Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	23.02.2009 10:30	Teppo Niemi
		Näin on, kuten Muurinen kirjoittaa. Päädyssä olisi merkintänä ennen välikorjausta 10.63 - 10.66. Ja nyt välikorjauksen jälkeen 10.63 ylimaalattuna ja jäljellä siis 10.66.
	23.02.2009 08:31	Teppo Niemi
		Joo Hesassa oli ongelmia S1 etummaisen yksikön kanssa. Se pääsi matkaan yli tunnin myöhässä vain yhdellä yksiköllä. Liikennetiedotteiden mukaan S1 kääntyi S8 Kiteellä.
	19.02.2009 10:17	Teppo Niemi
		Mutta entäs v. 1968 valmistunut Huopalahti - Ilmala (Haagan seisakkeen kautta) Nurmijärven tien sillan rakentamisen yhteydessä poistunut linjaus. Sähköistettyjen ratojen oikaisuja / ratasiirtoja voisi listata lisää enemmänkin, esimerkkinä käyköön Viiala, Pitäjänmäki. Ja mitä tulee Niilan kommenttiin, niin voisi vielä lisätä myös Vehmainen, jossa kuten myös mainituissa Messukylä ja Suinula oli sähköistetty nyttemmin kadonneet puolenvaihdot. Sivuraiteita ei myöskään Vehmaisissa oltu sähköistetty.
	19.02.2009 08:26	Teppo Niemi
		Yrittääkö Pertti huijata? Ainakin VR:n nettisivujen kautta löytyvä Orivedellä lähtevien junien taulu http://www.vr.fi/heo/aika/asemakohtaiset_2008-12/orivesi.pdf kertoo, että Orivedellä pysähtyviä pendoja ovat ma-la S84 klo 8.27 ja ma-su S91 klo 18.32.
	19.02.2009 08:04	Teppo Niemi
		Kyllä tätä tiedettiin odottaa jo etukäteen. Jo lauantaiaamulta oli havainto veturista, ja myöhemmin hankitussa Lok-report lehdessä oli julkaistu muiden kiertojen yhteydessä myös Br103 kierto. Siis täysin vakikierron mukainen veturi kyseisessä junaparissa. Käyttöhän johtuu viime kesänä Kölnissä sattuneen IC3 junan suistumisen yhteydessä havaituista myös München Hbf - Berlin Hbf - Hamburg Hbf reittin ICT junia koskevasta pyöräkertavioista. Ennen matkaa tiesin vain, että 103 sarjaa on mukana ICT-kaluston korvauskierrossa yllämainitulla reitillä.
	18.02.2009 16:08	Teppo Niemi
		Aikataulukirjan A-osa (joka sisälsi ison osan myöhemmän JTT:n tiedoista) vuodelta 1965 kertoo, että Vr2 sarjan vetureita voitiin käyttää linjaliikenteesä Joensuun ja Herajärven välillä seuraavin ehdoin: 1) Vr2 veturien suurin sallittu nopeus K30 kiskoilla saa olla korkeintaan 40 km/h. 2) Niiden suurinsallittu junapaino määräytyy junapainotaulukon II sarakkeiden mukaisesti. 3) Ilmajarrulla varustettujen akselien tulee olla vähintään 40 % JT:n 113§ 2. kohdan taulukon mukaisesti.
	18.02.2009 13:34	Teppo Niemi
		Oikein päättelet ja ne ovat nimeltään suojakiskoja. Ratatekniset ohjeet 8 (sillat) http://www.rhk.fi/@Bin/1704862/RAMO%208%20Sillat.pdf mukaan suojakiskoja käytetään rautatiesilloilla estämään raiteilta suistunutta veturia tai vaunua kulkeutumasta sillalta.
	17.02.2009 13:46	Teppo Niemi
		Nyt kyllä tuntuu, että Olli kirjoittelee omiaan. Jos puhe on vaunun 104260 päädyssä olevaa merkintää x.75 + Kv sopisi se seuraavan täyskorjauksen ajaksi ja epätäydelliseksi korjauksen siirron merkinnäksi. Vai olisiko Kouvolan vaunukorjaamo laskenut siirron korjausmerkintään. Jos täyskorjausväli on 6 v, niin tehdyt korjaukset ovat täyskorjaus 69 ja välikorjaus 72. Ja milloinkas vaunujen numeroihin tulikaan Suomessa tarkistenumerot? Väittäisin kuvan olevan mitä todennäköisimmin juuri vuodelta 72.
