Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.02.2012 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja kaikki yksisiipisiä! | ||||
|
10.02.2012 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Pentele ja nyt vasta valkenee, mitä kaikkea Fo 22508 onkaan kokenut. Onko kellään mitään tietoja tästä keittiöstä lisää? Haapamäellä kun kunnostetaan juuri XG 040092 vaunua takaisin Fo-vaunuksi 22508. | ||||
|
10.02.2012 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Tarkennetaan vielä Joonan vastausta sen verran, että puskimet asennettiin Neuvostoliitossa Suomeen tuleviin vaunuihin 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun lopulle (1967?) asti raja-asemien läheisillä vaunukorjaamoilla. | ||||
|
09.02.2012 12:31 | Teppo Niemi | ||
| Eivät ole jäänteitä. 100 paikkaiset Ei vaunujen 22223 - 22337, pituus puskimineen 21,18 m, vaunujen päätyjen teräsrakenteet ovat erilaiset kuin puskimineen 20,8 m olevien vaunujen päätyjen teräsrakenteet. Oleellisin ero on se, että ensiksi mainituissa ne ovat L-profiilia kun jälkimmäisessä ne ovat 'lattarautaa'. Enpä löytänyt vaunut.org ista vertailukuvaa ennen näiden vaunujen muuttamista 83 tai 94 paikkaisiksi lähiliikennevaunuiksi n. vuonna 1974. | ||||
|
08.02.2012 10:53 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä 9843 on ollut 1980-luvun lopulla Pasilan konepajan suorittaman viimeisen korjauksen jälkeen vastaavassa kunnossa jopa uuden pinnan massakattoon saaneena.. | ||||
|
08.02.2012 10:45 | Teppo Niemi | ||
| Ai jaa... Vai että ÄSR 4 ajossa 1970-luvulla.... Ja vielä 1980-luvun alussa oli ajossa vain Move4 ja Move21. Viimeksi mainitun ajot loppuivat sokkoakselivaurioon... Erkki Laaksonen ja Raimo Lonkola vaihtoivat mummoon moottorin, kun 1983 radan perusparannus vaati tehokkaampaa veturia. Mummon moottorin vaihdon ensimmäinen 'tehonsäätö' oli toteutettu lainatulla pyykkinarulla.... Olisikohan siitä jollain kuvaa? | ||||
|
01.02.2012 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni 1. vaihtoehto syntyi siten, että Lübeck Hbf:llä yhdistettiin Travemündenin runko Ja Putgardenista tullut runko, jonka toinen osa koostui joko Neustadista (Holst) tai Kiellin suunnan rungosta. Näin ainakin toisella kertaa asiaa laivankannelta Bad Schwartaun ja Lübeck Hbf:n välistä liikennettä seurattuani voisin olettaa. Joka tapauksessa pohjoista tuli Lübeck Hbf:lle kolme runkoa, joista yhdessä oli kokoonpano ohjausvaunu+ junarunko + 218 + junarunko + ohjausvaunu. Travemündenin runko oli ensimmäinen saapuva runko ja juuri ohjausvaunu edellä. Putgarden on yhden palan veikkaus, junan lyhyen kokoonpanon vuoksi. Ja vastakkainen juna oli palapeli, siinä oli suorat vaunut niin Travemündeen kuin myös Rostocin suuntaan. (Ja jälkimmäinen jäi erityisesti mieleen, kun seurasin vaunujen siirtoa toiseen junaan radio-ohjatulla pienveturilla 'kuljettajan' istuessa aseman penkillä.) |
||||
|
|
01.02.2012 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko sittenkin sukua Lübeck - Hamburg Hbf RB junalle kymmenisen vuotta sitten: junarunko1 + 218 + 218 + junarunko2 tai vastkkaiseen suuntaan kulkeneelle RE-junalle 218 + junarunko1 + 218 + junarunko2? 1. vaihtoehto oli sikäli mielenkiintoinen, että junarungon keskellä oli ohjausvaunut vastakkain, eli tarkennettuna se olisi ollut 218 + junarunko1+ ohjausvaunu1+ohjausvaunu2 + junarunko2 + 218 + ohjausvaunu3 + junarunko3 |
||||
|
31.01.2012 14:43 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ollut uutena. Osaan vaihdettiin putkikalusteet, eli juuri sellaiset, mitä Alex tarkoittaa. Yleensä nämä putkikalusteet saaneet vaunut oli varustettu myös kumisin ylikulkusuojuksin. Jos 1970-luvun loppupuolella H. Kannoston kopioimiin listoihin on luottamista, niin putkikalusto ilman ylikulkusuojuksia oli Ei-vaunussa 22207 (v. 1941). Ja ne 100 ja 94 paikkaiset Ei-vaunut, josta vuosina 1972-74 tehtiin lähiliikennevaunuja, olivat ilmeisestikin kaikki kuvan tyyppisillä penkeillä aina muutostöihin asti. | ||||
|
30.01.2012 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Jos se ei ole Deutschen Bahn AG, niin konsernisivusto kyllä hijaa ainakin minua | ||||
|
26.01.2012 10:57 | Teppo Niemi | ||
| On vaikaea vastata, kun en osaa tulkita mitä tarkoitat 'tämän ajamisesta Haapamäen kautta'? 1990-luvun alkuvuosina (Olikohan se 1992), jolloin P41 / P42 'kääntöasema' muuttui Tampereeksi. Joskin viimeisenä vuonna kahvilavaunu jäi jo Tampereelle ja juna oli vain kolmen vaunun (tiistaisin ja perjantaisin neljän vaunun) mittainen. Sen jälkeen jatkui pika- / taajamajunin aina 2000-luvun alkuun, jolloin Tampere - Seinäjoki vuoro muuttui n. 2h myöhäisemmäksi, ja paluu vastaavasti 2 h aikaisemmaksi, ja 'uuden juna-ajan' myötä kääntöasemaksi Haapamäki ja vuotta myöhemmin Vilppula. Kalusto muuttui kuitenkin jo ennen näitä reitin lyhennyksiä Dm12 kalustoksi. | ||||
|
25.01.2012 10:29 | Teppo Niemi | ||
| Mutta jotenkin muistelen, että Savonlinnan junien (P15/P16) ollessa Oopperajuhlien aikoihin veturijunia, ajettiin Dm8-9 kalustolla myös Poriin vuoden 1985 kesällä. Eli tällä perusteella heinä/elokuun vaihteessa vuonna 1985. | ||||
|
25.01.2012 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Paikkahan näkyy tässä kuvassa. (puisten valopylväiden kohdilta) | ||||
|
24.01.2012 16:55 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni päivitys levyjarrulliseksi tehtiin 1960-luvulla samalla kun alkuperäiset kolmeakseliset telit korvattiin M-K teleillä. | ||||
|
24.01.2012 16:53 | Teppo Niemi | ||
| Eli tässä viheessa 513 onkin se jälkimmäinen 'paikku' Tampereelta Haapamäelle, eli se, jossa oli 'suorat vaunut' Helsingistä P145 matkassa Haapamäelle. 516 kalustokierto oli todellakin mielenkiintoinen, jotenkin muistelisin, että sen kalusto meni lauantaina Raumalle, josta taas 'vaihtorunko' Porin kautta Tampereelle ja 511 mukana Haapamäelle ja edelleen Pieksämäelle.... | ||||
|
24.01.2012 15:02 | Teppo Niemi | ||
| Vai oliko tämän sijoituspaikka Orivesi, josta kävi Korkeakoskella? Nykyisinhän tämä veturi majailee Haapamäellä. | ||||
|
24.01.2012 15:00 | Teppo Niemi | ||
| Ainoa porkkanavuoro, jonka kuvittelisi pysähtyvän Korkeakoskella olisi tämän junan paluuvuoro P44. Olikos sillä kohtaus P41 kanssa juuri Korkeakoskella. Itse epäilisin, että P44 korkeakosken pysähdys olisi ollut vain junakohtauksen vaatiessa. | ||||
|
|
24.01.2012 14:57 | Teppo Niemi | ||
| Olikos tämä ainoa? Ainakin lättien viimeisenä vuonna pystyi käymään lätällä edestakaisin Tampereelta Haapamäellä perjantaisin ja sunnuntaisin. Ja eikös 514 lähtenyt klo 12 jälkeen Haaapamäeltä ja joskus iltapäivästä (olikohan klo 14 maissa takaisin junana 513 Haapamäelle) Ja viikonloppujuna perjantaina ja sunnuntaina Haapamäeltä (siis myös lättä) siten, että se oli Tampereella n. klo 19. | ||||
|
24.01.2012 14:53 | Teppo Niemi | ||
| Mites Virossa? | ||||
|
23.01.2012 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Eipä niitä taida olla edes virkatarvevaununa. Viimeinen, silloin virkatarvevaununa ollut taidettiin romuttaa Seinäjoella vuonna 2005. | ||||
|
23.01.2012 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Pieksämäki - Huutokoski - Savonlinna - Parikkala osuuden veturina oli Vr1 ja Parikkala - Lappeenranta -Mustolan satama - Lappeenranta - Simola - Vainikkala Dv15. Muistaaseni Lappeenrannan ja Simolan välillä oli pari pysähdystä. Mustolen vaihde ja jokin vanha väliliikennepaikka. | ||||
|
23.01.2012 08:43 | Teppo Niemi | ||
| Topi on tarkkana ja vastaus on ihan oikein. 1136 ei vielä ollut leimoissa. Edessä oli vielä monta ongelmaa, ennen kuin 1136 oli liikennekelpoinen. | ||||
|
20.01.2012 08:42 | Teppo Niemi | ||
| Hr1 1009 tenderi oli romuksi menevässä veturissa ja silloin oli muutamia innokkaita 1009 toiminnassa, jotka halusivat pelastaa 1009 tenderin ja vaihtaa 1009 nykyisen tendrin sitten 1007:aan. Ja siihen liittyvät vaihtotyöt maksoi 1009 HMVY:lle. Mitä Elias Pölhön kommenttiin tulee, niin sitä voinee kysyä käsittääkseni Korpivaaran perikunnan edustajalta tai jos he ovat sen veturin edelleen luovuttaneet, sen viimeiseltä omistajalta. |
||||
|
17.01.2012 13:31 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin 1980-luvulla P141 Helsinki - Pori oli varsinainen palapeli: 1. yksikkö Poriin 2. Raumalle (ma-to Tampereelle) ja 3. Haapamäen kautta Seinäjoelle junana P 43 |
||||
|
|
16.01.2012 17:44 | Teppo Niemi | ||
| Nuo kalustokierrot, kalustokierrot.... Tampereen liikennejakson / -piirin paikallisjunien vaunustot kyseiseltä ajankohdalta voisivat auttaa asian selvittelyssä. Samoin Tampereen aseman raidejärjestykset olisivat hyödyllisiä asiaa selvitettäessä. | ||||
|
|
16.01.2012 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko katkaistu tästä junasta. Eiköhän tässä liene lähdössä H 771, jolloin takana on H 772 Pieksämäeltä tullut VLV ja etummaisessa taas takimmaisena H772 Kontiomäetä tulleen VL ja etummaisena Kouvolasta lähtevät VLV. Ainakin aikaisempina kesinä kerto meni näin, sillä olen pari kertaa tullut Kajaanista Kouolaan lätällä vaihtamatta matkalla junaa, vaikka junan numero vaihtui Pieksämäellä. | ||||
|
13.01.2012 09:44 | Teppo Niemi | ||
| Onhan Topi jo kuvat löytänyt... Vaunu on tarkoitettu henkilökunnalle ja selviää kyllä teksteistä. Mutta ainahn voi kysyä, jos vaikka tärppäisi. Itsekin olen päässyt seuraamaan Putgardenin linja junalautan lastausta 'aitiopaikalta', siihen aikaan kun linjalla kuljetettiin tavaravaunuja.... | ||||
|
Kuvasarja: BT 01155 |
13.01.2012 09:42 | Teppo Niemi | ||
| Olisit sanonut, että ovi oli auki. Se olisi käyty sulkemassa. BT:n lisäksi Cmc on yleisin vaunu joka on jäänyt auki! Eikä kolmioavaimelöla pääse BT:n kuin eteiseen.... | ||||
|
13.01.2012 09:32 | Teppo Niemi | ||
| Ja Jokisen Karille voi sanoa, että Helppo nakki vetojussille ja sen käyttäjälle. Kanaa kun ei tarvitse lämmittää normaaliin käyttöpaineeseen, kun sen siirtää vetojussilla höyryn antoon. | ||||
|
13.01.2012 09:22 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän se jarrupyörä muistuttaa enemmänkin rattia. Ja niissä vaunuissa, joissa käsijarrun jarrupyörä on sisällä on alunperin olut päätyyikkunat. Päätyikkunallisia (ja siis sisällä olevalla käsijarrulla) varustettuja vaunuja tehtiin 1930-luvun lopulle (olikohan se 1938) saakka. | ||||
|
12.01.2012 10:12 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että vuonna 1988 ja 1990, joka tapauksessa kahdeti ja kerran vielä 'aika-ajona' jolloin viimeiseksi jäi 'musta kostaja' joka myös spurguna tunnetaan.... | ||||
|
12.01.2012 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Eikö Hopealinjalla ollut pysähdyksiä myös etelän suuntaan? Käsittääkseni 1960-luvulla Turisteista löytyy henkilöjunapysähdys myöskin etelään, vai onko se vain MUTU-tietoa? | ||||
|
11.01.2012 08:37 | Teppo Niemi | ||
| Ja Harjun Raimolle vastauksena, että juuri niin tässä kävi, että sillan alla olevan auton unohtunut(?) nosturi pudotti kyseisen sillan. Taisivat vakuutusyhtiössä oleet tyytyväisiä kuljettajan toiminnasta. | ||||
|
11.01.2012 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja nämähän olivat varattuna Rautatiemuseolle, joka ilmoitti ettei näiden säilyttämiseen ole tarvetta... Siksi ne päätyivät romuksi. | ||||
|
|
11.01.2012 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein muistelen porkkanakiertoja, niin P94 Pieksämäki - Helsinki tuli kahdella rungolla (kuvassa ensimmäisenä oleva Pieksämäeltä ja takimmainen Jyväskylästä. P42 ei muistini mukaan ollut porkkana. Jotenkin muistelisin että 1970-luvun lopusta 1990 luvun alkuun P42 oli veturijuna Seinäjoki - Haapamäki - Helsinki. | ||||
|
10.01.2012 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös sitä lasikuitutankoa käytetä myöskin nopeasti ajettavissa ryhmityseristimissä? | ||||
|
10.01.2012 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan oikeampi tunnus VEm | ||||
|
30.12.2011 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Eift:t ole menneet jo joko Tahkoluotoon tai Myllyojalle jo viime vuosikymmenen puolivälissä. (Vrt kuvan https://www.vaunut.org/kuva/15460 kommentteja) |
||||
|
29.12.2011 17:58 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan ollut 2349:n JKV-koeajoja? Tälläinen muistikuva minulla on | ||||
|
29.12.2011 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Ja kohta Topi toteaakin, että eipä ole enää.... Liikennetiedotteet kun kertovat myrskyvaurioiden olevan korvattu. | ||||
|
28.12.2011 17:15 | Teppo Niemi | ||
| Yleensä kamera on silloin jossakin muualla kuin matkassa, kun olisi jotain todella mielenkiintoista ja yllättävää kuvattavaa. Sitä sanotaan Murphyn lain erääksi sovellukseksi. | ||||
|
28.12.2011 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida enää löytyä. Taisi päättyä romuksi 1970-luvun lopulla. | ||||
|
27.12.2011 15:59 | Teppo Niemi | ||
| Missäs Kellosaaren piippuon. En näe muita kuin Salmisaari A (nykyisin varalämpökeskus) ja Salmisaari B:n (voimalaitos) piiput. Salmisaaren B-voimalaitos näyttäisi olevan käynnissä. Mutta taitaapi juuri vasemmalta (riippuvan katuvalaisimen alta) pilkottaa Kellosaaren varavoimalaitoksen savupiiputkin. |
||||
|
21.12.2011 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Hr1 1021 huoltovaunu BXT 01905 (joka on alunperin samaa Cm- vaunujen valmistussarjaa kuin Haapamäen BT 01155.). | ||||
|
19.12.2011 16:32 | Teppo Niemi | ||
| Se ei tainnut tapahtua ihan hetkessä. Oliko se 1950-luvun puolivälissä kun automaatikytkinten asennus tuli valmiiksi ja samalla päätty suomalaisten vaunujen käyttö yhdysliikenteessä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sen jälkeen puskimet poistettiin tavaravaunuista ja Suomeen tuleviin vaunuihin ne asennettiin joko Atreassa, Matkaselässä tai Viipurissa. Vaunuryhmiin ne asennettiin vain ryhmän päihin. Seuraava muutos käytäntöön tapahtuikin 1960-luvun puolivälin jälkeen, kun vaunut, joihin puskimia ei voitu asentaa alkoivat yleistyä... | ||||
|
19.12.2011 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Jäähdytyspumppu on apukäyttölaitteessa, eli sen kierrosluku on suoraan verrannollinen moottorin kierroslukuun. Ja mitä Ojalan kommenttiin tulee, niin vespyttyjä haettiin 1: löysäämällä suuttimet ja maaksaamalla konetta, mistä tuleekaan vettä.. 2: sylinteri kohtaan, jossa venttiilit ovat kiinni ja lukitse moottorin vauhtipyörä siihen ja johda paineilmaa (paljon painetta) ja katso tuleeko jäähdytysjärjestelmään kuplia. |
||||
|
19.12.2011 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin toistaiseksi alusta ja telit yms säästynee. Vaunu on menettänyt jo joitakin metalliosia Fo 22508 projektiin tänä syksynä.... Ja joitakin osia on purettu muita vaunuprojekteja varten. Ja 22508 tarvinnee vielä vaunusta yhtä sun toista, ennen kuin se projekti valmistuu. Ja Topin kysymykseen: Talven 2010/2012 lumet sen tekivät. Edellinen talvi jo ounasteli, mitä tulevan pitää.... |
||||
|
|
19.12.2011 11:53 | Teppo Niemi | ||
| Antti Ojalan kommenttiin 16.12.2011 00:24 liittyen. Veden hukka johtui yleensä kansivioista: Vespytty, vespytty, hakekaa, oli yleinen homma aikoinaan porkkanahuollossa Helsingin varikolla. Yleensä ongelmat ilmenivät moottorin 'ilmavaivoina, jonka seurauksena vesi hukkui jäähdytysjärjestelmästä ylivuotoputken kautta ratapenkalle. Ja siihen taas auttoi hetken lisävesisäiliön pumppaus järjestelmään. | ||||
|
12.12.2011 16:05 | Teppo Niemi | ||
| Sijantitiedot köytyvät Markku Nummelinin Rantarata kirjasta. Eli se sijaitsi kohdassa jossa KEHÄ III ylittää rantaradan. Muistaakseni Helsingin suunnan laituri oli sillan alla. |
||||
|
12.12.2011 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Muistelen viime kesänä (siis vuonna 2011) katselleeni Helsingin asemalle saapunutta yöjunaa, jonka kilvissä luki Jazz-juna. Mielenkiintoiseksi asian teki se, että samalta raiteelta piti lähteä lisäjuna (Jazz-juna) Poriin. Niin tässä saapuneessa kuin lähtevässäkin junassa oli sekä päivä että makuuvaunuja. | ||||
|
12.12.2011 14:19 | Teppo Niemi | ||
| Ilmeisesti vasta sitten kun jotakin uutta mahdollista operaattoria kyseinen reitti kiinnostaa. VR-yhtymää se tuskin kiinnostaa, ja nykyisen liikenneministerin kanta on, että tällaisten hankkeiden rahoitus on turhaa. | ||||