Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.08.2009 14:09 | Teppo Niemi | ||
| Jounihan muistaa vaunun historian oikein. | ||||
|
04.08.2009 10:46 | Teppo Niemi | ||
| Asemahan on jäänyt 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa tehdyn oikaisun myötä sivuun radasta. Aikoinaan lastauslaiturille tuli pistoraide, mutta sekin on purettu tarpeettomana. | ||||
|
04.08.2009 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Ja ilmeisesti ainoa keino, joka puree tasoristeyskäyttäytymiseen Suomessa. | ||||
|
04.08.2009 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Mm. München Hbf S-bahnilla on käytössä kerrotunlainnen systeemi: Junasta poistutaan toiselle laiturille, ja toiselta laiturilta noustan junaan. | ||||
|
Kuvasarja: Turku 3.8.09 |
03.08.2009 16:28 | Teppo Niemi | ||
| Kuvat-välilehdelläkin kerrotaan sarjassa olevan 6 kuvaa: 6 kuvaa, viimeisin lisätty 03.08.2009 12:58. Ja kun menen katsomaan sarjaa, niin löydän vain 5 kuvaa: yhden Dv12 parista ja 4 kuvaa venäläisestä kalutosta. | ||||
|
03.08.2009 14:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja komea ristikkosilta vieressä. Liekö vanha rautatiesilta? | ||||
|
03.08.2009 13:41 | Teppo Niemi | ||
| Pienemmän vaunun sarjatunnukseksi tarjoaisin http://www.1520mm.com/r/w/covered.html perusteella 11-740, mutta toisesta en mene esittämään mitään arvauksia..... | ||||
|
03.08.2009 13:33 | Teppo Niemi | ||
| Ja vastaavanlainen jarrusylinterin sijoitus on ihan kotimaisessa Mas-sarjan sepelivaunussa. | ||||
|
03.08.2009 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Jaa, että kallista. Kaikki on suhteellista. VR oyn pikajunalla menopaluu maksaa 2 x 5,90 € eli 11,80 € ja linja-auton pikavuorolla 20,20 €. Vakiovuorolla ilmeisestikin 14,40 € - 16,20 € reitistä riippuen. | ||||
|
03.08.2009 10:53 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan päivänähän oli ilmeisestikin viimeisen kerran Riihimäen asematapahtuma. Eli veturi liittyi kyseiseen tapahtumaan ja oli siten vierailulla. Veturin 'kotivarikko' on Haapamäki. | ||||
|
31.07.2009 13:54 | Teppo Niemi | ||
| Saneerattoman Sm1-junan tunnistaa värityksestä, sivuovista, tuulettimien ritilöiden koteloista, penkeien muodosta ja materiaalista, ohjausvaunujen ikkunajärjestyksestä. Kuvia saneerattomista Sm1-junista löytyy esim: https://vaunut.org/kuva/54049 , https://vaunut.org/kuva/53545 , https://vaunut.org/kuva/53850 , https://vaunut.org/kuva/53850, https://vaunut.org/kuva/107 ja https://vaunut.org/kuva/100 | ||||
|
31.07.2009 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän Suomessakin on ollut lepovaunuja, mutta ne poistuivat jo 1970-luvun puolivälin tietämillä. Lepovaunuina käytettiin Eim-sarjan vaunuja (jotka olivat alunperin Ci sarjan I ja II luokan hyttipäivävaunuja). | ||||
|
27.07.2009 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Hurujen kotivarikko on ollut koko niiden käytön ajan Tampere. | ||||
|
24.07.2009 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitkä telit oikeanpuoleisimmassa vaunussa? Eipä ole juurikaan näkynut kuvia A3/A6 teleistä! | ||||
|
24.07.2009 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja tunnushan kertoo, että kyseessä on hankintaosaston raidenosturi numero 3 | ||||
|