	02.02.2009 17:01	Teppo Niemi
		Itsekin olen pariin otteeseen asioinut Metsolahden asemalla. Kumpanakin kertana postikortteja postittamassa. Jotenkin muisrelen, että 1970-luvulla postin aukioloajat olivat 'hassut' johtuen ilmeisestikin junakohtauksista.
	02.02.2009 12:58	Teppo Niemi
		Eik han se, ei näy 1.lk merkkejä. Mutta Cik vaunuthan alennettiin Eik-vaunuiksi enne liikenteestä poistoa. Jos juna on vaunujärjestyksen mukainen, niin siinä pitäisi olla CEi vaunusta muutettu, alunperin Cik, 32 paikkainen Eik. Ja sellaiseen vaunun ikkunat täsmäävät.
	02.02.2009 08:10	Teppo Niemi
		Mutta heitetäänpä kysymys: Mikä on junan neljännen (eli ensimmäisen puukorisen vaunun sarja, ja paikkaluku?
	28.01.2009 10:28	Teppo Niemi
		Ei, vaan se, että näyttö on kuvattu IC 165 (aikataulun mukainen reitti Helsinki - Tampere) junan lähtiessä Helsingistä. Eli junan numero on oikein, mutta reitti ei täsmää.
	31.12.2008 10:01	Teppo Niemi
		Voisi ollakin. Joka tapauksessa kuvan oikeanpuoleinen linja on Valtionrautateiden ja vasemman puoleiset Posti- ja Lennätinlaitoksen. Lennätinlinjoista päätellen kuva on Riihimäen ja Pasilan väliltä. Eli juna on tulossa Helsinkiin. Miten lienee esim. Arolammen tienoo sopivan. Nyt kun olisi vertailutietoa (esim. maastokartta) 1930-luvun lopulta, voisi rajata paikkoja lisää. On muistettava, että peltoja (jotka nyt metsittyvät) on raivattu runsaasti sotien jälkeen. Eli missä nyt on peltoa, on 1930-luvulla voinut olla metsää.
	30.12.2008 08:20	Teppo Niemi
		Tässä oiva kuva Liliputin raiteentukemiskoneen mallin suomalaistajille.
	30.12.2008 08:17	Teppo Niemi
		Ainakin viimeinen sininen vaunu on ollut aikoinaan Pot vaunu (numerot 10011-10013). Eli nykyinen sarja Ems ja juna liittyy siis mitä todennäköisimmin sotilaskuljetusiin.
	30.12.2008 08:15	Teppo Niemi
		Tamperetta ja sen raidetta 4 tarjoaisin. Kuvaaja on seissyt raiteiden 2 ja 3 välilaiturilla.
	30.12.2008 08:11	Teppo Niemi
		Eikös Vuonislahden asema ole radan länsipuolella ja siis kilometrilukujen kasvusuuntaan katsottuna vasemmalla puolella. Eli rautatien lennätinlinja on Vuonislahdessa radan toisella puolella kuin asema.
	30.12.2008 08:08	Teppo Niemi
		Opastinkeskusteluun: Olisikohan kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/12022 opastimella oma osuutensa siihen, miksi kaksilamppuista kutsutaan yksivaloiseksi.
	29.12.2008 16:59	Teppo Niemi
		Ok on Lokakuun rautateiden tunnus. Nykyisin matkustajavaunujen numeron yläpuolella oleva kolmenumeroinen numerosarja kertoo omistajarautatien vastaavalla tavalla ( vertaa: https://vaunut.org/kuvasivu.php/1364 ). En vain löytänyt tähän hätään linkkiä numeroihin ja niitä vastaaviin rautateihin ja niiden lyhenteisiin.
	29.12.2008 11:57	Teppo Niemi
		Johan myrkyn lykkäs. Eipä taida paljoa tietoja löytyä mistään. Ehkäpä sota-arkiston sotasaaliskaluston luettelot voisivat avartaa asia. Kyseessä on lokakuun rautateiden neliakselinen matkustaja- (?)vaunu no 576
	29.12.2008 11:10	Teppo Niemi
		Jussille ja Anttonille: Kyllä se on mahdollista. Pirttilahti kaipaa projektiin lisää tekijöitä, eli ottakaa yhteyttä häneen ja osallistukaa aktiivisesti projektiin.
	29.12.2008 11:08	Teppo Niemi
		JPH:n ja JukkaH:n mainitsema porkkana on tätä junaa katsastamaan tulleen matkaneuvojan 'tuljainen'. En satu muistamaan nyt, oliko tuoja Siljamäki (Tpe) vaiko Haikola (Sk).
	22.12.2008 15:54	Teppo Niemi
		Saattaapi olla, Tka2 takakonesuojus on huomattavasti etummaista lyhyempi ja ne ovat matalia. Katsohan https://vaunut.org/kuvasivu.php/12171. Tka3:ssa ne ovat likinmain yhtäpitkiä.
	22.12.2008 10:59	Teppo Niemi
		Mutta torpedotuulettimien rivimäärästä ei voi päätellä yksin sitä, onko kyseessä makuuvaunujuna. Useissa kaasuvalaistuissa päivävaunuissa (poislukien 94 paikkaiset Ei vaunut 22601 - 22640) torpedotuulettimet olivat molemmin puolin keskellä sijaitsevaa kaasulamppujen ilmanvaihtimien riviä. Ei 22601 - 22640 vaunuissahan torpedot ja kaasulamppujen ilmanvaihtimet olivat samassa rivissä. Vaunusarjasta, jossa torpedot olivat kahdessa rivissä käynee esimerkiksi kaasuvalistut Ek-vaunut ja sairasosastolla varustetut Ei-vaunut 22107-22116, jotka myöhemmin kuuluivat Eis sarjaan numero 22701 - 22710. Myös 100 paikkaiset kaasuvalaistuksella varustetut Ei-vaunut kuuluvat tähän ryhmään.
	17.12.2008 07:59	Teppo Niemi
		Mikäs vaunu se veturin takaa pilkistää?
	10.12.2008 11:42	Teppo Niemi
		Jotenkin muistelisin, että nämä olisi venäläistä valmistetta. Venäjällä (RZD) näiden sarjatunnus oli TE109. 1990-luvulla näiden uudelleen moottorointia suunniteltiin ja koekäytössä oli MAK, Catepillar ja Kolumna.
	10.12.2008 09:18	Teppo Niemi
		Olen onnustunut pariin otteeseen matkustamaan tälläisen vetämässä lyhyessä matkustajajunassa. Ensimmäinen tuttavuus oli Hannoverista Hamnin kautta kölniin menevässä RE junassa. Toinen kerta oli Bebrasta Erfurtiin menevässä RE-junassa. Kiihtyvyytä löytyi, saksalainen 'taskuaikataulu' ei tahtonut pysyä penkillä, kun myöhästymisiä pyriittiin saamaan kiinni kiihtyvyydellä.
	05.12.2008 11:46	Teppo Niemi
		Jotenkin muistelisin, että Helsingin ja Jyväskylän välinen makuuvaunuyhteys päättyi Jyväskylä - Jämsänkoski radan valmistumiseen. Makuuvaunuliikenteen lisäksi myös ' suorat vaunut' ovat hävinneet kummasti. Enää ei siirrellä matkustajavaunuja junassta toiseen. ( Taitaapi ainoita olla Hki - Kaj - Roi vankivaunu Kajaanissa!). 'Palapelijunia' sentään jokunen löytyy, mutta nekin ovat vähissa.
	03.12.2008 08:18	Teppo Niemi
		Eikös Kilon Syöttöasema syöttänyt päärädan sähköistykseen saakka Helsinkiä. Sen jälkeen Helsingian aseman sähkönsyötöstä huolehti Oulunkylän syöttöasema. Pasilassa oli välikytkinasema (VK) ja se sijaitsi Suokadun sillan ja Pasilan ristikkosiltojen välissä. Ilmalan ratapihojen syötöstä vastasi silloin Kilon SA. Olisikohan VR:n 125 v. historiikissa kuvaa Kilon syöttöasemasta. Oulunkylän syöttöaseman jälkeen seuraava syöttöasema sijaitsi pääradalla vasta Palopuron ja Hyvinkään välissä. Nykyisin silloiset Pasilan ja Keravan välikytkinlaitokset on muutetttu syöttöasemiksi. Ja mitä tulee Sm1-koevajokilpiin, niin muistaakseni niissä luki KOEAJO ja alhaallla Valmet Oy.
	28.11.2008 16:30	Teppo Niemi
		Ja laakeripesässä on ylhäällä laakerin ja laakeripesän välissä vielä välilevy. Mitä tulee akselinpäähän stanssattuihin numeroihin, niin täytynee jossain vaiheessa perehtyä vahhoihin koulutusmonisteisiin.
	25.11.2008 11:02	Teppo Niemi
		Ahtiaisen Jukan pyynnöstä: Paikalla ollut infrastruktuuri ikäjärjestyksessä: 1904 Valkeajärvi (tyypin I platformskjul), 1942 (Psl Knp) F 3525, 1947 (Tampella) Tk3 1136, 1952 (Psl Knp) Gb 57287, 1953 (Psl Knp) Ma 86220, 1961 (Scania-Vabis) B55 Töysän Linja Oy
	21.11.2008 15:39	Teppo Niemi
		Aikoinaan, eli yli 40 vuotta sitten junan keulan kohdalla oli Thurmannin puistotien tasoristeys. Tasoristeys oli varustettu veivatavin puomein. Radan pohjoispuolella on vielä havaittavissa vanha tien linjaus tasoristeykselle.
	20.11.2008 13:35	Teppo Niemi
		Mutta todennäköisesti jotkut nykyisistä Eims vaunusta ovat olleet kyllä aikoinaan "porkkalan vaunuina".
	03.11.2008 17:36	Teppo Niemi
		Okeskiran tarjous akkulahjoituksesta otataan ilomielin vastaan Haapamäellä. Otahan yhteyttä Juha Vuoriseen ja puheenjohtaja Kimmo Alankoon käytännön järjestelyijen (akkujen tyyppi ja se että joku on niitä vastaanottamassa) sopimiseksi. Yhteystiedot löytyvät yhdistyksen sivuilta: http://www.haapamaenmuseoveturiyhdistys.fi/y-tiedot.htm. Pessin kommettiin liittyen: Niin Eit:n kuin Ei:n akut ovat alkaaliakkuja.
	03.11.2008 17:30	Teppo Niemi
		Perjantaina tuli Haapamäkeen postia Rautatievirastosta: Vaunu on saanut määräaikaisen osajärjestelmän käyttöluvan, eli on palannut museovaununa liikenteeseen.
	30.10.2008 15:11	Teppo Niemi
		Niin Pekka752, Jorge kuin Rajalakin ovat juuri samaisen tutun sillan kannalla. Mutta kun ei muista sillan nimeä.... Mutta nythän tutun sillan nimikin taas palautui muistiin.
	30.10.2008 14:47	Teppo Niemi
		Johan Niila myrkyn lykkäs. Näyttää jotenkin tutulta paikalta lähellä äitini serkun kotitaloa. Nyt kun olis käsillä teos Valtionrautatiet 1937 - 1962, niin katsoisi mitä teos kertoo 1940-luvulla rakennetun radan silloista.
	27.10.2008 13:52	Teppo Niemi
		Vilkaisehan päivän (27.10.08) Helsingin Sanomia, A-osan kaupunkisivuilta pitäisi löytyä kaivattu sisäkuva. Löytynee varmaankin kirjastoista.
	27.10.2008 12:06	Teppo Niemi
		MUTU-tietoa jostakin syntyneenä: Eikös ylipäälikkön juna käyttänyt tätä raidetta olleesaan sota-aikana Helsingin suunnalla? Muita seisontapaikkoja oli myöskin Pitäjänmäki ja Pasila. Ja sillan suhteen olen Simon kannalla. Sallisen Petrihän on tehnyt Laittaatsillan ristikkojänteestä HO-mallin. Ja se sopii kyllä erittäin hyvin tämän sillan rakenteeseen. Muistaakseni siltapiirustuksessakin oli merkintä siirrosta Tikkurilan soraraiteeseen.
	16.10.2008 12:35	Teppo Niemi
		Ihana värikäs juna. Varmasti monen pienoisrautateitä harrastavien mieleen. Ja samalla vastaus eräille kyselijöille, miksi olen hankkinut eri värisiä, eri junien ja rautateiden venäläisten matkustajavaunujen malleja.
	14.10.2008 11:45	Teppo Niemi
		Eksoottinen?? Kyseessä on useassa Euroopan maassa käytössä oleva järjestelmä. (Ruotsi, Norja, Saksa, Sveitsi, Itävalta). Mikä 15 kV 16,67 Hz- järjestelmästä tekee eksoottisen? 25 kV 50 Hz taas on käytössä Suomen lisäksi mm. Tanskassa ja osassa Ranskaa.
	01.10.2008 17:12	Teppo Niemi
		Täytyypä oikein muistella missä kaikkialla on ollut kääntösiltoja: Hämeenlinna (Vanajan vanha silta), Salo (Salonjoki), Helsinki Kauppatori ja myös Katajanokan ja Kauppatorin välissä, Hillosensalmi, Leppälahti, Särkisalmi, Punkasalmi, Saimaan kanava (aikoinaan Suomen suurin)sekä Vaasa - Vaskiluoto välillä . Eikös kääntösiltoja ollut myöskin Kurjenpolven lähellä Iisalmen ja Kiuruveden välillä.
	26.09.2008 16:56	Teppo Niemi
		Vrt. havainto https://vaunut.org/havainto.php/4293
	26.09.2008 16:39	Teppo Niemi
		Juna oli Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n kevätretken juna
	26.09.2008 15:43	Teppo Niemi
		Ja havaintoon https://vaunut.org/havainto.php/4747 sekä Liikenneministerin vastaukseen kansanedustaja Pulliaisen kirjalliseen kysymykseen perusteella tämä taisi olla viimeistä edellinen höyryveturin vetämä matkustajajuna Riihimäeltä Hyvinkäälle.
	12.09.2008 15:59	Teppo Niemi
		Kuvan ottoajankohtanahan Jämsän ja Jyväskylän välin liikenne oli poikki ratatöiden vuoksi ja tavaraliikenne kiersi Haapamäen kautta. Normaalistihan tämä olisi kulkenut Jämsän kautta.
	04.09.2008 13:11	Teppo Niemi
		Sieltä löytyy junan ohjaamo
	12.08.2008 12:59	Teppo Niemi
		Kyllä jo runsaan 10 kuution pinoaminen tuntuu tottumatta paikoissa. Viime sunnuntana tuli n. 4 h aikana pinotuksi vaunuun veturihalkoja (n. 1/2 m pituisia) yhtenä osana valmistautumisessa kohti Rautatiemuseopäiviä. Ja kyllä se tuntui tottumatta paikoissa jo illalla ja maanantaiaamuna. Ja kun katseli autolla tuotuja halkokasoja ne tuntuivat huvenneen silmissä, vaikkei pinoja tullutkaan hirvittävän montaa....
	08.08.2008 09:23	Teppo Niemi
		Juuri ilmestyneestä Juhani Katajiston höyryveturiaiheisesa kirjassa eräästä Helsingistä otetusta kuvasta tunnistaa taustalta Elsingenin Cit-vaunun juuri 1.lk raidan, telien ja helmapeltien ansiosta.
	30.07.2008 13:44	Teppo Niemi
		Eräs nyt jo edesmennyt paljon harrastustoiminnassa mukana ollut veturinkuljettaja kertoi heidän saunastaan Pohjois-Suomessa sotien jälkeen. Sekin oli tehty ratapölkyistä. Ja koska ne olivat saksalaisten raiteen pölkyistä kuulemma joku valvontakomission jäsenistä kävi katsastamassa saunan. Ei kuulema tarvinnut purkaa....
	30.07.2008 11:24	Teppo Niemi
		1500 V johto (ja siis myös junanlämmitys on ollut 94 ja 83 paikkaisissa Ei -vaunuissa sekä EFi -vaunuissa 22371 - 22381. Ja kuvassa ensimmäisenä om juuri 72 paikkainen 'olympiavaunu'. (Vaikka sarjasta iso osa valmistuikin vasta sen jälkeen kun Helsingin Olympialaiset olivat jo päättyneet.) Mutta vuoden 1940 Olympialaisia vartenhan rakennetiin vaunut 22601 - 22640.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset