Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05.2008 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Saattaapi olla, tai sitten K-juna Keravalle. Näihin aikoihin vallitsi tilanne, jossa Riihimäelle ja Keravalle menevät veturijunat lähtivät samalla ajalla Helsingistä. K-juna käytti itäistä raidetta Tikkurilaan, Riihimäen junan kulkiessa keskimmäistä raidetta. Kuullemma ajojohdon jännitemittari Keravalla kertoi usein, koska junat olivat tulleet Vantaan joen sillalle. | ||||
|
30.04.2008 14:21 | Teppo Niemi | ||
| Tammisaareksi (myös vanhimmaksi) sillaksi turhan kapeassa salmessa. Laterniinikattoiset vaunuthan tulivat 1890-luvub lopussa Turun - Karjan - Helsingin rataa varten. Sitten ei auta, muuta kuin alkaa pudottamaan siltapaikkoja pois. Jos Muurisen kommentti pitää paikkaansa niin rantaradalta putoavat pois mm. Salonjoki (kääntösilta), Halikkonjoki (VR:n 75-vuotishistoriikissa 1918 tuhotun sillan pääjänne ei sovi kuvaan). Mitä jää jäljelle, missä on vähintän kolme jännettä ja toinen välipilarri vedessä? | ||||
|
28.04.2008 15:12 | Teppo Niemi | ||
| Rakkaalla lapsella (eli tässä tapauksessa veturisarjoilla Dv11, Dv15, Dv16) on monta nimeä: karhukoira, vempu, rysky... | ||||
|
24.04.2008 15:18 | Teppo Niemi | ||
| Poujoisen raiteen laiturin itäpään ja eteläisen raiteen laiturin länsipään välissä. Karttalinkki http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Mankin+laituripolku&y=6675000&x=2532417&lang=FI | ||||
|
24.04.2008 14:17 | Teppo Niemi | ||
| Jos oiken muistelisin, niin kesäaikahan päättyi silloin syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Aurinko on silloin noussun n. 6.30 ja laskenut n. 17.40. Eli Antonin kysymykseen voidaan vastata, että mitä todennäköisimmin onnettomuuden jälkeen, sillä onnottomuus tapahtui aamuyöstä. Kyseisestä onnettomuudesta löytyy artikkeli Seiske.net-sivustolta: http://www.seisake.net/onnettomuus.php Kyseessä oli Turku - Pasila T3900 vaunujen siirto, jonka pysäyttäminen ei onnistunut. | ||||
|
23.04.2008 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän Elias on ihan oikein alustan tunnistanut. Jopa sivupylväiden paikat tallella. | ||||
|
22.04.2008 13:04 | Teppo Niemi | ||
| Rata korvattiin ratadan linjausta myötäilevällä hihnakuljettimella ja jokin sen pylväistä taisi tulla jopa ratalinjallekin. Ja kuvatekstissä oleva vihjaus osan raidetarvikeista päätyvän MRY:lle pitää paikkaansa. Niissä asioissa olin sillon käymässä Kyröskoskella. Myös osa kalustosta on luovutettu Museorautatieyhdistys ry:lle. (Käyttäjä muokannut 22.04.2008 13:10) | ||||
|
18.04.2008 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan 72 paikkainen Ei ja seuraava vaunu on torpedojaosta päätellen EFi ja seuraavat jotakin Ei sarjaa... | ||||
|
17.04.2008 16:45 | Teppo Niemi | ||
| Näin on. Hurun keltainen nokka oli kokeilu ja asiasta hieman lisää: https://vaunut.org/kuvasivu.php/15636 | ||||
|
16.04.2008 10:51 | Teppo Niemi | ||
| rautatien varressa oleva puhelinlinjahan on rantaradalla (kuten yleensä muuallakin) kilometrien kasvusuuntaan katsottaessa radan oikealla puolella. Tätä tietoa vasten katsottuna juna on menossa kohti Helsinkiä. | ||||
