Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06.2009 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös se sijainnut mahdollisimman kaukana ravintolavaunusta, eli 6-vaunussa (76XX). Ja siellä se sijaitsi lähellä ohjaamoa, (eli sijaitsi juuri junan vastakkaisessa päässä kuin bisness-luokan neuvottelusalonki sijaitsee) | ||||
|
26.06.2009 14:05 | Teppo Niemi | ||
| Halkokatos. | ||||
|
26.06.2009 12:27 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn Eliakseen. Eli Kirkniemestä, Lohjan Kalkkitehtaalle johtavalla tehdasraiteen tasoristeyksessä. | ||||
|
26.06.2009 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko Kirkniemi? Ainakin mekaanisten johtojen määrä sopisi Kirkniemeen. | ||||
|
26.06.2009 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyseinen siltahan on maantie 110 (siis vanhan Helsinki - Turku valtatien) ylitävä silta Lohjan (Mujala) ja (Hiidenmäki) Nummela välillä. | ||||
|
24.06.2009 17:07 | Teppo Niemi | ||
| Jarkon kysymykseen on todennäköinen vastaus, että ei ole edes virkatarvevaununakaan. Porvoossa oli jossakin vaiheessa yksi virkatarvevaunu, joka on ollut CEi-vaunu | ||||
|
|
24.06.2009 16:01 | Teppo Niemi | ||
| Tunnisteeksi on valittu ensimmäinen tarjokas eli CEi, vaikka käyttöliittymän tekijät ovat toivoneet, että olisi valittu vaunun sarjatunnus eli Ei. | ||||
|
24.06.2009 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Siis mitä??? Nyt en ymmärrä, sekoitetaanko siltoja keskenään. Olisi kiva kuulla, mitän Hämeenlinnalaiset oikein tarkoittavat. Onkohan taas niin kuin eräs edesmennyt veturinkuljettaja totesi: Asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. | ||||
|
22.06.2009 10:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitä Mäkisen kommentti tuo mieleen: Erään harrastajan mestarilaukauksen 1990-luvun alussa Berlin-Wannseen ja Griebnitzseen välillä: Kuva sammaa raidetta vastaantulevasta pikajunasta hieman ennen kuin junat törmäsivät toisiinsa. | ||||
|
17.06.2009 12:59 | Teppo Niemi | ||
| Sinisiä vaunuja, kilvitetty Helsinkiin käyttämällä Helsinki - Rovaniemi yöjunan kilpiä, lisäksi myyntinumerokin viitannee yöjunaan.... | ||||
|
12.06.2009 12:14 | Teppo Niemi | ||
| Ja eilinen Tolstoi (P31) oli todella komea juna ensimmäisenä olleineen sinisine vaunuineen. Mutta kyllä tuntui juna painavan yhdelle Sr1-veturille. | ||||
|
10.06.2009 15:04 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko se viimevuotinen RMJ:n juna Porista? Eil-vaunut sopisivat siihe´n paremmin kuin omat havainnot aikaisemmista Jazz-junista. | ||||
|
|
10.06.2009 13:23 | Teppo Niemi | ||
| Johan Niila myrkyn lykkäs. Sr2-vetoinen juna on menossa Helsingistä pois päin, eli kasvavien kilometrien suuntaan. Sitten täytyypi tutkia sähköratarakenteita, niin toisen raiteen paluujohdottomuus rajaa pois kaksiraiteiset radat. Ja jos Niila oikein hämää niin H-junatyypin juna on Sr2-vetoinen ja pikajuna on Sr1 vetoinen. Ja sitten voidaan yrittää arvailla: Sr2 vetoinen juna on matkalla Poriin ja Sr1 vetoinen juna matkalla Helsinkiin. | ||||
|
02.06.2009 16:57 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös Loviisa - Wesijärvi radalla ollut käytössä samanlaiset kytkimet ja kääntölavat niin Niemessä kuin myöskin Loviisassa. Ja eikös siellä höyryveturit käännetty? Mitenkäs siellä voitiin sitten toimia näiden kytkinten kanssa? | ||||
|
02.06.2009 12:30 | Teppo Niemi | ||
| Ja olihan aikoimaan mys Ci-vaunuista tehtyjä Eims vaunuja. Sisäkuvan sellaisesta löytää Tapio Keräsen kuvateoksesta Rautatien arkea. | ||||
|
|
02.06.2009 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ja ennen Gbl / Gblk aikoja käytettiin Gb ja sitä hieman pienempää Gd vaunua. | ||||
