Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.11.2011 17:08 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko saatto (vaihtotyö) Ilmalan ratapihalta Helsingin aseman lähtöraiteelle? Jos kyseessä olisi lähtevä juna, niin se olisi käytännössä matkalla rantaradalle. | ||||
|
16.11.2011 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Ja näkyy kuvassa myös toinenkin Kirovin raidenosturi (punainen). Eli se, jonka puomivaunun Lv-Rto 165 hankki aikoinaan Vanhat Vaunut ry kunnostettavaksi takaisin Ok-vaunuksi. Kyseinen nosturi taas sai harrastajien kesken myöhemmin nimityksen 'kirottu kirovi'. Muuten onko kellään kuvia noista raidenostureista, ennen kaikkea juuri tuosta keltaisesta? | ||||
|
|
15.11.2011 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo eteläpäätä, niin tarjoaisin ajankohdaksi 1988 - 1989. Milloikas Satasarvisella on ajettu juna (tai junapari), jonka seisonta-aika Haapamäellä oli niin pitkä, että runko kannatti laittaa 'liekaan'? | ||||
|
15.11.2011 13:40 | Teppo Niemi | ||
| Linja-aurauksessa ilmeisestikin pääsääntöisesti vetää. Siihen viittaisi vuoden 1956 JT:n määräykset. Mutta esim Tuulia käyttöraporteista päätellen, on myös laatikkoauroja työnnetty linjalla. Mutta tarkentakoot enemmän auraukseen perehtyneet. Kyllähän niitä pitäisi täältä löytyä. Ja aurausnopeuksista laatikkoauroilla oli määräyksensä. |
||||
|
10.11.2011 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Ei kait lisääntynyt. niistä on pyritty käsittääkseni eroon kaikin tavoin. | ||||
|
07.11.2011 11:44 | Teppo Niemi | ||
| Eikös toi vihreä ollut rataosaston väri? vai muistaakos nyt Teppo värit aivan pieleen? | ||||
|
03.11.2011 09:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja jotenkin muistiini on jäänyt, että Nummelan eteläpään (Hanon pään) varmuuslukituksesta riippumaton semafoorin asetinpukki oli eteläpään tulovaihteen luona. Pohjoispäässä ei ollut opastinta, vaan siellä oli liikennepaikkamerkki 2. | ||||
|
02.11.2011 18:46 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin 1.-2.10.1994 Matkaselän ja Petrozavodsk Pass (Petroskoi matkustaja-asema) välillä tämä tapahtui. | ||||
|
19.10.2011 14:06 | Teppo Niemi | ||
| Tai on tullut . kaapelikanavan lankutus viittaisi kylläkin siihen, että Juhan kysymykseen vastaus olisi ei. Mutta raideväliä lienee tasoitettu esim huoltokuljettajien liikkumisen helpottamiseksi. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki 2011 |
19.10.2011 12:37 | Teppo Niemi | ||
| Mutta jottei asia menisi liian yksinkertaiseksi, on kytkintä käytetty myös muualla, esin Kirunan malmiliikenteessä. | ||||
|
18.10.2011 13:33 | Teppo Niemi | ||
| Itselleni tulee mieleen rullavunurata, jollainen oli esim Perniössä. Eli kiskoilla kulkee rullavaunu, josta on helppo lastata tavaraa junan konduktöörivaunuun. vrt. https://vaunut.org/kuva/34353 | ||||
|
04.10.2011 10:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja Karille ja muillekin, joita asia kiinnostaa löytyy lisätietoja: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_8_sillat.pdf kohdassa 8.2.4.3 sekä liittestä 4 Jyrki kertoikin yllä jo suojakiskojen tarkoituksen. |
||||
|
03.10.2011 16:58 | Teppo Niemi | ||
| Videoklipin keulalla olevan veturin pyörästö on minusta 1D. Silloin se ei olisi S-sarjaa. Eli nyt (venäjän kielen taitoisia) kaivataan tutkimaan Suurta Isänmallisesta Veturikirjaa 1845-55. Eiköhän sieltä vastaus löydy, minkä sarjan kone on kyseessä. | ||||
|
|
03.10.2011 14:04 | Teppo Niemi | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/34359 on neuvostoliittolainen kauttakulkujuna reitillä Vainikkala raja - Kauklahti Vuokra-alueen raja. Käsittääkseni Porkkalan liikenteessä ei käytetty sotasaaliiksi saatuja saksalaisia sotavetureita. |
||||
|
21.09.2011 16:49 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikein,. Ja sähköputki kertoo numerosarjan olevan 22371 - 22380, teli A11 rajaa vielä useamman vaunun pois. | ||||
|
|
21.09.2011 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Todennäköisesti kyseisen vaunun sarja ei ole Ei, vaan mikä? Vaunutietäjät esiin! | ||||
|
13.09.2011 15:55 | Teppo Niemi | ||
| Junassahan on myös EFit -vaunu, eli kyseessä lienee Seinäjoki - Vaasa - Jyväskylä liikenteessä olleen EFi:n vaihto. | ||||
|
13.09.2011 15:52 | Teppo Niemi | ||
| Eikös parittomat junat menneet Jyväskylästä Vaasaan? Näin ainakin muistelen. | ||||
|
02.09.2011 11:08 | Teppo Niemi | ||
| Hetkinen... Onkos 218-sarjan veturissa Saksan rautateiden (Länsi-Saksan) 150 vuotis-logo? | ||||
|
01.09.2011 16:25 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkkinä Lajusen Topin kommenttiin: https://vaunut.org/kuva/14632?t=raiteensulku&tag0=17%7CRautatieinfra%7CTurvalaite | ||||
|
31.08.2011 07:40 | Teppo Niemi | ||
| 1980-luvulla evp veturinkuljettaja ErsaloRiihimäeltä teki tähän uuden aluskehyksen, jossa yhteydessä akselivälikin pidentyi hieman. Myöhemmin tähän koriin lisättiin vielä ikkunat oviin. Eli tässä ei ole leveäraiteisesta kuin kori, moottori ja voimansiirtolaitteet. Leveäraiteisissa versiossa ollut kääntölaitetta ei kapearaideversioon asennettu. |
||||
|
30.08.2011 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Onnettomuudessa kuollut oli 'oman kylän' miehiä ja hänen vieressään istunut, onnettomuudessa loukkaantunut oli rajanaapuri. | ||||
|
29.08.2011 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Jimi voisi hieman perustella väitettään. En oikein usko tuota, ilman kunnollisía perusteluita. | ||||
|
26.08.2011 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni niitä ei 1980-luvulla ollut yhdessäkään Dm8 junassa. | ||||
|
26.08.2011 14:26 | Teppo Niemi | ||
| Itse laittaisin ovien muutostyön ajankohdaksi peräti vuoden 1979 kevään. Ja aikaisemmin oli yksi vaunu koevaununa. Sen napit poikkesivat vielä 1980-luvun alun muista Dm8-junasta. Koevaunussa kun ne olivat Dm9 mallia, muissa Dm8-junissa taas Sm1-2 mallia. | ||||
|
26.08.2011 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Tenderin laatta ei ole alkuperäinen. Jos se olisi, niin sarjamerkinnän pitäisi olla K5. | ||||
|
23.08.2011 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä on tosiaankin Kolhon ratapihan pohjoispäässä sijaitsevan ratasillan vieressä, sen itäpuolella sijaitseva siltajänne. Sen paikallle aluksi asennettu jänne oli alkuaan toinen hitsaamalla koottu levyjänne Valtion Rautateillä. Myöhemmin sivu- ja pääraiteiden siltajänteet vaihdettiin keskenään. Kosken sillan käytöstä kertoopi kuvan https://vaunut.org/kuva/70013 kuvateksti. Ja tuleehan niitä vanhoja ratasiloja lisää mieleen Oulu, Oulujoki (kuva https://vaunut.org/kuva/65263 ja https://vaunut.org/kuva/64286 ), Tammisaari Pohjanpitäjän lahden silta (https://vaunut.org/kuva/18818 (taustalla)) , Ruukissa Siikajoen silta (https://vaunut.org/kuva/25173 , https://vaunut.org/kuva/25178 ), |
||||
|
|
23.08.2011 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Kolho: Entinen pääraiteen siltajänne jatkoi palveluaan ensin sivuraiteen siltana ja sen jälkeen nykyselle Finforestin Kolhon kyllästämölle johtavan tien siltana. (Ja eikös Hakkarin sillat ole kevyenliikenteen väylänä.) Mites on Siitaman ja Kivilouhimon välisellä tiellä oleva holvisilta? Ja olikos Kauttualla yhdistetty rautatie- ja maantiesilta, jolta rautatieliikenne on päättynyt. Mitenkäs entisen Kosken aseman luona oleva vanha silta? Jokeri-bussilinjallahan niin Vantaanjoen ja Lahdenväylän sillat ovat tällä hetkellä yhdistettyjä siltoja, sillä metron huoltoliikenne kulkee vielä niiden siltojen kautta. | ||||