|
11.04.2008 14:58 | Teppo Niemi | ||
| Hieman Keski-Rahkosen vastaukseen täydennystä: Eht vaunuista muutettiin Cht vaunuja (1.lk) ja ELht vaunuja (2.lk, leikkiosasto (lastenvaunu). ELht vaunut olivat käytössä aina Uuteen Juna-Aikaan (eli syyskuun alkuun 2006) saakka. Eli kyllä Anton on voinut hyvinkin matkustaa tälläisessa vaunussa, sarjatunnuksen eli litteran ollessa kuitenkin ELht. (Käyttäjä muokannut 11.04.2008 15:02) |
||||
|
31.03.2008 16:36 | Teppo Niemi | ||
| Asiaa on sivuttu muutamien kuvien kommenteissa, esim.: https://vaunut.org/kuvasivu.php/10596 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/11211. Sieltä löytyy vastaus kysymykseen | ||||
|
31.03.2008 15:14 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/4310 kommentissa on mainittu, että vuonna 2000. | ||||
|
31.03.2008 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Ei se työnnä, vaan vetää niitä tenderi edellä. Sen paljastaa veturin piipusta lähtevän savun suunta. Ja miksi se kulkee tenderi edellä? Siihen vois vastata parilla kysymykellä: Mikä on Hyvinkään rautatiemuseolla olevan kääntölavan käyttövoima? Entä miten paljon veturin kääntämiseen on varattava aikaa Hyvinkäällä? | ||||
|
31.03.2008 13:45 | Teppo Niemi | ||
| Johan Joni heitti kysymyksen, jonka selvittäminen on vaikeaa, ellei vaunun valmistajalaattaan ole meistetty vanhoja tietoja. Alusta on yleisin (ainakin sarjojen perusteella) matkustajavaunun aluskehys, pituus puskimineen 20,80 m. Tälle alustalle on tehty niin Em, CEm, Cm kuin Ei, DEi (CEi) ja Eis vaunuja. Ei vaunuista on taas muutettu edelleen Eik ja EFi -vaunuja, CEi- vaunuista on taas tehty Cik (Eik) -vaunuja. Eikä vaunun teli A7 rajaa asiaa juurikaan helpommaksi. | ||||
|
31.03.2008 09:52 | Teppo Niemi | ||
| Anton, ei nyt ihan, mutta melkein. Dm9- junien 2. lk penkit olivat samanlaiset. Dm8 junien penkit olivat käännettäviä. | ||||
|
28.03.2008 10:03 | Teppo Niemi | ||
| Eipä menneet KooPeen eikä TommiHn arvaukset aivan nappiin. Vaunu on rakennettu Hdk-vaunujen alustalle. (pituus puskimineen 9,18 m, akseliväli 4,5 m, piirros: https://vaunut.org/kuvasivu.php/21461 ). Udempien Hk, Hkk avovaunujen tullessa liikenteeseen, muutettiin joukko Hdk eri tavaroiden kuljetukseen soveltuviksi (hake: Hh, Hhc, Hhn; Likaava tavara (kalkki): Hl; lasihiekka/ sorvilastut: Hdkl; yms). Hk-vaunuistakin tehtiin 1980-luvulla vastaavia vaunuja, kuten esim. Elo. (Hk-vaunun pituus puskimineen on 10,00 m). Kaikki Hlc-vaunut ovat romutettu, tuskin niitä on jäljellä edes 'tehdasvaunuina'. (Käyttäjä muokannut 28.03.2008 10:05) | ||||
|
27.03.2008 15:02 | Teppo Niemi | ||
| Tietääkseni ratalinjaus on pysynyt samassa paikassa rakentamisestaan saakka. Valtatien nykyinen linjaus näkynee taustalla, mutta edelleenkin pikkutie kulkee toisen silta-aukon kanssa. | ||||
|
27.03.2008 14:00 | Teppo Niemi | ||