|
29.05.2009 15:41 | Teppo Niemi | ||
| Seinäjoelle ajettiin Helsingistä suora taajamajuna perjantaisin (oliko lähtö klo 14.15?) ja paluu sunnuntaina. Enimmillään pysähdyspaikkoina lienivät Ylöjärvi, Parkano, Jalasjärvi ja Peräseinäjoki. Ja lisäksi Sm-kalustolla on ajettu matkustajajunia Raviradalle maatalousnäyttelyyn liittyen. Sm-kalustolla oli korvattu perjantain viimeiset vuorot, koska höyryveturille ja vaunuille piti saada huoltotauko ennen kutsuvierasjunia. | ||||
|
29.05.2009 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Sinänsä hauska yhteensattumus liittyen Mäkisen Jussin kommettiin: Molempien junien veturit potivat jonkinasteisia lämpöongelmia.... :( Ellen väärin muista, museolla päivän viimeisissä vuoroissa oli veturina 2TE116, Satakunnan suunnan juna pääsi onneksi perille kotivarikolleen. |
||||
|
29.05.2009 09:46 | Teppo Niemi | ||
| Ja aikataulukirjan A-osan kartasta vuodelta 1966 löytyy jo pieni pätkä K43 kiskoja. | ||||
|
28.05.2009 08:38 | Teppo Niemi | ||
| Tässä tapauksessa molemman merkit sijaitsevat samassa pylväässä, mutta esim sähköradalla vihreä liikenteen kilometrimerkki sijaitsee lähimmässä ajojohdinpylväässä, sen sijaan km-merkki, joka ilmaisee tarkan paikan sijaisee km alkukohdalla. Liikenteen kilometrimerkki ´helpottaa kuljettajan havainnointia ja arviointia tilapäisestä nopeusrajoituksesta, josta puuttuvat merkit ja baliisit.... | ||||
|
26.05.2009 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Nyt taidetaan kyllä panna sellaisia asioita RVI:n piikkiin, joihin RVI ei ole syylliinen. Raidesulun opastehan löytyy: http://www.finlex.fi/data/normit/32340-RVI_480_412_2008.pdf. Onkohan kilven tilaajalla käynyt lipsahdus, vai mistä nämä, myös muuallakin havaitut 'negatiivi'merkit johtuvat. Eikös Oikoradallakin sen rakentamisaikana tavttu seis-levy, jossa värit olivat ristissä. Ja RHK tietenkin maksaa merkkisulkeiset.... | ||||
|
22.05.2009 13:07 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa on myös toinenkin mahdollisuus (joskin teoreettinen): Junarunkojen höyrylämmitys. Ei ole vielä kulunut kymmentä vuotta siitä, kun olen kuvanut Saksassa matkustajaunia, jotka lämmitettiin höyryllä. | ||||
|
22.05.2009 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan kuvausajankohta oikein. ??.07.2009 näyttäisi olevan tulevaisuudessa eli noin parin kuukauden päästä. Ilmeisesti tietotekniikka tai näppihäiriö teki tehtävänsä.... | ||||
|
19.05.2009 11:42 | Teppo Niemi | ||
| Alun alkaen teräsvaunujen numeroinnissa ikkuna- ja käytäväpaikkojen numerot vaihtuivat sen mukaan, miten päin penkki oli. Eli sama numero säilyi silloin samalla istuimella ja oli istuimen keskikohdassa. 1970-luvulle tultaessa numerointi vaihdettiin siten, että ikkunapaikalla oli aina sama numero, oli penkki piten päin tahansa. | ||||
|
19.05.2009 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Muutama vuosi sitten Pienoisrautatiekerho ry teki retken metrovarikolle, ja siellä varikkoa esitellyt metron johtaja kertoi, että vaikka maantiekuljetus vaati hieman remonttia, niin jo koesaneerauksen kuljetukset maanteitse olivat rautatierahtia edullisempi, vaikka remontin hintakin huomioitaisiin. | ||||
|
18.05.2009 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että olisi Hv1 ja tätä tenderiä käytettiin varaosalähteenä Hv1 555 tenderille. | ||||
|
18.05.2009 07:49 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan suunitteilla jotain liikennettä Virtojen suuntaan, vai onko jo ollutkin, kun seis-levy on siirtynyt kiskojen välistä muualle. Vai liittyykö tämä STPU:n pumppuresiinakisaan.... | ||||
|
