Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2012 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Ja hyvin lähellä erään MRY:ssä vaikuttaneen opettajan kotitaloa. Harmi, kun ei tämä nimi tule mieleeni. | ||||
|
27.11.2012 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn Niklakseen. Juna on menossa Tornion suuntaan. | ||||
|
21.11.2012 14:05 | Teppo Niemi | ||
| Hetkinen.. Ei kai vain Jopi-vainaan 'juustohöylä ole parkissa ja suorittajana aivan Minkiön aseman naapurissa, postin talossa asunut mies. Mikäs hänen nimensä nyt olikaan? | ||||
|
21.11.2012 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Kuvassa on Karjaan itäpäässä sijainneen lähtöopastimen toisto-opastin (kertaaja). Nämä opastimet poistettiin käytöstä Suonenjoen junaonnettomuuden jälkeen. | ||||
|
20.11.2012 12:54 | Teppo Niemi | ||
| Onhan täällä jo aikaisemminkin käyty keskustelua turvaliiveistä: https://vaunut.org/kuvasivu.php/7807.html | ||||
|
20.11.2012 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Laaksosen Erkki, Lonkolan Raimoja Pollarin Jari kokeilemassa resiinarallin käyttöön annettua forssalaiselta Erkon romuliikkeeltä hankittua pumppuresinaa ennen kuin se lähti kohti Jyväskylän rata-aluetta. | ||||
|
19.11.2012 16:16 | Teppo Niemi | ||
| Onhan niitä muitakin, pääkaupunkiseudulla esim. Kauniainen | ||||
|
15.11.2012 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Minulla tulee mieleen nämä Imatran Matkailu Oy:n tilausjunat Viipurista, tämän määräasema lienee Terijoki (Paluujunan lähtöasema oli taas Pietarin Suomen asema). | ||||
|
14.11.2012 13:35 | Teppo Niemi | ||
| Mutta milloin kaksoisraide valmistui Hindenburgdammille? Useassa eri teoksissa olevissa kuvissa paikalla on kohtauspaikka, jonka nimi oli juuri Hindenburgdam. Ja vielä 1990-luvun puolivälissä keskellä tätä pengestä sijaitsi siipiopastimin varustettu puolenvaihtopaikka nimeltä Hindenburgdam. | ||||
|
14.11.2012 13:29 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan jatkoksen kimpussa Erkki Laaksonen, Jari Pollari ja Heikki Pelli. | ||||
|
14.11.2012 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Tässä taidettiin aloitella kiskoilta suistuneen Jr67 nostamista takaisin kiskoille. Onneksi tunkit ja rampit olivat kerrankin lähellä. | ||||
|
09.11.2012 14:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun lisäksi opastimissa on kaiken moisia lisähöysteitä kuten M-tauluja, numero- ja kirjainopastimia, erilasia nuolikuvioita yms. niin kyllähän siinä riittää opeteltavaa. Ja tähän kun lisätään vielä Hampurin ja Berlinin S-bahnilla käytetyt opastimet, niin opeteltavaa riittää. | ||||
|
|
09.11.2012 09:56 | Teppo Niemi | ||
| Pentele. Kirjoitinpa lopun huolimattomasti: Eli siis: Uusissa Kombinationsingnalen (KS) opastimissa seis-opaste annetaan aina yhdellä punaisella. Edelleen Saksan rautateiden opasteissa on pääopastimen opaste, jossa on kolme valkoista valoa kolmiossa (kuten suomalainen junan etupään opaste, 'A'), jolla annetaan junaliikenteessä lupa seis-asennossa olevan pääopastimen ohittamiseen (Zs1) silloin, kun opastimeen ei saada muuta ajon sallivaa opastetta. KS-järjestelmän opastimissa tämä opaste annetaan yhdellä vilkkuvalla valkoisella. |
||||
|
|
09.11.2012 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Topi, olethan huomannut, että useissa saksalaisissa pääopastimet voivat antaa myös raideopastimen opasteita. Ja punaisen opasteen nimi oli Halt (Hp0), eli junana tulevan oli siinä pysähdyttävä, vaikka raideopastintoimito olisi näyttänyt opastetta aja varovasti (Sh1), ihan kuten Kimmo kirjoitti. Edelleen Saksan rautateiden opasteissa on pääopastimen opaste, jossa on kolme valkoista valoa kolmiossa (kuten suomalainen junan etupään opaste, 'A'), jolla annetaan junaliikenteessä lupa seis-asennossa olevan pääopastimen ohittamiseen (Zs1) silloin, kun opastimeen ei saada muuta ajon sallivaa opastetta. Uusissa Kombinationsingnalen (KS) opastimissa seis-opaste annetaan aina yhdellä punaisella. KS-järjestelmän opastimissa tämä opaste annetaan yhdellä vilkkuvalla valkoisella. Sekavantuntuista kun sitä vertaa tottumaamme suomalaiseen opastinjärjestelmään. |
||||
|
08.11.2012 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän P67/68 oli kokonaan teräsvaunuista koottu juna. Junan alkupäässä oli vuonna 78 Vaasaan menevät Eht ja Eit-vaunut, sen jälkeen Oulun vaunut ja lopuksi Rovaniemen vaunut. Juna näyttää todellakin lyhyeltä, ollakseen lauantainen tai sunnuntainen P67. | ||||
|
07.11.2012 12:47 | Teppo Niemi | ||
| Tämä kuva tuli esiin sattumakuvana. Eli Tuukan ja Ollin kommentteihin liittyen, molemmat ovat tavallaan oikeassa. Alun perin tässä oli kiviholvisilta. (Josta kuva esim Valtionrautatiet 1912 -1937 II osan rataradan oikaisuja käsittelevässä luvussa.) Tämä kiviholvisilta purettiin sähköistyksen tieltä 1960-luvun lopulla, ja korvattu kuvassa näkyvällä teräspalkkijänteellä. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin tämä teräspalkkisilta purettiin, kun viereen valmistui uusi katusilta. | ||||
|
06.11.2012 15:33 | Teppo Niemi | ||
| Siellähän minä niitä jo mainitsin. Aikoinaan Pienoisrautatiekerho ry teki tutustumisretken Helsingin ratapihaan ja sen toimintoihin. siinä yhteydessä kerholle tuli 'eripainos' ratapihakartasta, johon oli lisätty teiden nimiä, ei kuitenkaan kattavasti. Se taitaapi olla ainoa lähde näihin. Usealla ratapihall on ollut raiteilla nimiä, mutta nykyisin kun on määräysten mukaan käytettävä aina raidenumeroita nimien sisään, niin nämä nimetkin katoavat unholaan. Kun täällä Vaunut.orgissa on vanhoja rautatieläisiä ja muitakin harrastajia, niin nyt vain pitäisi saada nimet kootuksi. |
||||
|
|
06.11.2012 14:41 | Teppo Niemi | ||
| Ja nämä raiteethan tunnettiin 'sotateinä': Ensi sota, toinen sota..... Helsingissähän oli monia mielenkiintosia raiteden/raideryhmien nimiä: sarvet, toritiet, herrastori jne. | ||||
|
06.11.2012 11:57 | Teppo Niemi | ||
| Ja matalien laiturien etäisyys valtion rataverkolla on RATO2.7.1.11 mukaan 1600 mm ja korkeus 265 mm. Ellei muutostöitä ole tehty marraskuun 1989 jälkeen, läpikulku-ulottuman rajoittavina paikkana on Jokioisten aseman pohjoinen tulovaihde, etenkin liikennöitäessä raiteelle 2. |
||||
|
|
05.11.2012 10:00 | Teppo Niemi | ||
| Mutta nyt pitää kyllä hieman kyseenalaistaa Jyrkin kommentti: Mitenkä on Humppilan, Minkiön ja Jokioisten aseman laiturit? Mikä on laiturien korkeus kiskonpinnasta ja etäisyys raiteen keskilinjasta? | ||||
|
|
05.11.2012 09:56 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on entinen Eim (olikos se loppunumeroiltaan -17?), joka taas on ollut ennen muuttamista Di tai jopa Ci sarjan hyttivaunu (II tai I & II luokan hyttivaunuja (päivävaunuja). Ja mitä taas Jokioisten rautatien ATU:n tulee, niin pitää muistaa, että kyseisellä rautatiellä kuljetettiin normaaliliikenteessä lavettivaunuilla normaaleja VR:n vaunuja. Ja kyllä sellainen, samoin kuin kuormanulottumatkin on tuolla radalla. | ||||
|
02.11.2012 10:44 | Teppo Niemi | ||
| Taustalla näkyy fontista päätellen suomalainen vaunu 775 (E-sarjaa, pituus puskimineen 10,73 m 45 paikkaa, kamiinalämmitys ja painekaasuvalaistus). Nyt voisi suomalaisista panssarijunista julkaistu kirja (saatavana ainakin Veturimuseosta) tuoda lisävalaistusta asiaan. Sarjatunnukseksi laittaisin XOt. |
||||
|
02.11.2012 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Junassa oli muistaakseni kaksi EFi vaunua. Toiseen muistaakseni liittyy aikataulusähke jonka avaimena oli Hpk unohtuneen EFin haku. XG tuli siirtoon mukaan Pieksämäeltä ja on Pieksämäen kanan huoltovaunu. Muut vaunut tulivat Suolahdesta. Paluumatkalla juna lyheni kovasti Pieksämäellä ja Haapamäeltä lähtenyt EFi jäi talvehtimaan Jyväskylän asemalle. | ||||
|
01.11.2012 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä aina silloin tällöin käy. Omassa tiedossani on viime kesältä perinnejuna Valtterin vierailu ( https://www.vaunut.org/kuva/76022 ) // linkki korjattu | ||||
|
|
31.10.2012 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kyllä pitää oikoa Topia: Raide 2 (eli oikeammin raide 402) on kylläkin Liikenneviraston omistuksessa ja kunnossapitovastuulla. | ||||
|
30.10.2012 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Ja muistelen, että aikoinaan P 1:ssä Helsingin ja Kouvolan välillä kulkeneissa Moskovan vaunuiisa oli vihreiden vaunujen lisäksi usein myös punaisia vaunuja. Lovat kivan väriläiskän muutenkin kirjavaan junaa. Mustia, sinivalkoisia, vihreitä ja punaisia vaunuja. Ai kun saisi pienoisjunaan vielä punaisen tai vihreän matkatavaravaunun..... | ||||
|
30.10.2012 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Niin Nikkarilassahan oli letka Ht vaunuja odottamassa romutusta. Ja Nikkarila - Pieksämäki kaksoisraiteen penkka selvästi havaittavissa. | ||||
|
29.10.2012 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Ja erittäin hyvä apu paikkojen tunnistukseen: Orsien rakenne ja määrät, linjojen luku. Rautatien linja oli pääsääntöisesti oikealla puolella katsottuna kilometrien kasvusuuntaan. | ||||
|
|
29.10.2012 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä minäkin olen kerran matkustanut jollain kesäretkellä tuon välin. Ja makuupaikat ostettiin jostakin iItä-Suomesta, olisiko ollut peräti aamulla Kuopiosta, josta matka jatkui välikaapelivikaisellä lätällä Iisalmen ja Kajaanin kautta kontiomäelle, jossa Oulu - Joensuu juna odotti tätä reilusti yli tunnin hiljaisessa kulkenutta junaa. Ja oliko se sama matka, jossa Joensuusta jatkettiin ankkaparvella eli 90 paikkaisessa Ei vaunussa 22222? | ||||
|
26.10.2012 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi kait ne tulivat EP-juniin ja sitten pitkämatkaisiin juniin kuten P67/P68, P71-P72, P1/P2, Erikoisuuksia oli mm Oulu-Rovaniemi pikajunapari sekä P67/P68 Vaasaan menneen vaunun kierrot. Nyt pitäisi olla v.77 tai 78 kaukojunien vaunujärjestykset. Olisikohan PRK:n arkistossa sellaisia? | ||||
|
|
26.10.2012 09:36 | Teppo Niemi | ||
| Ja Rt on jo ehtinyt menettämään helmapeltinsä. | ||||
|
26.10.2012 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Pentele lyöntihuti kommentissa Toinen Cht olisi pitänyt olla Eht, Eli vainusto olisi siis Cht + Rt + Eht+ Eit + Eift. Mutta Kimmo, nyt tuntuu, että olet unohtanut yhden asia. Eikös Eht vaunut olleet ensimmäiset vekkikattoiset teräskoriset Pasilan konepajan valmistamat päivävaunut eikä niissä myöskään ollut helmapeltejä. Ja Eht vaunut tulivat ensiksi EP-juniin ja sitten muihin pitkämatkaisiin pikajuniin (P75/P76, P67/P68. Tähän aikaan helmapellittömyys oli varmimpia tunnusmerkkejä, joista voi junarungosta erotta Eht- ja CEhit vaunut, vaikka Eslingenin tehtaan tuotteet saattoivät hämätä, jos et pystynyt havaitsemaan katon vekkejä. |
||||
|
|
26.10.2012 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Cht + Rt + Cht + ? Tämän verran pystyy vaunuja tunnistamaan. Toinen päivävaunuhan on Eit ja toinen Eift. | ||||
|
|
26.10.2012 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan keskimmäinen vaunu Eht? ja neljäs vaunu jostakin syystä Rkt? | ||||
|
25.10.2012 15:58 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös Valtterin Ei 22272 ollut juuri tässä koeajojunassa BEi (+) tunnuksella. Edellinen koeajojuna oli muistaakseni Rk + KEi + KCik. Ja tätä seurasi sitten CEiv -vaunuista (eli Dm9 välivaunuista tehty koeajojuna) | ||||
|
|
25.10.2012 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Pienoisrautatiepäivillä olin keskustelussa parin rautatiemuseolaisen kanssa siitä, milloin venäläiset automaattikytkimellä varustetut vaunut voitiin kytkeä suoraan veturiin. Kuvan otosta on pari vuotta siihen kuin ensimmäiset Hdka ja Hka tulivat käyttöön ja venäläisessä kalustossa yhdysliikenteessä Suomeen lopetettiin vaunujen varustaminen sivupuskimin. | ||||
|
22.10.2012 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Reilut viikko sitten Tuulia odotteli lasiliikkeen lähetystä, jotta kesäisten nuorien neronleimaukset saadaan paikatuksi. Tällä neronleimauksella oli todella työllistävä vaikutus. Toivottavasti vain heiltä löytyy varallisuutta korvausten ja korkojen maksuun, ennen kuin velka vanhenee. | ||||
|
19.10.2012 15:14 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni hiili oli kunnon palahiiltä, eikä siinä ollut mukana hienoa hiiltä. Ellen väärin muista, hieno osa oli siivilöity ennen toimitusta voimalaitoksen tarpeisiin. Sen sijaan pohjalla ollut hiili oli hyvin hienoa tähän Porista saatuun hiileen verrattuna. Jotenkin muistelisin, että aikaisempi hiilierä olis peräisin Mäntän tehtailta ja suurin raekoko oli suuruusluokkaa 25 ... 30 mm. Käsittääkseni reilut vuosi sitten Hr1 1009 poti vastaavaa hiiliongelmaa parisen vuotta sitten Lahden suunnalla (https://www.vaunut.org/kuva/64896 ) |
||||
|
18.10.2012 14:41 | Teppo Niemi | ||
| Se kuvatekstin kysymysmerkki on kyllä tarpeeton vaunussa 22797. Ja tarkennetaanpa kalustokiertoja sen verran, että BT 01155 on menossa Hyvinkäälle Rautatiemuseon alueelle henkilökunnan majoitukseen, Fo 22508 ja Ei 22797 lauantaiseen 521 / 522 ja sunnuntaiseen 510 / 523 / 524 /513, sekä Ei 22612 lauantaiseen junaan 1921/ 1922 ja sunnuntaiseen 1941 / 1942. Junan veturihan oli sunnuntaina junan 1924 / 1925 veturina. | ||||
|
18.10.2012 14:29 | Teppo Niemi | ||
| T. Kuntonen, kuljetuskaluston tunteminen kertoo että 69441 on pyöräkerran numero ja sen alapuolella V R on rautatien alkukirjaimet. Lisäksi (akselia 'oikein päin katsottaessa' keskiön yläpuolella pitäisi olla: Pyöräkerran valmistusvuosi, Akselin valmistusvuosi (keskilinjalla) ja vasemmalla akselin valantanumero ja valannan kappalenumero. Näiden yläpuolella pitäisi olla akselin valmistajan merkki. |
||||
|
18.10.2012 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Kuljettajana näyttäisi olevan Lonkolan Raimo Hyvinkäältä. Hän oli kantavana voimana HKR5 kunnostusprojektissa Hyvinkään konepajalla seuraavien vuosien aikana ja myös Minkiöllä höyryveturien kunnossapidossa. | ||||
|
17.10.2012 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Olen Jounin kanssa samaa mieltä. Tuollaisia kampia löytyi juuri tiepuomilaitoksista. Liekö Porvoon kampi nykyisin jossakin Suomen Rautatiemusen alueella? | ||||
|
16.10.2012 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä Lajusen Topin esiinottama hakutarve tulee esiin vaikkapa haettaessa kuvia vaunusta 2392. Tämä vaunuhan on ollut samalla numerolla niin Cik kuin Eik vaununa. Tai kun haetaan valmistumisajankohdan kuvia Cht vaunusta 2363..... Löytyyhän näitä, joilla on ollut useampikin sarjatunnus samalla numerolla. | ||||
|
12.10.2012 08:43 | Teppo Niemi | ||
| Mikon kommenttiin liittyen: 1990-luvulla tuli itsekin havainnoituja hintoja. Eli tuo 500 DM vastasi likimain 1500 - 1700 FIM , ja oli euroissa n. 250 EUR. Jos haluaisi tutkailla, menikö halvalla, niin 'Kollin hintakirja' kertoo virheettömän käytetyn hinnan, ja käytettynä hinnat putoavat. Itse olen ostanut uuden Flaisun V60 veturin Hampurin tavaratalosta 80 DM:lla 1990-luvun alussa. |
||||
|
12.10.2012 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Näin on. Risteysasema, jolta pääsee vaikkapa naapurivaltioon. Ja vuonna 2011 kesällä täältä pääsi matkustamaan kesäviikonloppuisin IC-vaunuissa, joita veti höyryveturi. Tänä kesänä vetojuhdaksi löytyi V200 voimajuhta. | ||||
|
11.10.2012 14:13 | Teppo Niemi | ||
| Ikävä kyllä Tor on väärässä. 1980-luvun lopulla muutettiin entisiä 100 paikkaisia Ei-vaunuja sotilaskuljetuksiin sarjaan Eims. Tällöin kyseiset vaunut saivat myös ikkunaluukut. | ||||
|
11.10.2012 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Ainoa erikoisväritetty vaunu, jonka tiedän on EFi 22378. Mutta kun tietojeni mukaan Kuurilan onnettomuudessa oli mukana EFi 22395 (mutta kummassa junassa, siitä ei ole kylläkään tietoa). Mutta kun katselen kuvaa, niin onko tuo vaurioitunut vaunu kaksivärinen? | ||||
|
|
11.10.2012 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Eipäilempä suuresti, että makuuvaunun päällä on Dm4 moottorivaunun kylki. Ja Hr1 1005 keulan kohdalla näkyy ilmeisestikim moottoripikajunan vaunun jäänteitä, liekö CEi vaunun. Kun kalustolistoja tutkii, niin EFi ja todennäköisesti Eik vaunukin korjattiin. | ||||
|
09.10.2012 17:20 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni se siirettiin LWR6 ja yhdistetyn konduktööri- ja postivaunu LWR 160 mukana Jokioisten museorautatielle Minkiölle. Ainakin 1980-luvun lopulla kyseine rata-auto oli vielä Minkiöllä. | ||||
|
09.10.2012 15:16 | Teppo Niemi | ||
| Ja virallinen Onnettomuustutkintakeskuksen raportti Jokelan onnettomuudestakin on luettavissa Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta: http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne1996/1210772765909 | ||||
|
08.10.2012 16:43 | Teppo Niemi | ||
| Liikenneviraston täsmällisyystilastot löytyvät: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto/tilastot/tasmallisyys Ja ne on jaettu erikseen kaukoliikenteen, lähiliikenteen ja kaupunkiratojen tilastoihin. Samoin radanpidon osuudet myöhästymisistä on kerrottu. |
||||