21.07.2009 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi tarjota: Eikös keisarin vaunu 1860- ja 1870- lukujen vaihteesta ja eikös Helsingin Hämeenlinnan Rautatiellä ollut myös vaunu no 1?. Ja jos moottorivaunut otetaan mukaan, niin sitten löytyy vielä Ds1 numerolla 1. | ||||
|
|
20.07.2009 12:06 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eri aikoinahan on ollut vaunuja samalla numerolla. Mutta millä numerolla on ollut eniten eri vaunuja? Itse tarjoaisin A -sarjatunnuksen vaunuja numerolla 1. | ||||
|
20.07.2009 08:35 | Teppo Niemi | ||
| Myllymäen eteläinen tulosiipi on viettänyt eläkepäiviään Myllymäen veturitallin 13,25 m kääntölavan päällä aina 1990-luvun alkuvuosista lähtien. | ||||
|
16.07.2009 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi siinä olevan puskimen kiinityspulttien reijät. | ||||
|
15.07.2009 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Rata on kiskoitettu leveäraiteisen Kovjoki - Uusikaarlepyy radan penkalle. Likimain samalla linjauksella on 1900-luvun alussa ollut myös 600 mm raideleveyksinen yleiselle liikenteelle avattu yksityinen rata. | ||||
|
13.07.2009 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Liukulaakeroitu A7-teli. | ||||
|
09.07.2009 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Ei jarrusilta tee vaunusta yhtään sen vanhempaa. Sama koskee myös suomalaisia Gd-vaunuja, joita tehtiin sekä jarrusillalla että ilman. Uudenmista suomalaisista vaunuista voisi heittää esim. Silk-vaunut ( https://vaunut.org/kuva/7094 ), joissa myös on jarrusilta. | ||||
|
|
09.07.2009 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Suomessa näistä kummastakin käytetään tunnusta Vg. Mutta Neuvostoliitossa on todennäköisesti kummallakin tyypillä ollut oma tunnuksensa. Käytetäänhän nykyisimmin kaikista korkealaitaisista venäläisistä vaunuista tunnusta Vok, vaikka niillä on Venäjällä useita eri tunnuksia: http://www.1520mm.com/r/w/open.html . Ja jälkimmäinen vaunuhan on ollut samaa yhdysliikeentyyppiä, jotka suomalaisina vaunuina on tunnettu Gd (tai Gav) tyyppinä. |
||||
|
03.07.2009 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Vaikka meidän aikana ei ollut kuin kaksi palvelusajan pituutta, mutta sitten PE:ssä keksittiin, että tarvitaan vielä kolmaskin pituus. Joidenkin ryhmien (oliko se lääkintämiehet) palvelus piteni, joillakin se taas lyheni 330:stä 285 päivään. | ||||
|
03.07.2009 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Jaa, sen paljonko pistorasiasta saadaan riippuu sulakkeista. Rasiassa ilmoitettu luku ilmaisee suurimman sallitun virran rasian kautta. Yhtähyvin 32 A rasiasta voi saada vain 16 A, jos sulakkeet ja johdotus ei salli suurempia virtoja. Eikä myöskään 63 A rasia takaa, että sieltä saisi 63 A. Sulakekoot on standardisoitu, eikä standardi tunne 32 A tulppasulakkeita. Kahvasulakkeissa löytyy kylläkin myös 32 A sulakeet, samoin johdonsuojakytkimistä. | ||||
|
|
03.07.2009 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Jos tässä on 63 A pistorasiat, on se tarkoitettu sinisten vaunujen sähkönsyöttöön, 32 A pistorasiat taas veturien ja työkoneiden sekä virkatarvevaunujen kolmevaihesyöttöihin | ||||
|
