia?
	31.12.2012 15:48	Teppo Niemi
		Näin sitä käy, kun ei tarkasta tunnisteita tallentamisen jälkkeen. Oli valittu seuraava paikka alaspäin listalla, mutta nyt korjattu.
	31.12.2012 13:32	Teppo Niemi
		Korjattu, enpä huomannut tarkistaa vaunusta sarjaa tapaninpäivänä.
	31.12.2012 08:23	Teppo Niemi
		Eikös tuo Ketola lakannut samaan aikaan kuin Viima. Ketkäs harrastajat olivatkaan matkalla Viimaan noin kuukautta myöhemmin viimeisellä Viimassa pysähtyneellä junalla. Päivämäärätiedothan löytyvät Markku Nummelinin asiokkaasta Rantarata-kirjasta.
	31.12.2012 08:19	Teppo Niemi
		Tämä kuvan vaunu on valmistanut vuonna 1994 Waggonbau Ammendorf GmbH, Saksa. Vaunu 003-11050 sensijaan on valmustettu Görlizissä (VEB Waggonbau Görliz) vuonna 1987.
	28.12.2012 08:11	Teppo Niemi
		Eräs hyvä ratkaisu olisi se, millä kapasiteetti on haettuna Liike-järjestelmässä. Mutta museojunat pitäisi kyllä kuvahaussa saada eroteltua, vaikkapa kahta hakutunnusta käyttäen. Ja siihen mitä nämä junat ovat kertoi liikennepäälikkö myös perustelut. Samalla minulle selvisi, miksi Suomen rautateiden 150-vuotistapahtumassa sekajunaa näkynyt näytöillä, eikä sitä myöskään kuulutettu Karjaalla.
	27.12.2012 14:05	Teppo Niemi
		Ja sehän puuttupi täältä vaunt.orgin valintalistoilta. Olisi eräiden kuvien osalta juuri se 'oikea' käytetty junatyyppi. Ja mahtoikohan Topi katsoa, mitä Seinäjoen aseman laiturinäytössä ja päätaulussa mahtoikaan lukea?
	27.12.2012 12:45	Teppo Niemi
		raide- ja kumipyöräliikenne kulkevat eri puolilla? Ja kun niitä haetaan, niin mitenkäs on aluksi sellainen eurooppalainen rautatiemaa kuin Sveitsi? Entä mitä voidaankaan todeta sen naapurimaasta Itävallasta?
	27.12.2012 11:43	Teppo Niemi
		Siis kumpi on oikea junatyyppi H vai P? Kuvissa https://www.vaunut.org/kuva/79312 ja https://www.vaunut.org/kuva/79303 tunnsiteena on pikajuna.
	27.12.2012 08:41	Teppo Niemi
		Sinnekkös ne olivat eksyneet... 1. päivän osalta kilpikierto toimi, ja toisen päivän osalta Hv-junan ja lättien osalta suunnitellusti. kaikki kilvet näitä lukuunottamatta palautuivat suunnitellusti. Eikös tämä vaunu ollut elokuun 11. ja 12. päivinä hankopaanan liikenteessä?
	27.12.2012 08:12	Teppo Niemi
		Eikös tuo 'ennevirasto' ole määrittänyt kunnossapitourakoitsijoille laatukriteerit? Ja jos on, niin niiden noudattamista pitää myös valvoa. Mutta toisaalta, kun vertaa kotikaupunkiini kevyen liikenteen väylien ja tonttikatujen sekä taas rautateiden henkilöliikennelaiturien aurausta ja muuta talvikunnossapitoa, niin ainakin joulun aikaan laiturien kunnossapito oli paremmin hoidettu kuin kaupungin lumityöt.
	21.12.2012 10:14	Teppo Niemi
		Tuli 'sattumakuvana' esiin tämä kuva. Tunnisteissa on EFi 22387. Mutta epäilykseni heräsivät kuvan tunnisteita kohtaan: 1. Risto Hyvärisen kommentin 27.2.2004 perusteella vaunu EI VOI olla 22387, sillä vuosina 1972-73 1500 V sähkölämmitys asennettiin vain EFi vaunuihin 22371 - 22381. 2. Olikohan vaunua 22387 enää olemassakaan kuvan oton aikoihin, kun kerran Resiinan nettisivujen artikkelit / Kalusto löytyy seuraava tieto: Vaurio Inkoo, poistettu yleisestä liikenteestä 11/81? Eli kyseessä pitäisi olla EFi 22381.
