1674-45961 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.03.2009 12:48 Teppo Niemi  
  Nyttäis olevan ilmeisestikin Kyröskoskelta peräisin. Ja sinne se on taas kulkeutunut Ruotsista Roslagsbanan pohjoisosalta, kuten iilmeisestikin kielisovituskin
kuva 16.03.2009 08:06 Teppo Niemi  
  Kyllä ne on romuna. Vertaa kommettiani 17.02.2006.
kuva 12.03.2009 09:25 Teppo Niemi  
  Mikkohan sai aikaan hieman muisteluita Helsingin ratapihasta: Sotatiet, Ensi Sota, Toinen Sota, Toritiet, Herrastori, Sarvet, Krematorio, taisipa olla jopa Harmilakin. Nyt niistä on enää muistot jäljellä
kuva 12.03.2009 08:09 Teppo Niemi  
  Ja tänä aamuna (12.3.09) ensimmäinen IC Turusta Helsinkiin ajettiin sinisellä kalustolla.
kuva 09.03.2009 14:24 Teppo Niemi  
  Mielestäni nämä kuin myös kytkintanko-veturit, jotka ovat peräisin entisestä DDR:stä ovat asiallisia vetureita. Ja ne ovat levinneet hyvin myös lännen puolelle.
kuva 09.03.2009 11:19 Teppo Niemi  
  Ja Naskalille tiedoksi: Kilon toisen asemarakennuksen osalta se pitänee kyllä paikkansakin. Mutta onko kelään kuvaa kyseisestä asemasta?
kuva 09.03.2009 11:00 Teppo Niemi  
  Rautatieviraston merkkejä koskevan päätöksen (diaari RVI/148/410/2009 http://www.finlex.fi/data/normit/34323-Radan_merkit,_16.2.2009.pdf sivulta 5 voisi saada vinkkejä Palinin Arin kysymykseen uusien merkkien ilmestymisestä Porvoon radalle.
kuva 09.03.2009 10:55 Teppo Niemi  
  Ja aikoinaan juuri ne filmin loppukuvat ovat nyttemmin muodostuneet mallinrakentajien aarrearkuksi. Eikä silti ole tullut kuvatuksi edes sitä surkeaa kuvaa Haapamäen Kirovin (se pisimpään käytössä ollut) suojavaunusta, joka oli muistaakseni entinen kaksiakseselinen autojenkuljetusvaunu. Nyt kun sai hankituksi Kirovin HO mallin, tarttis se myös suomalaistyyppisen puomivaunun. Mutta millainen se olisi....?
kuva 09.03.2009 08:45 Teppo Niemi  
  Raiteella 12 oleva juna lienee IRE- tai RE- juna Franken-Scchen-Experss Chemnizin, Zwckaun, Plauenin ja Hofin kautta Nürnbergiin. Lähes kaikki IRE:t ajavat lyhempää (mutta hitaanpaa reittiä Bayreuthin kautta RE:t taas Marktredwizin kautta. Kokonaisajoajassa ei juuri ole eroa kumpaa kautta metkustetaan. Itsekin tuli reissu helmikuussa tehtyö ja kuljettua kumpaakin näistä vaihtoehtoisista reiteistä. Ja aivan aseman vieressä, suoraan kadun toisella puolella on muuten pienoisrautatiekauppa. Harmi vain, että silloin iltapäivällä oli sen verran hämärää, eikä ylätasolla ollut mitään junaa, että olisin saanut otetuksi kuvan liikkeen näyteikkunasta taustalla asemalla oleva juna.
kuva 05.03.2009 15:04 Teppo Niemi  
  Ilarin ajatus ei ole outo lentoliikenteessä: AirBerlin tarjosi karttaa mainosten väliin helmikuun alussa Berlin - Nürnberg ja Nürnberg - Düsseldorf lennoilla. Siis tässäpä vinkki VR-konsernin palveluksessa oleville aloitelomakkeen täyttämiseen. Jos hyvin käy, niin siitä voi saada jopa pienen palkkion....
kuva 05.03.2009 15:01 Teppo Niemi  
  Jaa, taisipa olla eka kerta kun osui kohdalle. kaikki eivät mene tasan....
