Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.07.2012 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Ai kunpa olisikion käytössä vaunun korjaushistoria. Voisi selittää päaljonkin.... Mutta todennäköusesti liittyy vauriokorjaukseen, jolloin paikallisella vaunukorjaamolla on ollut varastossa vain yhdenlaisia mäntäpuskimoa. Jotenka siis samanlaiset molempiin päihin. | ||||
|
23.07.2012 16:42 | Teppo Niemi | ||
| Ei niitä kartan painamisen aikoihin taidettu sanoa lyhenteiksi vaan lennätinhuudoiksi. | ||||
|
23.07.2012 13:41 | Teppo Niemi | ||
| On mukavaa lukea, että nuoret harrastajat tunnistavat jo kadonneita vaunusarjoja. Ge:n puolesta puhuu esim. oven alapuolinen porras ja pitkä puskinpalkki. | ||||
|
20.07.2012 13:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös 1980-luvulle tultaessa teräskoristen vaunujen 'helmat' myöskin kadonneet. Ensimmäisiä 'helmattomia vaunuja lienee ollut Eht-vaunut. Ne olivat uutena helppo havaita junista juuri helmattomuutensa vuoksi. | ||||
|
|
20.07.2012 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Suomen rautateiden pääjulatapahtumahan on tosiaankin todella lähellä. Tämän kommentin kirjoittamishetkestä kolme viikkoa eteenpäin taitavat kalustosiirrot kohti juhlia olla kiivaasti käynnissä. Sitä ennen on kaikilla museoliikenneoperaattoreilla tehtävänä vielä runsaasti töitä, jotta kalusto saadaan matkaan. Eli nyt kaikki kynnelle kykenevät tarjotkaapa apua museo-operaattoreille, joiiden kalustoa juhlissa pitäisi esiintyä. Kaikki apu (ml vaunujen siivos) otettaneen kiitollisuudella vastaan. | ||||
|
19.07.2012 15:32 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi olla käytettävissä kuvamateriaalia Helsingin konepajan alueesta. Mutta vertailumateriaaliin perustuen, niin oletan hyvin varmasti siinä olevan siirtolavan eli traverssin. | ||||
|
19.07.2012 12:10 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Taivalvaara ollut korkeimmillaan (siis ennen kuin Iijoen ylittänyt silta valmistui) korkeimmillaan jopa pysäkki. Ja myös tavaraliikenteen pääteasema. Jossakin olen törmännyt kuvaan parakkityyppisestä Taivalvaaran asemarakennuksesta. | ||||
|
19.07.2012 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin Teppo muistelee, että sellainen voisi löytyä jopa Toijalan asemalla (Akaassa) sijaitsevasta Veturimuseosta. Aikoinaan Minkiöllä käytettiin Benderin lyhtyä ajopäivinä tässä vaihteessa, mutta käytäntö loppui 1980-luvun loppuessa. | ||||
|
18.07.2012 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Arola on toiminut aikanaan miehitettynä liikennepaikkana ja jopa junasuorituspaikkanakin ennen kuin radan radio-ohjausjärjestelmä valmistui. Olipa Arolan liikennepaikalla jopa oma päiväleimakin: https://www.vaunut.org/kuva/3982 | ||||
|
17.07.2012 17:13 | Teppo Niemi | ||
| Hyvä kuvateksti, Kuva sopisi hyvinkin reilun kymmen vuoden taakse, mutta 2713:n katolla oleva ilmastointiboksi paljastaa asian laidan. | ||||
|
16.07.2012 14:04 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi tarkistaa mille litteralle kyseinen vaunu on litteroitu Trafissa. Eiköhän rekisteröintipäätös liene tältä vuodelta. Pitäisiköhän lähettää sähköpostia Trafin kirjaamoon ja kysyä asiaa, jotta voisin omiin kuviini laittaa oikean tunnuksen (Eik / Eikd). Itse veikkasin aikoinaan että se olisi muutettu. Taitaapi vain parhaiten rekistöröintiasiat hallitseva henkilö viettää tällä hetkellä vuosilomia. | ||||
|
11.07.2012 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Ettei vain olisi Tampereen aseman eteläpäässä olevan sillan alta | ||||
|
10.07.2012 12:26 | Teppo Niemi | ||