	20.12.2012 08:17	Teppo Niemi
		Olikos ne tunnusvärit pääradan suuntaan P = keltainen, N = punainen, K = vihreä, T = harmaa, H = ruskea, R = sininen ja vastaavasti rantaradan suuntaan S (Kauniainen) / E (Espoo) = tumman sininen, A / Y (Kirkkonummi) violetti, L = oranssi ja M = musta
	19.12.2012 08:16	Teppo Niemi
		Ja perässä tullut R-juna Tampereelle taas tämän etenemistä.... Näkyi olevan Hangon radan vaihteella kun R-juna meni ohitse.
	18.12.2012 13:04	Teppo Niemi
		Ja toivotttavasti vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja vaatii kaikki dokumentit aiheutuneista kustannuksista ja siitä mihihin vaurioituneiden osien korjauskustannukset perustuvat.
	18.12.2012 09:21	Teppo Niemi
		Eipä taida luke vesilämmitys vaan Nestelämmitys. Ja mitä Heikin toiveeseen tulee, niin Ei 22333 saattaapi palata liikenteeseen museovaununa, kunhan vain pyörän sorvais (Qr) saadaan ratkaistua.
	13.12.2012 16:03	Teppo Niemi
		Ja Trafista tuli vastaus, että merkki on 17.1.2012 annetun Poikkeuslupa kilometrimerkin ja lyhyt kilometri -merkin korvaamiselle paikantamismerkillä ja Paikantamismerkin lisäkilvellä Drno Trafi/153314/03.04.02.03/2011 mukainen paikantamismerkki. Päätöksessä EI OLE myöskään mitään merkintää siitä, että Radan merkkejä olisi muutettu.
	13.12.2012 08:45	Teppo Niemi
		Eikös se porkkanan suunnanvaihto mennyt näin. (Vaihdettaessa eteen -> taakse) 1. Siirra suunnanvaihtokahva (jos se ei jo ole valmiiksi ) asennosta L asentoon E 2. Varmista rungon paikkallapysyminen käsijarrulla 3. Käännä tehonsäätöpyörä asentoon 1 4. käännä 'junajarrun' käyttökytkin asentoon I (irroitus), jolloin moottorin kierrosluku nousee tyhjäkäynnistä n. 800 1/min 5. käännä suuntakahva rauhallisesti asennoon 0 ja heti kierrosten alkaessa laskemaan asentoon T 6. käännä 'junajarrun' käyttökutkin asentoon J (jarrutus) 7. irroita käsijarru. Suuntakahvan asento 0 kiinittää jarrut ja pudottaa kierrosluvun tyhjäkäynnille.
	11.12.2012 11:25	Teppo Niemi
		Mutta sitä EI Trafi ole muuttanut. Eikä myöskään asiaa koskevaa uudempaa Trafin määräystä löydy netistä. Siispä kirjoitan virallisen kysymyksen Trafiin.
	11.12.2012 11:23	Teppo Niemi
		Siirto Turkuun oli luvassa syksyllä.
	11.12.2012 10:12	Teppo Niemi
		Mikä merkki on kyseessä? Trafin määräys, Diaaritunniste RVI/872/410/2009 Radan merkit ( http://www.finlex.fi/data/normit/34921-Radan_merkit_VERSIO_4_26_10_2009.pdf) löytyypi kohdasta 6.9 Liikenteen kilometrimerkki (T-138). Tämän mukaan nämä merkit olisi pitänyt asettaa vuoden 2010 loppuun mennessä kaikille niille radoille, joílla voidaan liikennöidä junaliikenteenä. Ilmeisesti Larin kommettiin liittyen täytyy asiasta tehdä Trafiin virallinen kysymys, jossa kysytään yksinkertaisesti tämän kuvan merkin nimeä.
	11.12.2012 08:42	Teppo Niemi
		Kyllä toi postivaunu oli 'yksityiskäytössä', kuten sen molemmilla puolilla olleet Ei-vaunutkin. Muistaakseni käyttä jä Ulkoministeriö. Postivaunun valaistuslaitteet olivat outoja VR:n henkilökunnalle, jotenka tarvittiin vaunun tuntevien harrastajien palveluja, jotta vaunun valaistus saatiin toimimaan....