kuva 05.03.2009 09:07 Teppo Niemi  
  Yleensä niin käy, että kun on jokin tapaus, joka pitäisi seuraavia kertoja varten dokumentoida, niin silloin on niin kova kiire, ettei sitä tule siinä hetkellä tehtyä. Ja jälkikäteen tapaukseen liityviä kuvia (tai ruutukopioita) ei taas saa helpolla.
kuva 04.03.2009 09:35 Teppo Niemi  
  Olisikohan Expt:n hytti joutunut toimittamaan kond.hytin virkaa?
kuva 02.03.2009 10:41 Teppo Niemi  
  Lisäksi raidenäytöt, ja päätaulun infotiedot kertovat junan jaosta matkalla. Laiturin itäpään näyttö kertoo junan etupään menevän Marktredwizeen, takimmaisen mennessä Bayretiin. Samoin etupään kohdalla raidenäytössä lukee Marktredwiz ja takapään näytön (kohdallani) menevän Bayrettiin. Vastaavan jaon näyttö päätaulussa https://vaunut.org/kuva/54813?s=1 (klo 9.36 RE3513/RE3513)Läpikulkeville 'palapeli'-ICE-junien yhteydessä en nähnyt käytettävän tällaisia kylttejä, vain raidenäytöt kertovat asiaa. Sen sijaan taajamajunien (RE, IRE, RB) osalta näitä käytettiin. Mutta miten väliasemilla opastetaan palapelitaajiksien oikeisiin runkoihin, ei minulla ole havaintoja. Mutta kuten Lari kirjoitti, mailmalla on paljon esimerkkejä, jotka kannattaisi tuoda Suomeen. Yksi voisi olla esim. tarvittavan minimivaihtoajan ilmoittaminen aikatauluissa, toinen on palapelijunien osalta raidenäyttöjen hyödyntäminen (josta siis vinkkiä uusien hankintaan Ratahallintokeskukselle) ja kolmas poikkeustiedotus näytöillä. Ja kun katsotaan vielä päätaulua: 9.36 Müncheniin lähtevän junan lähtöraiteella 13 näyttäsi olevan myöhemmin lähtevä toinen runko, koska lähtöraiteeksi on merkitty 13a (kaikki raiteethan on jaettu 13a, 13, 13b), lisäksi junan sijainti merkitty sektoritunnuksin. Mahtaakohan samalla raiteella olla Mücheniin Treutligenin ja Ingolstadin kautta lähtevä juna?
kuva 27.02.2009 15:23 Teppo Niemi  
  Kyllä, saksalaisen sarjan 103 veturi 245. Eli saksalainen DB:n ja DR:n standardi 1970-luvulta lähtien on ollut zzz xxxx-y, jossa zzz on sarjatunnus, xxxx on veturin numero ko sarjassa ja y = tarkiste. Sajatunnus ja numero on merkitty vähintään kolmella numerolla. Sarjatunnuksen ensimmäinen numero kertoo tyypin (0 = höyry, 1 = sähkö (DDR:ssä dieselveturi), 2 = Dieselveturi (DDR:ssä sähköveturi), 3 = Pienveturi, 4 = Sähkömoottorijuna / -vaunu, 5 Akkumoottorivaunu, 6 = Dieselmoottorivaunu, 7 = kevyt moottorivaunu tai virkatarvevetoyksykkö, 8 = liitevaunu. 9 en jaksa muistaa.
kuva 27.02.2009 15:04 Teppo Niemi  
  Juuri se samainen numerohirviö. Ja näytti olevan Saksassa jo kohtuullisen yleinen, eli noin puolessa havaitsemastani vetokalustosta on saanut jo kyseisen numerohirviön. Henkilöliikennevetureissa merkintätapa näyyti olleen yleisempi kuin tavaraliikenneen vetureissa.
kuva 27.02.2009 12:47 Teppo Niemi  
  Tulipa kuva esille satunnaiskuvana. Tutkiskelin hieman vaunun rakennetta ja yritänpä vastailla kolme ja puoli vuotta vanhaan Juhan kysymykseen.