|
09.08.2011 17:08 | Teppo Niemi | ||
| Samasta tapahtumasta on muitakin kuvia: https://vaunut.org/kuva/46940 ,, https://vaunut.org/kuva/46943 , https://vaunut.org/kuva/46938 , https://vaunut.org/kuva/5060 ja https://vaunut.org/kuva/5059 | ||||
|
09.08.2011 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja Y-junathan pysähtyivät Pasila, Kauniainen ja Kauniaisten ja Kirkkonummen välillä kaikilla liikennepaikoilla joko aina tai tarvittaessa. | ||||
|
09.08.2011 17:01 | Teppo Niemi | ||
| Pohjoisesta etelään. | ||||
|
09.08.2011 12:51 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin siellä on ollut 750 mm raideverkko. Jopa kaksi raideristeystä (90 astetta) leveäraiteisten raiteiden (1524 mm) kanssa. | ||||
|
08.08.2011 15:09 | Teppo Niemi | ||
| Näinhän ne nostotkin silloin aikanaan meni. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/70913 nostotunkit ovat juuri niiden pienten rullavaunujen päällä. Ja kevyempiä vaunuja nostettiin kiskoille 'vippitunkilla', joka 'kaatui' ja 'kaatuessaan' siirsi vaunua sivusunnassa ja usein kiskoillekin. | ||||
|
|
08.08.2011 09:55 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin 1980-luvulla tunkkipalkin päälle laitettiin tunkken alle pienet rullavaunut, joita sitten siirrettiin sivusuunnassa hydraulisylinterillä, jonka isku oli noin puolen metrin luokkaa. Välillä piti laske alas tuennan varaan, jotta palkkia sai siirrettyä. Nykykalustosta ei minilla ole havaintoa, sillä viimeisestä 'nostosta' on kulunut aikaa jo neljännesvuosisata.... | ||||
|
05.08.2011 09:09 | Teppo Niemi | ||
| Luin eilen historiikista vuoden 1918 siltatuhoja käsitellen jutun. Sen mukaan Venäjän / Neuvostoliiton puoleinen maatuki tuhoutui täysin ja välipilari vaurioitui hieman. Silta uusittiin 1920-luvun puolivälissä VR:n toimesta Llokakuun radan maksaessa siltaremontista puolet. Eli kuvan maatuet ovat peräisin sillan uusimisen ajoilta. | ||||
|
|
04.08.2011 13:33 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautateiden 75 vuotishistoriikista Valtionrautatiet 1912 -1937 muistan lukeneeni, että silta oli ennen vuotta 1918 kaksiraiteinen. Vuoden 1918 silta räjäytettiin. Olisiko maatuet peräin tästä tuhotusta sillasta? | ||||
|
03.08.2011 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan nyt kuitenkin niin, että kyseinen sähköradan merkki olisi kopiotu meille Saksasta? Vai olisiko se sittenkin kopioitu Neuvostoliitosta? Taitaapi saman tyyppinen merkki olla käytössä myös useissa muissa maissa sähköistetyllä rataverkolla. | ||||
|
|
03.08.2011 14:52 | Teppo Niemi | ||
| Itsekin kuvannut likimain samoihin aikoihin kuin Kimmo ja likimain samoilta sijoilta. Silloin sattui peräti kaksi tälläista runkoa samoilta Olivat silloin vierekkäisillä raiteilla. Olin silloin 'kiertomatkalla' Berlinin uloimmalla kehäradalla. Iltapäivällä kun palasin uudelleen, oli vain ilmeisesti samainen runko enää paikalla. | ||||
|
03.08.2011 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni 233:ssa on uudet Catepillarin moottorit ja 234:ssä on uudet Kolumnan moottorit | ||||
|
01.08.2011 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi puutavaranippuja autosta rautatievaunuihin. Ja eikös Saarijärvellä ollut jotakin konepajateollisuutta? Todennäköisesti myös sen tuotteita. | ||||
|