| Hupsista tunnisteisiin eksyi vaunun BG numero, mutta nyt se on vaihdettu yhtäpitäväksi Trafin rekisterien kanssa. Ehkäpä vielä saamme lisätä toisetkin numerotiedot tälle vaunulle. | ||||
|
06.07.2012 14:38 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin yksi protosarjan (siis Saksassa valmístettu) löytyy Haapamäeltä. Samoin sieltä löytyy myös yksi viidestä Gk vaunusta. Kunpa olisi resursseja kunnostaa kyseiset vaunur entiseen loistoonsa. | ||||
|
06.07.2012 13:22 | Teppo Niemi | ||
| Josakin yhteydessä sekin kerrottiin. Olikohan se niin. että jalat irroitettuna vaunun päädystä. | ||||
|
05.07.2012 12:21 | Teppo Niemi | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4782.0 | ||||
|
05.07.2012 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän Joona tiesi kaluston ihan oikein. Mutta kyllä Bayreuthiin kulkee myös 610-sadjan dieselmoottorijunia ja ne vuorotkin ovat palapelejä. | ||||
|
04.07.2012 09:49 | Teppo Niemi | ||
| Lisätäänpä tämä numero tunnisteihin. | ||||
|
03.07.2012 11:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisätäänpä tieto, että ensi viikonloppuna (14. ja 15.7.2012) matka Adler-veturin vetämässä junalla Nürnberg Hbf - Fürth(Bay)Hbf olisi mahdollista. | ||||
|
03.07.2012 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Toiseen kuvaan kuvasarjan kokoaja on liittänyt linkin, joka johtaa ZBA Machenin viralliseen esittelymateriaaliin (sen täyttäessä 30 vuotta vuonna 2007). Siellä kerrotaan vaihteiden luvuksi 750 kpl. Lisäksi kerrotaan raiteensulkuja olevan 26, ja pääopastimia 122 ja raideopastimia 688 | ||||
|
02.07.2012 16:58 | Teppo Niemi | ||
| En uskaltanut laittaa tekstiin palvelusvuosien loppua mutta Joni sen tiedon kaivoi. Evn numeroa katselin alkuperäisestä kuvasta: ?7 80 8 169 002 - 3. Ensimmäistä numeroa en saa luetuksi kuvista. | ||||
|
02.07.2012 07:52 | Teppo Niemi | ||
| Paljonkos Hv3:n minimikaarresäde on ja mitenkä se suhtautuu teräskoristen (=ELht, Eit) minimikaarresäteeseen. Entä Ali-Vekkosken kaarteen säde? Nyt olisi hyvä tuoda faktat esiin, kenellä niitä on. Jatketaan keskustelua sen jäleen kun edellä mainitut asia on selvitettty. | ||||
|
29.06.2012 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kyllä tuntuu, että Teppo potee dementiaa, kun lukee Jimin kommentteja. Käsittääkseni Kupittaan, samoin kuin Piikkiön (sekä kaikkien muidenkin Paimion Turun välisten liikennepaikkojen osalta henkilöliikenne lakkautettiin Paimion henkilöjunaliikenteen loppuessa toukokuussa 1979. Ja että Kupittaan tavaraliikenne olisi jatkunut 1980-luvun lopulle, jolloin Kupittaa oli jo toistamiseen avattu henkilöliikenteelle. Joka tapauksessa Kupitttaan (alkuperäinen nimi kait oli Turku Itäinen) historiassa toinen henkilöliikennejakso oli juuri Pernon Telakka - Piikkiö junat, joihin itse olen noussut juuri Kupittaalta (tehden matkan Kupittaa - Pernon Telakka - Turku, ja jatkaen höyryjunalla (Hr1 1004) edelleen Naantaliin. Ja niitä harvoja 'viimeisiä junia' joilla olen matkustanut, on ollut juuri Turku - Paimio - Turku henkilöjuna. | ||||
|
29.06.2012 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Mitähän tarvitseekaan tapahtua, että BOv-vaunut kokevat saman kuin nyt Dm12 ja Hr1 1021 eli käyttökiellon? Kaksi samansuuntaista onnettomuuttahan ei rutatieliikenteessä ole ainakaan aikaisemmin tunnetusti paljoa painaneet, yleensähän sen jälkeen on reagoitu, kun matkustajille on tapahtunut henkilövahinkoja.... | ||||
|
27.06.2012 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelen, että Haapamäen kilometrit ovat Porin kautta 514. Ja Liikenneviraston väylätietoja julkaissarjasta löytyy Porin kilometreiksi 322 eli radan pituus olisi 192 km ja Haapamäki - Jyväskylä 80 km. Eli Pori - Parkano - Haapamäki 272 km. | ||||
|
27.06.2012 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, Ruotsissahan on esiopastimissa valkoinen: Odota Aja, vihreä: odota Seis. Sama käytäntö oli suomessa Singnaaliohjesääntöjen aikaan. (Ensimmäinen Junaturvallisuussääntöhän astui voimaan vasta vuonna 1938) | ||||
|
25.06.2012 12:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuten olen usein kommentoinut, niin aikoinaan Lyypekissä, etenkin aamuruuhkassa näki tällaisia vastaaavia veturisijoituksia. | ||||
|
25.06.2012 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän tämä on ollut työvaununa kuten sarjatunnus Etv eli erikoistyövaunu kertoo. Kyseessä on siis vesakkon- ja ruohon torjunta-aineen levitysvaunu. | ||||
|
25.06.2012 11:34 | Teppo Niemi | ||
| 15.6.2012 8:49 K. Ristniemi kirjoitti: "Missäs nyt on vika? Eiväthän muiden yhteisöjen museoveturit käsittääkseni tapaa kyvää tuhoa, missä kulkevatkaan." Tähän voisi muistuttaa Tr1 1033 Haapamäki - Keuruu - Jyväskylä matkustajajunasta 1990-luvun alussa. Juna joutui pysähtymään Keuruun tulo-opastimelle junakohtauksen vuoksi. Veturiin oli tehty ohiajoa silmälläpitäen kunnon pesä. moemmat varot huutavat, imutit syöttävät vettä ja paine kattilassa sen kun kasvaa... Siitä kun lähdettiin, niin palokunta sai töitä kerrakseen. No ajot päättyivät siltä erää Jyväskylään ja illan junapari olikin sitten Dv12 parilla.... | ||||
|
25.06.2012 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Tk3 1136 vikaantui jo siirtoajolla Haapamäki - Tampere hieman ennen Tamperetta. Syynä oli lämmittäjän puolen männän varren tiivisteen hajoaminen. Korjauksen yhteydessä selvisi, että männän varsi oli taipunut. | ||||
|
14.05.2012 14:55 | Teppo Niemi | ||
| Ja 1009 alkuperäinen tenderi meinasi mennä romuksi jo aikaisemmin. Siitä tenderinvaihdosta voisi kait todeta, että markka toimi hyvänä konsulttina työn jouduttamiseksi. | ||||
|
14.05.2012 13:03 | Teppo Niemi | ||
| Noin 15 vuotta sitten myös junahnekilökunnan suhtautuminen asioihin oli, ainakin jos asiasta huomautti muu kun VR-konsernin raideliikenneyhtiöiden palveluksessa oleva, todella vähättelevää. Enkä kyseisen tapauksen jälkeen ihmetellyt yhtään RZD:n Sortavalan varikon matkaneuvojan toteamusta syksyltä 1997, jossa hän vertasi Suomen rautatieliikennettä Venäjän maantieliikenteeseen. No matkan jälkeen lähti kyllä minulta myös kirjallinen palaute VR:lle. Suhtautuminen sähköradan turvallisuuspuutteisiin on ollut vielä 2010-luvulle tultaessa samanlaista. Onneksi asiat hoituvat TUKESin kautta, ennen kuin kukaan joutui sähkötapaturman uhriksi. |
||||
|
14.05.2012 09:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä siltajännehän on uutena palvellut Huutokosken ja Savonlinnan välisellä radalla Laittaatsillassa. Rautatiemuseon keskustelufoorumilla on Petri Sallisen juttu pienoismallin teosta tästä sillasta. | ||||
|
05.04.2012 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelin, että silloin tällöin Salosta Helsinkiin matkatessani 'varmoilla paikoilla' ilman paikkalippua, eli lätällä karjaalle ja käynti asemaravintolassa kahvilla ja sitten Hangosta tuleviijn Helsinkiin menevään pikajunaan liitettäviin vaunuihin siirryttyäni, niin Hangon vaunut tylivat kohtuullisen pitkälle laituriin. Joskus jäi viimeinen vaunu puoliksi ylikäytävälle. | ||||
|
|
04.04.2012 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Heti en muista, mutta ainakin itse muistelen lättäajalta, että Hankoon lähtivät laiturista 4 tai 6, Kirkkonummelle laiturista 5 ja Riihimäelle laiturista 1 . Kaukojunat käyttivät laitureita 2 ja 3. Kun katson kelloa, ja vertaan mutu lättäaikatauluihin, niin olisiko raiteen 4 juna tullut Kirkkonummelta ja menossa Hankoon ja raiteen 2 juna tulossa Hangosta ja menossa tallille? |
||||
|
30.03.2012 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Tepon veikkaus on, että pituus puskimineen on 20800 mm. | ||||
|
29.03.2012 15:47 | Teppo Niemi | ||
| Eikös siihen aikaan ollut myös pikatavarajunia kiitotavarajunien lisäksi, ja eikös Pikatavara toiminut juuri aseman länsisiivessä? | ||||
|
26.03.2012 16:22 | Teppo Niemi | ||
| Pertun kommenttiin liittyen: Erona Saksaan (ja muihin keskieuroopan maihin) on, että siellä tälläinen merkki ilmaisee lähestyttävän esiopastinta. Nykyinen merkitys vastaavalle merkille löytyy Trafin määräyksistä ja nimi on lähestymismerkki: http://www.finlex.fi/data/normit/35182-RVI_1091_412_2009.pdf | ||||
|
23.03.2012 10:09 | Teppo Niemi | ||
| Angermünde?? Eikös täällä tapahtunut 1990-luvun alussa tavarajunaonnettomuus, jonka seurauksena varikko tuhoutui tulipalossa. | ||||
|
22.03.2012 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä on tullut viime syksynä jokunen otettua. mutta ennen kuin lisään niistä tänne ainoatakaan, odotan ylläpidolta lupaa sähköpostilla. Sen verran kaukana ne mielestäni on rautatiestä. | ||||
|
16.03.2012 14:39 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä siinä toimi aikoinaan Kauklahden lasitehdas. Nykyään kiinteistössä toimii Kuusakoski Oy. | ||||
|
15.03.2012 16:18 | Teppo Niemi | ||
| Ymmärsinkö oikein viimeisimpiä kommetteja, että Jokisen Kari on vailla Aalstikkavapaata kunnostusprojektia? | ||||
|
15.03.2012 16:16 | Teppo Niemi | ||
| Kunnostussuunnitema olisi hyvä aloitus. Eikös siinäkin ole Jokisen Karille tarpeeksi iso projekti alkuun? | ||||
|
15.03.2012 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Mutta onhan tiemerkintöjä ollut vielä lisääkin: Mitkä olivatkaan tiemerkinnät kun matkustettiin Lappeenrannasta Simolan kautta Kouvolaan? Entäpä ennen viime sotia, jos matkustettiin Joensuusta Viipurin ja Lappeenrannan kautta Jääskeen? | ||||
|
29.02.2012 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Niin. Eikös Jokioisten Museorautatiellä ole silloin liikennepäivä?. Onhan se pieni helpotus siellä liikennemiehityksiä suunnittelevalle, että ensimmäinen, joka kannattaa varata liikennöintitehtäviin on ilmeisestikin löytynyt. | ||||
|
23.02.2012 15:37 | Teppo Niemi | ||
| Ja Lajusen Topin kommenttiin liittyen: Naapuristossa asuu yksi vanhempi naishenkilö, joka ei osaa avata Sm-junien ovia! Ja tämä tapaus on äitini kertomaa noin 20 vuoden takaa. Eli jos hänen piti mennä junalla, halusi hän jonkun avuliaan tuttavan matkaseuraksi, jotta pääsisi junasta ulos. Usein tämä avulias oli äitini.... Eli kyllä niitä löytyy. | ||||
|
Kuvasarja: Sm2 6076 päästä päähän |
22.02.2012 17:17 | Teppo Niemi | ||
| Eikös ne tietyssä mielessä "päivitetty"? Eli vaunua korotettiin siten, että kytkimien korkeus tuli samaksi. Tämä koski ainakin osaa liitevaunuja. | ||||
|
22.02.2012 12:20 | Teppo Niemi | ||
| Ja jotenkin mieleeni on jäänyt, että Not vaunuja on kuopattuna meren pohjaan vaunuissa olevan asbestin vuoksi. Ja että paikalliset ympäristöviranomaiset olisivat kiinnostuneet asiasta..... Voi olla ihan vääräkin muistikuva. | ||||
|
17.02.2012 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Missäs näitä Valmetin tekemiä Move 35 olikaan: Espoo (SOK:n suurvarasto), ja olikos se Patemiemen saha, jotenka tarjotaan jälkinmäistä | ||||
|
15.02.2012 09:31 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä näin tapahtuu. Asemalla on pieni kankiasetinlaite. | ||||
|
13.02.2012 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja kaikki yksisiipisiä! | ||||