Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.10.2012 15:14 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni hiili oli kunnon palahiiltä, eikä siinä ollut mukana hienoa hiiltä. Ellen väärin muista, hieno osa oli siivilöity ennen toimitusta voimalaitoksen tarpeisiin. Sen sijaan pohjalla ollut hiili oli hyvin hienoa tähän Porista saatuun hiileen verrattuna. Jotenkin muistelisin, että aikaisempi hiilierä olis peräisin Mäntän tehtailta ja suurin raekoko oli suuruusluokkaa 25 ... 30 mm. Käsittääkseni reilut vuosi sitten Hr1 1009 poti vastaavaa hiiliongelmaa parisen vuotta sitten Lahden suunnalla (https://www.vaunut.org/kuva/64896 ) |
||||
|
18.10.2012 14:41 | Teppo Niemi | ||
| Se kuvatekstin kysymysmerkki on kyllä tarpeeton vaunussa 22797. Ja tarkennetaanpa kalustokiertoja sen verran, että BT 01155 on menossa Hyvinkäälle Rautatiemuseon alueelle henkilökunnan majoitukseen, Fo 22508 ja Ei 22797 lauantaiseen 521 / 522 ja sunnuntaiseen 510 / 523 / 524 /513, sekä Ei 22612 lauantaiseen junaan 1921/ 1922 ja sunnuntaiseen 1941 / 1942. Junan veturihan oli sunnuntaina junan 1924 / 1925 veturina. | ||||
|
18.10.2012 14:29 | Teppo Niemi | ||
| T. Kuntonen, kuljetuskaluston tunteminen kertoo että 69441 on pyöräkerran numero ja sen alapuolella V R on rautatien alkukirjaimet. Lisäksi (akselia 'oikein päin katsottaessa' keskiön yläpuolella pitäisi olla: Pyöräkerran valmistusvuosi, Akselin valmistusvuosi (keskilinjalla) ja vasemmalla akselin valantanumero ja valannan kappalenumero. Näiden yläpuolella pitäisi olla akselin valmistajan merkki. |
||||
|
18.10.2012 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Kuljettajana näyttäisi olevan Lonkolan Raimo Hyvinkäältä. Hän oli kantavana voimana HKR5 kunnostusprojektissa Hyvinkään konepajalla seuraavien vuosien aikana ja myös Minkiöllä höyryveturien kunnossapidossa. | ||||
|
17.10.2012 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Olen Jounin kanssa samaa mieltä. Tuollaisia kampia löytyi juuri tiepuomilaitoksista. Liekö Porvoon kampi nykyisin jossakin Suomen Rautatiemusen alueella? | ||||
|
16.10.2012 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä Lajusen Topin esiinottama hakutarve tulee esiin vaikkapa haettaessa kuvia vaunusta 2392. Tämä vaunuhan on ollut samalla numerolla niin Cik kuin Eik vaununa. Tai kun haetaan valmistumisajankohdan kuvia Cht vaunusta 2363..... Löytyyhän näitä, joilla on ollut useampikin sarjatunnus samalla numerolla. | ||||
|
12.10.2012 08:43 | Teppo Niemi | ||
| Mikon kommenttiin liittyen: 1990-luvulla tuli itsekin havainnoituja hintoja. Eli tuo 500 DM vastasi likimain 1500 - 1700 FIM , ja oli euroissa n. 250 EUR. Jos haluaisi tutkailla, menikö halvalla, niin 'Kollin hintakirja' kertoo virheettömän käytetyn hinnan, ja käytettynä hinnat putoavat. Itse olen ostanut uuden Flaisun V60 veturin Hampurin tavaratalosta 80 DM:lla 1990-luvun alussa. |
||||
|
12.10.2012 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Näin on. Risteysasema, jolta pääsee vaikkapa naapurivaltioon. Ja vuonna 2011 kesällä täältä pääsi matkustamaan kesäviikonloppuisin IC-vaunuissa, joita veti höyryveturi. Tänä kesänä vetojuhdaksi löytyi V200 voimajuhta. | ||||
|
11.10.2012 14:13 | Teppo Niemi | ||
| Ikävä kyllä Tor on väärässä. 1980-luvun lopulla muutettiin entisiä 100 paikkaisia Ei-vaunuja sotilaskuljetuksiin sarjaan Eims. Tällöin kyseiset vaunut saivat myös ikkunaluukut. | ||||
|
11.10.2012 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Ainoa erikoisväritetty vaunu, jonka tiedän on EFi 22378. Mutta kun tietojeni mukaan Kuurilan onnettomuudessa oli mukana EFi 22395 (mutta kummassa junassa, siitä ei ole kylläkään tietoa). Mutta kun katselen kuvaa, niin onko tuo vaurioitunut vaunu kaksivärinen? | ||||
|
|