02.07.2009 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Pikainen vilkaisu alustaan, kertoo sen alunperin kuuluneen O-sarjan avovaunulle. Telinä on K5-teli. Eli seurava sarja on ollut Pekan mainitsema, ellei Posti- ja Lennätinlaitoksen asunto- ja työvaunuja ole tehty myös O- vaunujen alustalle. Silloin sarjatunnuksena tulisi kysymykseen myöskin Tp. Mutta todennäköiseimmin vaunun sarjatunnus on ollut BT (tai XT) | ||||
|
30.06.2009 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Eikös maan vanhin sähköveturi löydy Forssasta, mutta mitkä ovat ikäjärjestysessä seuraavat? Leveäraiteisistahan vanhin lienee tosiaankin 3112, sillä sehän oi alunperin tehtaan protoveturi 3000. | ||||
|
29.06.2009 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös se sijainnut mahdollisimman kaukana ravintolavaunusta, eli 6-vaunussa (76XX). Ja siellä se sijaitsi lähellä ohjaamoa, (eli sijaitsi juuri junan vastakkaisessa päässä kuin bisness-luokan neuvottelusalonki sijaitsee) | ||||
|
26.06.2009 14:05 | Teppo Niemi | ||
| Halkokatos. | ||||
|
26.06.2009 12:27 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn Eliakseen. Eli Kirkniemestä, Lohjan Kalkkitehtaalle johtavalla tehdasraiteen tasoristeyksessä. | ||||
|
26.06.2009 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko Kirkniemi? Ainakin mekaanisten johtojen määrä sopisi Kirkniemeen. | ||||
|
26.06.2009 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyseinen siltahan on maantie 110 (siis vanhan Helsinki - Turku valtatien) ylitävä silta Lohjan (Mujala) ja (Hiidenmäki) Nummela välillä. | ||||
|
24.06.2009 17:07 | Teppo Niemi | ||
| Jarkon kysymykseen on todennäköinen vastaus, että ei ole edes virkatarvevaununakaan. Porvoossa oli jossakin vaiheessa yksi virkatarvevaunu, joka on ollut CEi-vaunu | ||||
|
|
24.06.2009 16:01 | Teppo Niemi | ||
| Tunnisteeksi on valittu ensimmäinen tarjokas eli CEi, vaikka käyttöliittymän tekijät ovat toivoneet, että olisi valittu vaunun sarjatunnus eli Ei. | ||||
|
24.06.2009 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Siis mitä??? Nyt en ymmärrä, sekoitetaanko siltoja keskenään. Olisi kiva kuulla, mitän Hämeenlinnalaiset oikein tarkoittavat. Onkohan taas niin kuin eräs edesmennyt veturinkuljettaja totesi: Asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. | ||||
|
22.06.2009 10:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitä Mäkisen kommentti tuo mieleen: Erään harrastajan mestarilaukauksen 1990-luvun alussa Berlin-Wannseen ja Griebnitzseen välillä: Kuva sammaa raidetta vastaantulevasta pikajunasta hieman ennen kuin junat törmäsivät toisiinsa. | ||||
|
17.06.2009 12:59 | Teppo Niemi | ||
| Sinisiä vaunuja, kilvitetty Helsinkiin käyttämällä Helsinki - Rovaniemi yöjunan kilpiä, lisäksi myyntinumerokin viitannee yöjunaan.... | ||||
|
12.06.2009 12:14 | Teppo Niemi | ||
| Ja eilinen Tolstoi (P31) oli todella komea juna ensimmäisenä olleineen sinisine vaunuineen. Mutta kyllä tuntui juna painavan yhdelle Sr1-veturille. | ||||
|
10.06.2009 15:04 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko se viimevuotinen RMJ:n juna Porista? Eil-vaunut sopisivat siihe´n paremmin kuin omat havainnot aikaisemmista Jazz-junista. | ||||
|
|
10.06.2009 13:23 | Teppo Niemi | ||
| Johan Niila myrkyn lykkäs. Sr2-vetoinen juna on menossa Helsingistä pois päin, eli kasvavien kilometrien suuntaan. Sitten täytyypi tutkia sähköratarakenteita, niin toisen raiteen paluujohdottomuus rajaa pois kaksiraiteiset radat. Ja jos Niila oikein hämää niin H-junatyypin juna on Sr2-vetoinen ja pikajuna on Sr1 vetoinen. Ja sitten voidaan yrittää arvailla: Sr2 vetoinen juna on matkalla Poriin ja Sr1 vetoinen juna matkalla Helsinkiin. | ||||
|
02.06.2009 16:57 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös Loviisa - Wesijärvi radalla ollut käytössä samanlaiset kytkimet ja kääntölavat niin Niemessä kuin myöskin Loviisassa. Ja eikös siellä höyryveturit käännetty? Mitenkäs siellä voitiin sitten toimia näiden kytkinten kanssa? | ||||
|
02.06.2009 12:30 | Teppo Niemi | ||
| Ja olihan aikoimaan mys Ci-vaunuista tehtyjä Eims vaunuja. Sisäkuvan sellaisesta löytää Tapio Keräsen kuvateoksesta Rautatien arkea. | ||||
|
|
02.06.2009 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ja ennen Gbl / Gblk aikoja käytettiin Gb ja sitä hieman pienempää Gd vaunua. | ||||
|
29.05.2009 15:41 | Teppo Niemi | ||
| Seinäjoelle ajettiin Helsingistä suora taajamajuna perjantaisin (oliko lähtö klo 14.15?) ja paluu sunnuntaina. Enimmillään pysähdyspaikkoina lienivät Ylöjärvi, Parkano, Jalasjärvi ja Peräseinäjoki. Ja lisäksi Sm-kalustolla on ajettu matkustajajunia Raviradalle maatalousnäyttelyyn liittyen. Sm-kalustolla oli korvattu perjantain viimeiset vuorot, koska höyryveturille ja vaunuille piti saada huoltotauko ennen kutsuvierasjunia. | ||||
|
29.05.2009 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Sinänsä hauska yhteensattumus liittyen Mäkisen Jussin kommettiin: Molempien junien veturit potivat jonkinasteisia lämpöongelmia.... :( Ellen väärin muista, museolla päivän viimeisissä vuoroissa oli veturina 2TE116, Satakunnan suunnan juna pääsi onneksi perille kotivarikolleen. |
||||
|
29.05.2009 09:46 | Teppo Niemi | ||
| Ja aikataulukirjan A-osan kartasta vuodelta 1966 löytyy jo pieni pätkä K43 kiskoja. | ||||
|
28.05.2009 08:38 | Teppo Niemi | ||
| Tässä tapauksessa molemman merkit sijaitsevat samassa pylväässä, mutta esim sähköradalla vihreä liikenteen kilometrimerkki sijaitsee lähimmässä ajojohdinpylväässä, sen sijaan km-merkki, joka ilmaisee tarkan paikan sijaisee km alkukohdalla. Liikenteen kilometrimerkki ´helpottaa kuljettajan havainnointia ja arviointia tilapäisestä nopeusrajoituksesta, josta puuttuvat merkit ja baliisit.... | ||||
|
26.05.2009 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Nyt taidetaan kyllä panna sellaisia asioita RVI:n piikkiin, joihin RVI ei ole syylliinen. Raidesulun opastehan löytyy: http://www.finlex.fi/data/normit/32340-RVI_480_412_2008.pdf. Onkohan kilven tilaajalla käynyt lipsahdus, vai mistä nämä, myös muuallakin havaitut 'negatiivi'merkit johtuvat. Eikös Oikoradallakin sen rakentamisaikana tavttu seis-levy, jossa värit olivat ristissä. Ja RHK tietenkin maksaa merkkisulkeiset.... | ||||
|
22.05.2009 13:07 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa on myös toinenkin mahdollisuus (joskin teoreettinen): Junarunkojen höyrylämmitys. Ei ole vielä kulunut kymmentä vuotta siitä, kun olen kuvanut Saksassa matkustajaunia, jotka lämmitettiin höyryllä. | ||||
|
22.05.2009 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan kuvausajankohta oikein. ??.07.2009 näyttäisi olevan tulevaisuudessa eli noin parin kuukauden päästä. Ilmeisesti tietotekniikka tai näppihäiriö teki tehtävänsä.... | ||||