22.04.2009 12:53 | Teppo Niemi | ||
| Huutokoski - Savonlinna - Parikkala ratahan oli A-raluokan rataa, eli kiskotettu K30 (-K33) kiskoilla. Vuoden 1966 aikataulukirjan A-osan mukaan Dm8 junat saivat liikennöidä seuraavilla K30-K33 kiskopainoisilla sora-alustaislla radoilla: Turun satama - Toijala, Imatra - Parikkala ja Parikkala - Savonlinna. Nyt kun olis korjauslehdet, sekä vuoden 1969 JTT korjauslehtineen voisi jatkaa tutkiskelua.... |
||||
|
20.04.2009 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Johan myrkyn lykkäsit. Ai kun näkis, onko toisella puolellakin lennätinlinja. Junahan on menossa Helsingistä poispäin ja ensimmäisen vaunun kohdalla näyttäisi olevan opastin (pää- vaiko esiopastin?) vastakkaiseen suuntaan kulkeville junille. Veikkaanpa kuitenkin Savon rataa Pieksämäen ja Kuopion väliltä. | ||||
|
17.04.2009 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Porkkanan suunnankääntöön oli oma niksisnä. Eli mäessä suuntaa käännettäessä sai olla tarkkana, ettei juna karannut alamäen suuntaan. Ensin kierrokset ylös 1. portaalla, sittetn suuntakahva nollaan ja kun kierrokset putoavat, niin toiseen suuntaan. Ja jotta 1. portaalla sai kierrokset nousemaan, piti jarrukahva saada irroitus- (ajo-) asentoon. Jos yritit kääntää tyhjäkäynnillä, se tiesi kuskille tai koneapulaiselle takuulla liikuntaa.... | ||||
|
09.04.2009 12:59 | Teppo Niemi | ||
| Jos oiken muistelen, niin olikos se niin, että Sveitsissä loppuopasteena oli vain yksi punainen valo. | ||||
|
08.04.2009 10:53 | Teppo Niemi | ||
| ainakin lennätinlinjan ja sivuraiteen sijainti tukevat Siikamäkeä. Samoin kuvan https://vaunut.org/kuva/15988 lennätinlinjan johtimien luku. | ||||
|
06.04.2009 18:38 | Teppo Niemi | ||
| Anton: Sisälukutaitoa kaivataan. Aikonaan paikkatiedot, jos HALUTTIIN varata paikka oli ostettava erikseen. Paikkalippu (vrt nykyinen junamaksu) maksoi 5,00 mk (FIM), ja itse matka maksoi 128,00 mk (FIM). | ||||
|
06.04.2009 10:16 | Teppo Niemi | ||
| Ja ne katoavat Seinäjoki - Vaasa radan sähköistyksen myötä, jos LVM:n suunnitelmat toteutuvat. Samalla Jyväskylä - Seinäjoki junaparien määrä vähenee arkisin kolmesta kahteen. Ja kaikki junat ajettaisiin Dm12-kalustolla | ||||
|
02.04.2009 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Paljon on tosiaankin tuttua, mutta kun minä muistan Leppävaaran ennen alikulkutunnelia, eli aikaan jolloin Leppävaarassakin oli läpiajettava neljäs raide. Se oli kuormausraide, raidesulut molemmissa päissä. Itäpään vaihde olisi juuri ja juuri kuvassa. Ja usein Pitäjänmäen Otso eli Tve1 kävi tuomassa lautalastissa olevan avovaunun purettavaksi tai hakemassa tyhjän vaunun pois. | ||||
|
01.04.2009 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Mutta mitkä olivatkaan Kristiinankaupungin kilometrit? Vastaus 529+616, eipä sovi siis sinnekkään. Mitäs kautta kulkikaan aikoinaan kilometrit Parikkallan ennen Simpele - Parikkala rataa?. Siis Tarjotaanpa Parikkala - Tiviä. | ||||
|
27.03.2009 13:55 | Teppo Niemi | ||
| Muistikuvani on, että osa sillasta (eli suoraan KehäI länteen menevät kaistat) on peräisin 1960-luvulta. Äärimmäiset sillat ovat uusinpia ja tehdyt viimeisimmän tien parannuksen yhteydessä. | ||||
|
27.03.2009 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja verrokki 20 vuoden päästä samalta laiturilta: https://vaunut.org/kuva/55297 | ||||
|
|
27.03.2009 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja yksi verrokki noin 150 m lännepään vastaavalta laiturilta otettuna: https://vaunut.org/kuva/4390 | ||||
|
24.03.2009 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Onhan järjestelyjunien konduktöörivaununa käytetty F, Fo, ja Fh vaunujen lisäksi myös postivaunuja ja matkustajavaunujakin (Ei, Eis, Eik, ...) | ||||
|
19.03.2009 15:55 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/42056 ilmestyminen satunnaiskuvaksi antaa heti syyn korjata edellistä kommettia: " mennään vakinaisissa junissa käyttöihin: Vakikierrot (siis vaunujärjestyksen mukaiset, vähintään kerran viikossa) taisi poistua syksyllä 1989" pitäisi ilmeisestikin olla: ... mennään vakinaisissa junissa käyttöihin: Vakikierrot (siis vaunujärjestyksen mukaiset, vähintään kerran viikossa) taisi poistua vuodenvaihteen 1989/1990 tienoilla. | ||||
|
|
19.03.2009 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Eli jos mennään vakinaisissa junissa käyttöihin: Vakikierrot (siis vaunujärjestyksen mukaiset, vähintään kerran viikossa) taisi poistua syksyllä 1989, mutta sitten löytyy käyttöjä vielä pikajunissakin lisävaunuina joululta 89 P41/42 ja pääsiäiseltä 1990 junassa P41. Ja sen jälkeen oli vielä lisä- ja varavaunuina mm. juuri Savonlinna - Parkikkala ja Pieksämäki - Joensuu välillä. Ja sitten pieni erikoisuus: Jyväskylä - Vaasa ja Jyväskylä - Tampere - Haapamäki: Niissähän oli kesällä 1993 lisävaunuina Haapamäen höyryveturipuiston ja Veturimuseoseura ry:n puuvaunuja 3 kpl juhannusliikenteen lisävaunuina (to-su). Tästä kiitos Haapamäen viimeisen asemapäälikön Mirkka Salmijärven ja Jyväskylän liikennealueen päälikön aktiivisuuden. Mutta tämä ei täytä Nymannin Mikon alkuperäisen kysymyksen ehtoja, vaikka täyttäneekin klo 10:50 kommentin mukaisen ehdon. |
||||
|
|
19.03.2009 11:41 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi kaivaa esille Suomen kulkuneuvot kesä 1996: Oliko siellä Höyryveturimatkojen aikataulu Helsinki - Toijala - Helsinki? Jos oli, niin silloinhan Nymannin Mikon ehto täyttyy kyseisen ajon osalta. Sehän oli VR:n juna, vaikka siinä kelpasivatkin vain Höyryveturimatkojen liput. | ||||
|
|
19.03.2009 10:36 | Teppo Niemi | ||
| Mitä ymmärretään kaupallisella ajolla? Jos siihen luetaan myös vuokraus muille tai esim. Riihimäen asematapahtuma, jossa vaunut olivat Hr1 1021 perässä, niin päästäneen. 1996 ne olivat käytössä ainakin Höyryveturimatkat 1009 oy:n junissa Helsigistä Toijalaan: https://vaunut.org/kuva/34121 . Ja 1997 Suolahden höyryfestareille myöskin 1009 perässä. Kuvan https://vaunut.org/kuva/496 perusteella sanoisin, että vuonna 2002. | ||||
|
18.03.2009 17:28 | Teppo Niemi | ||
| Näyttää kovin pienoisrautatiemäiseltä... | ||||
|
|
18.03.2009 17:24 | Teppo Niemi | ||
| Tietojeni mukaan vaunu on valmistunut 1947 ja muutettu Eims-vaunuksi 21514 vuonna 1988 | ||||
|
18.03.2009 17:21 | Teppo Niemi | ||
| Ei 22164 on valmistunut 1938 ja muutettu Oe autojenkuljetusvaunuksi vuonna 1970 | ||||
|
18.03.2009 15:29 | Teppo Niemi | ||
| Alkuperäinen numero 22328, valmistunut 17.10.1950, alunperin liukulaakeroidin A12 telein muutostyö 3.73-9.73 Turku, jolloin numeroksi 22653. | ||||
|
18.03.2009 13:10 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan vanhoja Jokioisten Rautatien aikaisia asettimia. Myöhemmin Jokioisten rautatielle tuli runsaasti benderin-mallin asettimia 1920-luvulla, samassa yhteydessä kun rataan vaihdettiin K22 kiskotus. | ||||
|
18.03.2009 12:52 | Teppo Niemi | ||
| Lavettivaunuista löytyy tietoa mm: https://vaunut.org/kuva/37720 ja https://vaunut.org/kuva/38277 Esimerkkinä kuljetuksista olkoon esin Finlayssonin kangasvaunu Tampere - Forssa - Tampere. | ||||
|
18.03.2009 12:48 | Teppo Niemi | ||
| Nyttäis olevan ilmeisestikin Kyröskoskelta peräisin. Ja sinne se on taas kulkeutunut Ruotsista Roslagsbanan pohjoisosalta, kuten iilmeisestikin kielisovituskin | ||||