| Yhtälaila voisi kysyä, että miksi kiskoautoissa on Webasto myös liitevaunuissa, että myöskin vetovaunussa. Porkkanan Bradalla on lisäksi eräs ominaisuus, joka saattaapi edellyttää jotakin: Breda on hyvin huono käynnistymään alle 50 asteeen lämmöillä. Eli junien valmistumisaikaan olisi esilämmitys voitu hoiyaa useimmilla asemilla sentään höyryllä, jos niissä ei olisi ollut vaunukohtaisia Autocalor- tai Hagenuk polttimia. (Käyttäjä muokannut 27.03.2008 14:04) | ||||
|
20.03.2008 11:49 | Teppo Niemi | ||
| Tälläinen mielikuva on myös minullakin. Eli että tämä olisi ensimmäinen kerta hurulla Loviisaan. | ||||
|
18.03.2008 16:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja iltajuna menetti menohalut Vilppulaan toisen vetovaunun vaihtosto-ongelmien vuoksi. Sieltä sitten nilkutetiin välillä pysähtyen noin 60 km/h Tampereelle. | ||||
|
17.03.2008 14:14 | Teppo Niemi | ||
| Annas kun mää ARVAAN: https://vaunut.org/kuvasivu.php/46809 kertoo, että juna 705 lähti 20 min myöhässä. 705 ja 706 aikataulun mukainen kohtauspaikka taas on Haapakoski. Eli kohtaus on siittynyt Pieksämäelle, eikä 706 normaali raide ole ollut vapaana. | ||||
|
14.03.2008 14:59 | Teppo Niemi | ||
| Simo, tarkoittanet junia 1272 / 1271. Nehän ovat tavarajunia, joissa on mukana III luokan matkustajavaunu(-ja). Siihen aikaan tavarajunila kuljetetiin myös kappaletavaraa, jota purettiin ja lastattiin väliasemilla, sekä suoritettiin vielä väliasemilla vaunujen ottoja ja jättöjä. Lisäsi suurin sallittu nopeus ja ajonopeus ovat olleet pienempiä kuin nykyään. Siksi matkanopeus jää alhaiseksi. Graaffisesta tai 'kuljettaja-aikataulusta' näkisi näiden junien seisonta-ajat asemilla, ja silloin voisi saada paremman käsityksen siitä miksi juna on näin hidas. | ||||
|
14.03.2008 14:53 | Teppo Niemi | ||
| Simo, vempuilla on käsittääkseni tarkoitettu Dv11 sekä Dv15 ja Dv16 sarjoja. Vempuja voi kytkeä ainoastaan moniajoon kaksi kappaletta (eli yhdestä ohjaamosta ajettavaksi). Kuvassa olevat veturit ovat Dv12 sarjaa, ja niitä voidaan virallisesti kytkeä kolme kpl yhteisajoon eli ajettavaksi yhdellä kuljettajalla. 1990-luvun alkupuolella olin pongaamassa neljän veturin säännöllisä nippuja. Kaskinen - Seinäjoki välillä tälläinen nippu koostui kahdesta Dv12-parista, joista kummassakin oli oma kuljettaja. |
||||
|
14.03.2008 14:47 | Teppo Niemi | ||
| Harri, ei nyt ihan kaikkia: Yksi kappale on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä ja kaksi kappaletta Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:llä Haapamäellä | ||||
|
14.03.2008 13:43 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida vastaamisesta tulla mitään, mutta yritetään nyt vielä kerran: Kyllähän sarjaa on käytetty koko historian ajan kaikenlaisten junien (niin jäejestely- kuin jopa erikoispikajunien säännöllisenä vetäjänä. Sv12 (Dv12 25xx) sarjan käyttöä alkuvaiheessa matkustajaliikenteessä rajoitti matkustajavaunujen lämmitykseen tarvittavan höyrynkehittimen puute (viimeiset käytännössä pelkästään höyrylämmitteiset vaunut poistuivat 1970-luvun alussa.) Sr12 (Dv12 27xx) sarja sen sijaan oli uutena varustettu höyrynkehittimellä, jotka myöhemmin poistettiin tarpeettomina. Esimerkkejä sarjan niin pika kuin erikoispikajunakäytöstä on vaunut.org:ssä runsaasti, esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/46355 . | ||||
|
13.03.2008 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Akselinpäägeneraatoreita on ollut käytössä myös puukorisissa vaunuissa. Niitä on ollut M-K teleillä varustettujen A -sarjan vaunujen lisäksi myös A12 teleillä varustetuissa Fo vaunuissa. | ||||
|
|
13.03.2008 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Tarkkailulamppu kertoo, syöttääkö vaunun generaattori jännitettä vai ei. Vastaava merkkilamppu löytyy myös sinisen kaluston sähkötaulusta, joskin huomattavasti pienempänä. Generaattorihan saa käyttövoimansa vaunun liikkuessa. | ||||
|
07.03.2008 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä puukorisia vaunuja käytettiin Helsingin - Riihimäen välillä aina huhtikuuhun 1987 asti. Ensimmäisenä Eil-vaunut sai muistaakseni Keravan juna. Näihin aikoihin saattoi Helsingistä lähteä täysin puukorisista vaunuista koottu henkilöjuna Hankoon. Lisäksi puukorisia vaunuja käytettiin lisävaunuina vielä useissa pikajunissa kuvan oton aikoihin. | ||||
|
05.03.2008 13:39 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/2133 kommentissa on selvitetty numerointia. 30 viittaisi sosiaalirakenusten ryhmään. | ||||
|
04.03.2008 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Muistan nähneeni jossakin Suomen Rautatiemuseosta ostamassani VR:n sähkötekniikkaa käsittelevässä kirjassa erittäi hyvän kuvan rajalla olevasta pylväsvälistä ja sen rakenteista. En vain muist teoksen nimeä... | ||||
|
03.03.2008 09:06 | Teppo Niemi | ||
| Viimeinen ajo oli joulukuussa 1990 järjestelyjunassa Salon ja Turuin välillä, ja sarjan käytön päätti juuri 2216. | ||||
|
03.03.2008 09:03 | Teppo Niemi | ||
| Eikäös Angermünde olekin yksi niistä paikoista joiden veturi talli on palanut 1990-luvulla. Se kait rakennettiin uudelleen ja nyt siellä ei enää säilytetä ajovetureita vaan.... | ||||
|
03.03.2008 08:40 | Teppo Niemi | ||
| Agregaattivaunu eli De on tässä vaiheessa junassa viimeistä edellisenä Klubivaunun (jonka sisälaatassa on Eikk) ja Autojenkuljetusvaunun välissä. Junahan on kuin irvikuva yhdestä VR oyn aikoinaan esiintuomasta perustelusta, miksi Kemijärvelle ei voi liikenneidä sinisellä kalustolla. Junassahan on 5 punavalkeaa ja 5 sinistä vaunua. | ||||
|
29.02.2008 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Epäilempä suuresti. Olin 1980-luvulla juuri näitä junia korjaamass opiskelurahoja tienaten. Mutta muistaakseni näitä käytettin kyllä jännitekatkojunina Helsingin ja Huopalahden välillä muutaman kerran. Normaalistihan jännitekatkojen aikana käytettiin Helsingin ja Kirkkonummen välillä veturijunin ja Huopalhden ja Martinlaakson välillä apuveturin avustamana. Ja Muurínen on kyllä oikeassa Paimion suhteen. Tuli kirjoitettaessa vain ajatusvirhe. | ||||
|
|
28.02.2008 17:23 | Teppo Niemi | ||
| Dm8 romutettu vuoden 2007 lopulla. Ja Sakarin kommenttia täydentäen: Porkkanat poistettiin pikajunaliikenteestä 1.11.1986 alkaen, jolloin myös niiden huolto siirtyi Helsingin varikolta Turun varikon vastuulle. Kalustotilanteesta johtuen niitä käytettiin vielä joululiikenteessä pikajunissa rataosilla Turku - Helsinki ja Turku - Tampere. Samalla poistuivat Dm8-junat käytöstä. Tämän jälkeen keskivaunuttomia Dm9-junia käytettiin paikalliliikenteessä Turku - Toijala, Turku - Uusikaupunki, Turku - Naantalin satama, Paimio - Pernon telakka reiteillä. Viimeinen säännöllinen Dm9 reitti oli Turku - Uusikaupunki. | ||||
|
|
28.02.2008 17:15 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan ottoa edeltäneenä kesänä rata johti kuorimolta tehtalle ja silla kuljetettiin kuorittua puuta kuorimolta (Kyrösjärven rannalta) tehtaan hiertämöön. Hiertämön päässähän radalla oli paluusilmukka, sen sijaan tehtaalla 'ympäriajo' hoidettiin vaijerilla. Aikoinaan rata on johtanut myös Kyröskosken alapuolelle. | ||||
|
28.02.2008 17:00 | Teppo Niemi | ||
| Tutkimalla ajojohtimien rakennetta (samoin kuin aikaisemmin puhelinlinjojen rakennetta kuvista, voidaan kuvan rataosia rajata. Eli sähköjärjestelmä rajaa eräät rataosuudet pois Kuten juuri Iisalmen ja Oulun pohjoispuoliset sähköistetyt radat sekä Raahen radan+pieni pätkä Tuomiojan pohjoispuolelta. Jos kuvassa olisi ylimääräinen 25 kV johdin voisi kyseessä olla myös edellä mainittujen rataosien ulkopuolella oleva ohitusjohto esm. syöttö/välikytkinaseman ja erotusjakson välillä. | ||||
|
28.02.2008 16:55 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni juna on III-raiteella. (Kerrottakoon nuorammille ja samalla myös vanhemmille, joille vanha raidenumerointikäytäntö on vieras: Roomalaisin numeroin merkitiin henkilölaiturilla varustetut raiteet ja arabialaisin numeroin muut raiteet. Merkintä aloitetiin yleensä asemarakennuksen puolimmaisesta kulkutieraiteesta. Esim.: https://vaunut.org/kuvasivu.php/42706 , https://vaunut.org/kuvasivu.php/40500. Aikataulukirjoissakin käytettiin vielä 1970-luvulla laituriraiteiden osalta roomalaisia numeroita. Nykyisin kaikki raidenumerot merkitään arabialaisin numeroin.) | ||||
|
26.02.2008 16:53 | Teppo Niemi | ||
| Ei, vaan sen luona ollut pitkä puurakenteinen talli. Ja Nikolle voisi kertoa, että Dm9 on romutettu viime vuoden puolella. Haapamäellä on tarkoitus saada ainakin pidempi porkkana ajoon ja jos innostusta löytyy niin 5003/5004:stä saatujen varaosien turvin myös lyhytkin. | ||||
|
26.02.2008 16:47 | Teppo Niemi | ||
| Tallit ovat kyllä jäljellä ja niihin on suunniteltu vuosien kuluessa erilaista toimintaa. Sen sijaan kääntölava ja raiteet ovat purettu. Kääntölavaa suunniteltiin aikoinaan rakennettavaksi uudelleen nykysen VR Rata oy:n tukikohdan yhteyteen. | ||||
|
26.02.2008 16:44 | Teppo Niemi | ||
| RHK:n virkamiehet voivat silti saada 'hepulin', jos Maastoliikennelain edellyttämää lupaa reitillr / uralle ei ole haettu. Tosaalta jos lupa-asiat ovat kunnossa, ei tuonne kannata kenenkään haaveilla museojunaliikennettä. Valitettavasti eräät moottorikelkkailijat / urien ylläpitäjät eivät tunnu välittävän ratalain säädöksistä. | ||||
|
25.02.2008 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäinen yksikkö on 5106 + 5501 +5002. Yksikön alkuperäinen vetovaunu vaurioitui pahasti Hyvinkäällä tapahtuneessa tasoristeysonnettomuudessa. Tällöin ýksinäisen' 5501 välikytkin vaihdettiin Dm9 tyyppiseksi. Normaalistihan Dm8 ja Dm9 junien yksiköitä ei voinut sekoittaa keskenään sillä niissä oli erolaiset välikytkimet. Sm1-2 junien suhteen olisitämän suhten ehlpompaa, mutta ohjauskaapeloinneissa on taas eroja eri rakennussarjojen välillä. Aikoinaan Sm-halleilla oli "ristiinkytkentätaulukko" eli mitä pitää tehdä kun eri rakennesarjoista tehdään sekapareja. Sm1 junien osalta on ollut aikoinaan muutamia sekapareja. | ||||
|
20.02.2008 15:55 | Teppo Niemi | ||
| Sikäläinen seeprahan se siinä eli 290 sarjan (V90) veturi numero 008 on työn touhuissa päivystäjänä numero 2. (Lisäsin vielä hieman tietoa) (Käyttäjä muokannut 20.02.2008 15:59) | ||||
|
20.02.2008 10:58 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että miehitys loppui toistamiseen 1970-luvun puolivälissä Joensuu - Parikkala välin tullessa kauko-ohjatuksi. | ||||
|
20.02.2008 10:56 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Pysäkki ollut statukseltaan korkeampi (Hoitamassa Virkamies, voi toimia myös junanlähetyspaikkana) ja itsenäinen liikennepaikka. Laituri ja laiturivaihde olivat taas asemamiesten hoitamia liikennepaikkoja ja olivat alistettu päälystöasemalle, joka voi olla myös pysäkki. Laitura alempiasrvoisia olivat taas seisakevaihde ja seisake. Suosittelen Sampolle perhtymistä rautatieliikepaikkojen arvoluokituksiin. | ||||
|
20.02.2008 10:38 | Teppo Niemi | ||
| Ja kansiviat olivat kyllä tyyppivika vielä 1980-luvulla, vaikka kansien rakennetta oli kuulemma muutettu Se autoi, muttaei poistnut ongelmaa kokonaan. Vanhemmat asentajat kertoivat sillon joukon 'tyyppivioista' jotka sentään saatiin kitkettyä. Esimerkkinä tälläisesta on esim ruiskutuspumppujen kytkimet. Eräänä 'tyyppivikana' voisi mainita myös laitesijoituksen, josta esimerkkinä tehonsäätökotelo ja siellä olevien solenoidin huolto vikatapauksissa.. | ||||
|
14.02.2008 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan tää sitä kuuluisaa insinöörin matikkaa? Sarjahan oli 110 veturia. 3003(2.) rakennettiin varaosakoria hyväksi käyttäen. 3111 koottiin varaosista (kori yms) Hyvinkään konepajalla ja 3112 (ex 3000) on tehtaalta 1990-luvulla ostettu protoveturi. | ||||
|
07.02.2008 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Alun perin molemmat Mankin laiturit olivat puisia ja nykyistä kapeampia. Olisikohan maaperän vaatimilla vahvistustöillä osuus siihen, että eteläinen laituri uusittiin puiseksi. | ||||
|
29.01.2008 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja se nosturi löytyy nykyisin Porvoosta. | ||||
|
23.01.2008 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ole säilynyt ensimmäistäkään, sillä niiden poistuessa ei ollut vielä yhteisöjä, joita puukoristen vaunujen säilytys olisi kiinnostanut. Virkatarvevaunuiksikin muutetut taitavat olla nekin jo lähes kaikki romuina. | ||||