255-54167 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 22.05.2009 08:06 Teppo Niemi  
  Onkohan kuvausajankohta oikein. ??.07.2009 näyttäisi olevan tulevaisuudessa eli noin parin kuukauden päästä. Ilmeisesti tietotekniikka tai näppihäiriö teki tehtävänsä....
kuva 19.05.2009 11:42 Teppo Niemi  
  Alun alkaen teräsvaunujen numeroinnissa ikkuna- ja käytäväpaikkojen numerot vaihtuivat sen mukaan, miten päin penkki oli. Eli sama numero säilyi silloin samalla istuimella ja oli istuimen keskikohdassa. 1970-luvulle tultaessa numerointi vaihdettiin siten, että ikkunapaikalla oli aina sama numero, oli penkki piten päin tahansa.
kuva 19.05.2009 08:01 Teppo Niemi  
  Muutama vuosi sitten Pienoisrautatiekerho ry teki retken metrovarikolle, ja siellä varikkoa esitellyt metron johtaja kertoi, että vaikka maantiekuljetus vaati hieman remonttia, niin jo koesaneerauksen kuljetukset maanteitse olivat rautatierahtia edullisempi, vaikka remontin hintakin huomioitaisiin.
kuva 18.05.2009 07:53 Teppo Niemi  
  Jotenkin muistelisin, että olisi Hv1 ja tätä tenderiä käytettiin varaosalähteenä Hv1 555 tenderille.
kuva 18.05.2009 07:49 Teppo Niemi  
  Onkohan suunitteilla jotain liikennettä Virtojen suuntaan, vai onko jo ollutkin, kun seis-levy on siirtynyt kiskojen välistä muualle. Vai liittyykö tämä STPU:n pumppuresiinakisaan....
kuva 22.04.2009 12:53 Teppo Niemi  
  Huutokoski - Savonlinna - Parikkala ratahan oli A-raluokan rataa, eli kiskotettu K30 (-K33) kiskoilla. Vuoden 1966 aikataulukirjan A-osan mukaan Dm8 junat saivat liikennöidä seuraavilla K30-K33 kiskopainoisilla sora-alustaislla radoilla: Turun satama - Toijala, Imatra - Parikkala ja Parikkala - Savonlinna.
Nyt kun olis korjauslehdet, sekä vuoden 1969 JTT korjauslehtineen voisi jatkaa tutkiskelua....
kuva 20.04.2009 08:05 Teppo Niemi  
  Johan myrkyn lykkäsit. Ai kun näkis, onko toisella puolellakin lennätinlinja. Junahan on menossa Helsingistä poispäin ja ensimmäisen vaunun kohdalla näyttäisi olevan opastin (pää- vaiko esiopastin?) vastakkaiseen suuntaan kulkeville junille. Veikkaanpa kuitenkin Savon rataa Pieksämäen ja Kuopion väliltä.
kuva 17.04.2009 08:04 Teppo Niemi  
  Porkkanan suunnankääntöön oli oma niksisnä. Eli mäessä suuntaa käännettäessä sai olla tarkkana, ettei juna karannut alamäen suuntaan. Ensin kierrokset ylös 1. portaalla, sittetn suuntakahva nollaan ja kun kierrokset putoavat, niin toiseen suuntaan. Ja jotta 1. portaalla sai kierrokset nousemaan, piti jarrukahva saada irroitus- (ajo-) asentoon. Jos yritit kääntää tyhjäkäynnillä, se tiesi kuskille tai koneapulaiselle takuulla liikuntaa....
kuva 09.04.2009 12:59 Teppo Niemi  
  Jos oiken muistelen, niin olikos se niin, että Sveitsissä loppuopasteena oli vain yksi punainen valo.
kuva 08.04.2009 10:53 Teppo Niemi  
  ainakin lennätinlinjan ja sivuraiteen sijainti tukevat Siikamäkeä. Samoin kuvan https://vaunut.org/kuva/15988 lennätinlinjan johtimien luku.
kuva 06.04.2009 18:38 Teppo Niemi  
  Anton: Sisälukutaitoa kaivataan. Aikonaan paikkatiedot, jos HALUTTIIN varata paikka oli ostettava erikseen. Paikkalippu (vrt nykyinen junamaksu) maksoi 5,00 mk (FIM), ja itse matka maksoi 128,00 mk (FIM).
kuva 06.04.2009 10:16 Teppo Niemi  
  Ja ne katoavat Seinäjoki - Vaasa radan sähköistyksen myötä, jos LVM:n suunnitelmat toteutuvat. Samalla Jyväskylä - Seinäjoki junaparien määrä vähenee arkisin kolmesta kahteen. Ja kaikki junat ajettaisiin Dm12-kalustolla
kuva 02.04.2009 08:21 Teppo Niemi  
  Paljon on tosiaankin tuttua, mutta kun minä muistan Leppävaaran ennen alikulkutunnelia, eli aikaan jolloin Leppävaarassakin oli läpiajettava neljäs raide. Se oli kuormausraide, raidesulut molemmissa päissä. Itäpään vaihde olisi juuri ja juuri kuvassa. Ja usein Pitäjänmäen Otso eli Tve1 kävi tuomassa lautalastissa olevan avovaunun purettavaksi tai hakemassa tyhjän vaunun pois.
kuva 01.04.2009 08:31 Teppo Niemi  
  Mutta mitkä olivatkaan Kristiinankaupungin kilometrit? Vastaus 529+616, eipä sovi siis sinnekkään. Mitäs kautta kulkikaan aikoinaan kilometrit Parikkallan ennen Simpele - Parikkala rataa?. Siis Tarjotaanpa Parikkala - Tiviä.
kuva 27.03.2009 13:55 Teppo Niemi  
  Muistikuvani on, että osa sillasta (eli suoraan KehäI länteen menevät kaistat) on peräisin 1960-luvulta. Äärimmäiset sillat ovat uusinpia ja tehdyt viimeisimmän tien parannuksen yhteydessä.
kuva 27.03.2009 08:04 Teppo Niemi  
  Ja verrokki 20 vuoden päästä samalta laiturilta: https://vaunut.org/kuva/55297
kuva 27.03.2009 08:03 Teppo Niemi  
  Ja yksi verrokki noin 150 m lännepään vastaavalta laiturilta otettuna: https://vaunut.org/kuva/4390
kuva 24.03.2009 11:21 Teppo Niemi  
  Ei välttämättä. Onhan järjestelyjunien konduktöörivaununa käytetty F, Fo, ja Fh vaunujen lisäksi myös postivaunuja ja matkustajavaunujakin (Ei, Eis, Eik, ...)
kuva 19.03.2009 15:55 Teppo Niemi  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/42056 ilmestyminen satunnaiskuvaksi antaa heti syyn korjata edellistä kommettia: " mennään vakinaisissa junissa käyttöihin: Vakikierrot (siis vaunujärjestyksen mukaiset, vähintään kerran viikossa) taisi poistua syksyllä 1989" pitäisi ilmeisestikin olla: ... mennään vakinaisissa junissa käyttöihin: Vakikierrot (siis vaunujärjestyksen mukaiset, vähintään kerran viikossa) taisi poistua vuodenvaihteen 1989/1990 tienoilla.
kuva 19.03.2009 15:07 Teppo Niemi  
  Eli jos mennään vakinaisissa junissa käyttöihin:
Vakikierrot (siis vaunujärjestyksen mukaiset, vähintään kerran viikossa) taisi poistua syksyllä 1989, mutta sitten löytyy käyttöjä vielä pikajunissakin lisävaunuina joululta 89 P41/42 ja pääsiäiseltä 1990 junassa P41. Ja sen jälkeen oli vielä lisä- ja varavaunuina mm. juuri Savonlinna - Parkikkala ja Pieksämäki - Joensuu välillä. Ja sitten pieni erikoisuus: Jyväskylä - Vaasa ja Jyväskylä - Tampere - Haapamäki: Niissähän oli kesällä 1993 lisävaunuina Haapamäen höyryveturipuiston ja Veturimuseoseura ry:n puuvaunuja 3 kpl juhannusliikenteen lisävaunuina (to-su). Tästä kiitos Haapamäen viimeisen asemapäälikön Mirkka Salmijärven ja Jyväskylän liikennealueen päälikön aktiivisuuden. Mutta tämä ei täytä Nymannin Mikon alkuperäisen kysymyksen ehtoja, vaikka täyttäneekin klo 10:50 kommentin mukaisen ehdon.
kuva 19.03.2009 11:41 Teppo Niemi  
  Nyt pitäisi kaivaa esille Suomen kulkuneuvot kesä 1996: Oliko siellä Höyryveturimatkojen aikataulu Helsinki - Toijala - Helsinki? Jos oli, niin silloinhan Nymannin Mikon ehto täyttyy kyseisen ajon osalta. Sehän oli VR:n juna, vaikka siinä kelpasivatkin vain Höyryveturimatkojen liput.
kuva 19.03.2009 10:36 Teppo Niemi  
  Mitä ymmärretään kaupallisella ajolla? Jos siihen luetaan myös vuokraus muille tai esim. Riihimäen asematapahtuma, jossa vaunut olivat Hr1 1021 perässä, niin päästäneen. 1996 ne olivat käytössä ainakin Höyryveturimatkat 1009 oy:n junissa Helsigistä Toijalaan: https://vaunut.org/kuva/34121 . Ja 1997 Suolahden höyryfestareille myöskin 1009 perässä. Kuvan https://vaunut.org/kuva/496 perusteella sanoisin, että vuonna 2002.
kuva 18.03.2009 17:28 Teppo Niemi  
  Näyttää kovin pienoisrautatiemäiseltä...
kuva 18.03.2009 17:24 Teppo Niemi  
  Tietojeni mukaan vaunu on valmistunut 1947 ja muutettu Eims-vaunuksi 21514 vuonna 1988
kuva 18.03.2009 17:21 Teppo Niemi  
  Ei 22164 on valmistunut 1938 ja muutettu Oe autojenkuljetusvaunuksi vuonna 1970
kuva 18.03.2009 15:29 Teppo Niemi  
  Alkuperäinen numero 22328, valmistunut 17.10.1950, alunperin liukulaakeroidin A12 telein muutostyö 3.73-9.73 Turku, jolloin numeroksi 22653.
kuva 18.03.2009 13:10 Teppo Niemi  
  Näyttäisi olevan vanhoja Jokioisten Rautatien aikaisia asettimia. Myöhemmin Jokioisten rautatielle tuli runsaasti benderin-mallin asettimia 1920-luvulla, samassa yhteydessä kun rataan vaihdettiin K22 kiskotus.
kuva 18.03.2009 12:52 Teppo Niemi  
  Lavettivaunuista löytyy tietoa mm: https://vaunut.org/kuva/37720 ja https://vaunut.org/kuva/38277 Esimerkkinä kuljetuksista olkoon esin Finlayssonin kangasvaunu Tampere - Forssa - Tampere.
kuva 18.03.2009 12:48 Teppo Niemi  
  Nyttäis olevan ilmeisestikin Kyröskoskelta peräisin. Ja sinne se on taas kulkeutunut Ruotsista Roslagsbanan pohjoisosalta, kuten iilmeisestikin kielisovituskin
kuva 16.03.2009 08:06 Teppo Niemi  
  Kyllä ne on romuna. Vertaa kommettiani 17.02.2006.
kuva 12.03.2009 09:25 Teppo Niemi  
  Mikkohan sai aikaan hieman muisteluita Helsingin ratapihasta: Sotatiet, Ensi Sota, Toinen Sota, Toritiet, Herrastori, Sarvet, Krematorio, taisipa olla jopa Harmilakin. Nyt niistä on enää muistot jäljellä
kuva 12.03.2009 08:09 Teppo Niemi  
  Ja tänä aamuna (12.3.09) ensimmäinen IC Turusta Helsinkiin ajettiin sinisellä kalustolla.
kuva 09.03.2009 14:24 Teppo Niemi  
  Mielestäni nämä kuin myös kytkintanko-veturit, jotka ovat peräisin entisestä DDR:stä ovat asiallisia vetureita. Ja ne ovat levinneet hyvin myös lännen puolelle.
kuva 09.03.2009 11:19 Teppo Niemi  
  Ja Naskalille tiedoksi: Kilon toisen asemarakennuksen osalta se pitänee kyllä paikkansakin. Mutta onko kelään kuvaa kyseisestä asemasta?
kuva 09.03.2009 11:00 Teppo Niemi  
  Rautatieviraston merkkejä koskevan päätöksen (diaari RVI/148/410/2009 http://www.finlex.fi/data/normit/34323-Radan_merkit,_16.2.2009.pdf sivulta 5 voisi saada vinkkejä Palinin Arin kysymykseen uusien merkkien ilmestymisestä Porvoon radalle.
kuva 09.03.2009 10:55 Teppo Niemi  
  Ja aikoinaan juuri ne filmin loppukuvat ovat nyttemmin muodostuneet mallinrakentajien aarrearkuksi. Eikä silti ole tullut kuvatuksi edes sitä surkeaa kuvaa Haapamäen Kirovin (se pisimpään käytössä ollut) suojavaunusta, joka oli muistaakseni entinen kaksiakseselinen autojenkuljetusvaunu. Nyt kun sai hankituksi Kirovin HO mallin, tarttis se myös suomalaistyyppisen puomivaunun. Mutta millainen se olisi....?
kuva 09.03.2009 08:45 Teppo Niemi  
  Raiteella 12 oleva juna lienee IRE- tai RE- juna Franken-Scchen-Experss Chemnizin, Zwckaun, Plauenin ja Hofin kautta Nürnbergiin. Lähes kaikki IRE:t ajavat lyhempää (mutta hitaanpaa reittiä Bayreuthin kautta RE:t taas Marktredwizin kautta. Kokonaisajoajassa ei juuri ole eroa kumpaa kautta metkustetaan. Itsekin tuli reissu helmikuussa tehtyö ja kuljettua kumpaakin näistä vaihtoehtoisista reiteistä. Ja aivan aseman vieressä, suoraan kadun toisella puolella on muuten pienoisrautatiekauppa. Harmi vain, että silloin iltapäivällä oli sen verran hämärää, eikä ylätasolla ollut mitään junaa, että olisin saanut otetuksi kuvan liikkeen näyteikkunasta taustalla asemalla oleva juna.
kuva 05.03.2009 15:04 Teppo Niemi  
  Ilarin ajatus ei ole outo lentoliikenteessä: AirBerlin tarjosi karttaa mainosten väliin helmikuun alussa Berlin - Nürnberg ja Nürnberg - Düsseldorf lennoilla. Siis tässäpä vinkki VR-konsernin palveluksessa oleville aloitelomakkeen täyttämiseen. Jos hyvin käy, niin siitä voi saada jopa pienen palkkion....
kuva 05.03.2009 15:01 Teppo Niemi  
  Jaa, taisipa olla eka kerta kun osui kohdalle. kaikki eivät mene tasan....
kuva 05.03.2009 09:07 Teppo Niemi  
  Yleensä niin käy, että kun on jokin tapaus, joka pitäisi seuraavia kertoja varten dokumentoida, niin silloin on niin kova kiire, ettei sitä tule siinä hetkellä tehtyä. Ja jälkikäteen tapaukseen liityviä kuvia (tai ruutukopioita) ei taas saa helpolla.
kuva 04.03.2009 09:35 Teppo Niemi  
  Olisikohan Expt:n hytti joutunut toimittamaan kond.hytin virkaa?
kuva 02.03.2009 10:41 Teppo Niemi  
  Lisäksi raidenäytöt, ja päätaulun infotiedot kertovat junan jaosta matkalla. Laiturin itäpään näyttö kertoo junan etupään menevän Marktredwizeen, takimmaisen mennessä Bayretiin. Samoin etupään kohdalla raidenäytössä lukee Marktredwiz ja takapään näytön (kohdallani) menevän Bayrettiin. Vastaavan jaon näyttö päätaulussa https://vaunut.org/kuva/54813?s=1 (klo 9.36 RE3513/RE3513)Läpikulkeville 'palapeli'-ICE-junien yhteydessä en nähnyt käytettävän tällaisia kylttejä, vain raidenäytöt kertovat asiaa. Sen sijaan taajamajunien (RE, IRE, RB) osalta näitä käytettiin. Mutta miten väliasemilla opastetaan palapelitaajiksien oikeisiin runkoihin, ei minulla ole havaintoja. Mutta kuten Lari kirjoitti, mailmalla on paljon esimerkkejä, jotka kannattaisi tuoda Suomeen. Yksi voisi olla esim. tarvittavan minimivaihtoajan ilmoittaminen aikatauluissa, toinen on palapelijunien osalta raidenäyttöjen hyödyntäminen (josta siis vinkkiä uusien hankintaan Ratahallintokeskukselle) ja kolmas poikkeustiedotus näytöillä. Ja kun katsotaan vielä päätaulua: 9.36 Müncheniin lähtevän junan lähtöraiteella 13 näyttäsi olevan myöhemmin lähtevä toinen runko, koska lähtöraiteeksi on merkitty 13a (kaikki raiteethan on jaettu 13a, 13, 13b), lisäksi junan sijainti merkitty sektoritunnuksin. Mahtaakohan samalla raiteella olla Mücheniin Treutligenin ja Ingolstadin kautta lähtevä juna?
kuva 27.02.2009 15:23 Teppo Niemi  
  Kyllä, saksalaisen sarjan 103 veturi 245. Eli saksalainen DB:n ja DR:n standardi 1970-luvulta lähtien on ollut zzz xxxx-y, jossa zzz on sarjatunnus, xxxx on veturin numero ko sarjassa ja y = tarkiste. Sajatunnus ja numero on merkitty vähintään kolmella numerolla. Sarjatunnuksen ensimmäinen numero kertoo tyypin (0 = höyry, 1 = sähkö (DDR:ssä dieselveturi), 2 = Dieselveturi (DDR:ssä sähköveturi), 3 = Pienveturi, 4 = Sähkömoottorijuna / -vaunu, 5 Akkumoottorivaunu, 6 = Dieselmoottorivaunu, 7 = kevyt moottorivaunu tai virkatarvevetoyksykkö, 8 = liitevaunu. 9 en jaksa muistaa.
kuva 27.02.2009 15:04 Teppo Niemi  
  Juuri se samainen numerohirviö. Ja näytti olevan Saksassa jo kohtuullisen yleinen, eli noin puolessa havaitsemastani vetokalustosta on saanut jo kyseisen numerohirviön. Henkilöliikennevetureissa merkintätapa näyyti olleen yleisempi kuin tavaraliikenneen vetureissa.
kuva 27.02.2009 12:47 Teppo Niemi  
  Tulipa kuva esille satunnaiskuvana. Tutkiskelin hieman vaunun rakennetta ja yritänpä vastailla kolme ja puoli vuotta vanhaan Juhan kysymykseen.
Laakeripesän ohjaimet (kuviorauta) vaunun summittainen pituus (n. 9 m) sekä sivupylväiden paikat viittaisivat, että vaunu on ollut aikoinaan H -sarjan avovaunu (sarjamerkki pelkkä H), numerosarjan ollessa jotain 6xxxxx. Olettamusta tukee myösklin se, ettei vaunussa ole jäykistysansasta aluskehyksen alapuolella. (Silloin vaunu olisi vahvistettu ja olisi kirjattu Hdk vaunuksi numerosarjaan 90xxxx. 1940-luvulla se olisi saanut sarjamerkikseen Hv.) Vasen pääty viittaa, että siihen olisi ollut asennettu joitakin työlaitteita (Pengeraurako?), eli se, ja kaiteet viittaa, että vaunu olisi olut lopuksi erikoistyövaunu Etv. Osastotunnuksena joko Rro tai Rto.
kuva 27.02.2009 11:19 Teppo Niemi  
  Mutta saneeraus on tehnyt kyllä hallaa äänimailmalle. Toisessahan on Catepillarin kone, toisessa taas Kolumna. Muistan Itsekin, kun 232 (tai 234) lähti Lyypekistä kiihdyttämään joko kohti Hampuria tai Putgardenia tai Rostocia kaukojunan keulilla.
kuva 27.02.2009 08:22 Teppo Niemi  
  EUn määräysten myötähän merkintöihin on tullut lisää rekistörointimaan kansallisusstunnus ja 'rautatien' tunnus. Täytyypi lisätä kuvasarjaan vielä yksi kuva tämän veturin merkinnöistä. Eihän aijemmin vaunujenkaan merkinnöissä ollut rekistöröintimaata vaan ainoastaan rautatien numero ja tunnus.
kuva 24.02.2009 14:59 Teppo Niemi  
  Ja numeron alleviivaus kertoo sen, ettei vaunua saanut käyttää SNTL:n alueelle suuntautuvassa yhdysliikenteessä.
kuva 24.02.2009 08:33 Teppo Niemi  
  Ja sitten vielä tulee korjausten siirot (olikohan se max 12 kk.) Korjausten siirtojahan oli runsaasti v.1987 viimeisesen puukorisista vaunuista kootun ruuhkajunan vaunuissa. Merkintäh tehtiin viimeisen korjausmerkinnän perään siirtokuukaudet ja siirtopaikka(esim 6.66 Kv + 8 kk Jns. Vaunun päädyn seuraavaan korjauksen merkintään tehtiin vastaava merkintä. Mutta sitten pientä pohdintaa koskien korjausmerkintöjä. Edellinen merkintätapahan oli suoritetuista korjauksista Täysk 4.48 Ol ja välikorjauksesta Välik 5.51 Kon. Pääddyn seuraavan korjausksen ajankohta oli merkitty: Korjattava 5.54. Mutta milloin merkintätapa on vaihtunut. Itselläni on vaunujen merkintöjä koskeva ohje vuodelta 1959, jossa on esitetty nämä uudemmat merkinnät. Muiden merkintöjen osalta siinä viitataan ohjeeseen VR/Kpt 16.10.58. Korjausmerkintöjen muutosajnkohta kun auttaa kuvien ajoituksessakin.
kuva 23.02.2009 10:38 Teppo Niemi  
  Eipä ihan Valtosen Timo osunut nappiin, mutta melken. Rantaradallahan Kauniasiten ratapihan länsipäästä Espoon ratapihan länsipäähän varustettiin puupylväin lukuunottamatta Tarvontien (Valtatie 1) sillan länsipuoleista n. 300 m osuutta 1). Tälle osuudellehan suunniteltiin oikaisua, jolla sn 90 (95) kaarteet olisi loivennettu. Myöhemmin oikaisusta kuitenkin luovuttiin. Nykyisin kaikki osuuden puupylväät on korvattu teräspylväin. Huomautus 1): Tällä osuudellahan sijaitsee ensimmäinen pylväsperustus, johon on muurattu sähköradan peruskirja.
kuva 23.02.2009 10:30 Teppo Niemi  
  Näin on, kuten Muurinen kirjoittaa. Päädyssä olisi merkintänä ennen välikorjausta 10.63 - 10.66. Ja nyt välikorjauksen jälkeen 10.63 ylimaalattuna ja jäljellä siis 10.66.
<<   >>