Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.10.2012 16:43 | Teppo Niemi | ||
| Liikenneviraston täsmällisyystilastot löytyvät: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto/tilastot/tasmallisyys Ja ne on jaettu erikseen kaukoliikenteen, lähiliikenteen ja kaupunkiratojen tilastoihin. Samoin radanpidon osuudet myöhästymisistä on kerrottu. |
||||
|
08.10.2012 09:31 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin muistisopukoissani on tieto, että se olisi ollut Sörnäisten junatoimisto. | ||||
|
08.10.2012 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan päärataa sähköistettäessä oli tilapaäinen puolenvaihtopaikka Etelä-Vanattara. Mutta kun Etelä-Vanattara oli käytössä, niin suojastus oli pois kokonaan Sääksjärven ja Lempäälän väliltä molemmilta raiteilta. Siihen, oliko Etelä-Vanattaran pääopastimilla myös esiopastimet, en kyllä osaa sanoa mitään. Myös Lempäälän ja Viialan välillä oli vastaa liikennepaikka: Pohjois-Mattila. | ||||
|
08.10.2012 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan VO vaunuun SO 1332173 lastattuna 750 mm raideleveydelle Tampellan rakentama PT 4370. jJa junan veturina Tv2 | ||||
|
03.10.2012 16:18 | Teppo Niemi | ||
| Eikös kaikki Rkt vaunut olleet uusina ilman helmapeltejä ja niissä oli myös 'vekkikatto' kuten aikaisemmin valmistuneissa Valmet Oy:n rakentamissa A- . Pot- ja Rt- sarjojen vaunuissa. Mutta olisiko junassa Eikt- sarjan vaunua. Se selviäisi, jos jollakin on tallelle kaukojunien vaunujärjestys-vihkosia tältä ajalta. | ||||
|
03.10.2012 16:15 | Teppo Niemi | ||
| Lassehan heitti mielenkiintoisen kysymyksen. Eri teoksissa näistä on käytetty eri sarjoja. Esim Valtionrautatiet 1912-1937 (eli 75 vuotishistoriikki) käyttää näistä moottorivaunuista sarjatunnuksia Ds1 - Ds3, Dm1-Dm2, Bm1-Bm2, Ps1. Liikkuva kalusto Vaunut ('musta kirja') taas Mot (moottorivaunuja). Mutta minun kappaleeni kyseisestä teoksesta tuntee vain numerot 1 - 19. Eli mitä ovatkaan olleet kiskoautot Bm2 ja Bm3? | ||||
|
03.10.2012 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Tässä kuvassahan on muuten myös Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n historiaa: Ensimmäisen kerran HMVY:n operoimat matkustajajunat (jotka siis molemmat kuljettavat matkustajia) kohtaavat. Kalustonsiirroissahan näin on aikaisemmi9n tapahtunut. | ||||
|
02.10.2012 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun valmistajalaatta kertoo monta ihmeellistä tarinaa... Ja lisäksi 57xxx sarjan vaunujen merkintäpirustus vielä lisää... Samoin kun mennään vanhempiin aikoihin, niinn koneosaston kiertokirjekokoelmat sisältävät valtavasti hämmennystä aiheuttavaa tietoa. Paljon on vielä tutkimatonta merkintöjen ja maalausten alaltla, niin vaunujen, kuin veturienkin osalta. | ||||
|
01.10.2012 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja tosiaankin, niin kuin Topi vihjaisikin, Pirttilahti mon varmaan kiinnostunut kaikista lisäresursseista, jos projekti jää yksin yhden henkilön varaan, niin siinä jmenee ikuisuus. | ||||
|
01.10.2012 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Eihän tämän tarvitse olla miltään voimalaitokselta, vaan 110 kV sähköasematkin ovat yksi mahdollisuuus. Oma veikkaukseni on, että tämä löytyy Helsingistä, Valimon seisakkeen läheltä. | ||||
|
28.09.2012 15:06 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, punainen raita on nykyään. Mutta alunperin sitä ei ollut 'sinisissä' ravintola- ja kahvilavaunuissa eikä kaikki vaunut ehtineet edes sitä saamaan ennen vaunun hylkäystä tai muutosta. | ||||
|
28.09.2012 08:59 | Teppo Niemi | ||
| Ja muutenkin Kangasalan tilanne näyttää huonolta, eipä ole enää kolmannelta raiteelta yhteyttä pääraiteeseen ja taitaapi myös puolenvaihtovaihteet olla purettu jo molemmista päistä. Mihin niitä opastimiakaan olisi enää tarvinnut, asemakin taitaa olla jo miehittämätön useamman vuoden ajan. | ||||
|
28.09.2012 08:51 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Kölnin ja Bonnin välillä raitiovaunut käyttävät myös 'yksityistä' raraverkkoa, jolla aikoinaan kulki Köln - Bonn Eisenbahn AG:n matkustaja- ja tavarajunat. Nykyisin tämän rautatieyhtiön tavaraliikenne on siirretty Häfen- und Güterverkehr Köln (HGK) hoidettavaksi, henkilöliikenne taas tapahtuu raitiovaunuilla. Ja osalla tätä entistä Köln - Bonn Eisenbahnin rataverkkoa kulkevat sekä tavarajunat (dieselvedolla) sekä raitiovaunut. | ||||
|
27.09.2012 14:10 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän siinä sellainen on ollut ja vaihteen etujatkoksen tuntumassa vesiviskurikin. Ne olivat jäljellä 1970-luvulla kun lättäjuna käännettiin kolmiolla. | ||||
|
26.09.2012 17:02 | Teppo Niemi | ||
| Vanhaan Ruuskasen kysymykseen vastaus: Kyllä arvelu siitä, että Hkkg vaunut olisi muutettu Hkk vaunuista, pitää paikkaansa. | ||||
|
Kuvasarja: Kyröskosken rautatie |
25.09.2012 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että sama kuin Helsingin raitioteillä, eli 600 V DC (tasavirtaa). | ||||
|
21.09.2012 15:38 | Teppo Niemi | ||
| Ompa pitkä letka Mav sarjan soravaunuja. | ||||
|
21.09.2012 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös tämä ollut viimeisiä Suomen Rautatiemuseon Fo vaunun matkustajajunakäyttöjä? | ||||
|
21.09.2012 15:33 | Teppo Niemi | ||
| Eli vanhalta nimeltään Peipohja | ||||
|
21.09.2012 15:33 | Teppo Niemi | ||
| Ja muutwen vaunustona on 72 paikkainen Ei ja EFi numerosarjasta 22382 - 22390 | ||||
|
|
21.09.2012 15:32 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tämä ole se 1918 tuhotun ja sittemmin uudeen betonisillaksi rakennettu Pahakosken silta ( esim https://www.vaunut.org/kuva/76887 ) Välillä: Kyttälä–Riste (uusi) | ||||
|
19.09.2012 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Ilkka, välitähän kiitokset Esko Härölle siitä, että kuva tuli julkisesti nähtäväksi. | ||||
|
18.09.2012 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja paluujunassa 1925 vetovoiman muodostivat Dr13 2343 + Dr12 2216 | ||||
|
18.09.2012 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Vastaavia tilanteita Tampereen asemaqnäytöissä on useita. Esim. Vilppulaan klo 20.19 lähtevän junan tiedot näkyvät taustalla olevalla näytöllä (jonka kohdalla on siis Porista saapunut taajamajuna). Kuvan etualalla oleva, ja tästä etelään oleva näyttö (jonka kohdalla siis Vilppulaan menevä juna on) ovat pimeinä. Ai niin, kyseessähän on liikenneministeriön ostoliikennejuna, eihän näyttöjen oikeilla kohdilla ole mitään väliä. | ||||
|
18.09.2012 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Keskimmäiset kiskot ovat suojakiskoja. | ||||
|
18.09.2012 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn Voutilaisen Jarkkonon . Junanlähettäjä taisi asua melkein Minkiön aseman naapurissa, jos oikein tunnistan. Ja muut kuvan henkilöt ovat silloisia Museorautatieyhdistys ry:n aktiivijäseniä. | ||||
|
31.08.2012 12:21 | Teppo Niemi | ||
| Eli Ilarin kysymykseen liittyen vaunu 22508 on rakennettu vuonna 1928. Siitä voinee päätellä jotakin liikenteessäolo ajasta. | ||||
|
31.08.2012 10:38 | Teppo Niemi | ||
| Jaa vai ei hiidnmäessä pysähdytty. Itse olen nousut siitä muutaman kerran 1970-luvun alussa lättään (yleensä Karjaalle menevään ja jäänytkin siinä joskus junasta. Matkat liittyivät setäni luona käynteihin, halusin aina junalla, vaikka bussiyhteydet olivatkin paremmat. (Setäni asui hieman Hiidenmäestä Nummelaan päin (seuraavan tasoristeyksen tienoilla) radan eteläpuolella.) | ||||
|
31.08.2012 09:27 | Teppo Niemi | ||
| Asia, joka on kirjoitettu myös vaunujen käyttöohjeisiin. Muuten asia ei välittyne nykypolville. | ||||
|
06.08.2012 15:50 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäisenä junassa näyttäisi olevan nyt Valtteri-junaan kuuluva Ei 22272 | ||||
|
02.08.2012 12:43 | Teppo Niemi | ||
| Joni Jurmun kommenttiin liittyen: Kaivelkaapa Kontiomäki - Taivalkoski radan tiedot Junaturvallisuussääntöön liittyvista teknisistä määräyksistä ja niiden korjauslehdistä vuosilta 1969 - 1995, sekä tätä edeltäneestä aikataulukirjan A-osasta. Esim Aikataulukirjan A-osan vuodelta 1965 mukaan rata olis 'normaali' A-rata eli varustettu K30 kiskoin eli suurin nopeus olisi 85 km/h, paitsi kiskoautoilla (Dm6-7) 95 km/h. Lisäksi radalla on ollut Sv12 ja Hr13 (Dv12 ja Dr13) -vetureilla kulku sallittu nopeudella 50 km/h (jyrkät kaarteet ja vaihteet 40 km/h). Vuoden 1965 aikataulukirjan A-osan sivulla 23 kerrotaan ne rataosat, jolla nopeus on rajoitettu JT:n määräyksistä poketen: Vuokatti - Sotkamo ja Tornio - Haaparanta (Suomen raide) 60 km/h, Seinäjoki - Kristiinankaupunki - Kaskinen 70 km /h. Rataosalla Karjaa Hanko on pika- ja henkilöjunien nopeus 70 km/h ja niissä saadaan käyttää korkeintaan Hv2 sarjan vetureita. Rataosalla Kauliranta - Pello suurin sallittu nopeus veturijunilla ja vetureilla 40 km /h ja kiskoautoilla 60 km /h. Rataosalla Valtakunnan raja - Imatrankoski on säiliövaunujunien suurin sallittu nopeus 60 km /h. |
||||
|
02.08.2012 12:17 | Teppo Niemi | ||
| Katselin tässä jokunen vuosi sitten Venäjän rataverkkokarttaa..... On todella mielenkiintoista katseltavaa, kun keskipisteenä EI OLE Helsinki. Kelloselän ratayhteydellekin voisi löytyä järkeä.... | ||||
|
01.08.2012 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se Ei vaunu 226xx eli 94 paikkainen vuoden 1940 olympialaisia varten rakennettu paikallisliikennevaunu. | ||||
|
30.07.2012 14:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt nekin on voitu lisätä. | ||||
|
26.07.2012 14:33 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida lukea. DB AG:n aikatauluhaku kertoo EC87 München Hbf - Innsbruck Hbf - Venezia Santa Lucia yhdeksi pysähdyspaikaksi Wörgl Hbf, ja siihen myös laiturinäytön aikakin sopii. Mutta joka tapauksessa kyltin näkyvä osa sopii hyvin, liekö tarkoituksellinen kuvakulman haku :) :) | ||||
|
26.07.2012 13:58 | Teppo Niemi | ||
| Mielikuvani on, että vielä kiskoja pitkin ne kuljetettiin. Jouni voisi seutukunnalla vaikuttaneena varmentaa asian. | ||||
|
26.07.2012 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Mitähän ymmärretään Tainionkosken ratapihalla? Lähes nykyisen Imatran (ei siis Imatra T) paikalla sijainneen laiturivaihteen ratapihaako? Imatran alueella on oltava todella tarkkana, mistä liikennepaikasta ja millä nimellä puhutaan. Eikös ImatraT:llä ollut jopa neljä eri nimeä historiansa aikana. | ||||
|
|
26.07.2012 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Ai kunpa olisikion käytössä vaunun korjaushistoria. Voisi selittää päaljonkin.... Mutta todennäköusesti liittyy vauriokorjaukseen, jolloin paikallisella vaunukorjaamolla on ollut varastossa vain yhdenlaisia mäntäpuskimoa. Jotenka siis samanlaiset molempiin päihin. | ||||
|
23.07.2012 16:42 | Teppo Niemi | ||
| Ei niitä kartan painamisen aikoihin taidettu sanoa lyhenteiksi vaan lennätinhuudoiksi. | ||||
|
23.07.2012 13:41 | Teppo Niemi | ||
| On mukavaa lukea, että nuoret harrastajat tunnistavat jo kadonneita vaunusarjoja. Ge:n puolesta puhuu esim. oven alapuolinen porras ja pitkä puskinpalkki. | ||||
|
20.07.2012 13:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös 1980-luvulle tultaessa teräskoristen vaunujen 'helmat' myöskin kadonneet. Ensimmäisiä 'helmattomia vaunuja lienee ollut Eht-vaunut. Ne olivat uutena helppo havaita junista juuri helmattomuutensa vuoksi. | ||||
|
|
20.07.2012 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Suomen rautateiden pääjulatapahtumahan on tosiaankin todella lähellä. Tämän kommentin kirjoittamishetkestä kolme viikkoa eteenpäin taitavat kalustosiirrot kohti juhlia olla kiivaasti käynnissä. Sitä ennen on kaikilla museoliikenneoperaattoreilla tehtävänä vielä runsaasti töitä, jotta kalusto saadaan matkaan. Eli nyt kaikki kynnelle kykenevät tarjotkaapa apua museo-operaattoreille, joiiden kalustoa juhlissa pitäisi esiintyä. Kaikki apu (ml vaunujen siivos) otettaneen kiitollisuudella vastaan. | ||||
|
19.07.2012 15:32 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi olla käytettävissä kuvamateriaalia Helsingin konepajan alueesta. Mutta vertailumateriaaliin perustuen, niin oletan hyvin varmasti siinä olevan siirtolavan eli traverssin. | ||||
|
19.07.2012 12:10 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Taivalvaara ollut korkeimmillaan (siis ennen kuin Iijoen ylittänyt silta valmistui) korkeimmillaan jopa pysäkki. Ja myös tavaraliikenteen pääteasema. Jossakin olen törmännyt kuvaan parakkityyppisestä Taivalvaaran asemarakennuksesta. | ||||
|
19.07.2012 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin Teppo muistelee, että sellainen voisi löytyä jopa Toijalan asemalla (Akaassa) sijaitsevasta Veturimuseosta. Aikoinaan Minkiöllä käytettiin Benderin lyhtyä ajopäivinä tässä vaihteessa, mutta käytäntö loppui 1980-luvun loppuessa. | ||||
|
18.07.2012 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Arola on toiminut aikanaan miehitettynä liikennepaikkana ja jopa junasuorituspaikkanakin ennen kuin radan radio-ohjausjärjestelmä valmistui. Olipa Arolan liikennepaikalla jopa oma päiväleimakin: https://www.vaunut.org/kuva/3982 | ||||
|
17.07.2012 17:13 | Teppo Niemi | ||
| Hyvä kuvateksti, Kuva sopisi hyvinkin reilun kymmen vuoden taakse, mutta 2713:n katolla oleva ilmastointiboksi paljastaa asian laidan. | ||||
|
16.07.2012 14:04 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi tarkistaa mille litteralle kyseinen vaunu on litteroitu Trafissa. Eiköhän rekisteröintipäätös liene tältä vuodelta. Pitäisiköhän lähettää sähköpostia Trafin kirjaamoon ja kysyä asiaa, jotta voisin omiin kuviini laittaa oikean tunnuksen (Eik / Eikd). Itse veikkasin aikoinaan että se olisi muutettu. Taitaapi vain parhaiten rekistöröintiasiat hallitseva henkilö viettää tällä hetkellä vuosilomia. | ||||
|
11.07.2012 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Ettei vain olisi Tampereen aseman eteläpäässä olevan sillan alta | ||||
|
|
10.07.2012 12:26 | Teppo Niemi | ||
| Hupsista tunnisteisiin eksyi vaunun BG numero, mutta nyt se on vaihdettu yhtäpitäväksi Trafin rekisterien kanssa. Ehkäpä vielä saamme lisätä toisetkin numerotiedot tälle vaunulle. | ||||
|
06.07.2012 14:38 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin yksi protosarjan (siis Saksassa valmístettu) löytyy Haapamäeltä. Samoin sieltä löytyy myös yksi viidestä Gk vaunusta. Kunpa olisi resursseja kunnostaa kyseiset vaunur entiseen loistoonsa. | ||||