114-33593 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.07.2008 11:24 Teppo Niemi  
  1500 V johto (ja siis myös junanlämmitys on ollut 94 ja 83 paikkaisissa Ei -vaunuissa sekä EFi -vaunuissa 22371 - 22381. Ja kuvassa ensimmäisenä om juuri 72 paikkainen 'olympiavaunu'. (Vaikka sarjasta iso osa valmistuikin vasta sen jälkeen kun Helsingin Olympialaiset olivat jo päättyneet.) Mutta vuoden 1940 Olympialaisia vartenhan rakennetiin vaunut 22601 - 22640.
kuva 18.07.2008 16:48 Teppo Niemi  
  Lisätään vielä linkki toiseenkin kuvaan, jonka kommenteissa on kerrottu Korian ja Voikkaan välisestä radasta: https://vaunut.org/kuvasivu.php/36404 .
kuva 18.07.2008 12:30 Teppo Niemi  
  Tästä sillasta on kirjoitettu aikaisemmin kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/36662 yhteydessä. Ratahan rakennettiin varayhteydeksi Korian silloille. Sota aikana on tätä rataa käytetty, eräs maininta löytyy ruotsinkielisestä erään sairasjunan historiaa käsittelevässä kirjassa (olikohan se jotakin Jordens rund med Alarik...) Rata suunniteltiin rakennettavaksi yläpaarteelle, mutta jouduttiin rakentamaan kiireessä alapaarteelle.
kuva 15.07.2008 08:27 Teppo Niemi  
  Olisikohan kyseessä jakelu- ja keräilyjuna Kela - Pasila. Eli juna joka on tulossa Båtvikista. Olisikohan junan numero JK 1772?
kuva 11.07.2008 11:59 Teppo Niemi  
  Kyllä se näyttää olevan 1970-luvulta, Parkanon radan valmistuttua, mutta ennen Jämsänkoski - Jyväskylä välin valmistumista.
kuva 10.07.2008 12:16 Teppo Niemi  
  Ja eikös tähän paikkaan ohjanneessa tienviitassa lukenut Resiinassa vuonna 1990 julkaistussa kuvassa Seisoke. Eli Larin kanssa samaa paikkaa tarkoitetaan. Ja eiikös säköistys päättynyt vajaan kilometrin päähän 1980-luvulla.
kuva 09.07.2008 11:30 Teppo Niemi  
  Jostakin on jäänyt mielikuva, että vanha Lokomo-Bjuström veturi siirteli Simpeleellä turvevaunuja purettavaksi.
kuva 08.07.2008 14:32 Teppo Niemi  
  Ei vaan Hyvinkään Karkkilan rautatie. Aikaisemmin Hyvinkään Pyhäjärven rautatie. (Vrt LWJ: Lovisa - Vesijärvi Järnveg, JR: Jokioisten rautatie, KSR: Karhulan Sunilan Rautatie)
kuva 08.07.2008 09:17 Teppo Niemi  
  Pysäkki oli itsenäinen liikennepaikka ja hoitajana virkamies: pysäkinhoitaja. Laiturivaihde oli epäitsenäinen liikennepaikka, jonka hoitajana oli asemamies. Laiturivaihteen päällystöasemana oli joko asema tai pysäkki. Pysäkin ja laiturivaihteen väliin kuului luokituksessa linjatoimisto.
kuva 07.07.2008 15:21 Teppo Niemi  
  Onko yleistä rataverkkoa? Ettei vain olisi nykyisin Äänekosken kaupungin yksityisraiteita, rajan ollessa lähellä vaneritehtaan vaihdetta. Mutta jos sopimusteksti on sama kuin viimeisten höyryfestarien aokoihin, niin alue vaatii kuitenkin vaihtotyöluvat liikenteenohjaukselta. Mutta koska raiteet liittyvät yleiseen verkkoon, opastimissa ja merkeissä on noudatettava RVI:n määräyksiä.
kuva 07.07.2008 15:16 Teppo Niemi  
  Voi miten mahtava kuva. Ja laiturilla lastaussiltavaunu vai miksi sitä pitäisi sanoa käytössä. Itse muistan tälläisen vain Perniöstä. Mutta kyllä tämän kuvan kautta on kiva muistella varhaisimpia Salon matkoja. Laiturivalaistus on mitä ominaisinta Saloa.
kuva 03.07.2008 14:43 Teppo Niemi  
  Ei ole. Eikä edes matkustajajunissa. Sortavalan laulujuhliin (?) Niirala - Sortavala junissa 1980-luvulla käytettiin suomalaisten teräskoristen vaunujen ja venäläisen veturin välissä Hkba-välivaunuja. Lisäksi Hkba / Hkbar -vaunuja on käytetty suomalaisella vaunustolla ajetuissa junissa Vartius - Kivijärvi, Niirala - Matkaselkä - xxx, sekä Imatrankoski - Svetogosk - xxx reiteillä runkojen päässä, milloin runkojen päissä ei ole ollut Spa, Spar tai Ohna vaunuja. Itselläni on havainto Hkba vaunusta juuri Matkaselän asemalla Ohn-rungossa.
kuva 01.07.2008 12:12 Teppo Niemi  
  Misäs Karjalan radan varrella oli jotain vastaavaa? Arvaukseni on Lieksa.
kuva 30.06.2008 15:58 Teppo Niemi  
  Ei ole sentään täydellinen 'joulukuusi', jollaisena olen joskus saanut kuvatuksi Kauniaisen itäisen tulo-opastimen. Silloin kyseessä lienee opastimen siirtoon liittynyt kokeilu.
kuva 30.06.2008 12:40 Teppo Niemi  
  Anttonille löytyisi helpostikin vastaus ennen näiden sivujen siirtymistä Resiina-lehdelle. Janne Määttä oli koonnut sivuille kattavan tietopankin matkustajavaunuista. Nyt se on kadonnut. Toivottavasti se ilmestyy vielä uudelleen käyttöön täydennettynä puukoristen vaunujen tiedoin.
kuva 25.06.2008 16:26 Teppo Niemi  
  Mitähän vanhat Aikataulukirjan A-osat ja JTT:t sanovatkaan? Todennäköisesti raskaan kiskotuksen valmistuttua ajo Kemijärvelle asti olisi ollut mahdollista. Jostakin on jäänyt mielikuva, että Misi - Isokylä välillä oli rajoitettu liikennöintiä roudan sulamisen aikoina.
kuva 19.06.2008 14:53 Teppo Niemi  
  Kyllä sarjaa on käytetty myös muissa pikajunissa. Ellen aivan väärin muista, niin Rt-vaunu oli Helsinki - Turku Satama laivapikajunassa jopa vakivaununa. Ja viimekäytöt sarjallahan olivat viikonlopupikureissa. Ja miksi tätä käytettiin erikoispikajunissa: Vastaushan löytyy esitteen tekstin ensimmäisestä kappaleesta.
kuva 17.06.2008 08:19 Teppo Niemi  
  Ja kuvan kaksikerrosvaunuijen sn on 160 km/h ja osassa RE- eli Regionalexpress-junissa on kahvilavaunu tai kiertävä kärrymyynti. Nopeimmat RE- junathan kulkevat Saksassa 200 km/h. Osaa RE -junista voisi verrata suomalaisiin IC2 -juniin, niin nopeuden, pysähdystiheyden, kaluston kuin palvelujenkin suhteen.
kuva 11.06.2008 15:14 Teppo Niemi  
  Ja jos 'viilataan pilkkua' niin ensimmäisenä on ohjausvaunu Eioc. Sm2 -junien Eioc -ohjausvaunujen numerosarjahan on 6251-6300.
kuva 10.06.2008 10:24 Teppo Niemi  
  Samaan tulokseen minäkin tulin paikan suhteen.
kuva 10.06.2008 08:32 Teppo Niemi  
  Eli raiteeseen on syntynyt hellekäyrä.
kuva 10.06.2008 08:10 Teppo Niemi  
  Jep. Se salamointo oli komeaa myös Tk3 lämmittäjän näkölulmasta. Eikä sovi unohtaa tilanetta, jossa Kangasalan mäessä Vilppulan rahti ohitti meidät.
kuva 03.06.2008 16:07 Teppo Niemi  
  Eikös Rvi ole päättänyt, että vain 70 km/h ja alle merkitään. Tälläisen nopeusrajoituksen päättyminen merkitään merkillä: Merkitty nopeus päättyy. Lisätietoja löytyy: http://www.finlex.fi/data/normit/27257-_rvi_8063012006.pdf
kuva 03.06.2008 08:13 Teppo Niemi  
  Pertti, missäs kohtaa se Haapamäen KOLMIORAITEEN kääntöpöytä on sijainnut?? Mutta sitten knoppin ratkaisuyritykiin: a) Ankkalammikossa on sijainnut todennäköisesti 20 m tai 22 m kääntölava.
b) Jstenkin muistelisin, että Kaakkois-Suomessa olisi entisellä risteysasemalla ollut 20 m lava, eli tarjotaan Simolaa.
kuva 23.05.2008 14:56 Teppo Niemi  
  Ja Vaunustona oli näihinaikoihin (eli vuoden 1976 lopulla) CEi 2638, Eit 23058 ja EFi 22393
kuva 23.05.2008 08:22 Teppo Niemi  
  Lisenssi pois Simolta. Kyllä KooPeen akseliluku on oikea. Tatkastappa vaunun 15260 akseliluku.
kuva 22.05.2008 16:23 Teppo Niemi  
  Johan myrkyn lykkäs ja panee harmaisiin aivosoluihin vipinää. Mistäs Ryanair lentääkään Tampereelle. Portin "Seis-Levy" kun viittaa suuresti ulkomaille. Jotenkin portin "seis-levy" ja puskimen malli viittaa Saksaan, eli pohdintaa voisi jatkaa Hanaun ja Bermenin suhteen.
kuva 19.05.2008 15:50 Teppo Niemi  
  Hiekkaharjun erotusjakso on myöhempää perua ja samassa yhteydessä tehtiin Keravan välikytkinasemasta syöttöasema. Ja ainakin minä tarkoitin juuri raiteella 5 ollutta junaa.
kuva 19.05.2008 11:40 Teppo Niemi  
  Saattaapi olla, tai sitten K-juna Keravalle. Näihin aikoihin vallitsi tilanne, jossa Riihimäelle ja Keravalle menevät veturijunat lähtivät samalla ajalla Helsingistä. K-juna käytti itäistä raidetta Tikkurilaan, Riihimäen junan kulkiessa keskimmäistä raidetta. Kuullemma ajojohdon jännitemittari Keravalla kertoi usein, koska junat olivat tulleet Vantaan joen sillalle.
kuva 30.04.2008 14:21 Teppo Niemi  
  Tammisaareksi (myös vanhimmaksi) sillaksi turhan kapeassa salmessa. Laterniinikattoiset vaunuthan tulivat 1890-luvub lopussa Turun - Karjan - Helsingin rataa varten. Sitten ei auta, muuta kuin alkaa pudottamaan siltapaikkoja pois. Jos Muurisen kommentti pitää paikkaansa niin rantaradalta putoavat pois mm. Salonjoki (kääntösilta), Halikkonjoki (VR:n 75-vuotishistoriikissa 1918 tuhotun sillan pääjänne ei sovi kuvaan). Mitä jää jäljelle, missä on vähintän kolme jännettä ja toinen välipilarri vedessä?
kuva 28.04.2008 15:12 Teppo Niemi  
  Rakkaalla lapsella (eli tässä tapauksessa veturisarjoilla Dv11, Dv15, Dv16) on monta nimeä: karhukoira, vempu, rysky...
kuva 24.04.2008 15:18 Teppo Niemi  
  Poujoisen raiteen laiturin itäpään ja eteläisen raiteen laiturin länsipään välissä. Karttalinkki http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Mankin+laituripolku&y=6675000&x=2532417&lang=FI
kuva 24.04.2008 14:17 Teppo Niemi  
  Jos oiken muistelisin, niin kesäaikahan päättyi silloin syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Aurinko on silloin noussun n. 6.30 ja laskenut n. 17.40. Eli Antonin kysymykseen voidaan vastata, että mitä todennäköisimmin onnettomuuden jälkeen, sillä onnottomuus tapahtui aamuyöstä. Kyseisestä onnettomuudesta löytyy artikkeli Seiske.net-sivustolta: http://www.seisake.net/onnettomuus.php Kyseessä oli Turku - Pasila T3900 vaunujen siirto, jonka pysäyttäminen ei onnistunut.
kuva 23.04.2008 08:21 Teppo Niemi  
  Kyllähän Elias on ihan oikein alustan tunnistanut. Jopa sivupylväiden paikat tallella.
kuva 22.04.2008 13:04 Teppo Niemi  
  Rata korvattiin ratadan linjausta myötäilevällä hihnakuljettimella ja jokin sen pylväistä taisi tulla jopa ratalinjallekin. Ja kuvatekstissä oleva vihjaus osan raidetarvikeista päätyvän MRY:lle pitää paikkaansa. Niissä asioissa olin sillon käymässä Kyröskoskella. Myös osa kalustosta on luovutettu Museorautatieyhdistys ry:lle. (Käyttäjä muokannut 22.04.2008 13:10)
kuva 18.04.2008 08:15 Teppo Niemi  
  Ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan 72 paikkainen Ei ja seuraava vaunu on torpedojaosta päätellen EFi ja seuraavat jotakin Ei sarjaa...
kuva 17.04.2008 16:45 Teppo Niemi  
  Näin on. Hurun keltainen nokka oli kokeilu ja asiasta hieman lisää: https://vaunut.org/kuvasivu.php/15636
kuva 16.04.2008 10:51 Teppo Niemi  
  rautatien varressa oleva puhelinlinjahan on rantaradalla (kuten yleensä muuallakin) kilometrien kasvusuuntaan katsottaessa radan oikealla puolella. Tätä tietoa vasten katsottuna juna on menossa kohti Helsinkiä.
kuva 11.04.2008 14:58 Teppo Niemi  
  Hieman Keski-Rahkosen vastaukseen täydennystä:
Eht vaunuista muutettiin Cht vaunuja (1.lk) ja ELht vaunuja (2.lk, leikkiosasto (lastenvaunu). ELht vaunut olivat käytössä aina Uuteen Juna-Aikaan (eli syyskuun alkuun 2006) saakka. Eli kyllä Anton on voinut hyvinkin matkustaa tälläisessa vaunussa, sarjatunnuksen eli litteran ollessa kuitenkin ELht. (Käyttäjä muokannut 11.04.2008 15:02)
kuva 31.03.2008 16:36 Teppo Niemi  
  Asiaa on sivuttu muutamien kuvien kommenteissa, esim.: https://vaunut.org/kuvasivu.php/10596 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/11211. Sieltä löytyy vastaus kysymykseen
kuva 31.03.2008 15:14 Teppo Niemi  
  Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/4310 kommentissa on mainittu, että vuonna 2000.
kuva 31.03.2008 15:07 Teppo Niemi  
  Ei se työnnä, vaan vetää niitä tenderi edellä. Sen paljastaa veturin piipusta lähtevän savun suunta. Ja miksi se kulkee tenderi edellä? Siihen vois vastata parilla kysymykellä: Mikä on Hyvinkään rautatiemuseolla olevan kääntölavan käyttövoima? Entä miten paljon veturin kääntämiseen on varattava aikaa Hyvinkäällä?