11.10.2012 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Eipäilempä suuresti, että makuuvaunun päällä on Dm4 moottorivaunun kylki. Ja Hr1 1005 keulan kohdalla näkyy ilmeisestikim moottoripikajunan vaunun jäänteitä, liekö CEi vaunun. Kun kalustolistoja tutkii, niin EFi ja todennäköisesti Eik vaunukin korjattiin. | ||||
|
09.10.2012 17:20 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni se siirettiin LWR6 ja yhdistetyn konduktööri- ja postivaunu LWR 160 mukana Jokioisten museorautatielle Minkiölle. Ainakin 1980-luvun lopulla kyseine rata-auto oli vielä Minkiöllä. | ||||
|
09.10.2012 15:16 | Teppo Niemi | ||
| Ja virallinen Onnettomuustutkintakeskuksen raportti Jokelan onnettomuudestakin on luettavissa Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta: http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne1996/1210772765909 | ||||
|
08.10.2012 16:43 | Teppo Niemi | ||
| Liikenneviraston täsmällisyystilastot löytyvät: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto/tilastot/tasmallisyys Ja ne on jaettu erikseen kaukoliikenteen, lähiliikenteen ja kaupunkiratojen tilastoihin. Samoin radanpidon osuudet myöhästymisistä on kerrottu. |
||||
|
08.10.2012 09:31 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin muistisopukoissani on tieto, että se olisi ollut Sörnäisten junatoimisto. | ||||
|
08.10.2012 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan päärataa sähköistettäessä oli tilapaäinen puolenvaihtopaikka Etelä-Vanattara. Mutta kun Etelä-Vanattara oli käytössä, niin suojastus oli pois kokonaan Sääksjärven ja Lempäälän väliltä molemmilta raiteilta. Siihen, oliko Etelä-Vanattaran pääopastimilla myös esiopastimet, en kyllä osaa sanoa mitään. Myös Lempäälän ja Viialan välillä oli vastaa liikennepaikka: Pohjois-Mattila. | ||||
|
08.10.2012 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan VO vaunuun SO 1332173 lastattuna 750 mm raideleveydelle Tampellan rakentama PT 4370. jJa junan veturina Tv2 | ||||
|
03.10.2012 16:18 | Teppo Niemi | ||
| Eikös kaikki Rkt vaunut olleet uusina ilman helmapeltejä ja niissä oli myös 'vekkikatto' kuten aikaisemmin valmistuneissa Valmet Oy:n rakentamissa A- . Pot- ja Rt- sarjojen vaunuissa. Mutta olisiko junassa Eikt- sarjan vaunua. Se selviäisi, jos jollakin on tallelle kaukojunien vaunujärjestys-vihkosia tältä ajalta. | ||||
|
03.10.2012 16:15 | Teppo Niemi | ||
| Lassehan heitti mielenkiintoisen kysymyksen. Eri teoksissa näistä on käytetty eri sarjoja. Esim Valtionrautatiet 1912-1937 (eli 75 vuotishistoriikki) käyttää näistä moottorivaunuista sarjatunnuksia Ds1 - Ds3, Dm1-Dm2, Bm1-Bm2, Ps1. Liikkuva kalusto Vaunut ('musta kirja') taas Mot (moottorivaunuja). Mutta minun kappaleeni kyseisestä teoksesta tuntee vain numerot 1 - 19. Eli mitä ovatkaan olleet kiskoautot Bm2 ja Bm3? | ||||
|
03.10.2012 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Tässä kuvassahan on muuten myös Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n historiaa: Ensimmäisen kerran HMVY:n operoimat matkustajajunat (jotka siis molemmat kuljettavat matkustajia) kohtaavat. Kalustonsiirroissahan näin on aikaisemmi9n tapahtunut. | ||||
|
02.10.2012 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun valmistajalaatta kertoo monta ihmeellistä tarinaa... Ja lisäksi 57xxx sarjan vaunujen merkintäpirustus vielä lisää... Samoin kun mennään vanhempiin aikoihin, niinn koneosaston kiertokirjekokoelmat sisältävät valtavasti hämmennystä aiheuttavaa tietoa. Paljon on vielä tutkimatonta merkintöjen ja maalausten alaltla, niin vaunujen, kuin veturienkin osalta. | ||||
|
01.10.2012 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja tosiaankin, niin kuin Topi vihjaisikin, Pirttilahti mon varmaan kiinnostunut kaikista lisäresursseista, jos projekti jää yksin yhden henkilön varaan, niin siinä jmenee ikuisuus. | ||||
|