Laakeripesän ohjaimet (kuviorauta) vaunun summittainen pituus (n. 9 m) sekä sivupylväiden paikat viittaisivat, että vaunu on ollut aikoinaan H -sarjan avovaunu (sarjamerkki pelkkä H), numerosarjan ollessa jotain 6xxxxx. Olettamusta tukee myösklin se, ettei vaunussa ole jäykistysansasta aluskehyksen alapuolella. (Silloin vaunu olisi vahvistettu ja olisi kirjattu Hdk vaunuksi numerosarjaan 90xxxx. 1940-luvulla se olisi saanut sarjamerkikseen Hv.) Vasen pääty viittaa, että siihen olisi ollut asennettu joitakin työlaitteita (Pengeraurako?), eli se, ja kaiteet viittaa, että vaunu olisi olut lopuksi erikoistyövaunu Etv. Osastotunnuksena joko Rro tai Rto.
kuva 27.02.2009 11:19 Teppo Niemi  
  Mutta saneeraus on tehnyt kyllä hallaa äänimailmalle. Toisessahan on Catepillarin kone, toisessa taas Kolumna. Muistan Itsekin, kun 232 (tai 234) lähti Lyypekistä kiihdyttämään joko kohti Hampuria tai Putgardenia tai Rostocia kaukojunan keulilla.
kuva 27.02.2009 08:22 Teppo Niemi  
  EUn määräysten myötähän merkintöihin on tullut lisää rekistörointimaan kansallisusstunnus ja 'rautatien' tunnus. Täytyypi lisätä kuvasarjaan vielä yksi kuva tämän veturin merkinnöistä. Eihän aijemmin vaunujenkaan merkinnöissä ollut rekistöröintimaata vaan ainoastaan rautatien numero ja tunnus.
kuva 24.02.2009 14:59 Teppo Niemi  
  Ja numeron alleviivaus kertoo sen, ettei vaunua saanut käyttää SNTL:n alueelle suuntautuvassa yhdysliikenteessä.
kuva 24.02.2009 08:33 Teppo Niemi  
  Ja sitten vielä tulee korjausten siirot (olikohan se max 12 kk.) Korjausten siirtojahan oli runsaasti v.1987 viimeisesen puukorisista vaunuista kootun ruuhkajunan vaunuissa. Merkintäh tehtiin viimeisen korjausmerkinnän perään siirtokuukaudet ja siirtopaikka(esim 6.66 Kv + 8 kk Jns. Vaunun päädyn seuraavaan korjauksen merkintään tehtiin vastaava merkintä. Mutta sitten pientä pohdintaa koskien korjausmerkintöjä. Edellinen merkintätapahan oli suoritetuista korjauksista Täysk 4.48 Ol ja välikorjauksesta Välik 5.51 Kon. Pääddyn seuraavan korjausksen ajankohta oli merkitty: Korjattava 5.54. Mutta milloin merkintätapa on vaihtunut. Itselläni on vaunujen merkintöjä koskeva ohje vuodelta 1959, jossa on esitetty nämä uudemmat merkinnät. Muiden merkintöjen osalta siinä viitataan ohjeeseen VR/Kpt 16.10.58. Korjausmerkintöjen muutosajnkohta kun auttaa kuvien ajoituksessakin.
kuva 23.02.2009 10:38 Teppo Niemi  
  Eipä ihan Valtosen Timo osunut nappiin, mutta melken. Rantaradallahan Kauniasiten ratapihan länsipäästä Espoon ratapihan länsipäähän varustettiin puupylväin lukuunottamatta Tarvontien (Valtatie 1) sillan länsipuoleista n. 300 m osuutta 1). Tälle osuudellehan suunniteltiin oikaisua, jolla sn 90 (95) kaarteet olisi loivennettu. Myöhemmin oikaisusta kuitenkin luovuttiin. Nykyisin kaikki osuuden puupylväät on korvattu teräspylväin. Huomautus 1): Tällä osuudellahan sijaitsee ensimmäinen pylväsperustus, johon on muurattu sähköradan peruskirja.
kuva 23.02.2009 10:30 Teppo Niemi  
  Näin on, kuten Muurinen kirjoittaa. Päädyssä olisi merkintänä ennen välikorjausta 10.63 - 10.66. Ja nyt välikorjauksen jälkeen 10.63 ylimaalattuna ja jäljellä siis 10.66.
kuva 23.02.2009 08:31 Teppo Niemi  
  Joo Hesassa oli ongelmia S1 etummaisen yksikön kanssa. Se pääsi matkaan yli tunnin myöhässä vain yhdellä yksiköllä. Liikennetiedotteiden mukaan S1 kääntyi S8 Kiteellä.
kuva 19.02.2009 10:17 Teppo Niemi  
  Mutta entäs v. 1968 valmistunut Huopalahti - Ilmala (Haagan seisakkeen kautta) Nurmijärven tien sillan rakentamisen yhteydessä poistunut linjaus. Sähköistettyjen ratojen oikaisuja / ratasiirtoja voisi listata lisää enemmänkin, esimerkkinä käyköön Viiala, Pitäjänmäki.

Ja mitä tulee Niilan kommenttiin, niin voisi vielä lisätä myös Vehmainen, jossa kuten myös mainituissa Messukylä ja Suinula oli sähköistetty nyttemmin kadonneet puolenvaihdot. Sivuraiteita ei myöskään Vehmaisissa oltu sähköistetty.
kuva 19.02.2009 08:26 Teppo Niemi  
  Yrittääkö Pertti huijata? Ainakin VR:n nettisivujen kautta löytyvä Orivedellä lähtevien junien taulu http://www.vr.fi/heo/aika/asemakohtaiset_2008-12/orivesi.pdf kertoo, että Orivedellä pysähtyviä pendoja ovat ma-la S84 klo 8.27 ja ma-su S91 klo 18.32.
kuva 19.02.2009 08:04 Teppo Niemi  
  Kyllä tätä tiedettiin odottaa jo etukäteen. Jo lauantaiaamulta oli havainto veturista, ja myöhemmin hankitussa Lok-report lehdessä oli julkaistu muiden kiertojen yhteydessä myös Br103 kierto. Siis täysin vakikierron mukainen veturi kyseisessä junaparissa. Käyttöhän johtuu viime kesänä Kölnissä sattuneen IC3 junan suistumisen yhteydessä havaituista myös München Hbf - Berlin Hbf - Hamburg Hbf reittin ICT junia koskevasta pyöräkertavioista. Ennen matkaa tiesin vain, että 103 sarjaa on mukana ICT-kaluston korvauskierrossa yllämainitulla reitillä.
kuva 18.02.2009 16:08 Teppo Niemi  
  Aikataulukirjan A-osa (joka sisälsi ison osan myöhemmän JTT:n tiedoista) vuodelta 1965 kertoo, että Vr2 sarjan vetureita voitiin käyttää linjaliikenteesä Joensuun ja Herajärven välillä seuraavin ehdoin: 1) Vr2 veturien suurin sallittu nopeus K30 kiskoilla saa olla korkeintaan 40 km/h. 2) Niiden suurinsallittu junapaino määräytyy junapainotaulukon II sarakkeiden mukaisesti. 3) Ilmajarrulla varustettujen akselien tulee olla vähintään 40 % JT:n 113§ 2. kohdan taulukon mukaisesti.
kuva 18.02.2009 13:34 Teppo Niemi  
  Oikein päättelet ja ne ovat nimeltään suojakiskoja. Ratatekniset ohjeet 8 (sillat) http://www.rhk.fi/@Bin/1704862/RAMO%208%20Sillat.pdf mukaan suojakiskoja käytetään rautatiesilloilla estämään raiteilta suistunutta veturia tai vaunua
kulkeutumasta sillalta.
kuva 17.02.2009 13:46 Teppo Niemi  
  Nyt kyllä tuntuu, että Olli kirjoittelee omiaan. Jos puhe on vaunun 104260 päädyssä olevaa merkintää x.75 + Kv sopisi se seuraavan täyskorjauksen ajaksi ja epätäydelliseksi korjauksen siirron merkinnäksi. Vai olisiko Kouvolan vaunukorjaamo laskenut siirron korjausmerkintään. Jos täyskorjausväli on 6 v, niin tehdyt korjaukset ovat täyskorjaus 69 ja välikorjaus 72. Ja milloinkas vaunujen numeroihin tulikaan Suomessa tarkistenumerot? Väittäisin kuvan olevan mitä todennäköisimmin juuri vuodelta 72.
kuva 02.02.2009 17:01 Teppo Niemi  
  Itsekin olen pariin otteeseen asioinut Metsolahden asemalla. Kumpanakin kertana postikortteja postittamassa. Jotenkin muisrelen, että 1970-luvulla postin aukioloajat olivat 'hassut' johtuen ilmeisestikin junakohtauksista.