	11.12.2012 08:37	Teppo Niemi
		Kyllä on. Haapamäen Etelän suunnan vetotie on purettu, ja vaunut olivat ennen siellä.
	11.12.2012 08:34	Teppo Niemi
		Vaunu tuli Rovaniemelle Pasilasta 23.7.2007 - 28.7.2007 tapahtuneen Tk3 1148 siirron yhteydessä. Vaunu oli hankittu yhdeksi höyryjunaa varten kunnostettavaksi vaunuksi.
	10.12.2012 09:33	Teppo Niemi
		Kun tutkitaan Suomen ensimmäisiä junaturvallisuussääntöjä niin huomataan, että kuulakin opasteella on tunnus, joka joidenkin osalta on vaihdellut vuoden 1938 ja 1952 JT:jen osalta. Eli Po = Pääopastin, Eo = esiopastin, Jlo = Junanlähetsopastin, Ko = käsiopasteet, Vo = vihellinopasteet, Sro = siirrettävät levyopastimet ja Sro1 on ollut Seis-levy. Se onko kyseessä päivä-, yö- tai valo-opastimella annettava opaste kerrotiin kirjaimilla p,y ja v. Lko on siis Liikkuvan kaluston opasteet, joihin kuuluivat niin yleinen etupaan opaste, yksinään kulkevan matkaveturin takapään opaste, etupään merkit, loppuopastimet kuin myöskin tunnuksen Lko 3y eli vasemman raiteen käytöstä kertovan opasteen yöopasteena käytetty versio. Päiväopasteena oli taas aukilevitetty punainen opastelippu.
	05.12.2012 08:22	Teppo Niemi
		Todella myöhäinen vastaus (yli 8 vuoden päästä) Hmm:lle: Kyllä tämä pätkä on jo purettu kohtuullisen nopeasti uuden linjauksen käyttöönoton jälkeen. Olikohan se jo seuraavana keväänä, kun kiskot olivat jo kadonneet.
	04.12.2012 12:36	Teppo Niemi
		Jos kilometrilukema on 5X, niin silloin kuvien täytyisi olla Viiman (km 49+356) länsipuolelta. Kun vielä rajataan, että Siuntion länsipuolella noin Käkelään saakka rataluokkana jo 1970-luvun lopulta oli C samoin kuin hieman Tyriksen (km 59+818) itäpuolelta Vestaan, niin kuvan paikkaa täytyisi hakeä Käkelän ja Päivölän välistä. Milloinkas Päivölän oikaisu otettiin käyttöön, entä milloin kiskoautokalusto korvattiin veturijunilla. Tuleeko tästä uusi poissulkeva rajaus.
	04.12.2012 09:25	Teppo Niemi
		Näin on ollut vuodesta 1947 ( https://www.vaunut.org/kuva/34777 ) aina vuoteen 2005 saakka.
	03.12.2012 17:32	Teppo Niemi
		Eli kyllä toi Kauhava taitaa olla poissuljettu: Kuvan paikalla on veturien hiekanantolaitos ja ilmeisestikin myös junatoimisto, sillä kuvassa näkyy rahtikirjojen heittolaatikko.
	03.12.2012 14:03	Teppo Niemi
		Nyt kyllä Kalle yrittää huijata oikein urakalla. Jos paikka on Keuruu, niin junan tulosuunta ei ole Jyväskylä. Keuruun asemahan sijaitsee radan pohjoispuolella, eli juna on tulossa lännen suunnasta, eli ilmeisimmin joko Seinäjoelta tai Vaasasta.
	03.12.2012 12:34	Teppo Niemi
		Kyseessä on kaatamaton Hyrynsalmen tulo-opastimen masto. Eli tuossa mastossa on sijannut aikoinaan Hyrynsalmen tulo-opastimen valoyksiköt. Ainakin 1970-luvun lopulla, kun Hyrynsalmen asemalla oli miehitys (=junasuoritus) liikennepaikalla oli käytössä varmistuslukko- opastinturvalaitos. Ja kun miehitys poistettiin, niin opastimet tulivat käytännössä tarpeettomiksi ja lyhty-yksiköt poistettiin. Tolppa saattoi sen jälkeen toimia vaikkapa muun merkin vartena.
	03.12.2012 12:28	Teppo Niemi
		Siirrossa käsittääkseni viikolla 33/2012. Entä 'normaali' henkilöliikenteessä? Noin MUTU-tuntumalla, että vuonna 1990.
	03.12.2012 10:16	Teppo Niemi
		Samoin kuin Dm8 käyttö loppui juuri vuoden 1987 ensimmäisinä päivinä. Mutta milloin ja mitä kautta Dm8 5003 + CEikv 5502 + Dm8 5004 siirrettiin Kaipiaisiin. Siirtohan tehtiin omin konein, voisiko olla kyse tästä siirrosta, etenkin kun juna näyttää niin siistiltä.
	03.12.2012 10:13	Teppo Niemi
		Eipäs taida juna olla tulossa Hangon (siis suurempien kilometrien suunnasta. Lennätinlinjathan ovat perinteisesti olleet kilometrien kasvusuuntaan katsottuna radan oikealla puolella.
	03.12.2012 08:33	Teppo Niemi
		Ja eikös lauantaina 11.8.2012 ollut kulussa juna 1972 Hyvinkää - Hanko. Ja tässä junassa oli siis V+L+V Hy - Hnk ja V+L+V+V Lohjan Keskustaan. Sunnuntain juna 1972 kulki vain Karjaalta Hankoon
	03.12.2012 08:12	Teppo Niemi
		Vaiko Vaasa? Eli n. 1,5 km Vaasan asemalta Mustasaaren suuntaan. Ja kuva otettu Resiinarallin jälkeisenä päivänä (sunnuntai?) vuonna 1987.
	03.12.2012 08:11	Teppo Niemi
		Olisikohan tuossa taustalla työmaatie Kela - Siuntio tunnelityömaalle. Silloin tämä kuva olisi Ketolan ja Viiman välistä ja otettu samalla reissulla kuvan https://www.vaunut.org/kuva/78900 kanssa.
	03.12.2012 08:02	Teppo Niemi
		Eikös kohta pitäisi aloittaa neljäs linja U4.... Ja yksi Hocgbanin linjahan siirtyi historiaan toisen maailmansodan pommitusten seurauksena. Sitä ei rakennettu uudelleen.
	30.11.2012 08:13	Teppo Niemi
		Ja Jimin kysymykseen voisi yhdeltä osin vastata oheinen kuva viime kesältä: https://www.vaunut.org/kuva/76179
	29.11.2012 16:08	Teppo Niemi
		Vaikea tietää, kun kuvaaja on jo manan mailla. Mutta mitä kaikkea mahtaakaan vielä kuvakokoelmasta löytyäkkään. Attilan Jopi oli varusmiespalvelusaikanaan Ruotuväki-lehden valokuvaajana ja siitä alkoi myös Ruotuväki-lehden tulo Minkiön asemalle....
	29.11.2012 11:03	Teppo Niemi
		Ja ovat juuri ne vaunut, joita omassa kommentissa tarkoitin. Eli kyseiset vaunut vietiin ensin Haapamäelle, josta ne VR- yhtymä OY / VR Transpoint kuljetti ne Tampereen ja Riihimäen kautta Pieksämäelle. Myös Suolashden Po kulki Haapamäeltä Tampereen kautta Suolahteen. Eli edelleenkin ihmettelen, miksi Pieksämäen vaunut piti viedä Haapamäelle? Siksikö, että VR Transpoint saisi lisää rahtituloja? Näin maaalaisjärjellä ajatellen järkevin reitti näille vaunuille olisi ollut suoraan Hyvinkäältä ilman Haapamäen koukkausta.
	29.11.2012 08:23	Teppo Niemi
		Ja jos ajattelee Suojen rautateiden 150 vuotisjuhlista palautettujen Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry:n vaunujen reittiä, niin eipä tarvitse yhtään ihmetellä, miksi Tampereelta tulevassa rahdissa on Pieksämäen konepajalle meneviä vaunuja.
	27.11.2012 11:34	Teppo Niemi
		Eli Hoikkalan Eerolle vinkiksi: Onko Ilomatsissa koskaan ollut siipiopastimia. Suomessa ei lähtöopastimia ennen suojastettuja ratoja juurikaan harrastettu, jotenka siipiopastimet lähtöopastimina eivät ole kovinkaan yleisiä. Eli yritähän jatkossa hieman pohtia paikkoja ennen kuin esität arvauksia.
	27.11.2012 08:10	Teppo Niemi
		Ja hyvin lähellä erään MRY:ssä vaikuttaneen opettajan kotitaloa. Harmi, kun ei tämä nimi tule mieleeni.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset