![]() |
03.12.2008 08:18 | Teppo Niemi | ||
Eikös Kilon Syöttöasema syöttänyt päärädan sähköistykseen saakka Helsinkiä. Sen jälkeen Helsingian aseman sähkönsyötöstä huolehti Oulunkylän syöttöasema. Pasilassa oli välikytkinasema (VK) ja se sijaitsi Suokadun sillan ja Pasilan ristikkosiltojen välissä. Ilmalan ratapihojen syötöstä vastasi silloin Kilon SA. Olisikohan VR:n 125 v. historiikissa kuvaa Kilon syöttöasemasta. Oulunkylän syöttöaseman jälkeen seuraava syöttöasema sijaitsi pääradalla vasta Palopuron ja Hyvinkään välissä. Nykyisin silloiset Pasilan ja Keravan välikytkinlaitokset on muutetttu syöttöasemiksi. Ja mitä tulee Sm1-koevajokilpiin, niin muistaakseni niissä luki KOEAJO ja alhaallla Valmet Oy. |
||||
![]() |
28.11.2008 16:30 | Teppo Niemi | ||
Ja laakeripesässä on ylhäällä laakerin ja laakeripesän välissä vielä välilevy. Mitä tulee akselinpäähän stanssattuihin numeroihin, niin täytynee jossain vaiheessa perehtyä vahhoihin koulutusmonisteisiin. | ||||
![]() |
25.11.2008 11:02 | Teppo Niemi | ||
Ahtiaisen Jukan pyynnöstä: Paikalla ollut infrastruktuuri ikäjärjestyksessä: 1904 Valkeajärvi (tyypin I platformskjul), 1942 (Psl Knp) F 3525, 1947 (Tampella) Tk3 1136, 1952 (Psl Knp) Gb 57287, 1953 (Psl Knp) Ma 86220, 1961 (Scania-Vabis) B55 Töysän Linja Oy |
||||
![]() |
21.11.2008 15:39 | Teppo Niemi | ||
Aikoinaan, eli yli 40 vuotta sitten junan keulan kohdalla oli Thurmannin puistotien tasoristeys. Tasoristeys oli varustettu veivatavin puomein. Radan pohjoispuolella on vielä havaittavissa vanha tien linjaus tasoristeykselle. | ||||
![]() |
20.11.2008 13:35 | Teppo Niemi | ||
Mutta todennäköisesti jotkut nykyisistä Eims vaunusta ovat olleet kyllä aikoinaan "porkkalan vaunuina". | ||||
![]() |
03.11.2008 17:36 | Teppo Niemi | ||
Okeskiran tarjous akkulahjoituksesta otataan ilomielin vastaan Haapamäellä. Otahan yhteyttä Juha Vuoriseen ja puheenjohtaja Kimmo Alankoon käytännön järjestelyijen (akkujen tyyppi ja se että joku on niitä vastaanottamassa) sopimiseksi. Yhteystiedot löytyvät yhdistyksen sivuilta: http://www.haapamaenmuseoveturiyhdistys.fi/y-tiedot.htm. Pessin kommettiin liittyen: Niin Eit:n kuin Ei:n akut ovat alkaaliakkuja. |
||||
![]() |
03.11.2008 17:30 | Teppo Niemi | ||
Perjantaina tuli Haapamäkeen postia Rautatievirastosta: Vaunu on saanut määräaikaisen osajärjestelmän käyttöluvan, eli on palannut museovaununa liikenteeseen. | ||||
![]() |
30.10.2008 15:11 | Teppo Niemi | ||
Niin Pekka752, Jorge kuin Rajalakin ovat juuri samaisen tutun sillan kannalla. Mutta kun ei muista sillan nimeä.... Mutta nythän tutun sillan nimikin taas palautui muistiin. | ||||
![]() |
30.10.2008 14:47 | Teppo Niemi | ||
Johan Niila myrkyn lykkäs. Näyttää jotenkin tutulta paikalta lähellä äitini serkun kotitaloa. Nyt kun olis käsillä teos Valtionrautatiet 1937 - 1962, niin katsoisi mitä teos kertoo 1940-luvulla rakennetun radan silloista. | ||||
![]() |
27.10.2008 13:52 | Teppo Niemi | ||
Vilkaisehan päivän (27.10.08) Helsingin Sanomia, A-osan kaupunkisivuilta pitäisi löytyä kaivattu sisäkuva. Löytynee varmaankin kirjastoista. | ||||
![]() |
27.10.2008 12:06 | Teppo Niemi | ||
MUTU-tietoa jostakin syntyneenä: Eikös ylipäälikkön juna käyttänyt tätä raidetta olleesaan sota-aikana Helsingin suunnalla? Muita seisontapaikkoja oli myöskin Pitäjänmäki ja Pasila. Ja sillan suhteen olen Simon kannalla. Sallisen Petrihän on tehnyt Laittaatsillan ristikkojänteestä HO-mallin. Ja se sopii kyllä erittäin hyvin tämän sillan rakenteeseen. Muistaakseni siltapiirustuksessakin oli merkintä siirrosta Tikkurilan soraraiteeseen. | ||||
![]() |
16.10.2008 12:35 | Teppo Niemi | ||
Ihana värikäs juna. Varmasti monen pienoisrautateitä harrastavien mieleen. Ja samalla vastaus eräille kyselijöille, miksi olen hankkinut eri värisiä, eri junien ja rautateiden venäläisten matkustajavaunujen malleja. | ||||
![]() |
14.10.2008 11:45 | Teppo Niemi | ||
Eksoottinen?? Kyseessä on useassa Euroopan maassa käytössä oleva järjestelmä. (Ruotsi, Norja, Saksa, Sveitsi, Itävalta). Mikä 15 kV 16,67 Hz- järjestelmästä tekee eksoottisen? 25 kV 50 Hz taas on käytössä Suomen lisäksi mm. Tanskassa ja osassa Ranskaa. | ||||
![]() |
01.10.2008 17:12 | Teppo Niemi | ||
Täytyypä oikein muistella missä kaikkialla on ollut kääntösiltoja: Hämeenlinna (Vanajan vanha silta), Salo (Salonjoki), Helsinki Kauppatori ja myös Katajanokan ja Kauppatorin välissä, Hillosensalmi, Leppälahti, Särkisalmi, Punkasalmi, Saimaan kanava (aikoinaan Suomen suurin)sekä Vaasa - Vaskiluoto välillä . Eikös kääntösiltoja ollut myöskin Kurjenpolven lähellä Iisalmen ja Kiuruveden välillä. | ||||
![]() |
26.09.2008 16:56 | Teppo Niemi | ||
Vrt. havainto https://vaunut.org/havainto.php/4293 | ||||
![]() |
26.09.2008 16:39 | Teppo Niemi | ||
Juna oli Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n kevätretken juna | ||||
![]() |
26.09.2008 15:43 | Teppo Niemi | ||
Ja havaintoon https://vaunut.org/havainto.php/4747 sekä Liikenneministerin vastaukseen kansanedustaja Pulliaisen kirjalliseen kysymykseen perusteella tämä taisi olla viimeistä edellinen höyryveturin vetämä matkustajajuna Riihimäeltä Hyvinkäälle. | ||||
![]() |
12.09.2008 15:59 | Teppo Niemi | ||
Kuvan ottoajankohtanahan Jämsän ja Jyväskylän välin liikenne oli poikki ratatöiden vuoksi ja tavaraliikenne kiersi Haapamäen kautta. Normaalistihan tämä olisi kulkenut Jämsän kautta. | ||||
![]() |
04.09.2008 13:11 | Teppo Niemi | ||
Sieltä löytyy junan ohjaamo | ||||
![]() |
12.08.2008 12:59 | Teppo Niemi | ||
Kyllä jo runsaan 10 kuution pinoaminen tuntuu tottumatta paikoissa. Viime sunnuntana tuli n. 4 h aikana pinotuksi vaunuun veturihalkoja (n. 1/2 m pituisia) yhtenä osana valmistautumisessa kohti Rautatiemuseopäiviä. Ja kyllä se tuntui tottumatta paikoissa jo illalla ja maanantaiaamuna. Ja kun katseli autolla tuotuja halkokasoja ne tuntuivat huvenneen silmissä, vaikkei pinoja tullutkaan hirvittävän montaa.... | ||||
![]() |
08.08.2008 09:23 | Teppo Niemi | ||
Juuri ilmestyneestä Juhani Katajiston höyryveturiaiheisesa kirjassa eräästä Helsingistä otetusta kuvasta tunnistaa taustalta Elsingenin Cit-vaunun juuri 1.lk raidan, telien ja helmapeltien ansiosta. | ||||
![]() |
30.07.2008 13:44 | Teppo Niemi | ||
Eräs nyt jo edesmennyt paljon harrastustoiminnassa mukana ollut veturinkuljettaja kertoi heidän saunastaan Pohjois-Suomessa sotien jälkeen. Sekin oli tehty ratapölkyistä. Ja koska ne olivat saksalaisten raiteen pölkyistä kuulemma joku valvontakomission jäsenistä kävi katsastamassa saunan. Ei kuulema tarvinnut purkaa.... | ||||
![]() |
30.07.2008 11:24 | Teppo Niemi | ||
1500 V johto (ja siis myös junanlämmitys on ollut 94 ja 83 paikkaisissa Ei -vaunuissa sekä EFi -vaunuissa 22371 - 22381. Ja kuvassa ensimmäisenä om juuri 72 paikkainen 'olympiavaunu'. (Vaikka sarjasta iso osa valmistuikin vasta sen jälkeen kun Helsingin Olympialaiset olivat jo päättyneet.) Mutta vuoden 1940 Olympialaisia vartenhan rakennetiin vaunut 22601 - 22640. | ||||
![]() |
18.07.2008 16:48 | Teppo Niemi | ||
Lisätään vielä linkki toiseenkin kuvaan, jonka kommenteissa on kerrottu Korian ja Voikkaan välisestä radasta: https://vaunut.org/kuvasivu.php/36404 . | ||||
![]() |
18.07.2008 12:30 | Teppo Niemi | ||
Tästä sillasta on kirjoitettu aikaisemmin kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/36662 yhteydessä. Ratahan rakennettiin varayhteydeksi Korian silloille. Sota aikana on tätä rataa käytetty, eräs maininta löytyy ruotsinkielisestä erään sairasjunan historiaa käsittelevässä kirjassa (olikohan se jotakin Jordens rund med Alarik...) Rata suunniteltiin rakennettavaksi yläpaarteelle, mutta jouduttiin rakentamaan kiireessä alapaarteelle. | ||||
![]() |
15.07.2008 08:27 | Teppo Niemi | ||
Olisikohan kyseessä jakelu- ja keräilyjuna Kela - Pasila. Eli juna joka on tulossa Båtvikista. Olisikohan junan numero JK 1772? | ||||
![]() |
11.07.2008 11:59 | Teppo Niemi | ||
Kyllä se näyttää olevan 1970-luvulta, Parkanon radan valmistuttua, mutta ennen Jämsänkoski - Jyväskylä välin valmistumista. | ||||
![]() |
10.07.2008 12:16 | Teppo Niemi | ||
Ja eikös tähän paikkaan ohjanneessa tienviitassa lukenut Resiinassa vuonna 1990 julkaistussa kuvassa Seisoke. Eli Larin kanssa samaa paikkaa tarkoitetaan. Ja eiikös säköistys päättynyt vajaan kilometrin päähän 1980-luvulla. | ||||
![]() |
09.07.2008 11:30 | Teppo Niemi | ||
Jostakin on jäänyt mielikuva, että vanha Lokomo-Bjuström veturi siirteli Simpeleellä turvevaunuja purettavaksi. | ||||
![]() |
08.07.2008 14:32 | Teppo Niemi | ||
Ei vaan Hyvinkään Karkkilan rautatie. Aikaisemmin Hyvinkään Pyhäjärven rautatie. (Vrt LWJ: Lovisa - Vesijärvi Järnveg, JR: Jokioisten rautatie, KSR: Karhulan Sunilan Rautatie) | ||||
![]() |
08.07.2008 09:17 | Teppo Niemi | ||
Pysäkki oli itsenäinen liikennepaikka ja hoitajana virkamies: pysäkinhoitaja. Laiturivaihde oli epäitsenäinen liikennepaikka, jonka hoitajana oli asemamies. Laiturivaihteen päällystöasemana oli joko asema tai pysäkki. Pysäkin ja laiturivaihteen väliin kuului luokituksessa linjatoimisto. | ||||
![]() |
07.07.2008 15:21 | Teppo Niemi | ||
Onko yleistä rataverkkoa? Ettei vain olisi nykyisin Äänekosken kaupungin yksityisraiteita, rajan ollessa lähellä vaneritehtaan vaihdetta. Mutta jos sopimusteksti on sama kuin viimeisten höyryfestarien aokoihin, niin alue vaatii kuitenkin vaihtotyöluvat liikenteenohjaukselta. Mutta koska raiteet liittyvät yleiseen verkkoon, opastimissa ja merkeissä on noudatettava RVI:n määräyksiä. | ||||
![]() |
07.07.2008 15:16 | Teppo Niemi | ||
Voi miten mahtava kuva. Ja laiturilla lastaussiltavaunu vai miksi sitä pitäisi sanoa käytössä. Itse muistan tälläisen vain Perniöstä. Mutta kyllä tämän kuvan kautta on kiva muistella varhaisimpia Salon matkoja. Laiturivalaistus on mitä ominaisinta Saloa. | ||||
![]() |
03.07.2008 14:43 | Teppo Niemi | ||
Ei ole. Eikä edes matkustajajunissa. Sortavalan laulujuhliin (?) Niirala - Sortavala junissa 1980-luvulla käytettiin suomalaisten teräskoristen vaunujen ja venäläisen veturin välissä Hkba-välivaunuja. Lisäksi Hkba / Hkbar -vaunuja on käytetty suomalaisella vaunustolla ajetuissa junissa Vartius - Kivijärvi, Niirala - Matkaselkä - xxx, sekä Imatrankoski - Svetogosk - xxx reiteillä runkojen päässä, milloin runkojen päissä ei ole ollut Spa, Spar tai Ohna vaunuja. Itselläni on havainto Hkba vaunusta juuri Matkaselän asemalla Ohn-rungossa. | ||||
![]() |
01.07.2008 12:12 | Teppo Niemi | ||
Misäs Karjalan radan varrella oli jotain vastaavaa? Arvaukseni on Lieksa. | ||||
![]() |
30.06.2008 15:58 | Teppo Niemi | ||
Ei ole sentään täydellinen 'joulukuusi', jollaisena olen joskus saanut kuvatuksi Kauniaisen itäisen tulo-opastimen. Silloin kyseessä lienee opastimen siirtoon liittynyt kokeilu. | ||||
![]() |
30.06.2008 12:40 | Teppo Niemi | ||
Anttonille löytyisi helpostikin vastaus ennen näiden sivujen siirtymistä Resiina-lehdelle. Janne Määttä oli koonnut sivuille kattavan tietopankin matkustajavaunuista. Nyt se on kadonnut. Toivottavasti se ilmestyy vielä uudelleen käyttöön täydennettynä puukoristen vaunujen tiedoin. | ||||
![]() |
25.06.2008 16:26 | Teppo Niemi | ||
Mitähän vanhat Aikataulukirjan A-osat ja JTT:t sanovatkaan? Todennäköisesti raskaan kiskotuksen valmistuttua ajo Kemijärvelle asti olisi ollut mahdollista. Jostakin on jäänyt mielikuva, että Misi - Isokylä välillä oli rajoitettu liikennöintiä roudan sulamisen aikoina. | ||||
![]() |
19.06.2008 14:53 | Teppo Niemi | ||
Kyllä sarjaa on käytetty myös muissa pikajunissa. Ellen aivan väärin muista, niin Rt-vaunu oli Helsinki - Turku Satama laivapikajunassa jopa vakivaununa. Ja viimekäytöt sarjallahan olivat viikonlopupikureissa. Ja miksi tätä käytettiin erikoispikajunissa: Vastaushan löytyy esitteen tekstin ensimmäisestä kappaleesta. | ||||
![]() |
17.06.2008 08:19 | Teppo Niemi | ||
Ja kuvan kaksikerrosvaunuijen sn on 160 km/h ja osassa RE- eli Regionalexpress-junissa on kahvilavaunu tai kiertävä kärrymyynti. Nopeimmat RE- junathan kulkevat Saksassa 200 km/h. Osaa RE -junista voisi verrata suomalaisiin IC2 -juniin, niin nopeuden, pysähdystiheyden, kaluston kuin palvelujenkin suhteen. | ||||
![]() |
11.06.2008 15:14 | Teppo Niemi | ||
Ja jos 'viilataan pilkkua' niin ensimmäisenä on ohjausvaunu Eioc. Sm2 -junien Eioc -ohjausvaunujen numerosarjahan on 6251-6300. | ||||
![]() |
10.06.2008 10:24 | Teppo Niemi | ||
Samaan tulokseen minäkin tulin paikan suhteen. | ||||
![]() |
10.06.2008 08:32 | Teppo Niemi | ||
Eli raiteeseen on syntynyt hellekäyrä. | ||||
![]() |
10.06.2008 08:10 | Teppo Niemi | ||
Jep. Se salamointo oli komeaa myös Tk3 lämmittäjän näkölulmasta. Eikä sovi unohtaa tilanetta, jossa Kangasalan mäessä Vilppulan rahti ohitti meidät. | ||||
![]() |
03.06.2008 16:07 | Teppo Niemi | ||
Eikös Rvi ole päättänyt, että vain 70 km/h ja alle merkitään. Tälläisen nopeusrajoituksen päättyminen merkitään merkillä: Merkitty nopeus päättyy. Lisätietoja löytyy: http://www.finlex.fi/data/normit/27257-_rvi_8063012006.pdf | ||||
![]() |
03.06.2008 08:13 | Teppo Niemi | ||
Pertti, missäs kohtaa se Haapamäen KOLMIORAITEEN kääntöpöytä on sijainnut?? Mutta sitten knoppin ratkaisuyritykiin: a) Ankkalammikossa on sijainnut todennäköisesti 20 m tai 22 m kääntölava. b) Jstenkin muistelisin, että Kaakkois-Suomessa olisi entisellä risteysasemalla ollut 20 m lava, eli tarjotaan Simolaa. |
||||
![]() |
23.05.2008 14:56 | Teppo Niemi | ||
Ja Vaunustona oli näihinaikoihin (eli vuoden 1976 lopulla) CEi 2638, Eit 23058 ja EFi 22393 | ||||
![]() |
23.05.2008 08:22 | Teppo Niemi | ||
Lisenssi pois Simolta. Kyllä KooPeen akseliluku on oikea. Tatkastappa vaunun 15260 akseliluku. | ||||
![]() |
22.05.2008 16:23 | Teppo Niemi | ||
Johan myrkyn lykkäs ja panee harmaisiin aivosoluihin vipinää. Mistäs Ryanair lentääkään Tampereelle. Portin "Seis-Levy" kun viittaa suuresti ulkomaille. Jotenkin portin "seis-levy" ja puskimen malli viittaa Saksaan, eli pohdintaa voisi jatkaa Hanaun ja Bermenin suhteen. | ||||
![]() |
19.05.2008 15:50 | Teppo Niemi | ||
Hiekkaharjun erotusjakso on myöhempää perua ja samassa yhteydessä tehtiin Keravan välikytkinasemasta syöttöasema. Ja ainakin minä tarkoitin juuri raiteella 5 ollutta junaa. | ||||
![]() |
19.05.2008 11:40 | Teppo Niemi | ||
Saattaapi olla, tai sitten K-juna Keravalle. Näihin aikoihin vallitsi tilanne, jossa Riihimäelle ja Keravalle menevät veturijunat lähtivät samalla ajalla Helsingistä. K-juna käytti itäistä raidetta Tikkurilaan, Riihimäen junan kulkiessa keskimmäistä raidetta. Kuullemma ajojohdon jännitemittari Keravalla kertoi usein, koska junat olivat tulleet Vantaan joen sillalle. |