01.10.2012 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Eihän tämän tarvitse olla miltään voimalaitokselta, vaan 110 kV sähköasematkin ovat yksi mahdollisuuus. Oma veikkaukseni on, että tämä löytyy Helsingistä, Valimon seisakkeen läheltä. | ||||
|
28.09.2012 15:06 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, punainen raita on nykyään. Mutta alunperin sitä ei ollut 'sinisissä' ravintola- ja kahvilavaunuissa eikä kaikki vaunut ehtineet edes sitä saamaan ennen vaunun hylkäystä tai muutosta. | ||||
|
28.09.2012 08:59 | Teppo Niemi | ||
| Ja muutenkin Kangasalan tilanne näyttää huonolta, eipä ole enää kolmannelta raiteelta yhteyttä pääraiteeseen ja taitaapi myös puolenvaihtovaihteet olla purettu jo molemmista päistä. Mihin niitä opastimiakaan olisi enää tarvinnut, asemakin taitaa olla jo miehittämätön useamman vuoden ajan. | ||||
|
28.09.2012 08:51 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Kölnin ja Bonnin välillä raitiovaunut käyttävät myös 'yksityistä' raraverkkoa, jolla aikoinaan kulki Köln - Bonn Eisenbahn AG:n matkustaja- ja tavarajunat. Nykyisin tämän rautatieyhtiön tavaraliikenne on siirretty Häfen- und Güterverkehr Köln (HGK) hoidettavaksi, henkilöliikenne taas tapahtuu raitiovaunuilla. Ja osalla tätä entistä Köln - Bonn Eisenbahnin rataverkkoa kulkevat sekä tavarajunat (dieselvedolla) sekä raitiovaunut. | ||||
|
27.09.2012 14:10 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän siinä sellainen on ollut ja vaihteen etujatkoksen tuntumassa vesiviskurikin. Ne olivat jäljellä 1970-luvulla kun lättäjuna käännettiin kolmiolla. | ||||
|
26.09.2012 17:02 | Teppo Niemi | ||
| Vanhaan Ruuskasen kysymykseen vastaus: Kyllä arvelu siitä, että Hkkg vaunut olisi muutettu Hkk vaunuista, pitää paikkaansa. | ||||
|
Kuvasarja: Kyröskosken rautatie |
25.09.2012 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että sama kuin Helsingin raitioteillä, eli 600 V DC (tasavirtaa). | ||||
|
21.09.2012 15:38 | Teppo Niemi | ||
| Ompa pitkä letka Mav sarjan soravaunuja. | ||||
|
21.09.2012 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös tämä ollut viimeisiä Suomen Rautatiemuseon Fo vaunun matkustajajunakäyttöjä? | ||||
|
21.09.2012 15:33 | Teppo Niemi | ||
| Eli vanhalta nimeltään Peipohja | ||||
|
21.09.2012 15:33 | Teppo Niemi | ||
| Ja muutwen vaunustona on 72 paikkainen Ei ja EFi numerosarjasta 22382 - 22390 | ||||
|
|
21.09.2012 15:32 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tämä ole se 1918 tuhotun ja sittemmin uudeen betonisillaksi rakennettu Pahakosken silta ( esim https://www.vaunut.org/kuva/76887 ) Välillä: Kyttälä–Riste (uusi) | ||||
|
19.09.2012 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Ilkka, välitähän kiitokset Esko Härölle siitä, että kuva tuli julkisesti nähtäväksi. | ||||
|
18.09.2012 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja paluujunassa 1925 vetovoiman muodostivat Dr13 2343 + Dr12 2216 | ||||
|
18.09.2012 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Vastaavia tilanteita Tampereen asemaqnäytöissä on useita. Esim. Vilppulaan klo 20.19 lähtevän junan tiedot näkyvät taustalla olevalla näytöllä (jonka kohdalla on siis Porista saapunut taajamajuna). Kuvan etualalla oleva, ja tästä etelään oleva näyttö (jonka kohdalla siis Vilppulaan menevä juna on) ovat pimeinä. Ai niin, kyseessähän on liikenneministeriön ostoliikennejuna, eihän näyttöjen oikeilla kohdilla ole mitään väliä. | ||||
|
18.09.2012 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Keskimmäiset kiskot ovat suojakiskoja. | ||||
|
18.09.2012 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn Voutilaisen Jarkkonon . Junanlähettäjä taisi asua melkein Minkiön aseman naapurissa, jos oikein tunnistan. Ja muut kuvan henkilöt ovat silloisia Museorautatieyhdistys ry:n aktiivijäseniä. | ||||
|
31.08.2012 12:21 | Teppo Niemi | ||
| Eli Ilarin kysymykseen liittyen vaunu 22508 on rakennettu vuonna 1928. Siitä voinee päätellä jotakin liikenteessäolo ajasta. | ||||
|
31.08.2012 10:38 | Teppo Niemi | ||
| Jaa vai ei hiidnmäessä pysähdytty. Itse olen nousut siitä muutaman kerran 1970-luvun alussa lättään (yleensä Karjaalle menevään ja jäänytkin siinä joskus junasta. Matkat liittyivät setäni luona käynteihin, halusin aina junalla, vaikka bussiyhteydet olivatkin paremmat. (Setäni asui hieman Hiidenmäestä Nummelaan päin (seuraavan tasoristeyksen tienoilla) radan eteläpuolella.) | ||||
|
31.08.2012 09:27 | Teppo Niemi | ||
| Asia, joka on kirjoitettu myös vaunujen käyttöohjeisiin. Muuten asia ei välittyne nykypolville. | ||||
|
06.08.2012 15:50 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäisenä junassa näyttäisi olevan nyt Valtteri-junaan kuuluva Ei 22272 | ||||
|
02.08.2012 12:43 | Teppo Niemi | ||
| Joni Jurmun kommenttiin liittyen: Kaivelkaapa Kontiomäki - Taivalkoski radan tiedot Junaturvallisuussääntöön liittyvista teknisistä määräyksistä ja niiden korjauslehdistä vuosilta 1969 - 1995, sekä tätä edeltäneestä aikataulukirjan A-osasta. Esim Aikataulukirjan A-osan vuodelta 1965 mukaan rata olis 'normaali' A-rata eli varustettu K30 kiskoin eli suurin nopeus olisi 85 km/h, paitsi kiskoautoilla (Dm6-7) 95 km/h. Lisäksi radalla on ollut Sv12 ja Hr13 (Dv12 ja Dr13) -vetureilla kulku sallittu nopeudella 50 km/h (jyrkät kaarteet ja vaihteet 40 km/h). Vuoden 1965 aikataulukirjan A-osan sivulla 23 kerrotaan ne rataosat, jolla nopeus on rajoitettu JT:n määräyksistä poketen: Vuokatti - Sotkamo ja Tornio - Haaparanta (Suomen raide) 60 km/h, Seinäjoki - Kristiinankaupunki - Kaskinen 70 km /h. Rataosalla Karjaa Hanko on pika- ja henkilöjunien nopeus 70 km/h ja niissä saadaan käyttää korkeintaan Hv2 sarjan vetureita. Rataosalla Kauliranta - Pello suurin sallittu nopeus veturijunilla ja vetureilla 40 km /h ja kiskoautoilla 60 km /h. Rataosalla Valtakunnan raja - Imatrankoski on säiliövaunujunien suurin sallittu nopeus 60 km /h. |
||||
|
02.08.2012 12:17 | Teppo Niemi | ||
| Katselin tässä jokunen vuosi sitten Venäjän rataverkkokarttaa..... On todella mielenkiintoista katseltavaa, kun keskipisteenä EI OLE Helsinki. Kelloselän ratayhteydellekin voisi löytyä järkeä.... | ||||
|
01.08.2012 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se Ei vaunu 226xx eli 94 paikkainen vuoden 1940 olympialaisia varten rakennettu paikallisliikennevaunu. | ||||
|
30.07.2012 14:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt nekin on voitu lisätä. | ||||
|
26.07.2012 14:33 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida lukea. DB AG:n aikatauluhaku kertoo EC87 München Hbf - Innsbruck Hbf - Venezia Santa Lucia yhdeksi pysähdyspaikaksi Wörgl Hbf, ja siihen myös laiturinäytön aikakin sopii. Mutta joka tapauksessa kyltin näkyvä osa sopii hyvin, liekö tarkoituksellinen kuvakulman haku :) :) | ||||
|
26.07.2012 13:58 | Teppo Niemi | ||
| Mielikuvani on, että vielä kiskoja pitkin ne kuljetettiin. Jouni voisi seutukunnalla vaikuttaneena varmentaa asian. | ||||
|
26.07.2012 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Mitähän ymmärretään Tainionkosken ratapihalla? Lähes nykyisen Imatran (ei siis Imatra T) paikalla sijainneen laiturivaihteen ratapihaako? Imatran alueella on oltava todella tarkkana, mistä liikennepaikasta ja millä nimellä puhutaan. Eikös ImatraT:llä ollut jopa neljä eri nimeä historiansa aikana. | ||||
|
|
26.07.2012 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Ai kunpa olisikion käytössä vaunun korjaushistoria. Voisi selittää päaljonkin.... Mutta todennäköusesti liittyy vauriokorjaukseen, jolloin paikallisella vaunukorjaamolla on ollut varastossa vain yhdenlaisia mäntäpuskimoa. Jotenka siis samanlaiset molempiin päihin. | ||||