20.07.2011 15:06 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Lahdessa oleva kolmioraide mahdollista koko junan kääntämisen veturin ympäriajon sijaan? Etenkin kun 'pääteasemana' oli Salpausselkä ja varikon kohdalla molemmilla laitimmaisilla raiteilla seisoi muuta kalustoa. | ||||
|
15.07.2011 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Mitä tulee Paimion lakkauttamiseen, on otettava homioon juuri se, mitä kirjoitin edellisessä kohdassa. Vaikka Paimion henkilöliikenne ja tavaraliikenne on lakkautettu, liikennepaikka on jatkanut liikenteenhoidollisena liikennepaikkana. Käsittääkseni Paimiota ei milloinkaan ole kokonaan lakkautettu, vai mitenkäs sen Käskyleden (KL) tai Virallisten tiedotusten (VT) teksti menikään. Ja sitten asiaan liittyvä kysymys: Millä ajanjaksolla löytyy Olli julkaisusta Liikennepaikkojen välimatkat. Entä mitä Käskylehdet / Viralliset Tiedotukset kertovat muuta Ollista? | ||||
|
15.07.2011 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tämä on normaaliraiteinen. Itselläni oli pääsiäisenä 2010 tilaisuus matkustaa tällaisella täpötäydessä junassa Bullay(DB) ja Cochem(Mosel) välillä Dampfspektakel 2010-tapahtumaan liittyvä viimeinen 772 ajettava junavuoro, jolta vaunut jaaatkoivat kohti 'kotivarikkoaan'. Edellisenä päivänä kun tuli kuvattua se samainen juna tapahtuman aikaisella'yöpymispaikallaan' https://vaunut.org/kuva/62237. | ||||
|
|
15.07.2011 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Liikennepaikkahan on voinut toimia vielä senkin jälkeen 'liikenteenhoidollisena' liikennepaikkana, kuten junakohtaus- luvavankysymis- tai puolenvaihtopaikkana. Sensijaan kaupallisena liikennepaikkana toimiminen¨on päättyntyt tähän. Ja useinmiten se on merkinnyt myös liikennepaikan lakkauttamista. | ||||
|
14.07.2011 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Lahnus sijainnut aikoinaan juuri näillä main? Eli siihen aikaan kun Lahnuksella oli sivuraidevaihde ja lyhyt pussiraidekin. Mielikuva on, että raide jijaitsi siihen aikaan lähempänä Lepsämäjoentietä. | ||||
|
13.07.2011 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Yritetäänpä sitten puhdastam arvausta: Lentokonetehtaan raide Sääksjärveltä. | ||||
|
04.07.2011 15:42 | Teppo Niemi | ||
| Jos tutkitaan RATOA (ent. RAMO), niin RATO16 Väylät ja laiturit vuodelta 2009 kohta 16.5 matkustajalaiturit ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_16_vaylat_laiturit_web.pdf ) kertoo taulukossa 16.5:3 Lajusen Topin vastauksen olevan aivan oikein. Vaara-alueen leveys riippuu viereisen raiteen nopeudesta ja se on alle 60 km/h 0,5 m ja yli 120 km/h 1,5 m. | ||||
|
04.07.2011 13:42 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi esteenraivaaja olla 'Ersalon konepajan' tuotos. | ||||
|
01.07.2011 15:18 | Teppo Niemi | ||
| Lienee peruja aikaisemmilta ajoilta. Fo vaunuissa ainoastaan 1920-luvun alussa rakennetuissa viidessä vaunussa oli koroke: 22501 - 22505. Vaunut olivat varustettu junakeskusvalaistuksen laitteilla. | ||||
|
10.06.2011 14:14 | Teppo Niemi | ||
| Sorajuna F + M vaunuineenkin on päässyt kuvaan M- vaunuja näyttää olevan kolmea eri pituutta. Ja 100 paikkainen Ei vaunukin on päässyt kuvan | ||||
|
10.06.2011 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Tuukan kommenttiin 9.6.2011 21:47 liittyen: Vaikka puukoriset matkustajavaunut olivat ruskeita, joka mustui noesta yms johtuen lähes mustia. Tähän väritykseen on poikkeuksia: Postivaunut postin keltaisia, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunut vihreitä. Eikä normaali tavaravaunun värikään ollut musta. Lämmin- ja jäähdytysvaunut valkoisia. Ja näitä kikkia löytyi matkustajajunista. | ||||