kuva 02.02.2009 12:58 Teppo Niemi  
  Eik han se, ei näy 1.lk merkkejä. Mutta Cik vaunuthan alennettiin Eik-vaunuiksi enne liikenteestä poistoa. Jos juna on vaunujärjestyksen mukainen, niin siinä pitäisi olla CEi vaunusta muutettu, alunperin Cik, 32 paikkainen Eik. Ja sellaiseen vaunun ikkunat täsmäävät.
kuva 02.02.2009 08:10 Teppo Niemi  
  Mutta heitetäänpä kysymys: Mikä on junan neljännen (eli ensimmäisen puukorisen vaunun sarja, ja paikkaluku?
kuva 28.01.2009 10:28 Teppo Niemi  
  Ei, vaan se, että näyttö on kuvattu IC 165 (aikataulun mukainen reitti Helsinki - Tampere) junan lähtiessä Helsingistä. Eli junan numero on oikein, mutta reitti ei täsmää.
kuva 31.12.2008 10:01 Teppo Niemi  
  Voisi ollakin. Joka tapauksessa kuvan oikeanpuoleinen linja on Valtionrautateiden ja vasemman puoleiset Posti- ja Lennätinlaitoksen. Lennätinlinjoista päätellen kuva on Riihimäen ja Pasilan väliltä. Eli juna on tulossa Helsinkiin. Miten lienee esim. Arolammen tienoo sopivan. Nyt kun olisi vertailutietoa (esim. maastokartta) 1930-luvun lopulta, voisi rajata paikkoja lisää. On muistettava, että peltoja (jotka nyt metsittyvät) on raivattu runsaasti sotien jälkeen. Eli missä nyt on peltoa, on 1930-luvulla voinut olla metsää.
kuva 30.12.2008 08:20 Teppo Niemi  
  Tässä oiva kuva Liliputin raiteentukemiskoneen mallin suomalaistajille.
kuva 30.12.2008 08:17 Teppo Niemi  
  Ainakin viimeinen sininen vaunu on ollut aikoinaan Pot vaunu (numerot 10011-10013). Eli nykyinen sarja Ems ja juna liittyy siis mitä todennäköisimmin sotilaskuljetusiin.
kuva 30.12.2008 08:15 Teppo Niemi  
  Tamperetta ja sen raidetta 4 tarjoaisin. Kuvaaja on seissyt raiteiden 2 ja 3 välilaiturilla.
kuva 30.12.2008 08:11 Teppo Niemi  
  Eikös Vuonislahden asema ole radan länsipuolella ja siis kilometrilukujen kasvusuuntaan katsottuna vasemmalla puolella. Eli rautatien lennätinlinja on Vuonislahdessa radan toisella puolella kuin asema.
kuva 30.12.2008 08:08 Teppo Niemi  
  Opastinkeskusteluun: Olisikohan kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/12022 opastimella oma osuutensa siihen, miksi kaksilamppuista kutsutaan yksivaloiseksi.
kuva 29.12.2008 16:59 Teppo Niemi  
  Ok on Lokakuun rautateiden tunnus. Nykyisin matkustajavaunujen numeron yläpuolella oleva kolmenumeroinen numerosarja kertoo omistajarautatien vastaavalla tavalla ( vertaa: https://vaunut.org/kuvasivu.php/1364 ). En vain löytänyt tähän hätään linkkiä numeroihin ja niitä vastaaviin rautateihin ja niiden lyhenteisiin.
kuva 29.12.2008 11:57 Teppo Niemi  
  Johan myrkyn lykkäs. Eipä taida paljoa tietoja löytyä mistään. Ehkäpä sota-arkiston sotasaaliskaluston luettelot voisivat avartaa asia. Kyseessä on lokakuun rautateiden neliakselinen matkustaja- (?)vaunu no 576
kuva 29.12.2008 11:10 Teppo Niemi  
  Jussille ja Anttonille: Kyllä se on mahdollista. Pirttilahti kaipaa projektiin lisää tekijöitä, eli ottakaa yhteyttä häneen ja osallistukaa aktiivisesti projektiin.
kuva 29.12.2008 11:08 Teppo Niemi  
  JPH:n ja JukkaH:n mainitsema porkkana on tätä junaa katsastamaan tulleen matkaneuvojan 'tuljainen'. En satu muistamaan nyt, oliko tuoja Siljamäki (Tpe) vaiko Haikola (Sk).
kuva 22.12.2008 15:54 Teppo Niemi  
  Saattaapi olla, Tka2 takakonesuojus on huomattavasti etummaista lyhyempi ja ne ovat matalia. Katsohan https://vaunut.org/kuvasivu.php/12171. Tka3:ssa ne ovat likinmain yhtäpitkiä.
kuva 22.12.2008 10:59 Teppo Niemi  
  Mutta torpedotuulettimien rivimäärästä ei voi päätellä yksin sitä, onko kyseessä makuuvaunujuna. Useissa kaasuvalaistuissa päivävaunuissa (poislukien 94 paikkaiset Ei vaunut 22601 - 22640) torpedotuulettimet olivat molemmin puolin keskellä sijaitsevaa kaasulamppujen ilmanvaihtimien riviä.

Ei 22601 - 22640 vaunuissahan torpedot ja kaasulamppujen ilmanvaihtimet olivat samassa rivissä. Vaunusarjasta, jossa torpedot olivat kahdessa rivissä käynee esimerkiksi kaasuvalistut Ek-vaunut ja sairasosastolla varustetut Ei-vaunut 22107-22116, jotka myöhemmin kuuluivat Eis sarjaan numero 22701 - 22710. Myös 100 paikkaiset kaasuvalaistuksella varustetut Ei-vaunut kuuluvat tähän ryhmään.
kuva 17.12.2008 07:59 Teppo Niemi  
  Mikäs vaunu se veturin takaa pilkistää?
kuva 10.12.2008 11:42 Teppo Niemi  
  Jotenkin muistelisin, että nämä olisi venäläistä valmistetta. Venäjällä (RZD) näiden sarjatunnus oli TE109. 1990-luvulla näiden uudelleen moottorointia suunniteltiin ja koekäytössä oli MAK, Catepillar ja Kolumna.
kuva 10.12.2008 09:18 Teppo Niemi  
  Olen onnustunut pariin otteeseen matkustamaan tälläisen vetämässä lyhyessä matkustajajunassa. Ensimmäinen tuttavuus oli Hannoverista Hamnin kautta kölniin menevässä RE junassa. Toinen kerta oli Bebrasta Erfurtiin menevässä RE-junassa. Kiihtyvyytä löytyi, saksalainen 'taskuaikataulu' ei tahtonut pysyä penkillä, kun myöhästymisiä pyriittiin saamaan kiinni kiihtyvyydellä.
kuva 05.12.2008 11:46 Teppo Niemi  
  Jotenkin muistelisin, että Helsingin ja Jyväskylän välinen makuuvaunuyhteys päättyi Jyväskylä - Jämsänkoski radan valmistumiseen.
Makuuvaunuliikenteen lisäksi myös ' suorat vaunut' ovat hävinneet kummasti. Enää ei siirrellä matkustajavaunuja junassta toiseen. ( Taitaapi ainoita olla Hki - Kaj - Roi vankivaunu Kajaanissa!). 'Palapelijunia' sentään jokunen löytyy, mutta nekin ovat vähissa.
kuva 03.12.2008 08:18 Teppo Niemi  
  Eikös Kilon Syöttöasema syöttänyt päärädan sähköistykseen saakka Helsinkiä. Sen jälkeen Helsingian aseman sähkönsyötöstä huolehti Oulunkylän syöttöasema. Pasilassa oli välikytkinasema (VK) ja se sijaitsi Suokadun sillan ja Pasilan ristikkosiltojen välissä. Ilmalan ratapihojen syötöstä vastasi silloin Kilon SA. Olisikohan VR:n 125 v. historiikissa kuvaa Kilon syöttöasemasta. Oulunkylän syöttöaseman jälkeen seuraava syöttöasema sijaitsi pääradalla vasta Palopuron ja Hyvinkään välissä. Nykyisin silloiset Pasilan ja Keravan välikytkinlaitokset on muutetttu syöttöasemiksi.

Ja mitä tulee Sm1-koevajokilpiin, niin muistaakseni niissä luki KOEAJO ja alhaallla Valmet Oy.
<<   >>