kuva 31.03.2008 13:45 Teppo Niemi  
  Johan Joni heitti kysymyksen, jonka selvittäminen on vaikeaa, ellei vaunun valmistajalaattaan ole meistetty vanhoja tietoja. Alusta on yleisin (ainakin sarjojen perusteella) matkustajavaunun aluskehys, pituus puskimineen 20,80 m. Tälle alustalle on tehty niin Em, CEm, Cm kuin Ei, DEi (CEi) ja Eis vaunuja. Ei vaunuista on taas muutettu edelleen Eik ja EFi -vaunuja, CEi- vaunuista on taas tehty Cik (Eik) -vaunuja. Eikä vaunun teli A7 rajaa asiaa juurikaan helpommaksi.
kuva 31.03.2008 09:52 Teppo Niemi  
  Anton, ei nyt ihan, mutta melkein. Dm9- junien 2. lk penkit olivat samanlaiset. Dm8 junien penkit olivat käännettäviä.
kuva 28.03.2008 10:03 Teppo Niemi  
  Eipä menneet KooPeen eikä TommiHn arvaukset aivan nappiin. Vaunu on rakennettu Hdk-vaunujen alustalle. (pituus puskimineen 9,18 m, akseliväli 4,5 m, piirros: https://vaunut.org/kuvasivu.php/21461 ). Udempien Hk, Hkk avovaunujen tullessa liikenteeseen, muutettiin joukko Hdk eri tavaroiden kuljetukseen soveltuviksi (hake: Hh, Hhc, Hhn; Likaava tavara (kalkki): Hl; lasihiekka/ sorvilastut: Hdkl; yms). Hk-vaunuistakin tehtiin 1980-luvulla vastaavia vaunuja, kuten esim. Elo. (Hk-vaunun pituus puskimineen on 10,00 m). Kaikki Hlc-vaunut ovat romutettu, tuskin niitä on jäljellä edes 'tehdasvaunuina'. (Käyttäjä muokannut 28.03.2008 10:05)
kuva 27.03.2008 15:02 Teppo Niemi  
  Tietääkseni ratalinjaus on pysynyt samassa paikassa rakentamisestaan saakka. Valtatien nykyinen linjaus näkynee taustalla, mutta edelleenkin pikkutie kulkee toisen silta-aukon kanssa.
kuva 27.03.2008 14:00 Teppo Niemi  
  Yhtälaila voisi kysyä, että miksi kiskoautoissa on Webasto myös liitevaunuissa, että myöskin vetovaunussa. Porkkanan Bradalla on lisäksi eräs ominaisuus, joka saattaapi edellyttää jotakin: Breda on hyvin huono käynnistymään alle 50 asteeen lämmöillä. Eli junien valmistumisaikaan olisi esilämmitys voitu hoiyaa useimmilla asemilla sentään höyryllä, jos niissä ei olisi ollut vaunukohtaisia Autocalor- tai Hagenuk polttimia. (Käyttäjä muokannut 27.03.2008 14:04)
kuva 20.03.2008 11:49 Teppo Niemi  
  Tälläinen mielikuva on myös minullakin. Eli että tämä olisi ensimmäinen kerta hurulla Loviisaan.
kuva 18.03.2008 16:42 Teppo Niemi  
  Ja iltajuna menetti menohalut Vilppulaan toisen vetovaunun vaihtosto-ongelmien vuoksi. Sieltä sitten nilkutetiin välillä pysähtyen noin 60 km/h Tampereelle.
kuva 17.03.2008 14:14 Teppo Niemi  
  Annas kun mää ARVAAN: https://vaunut.org/kuvasivu.php/46809 kertoo, että juna 705 lähti 20 min myöhässä. 705 ja 706 aikataulun mukainen kohtauspaikka taas on Haapakoski. Eli kohtaus on siittynyt Pieksämäelle, eikä 706 normaali raide ole ollut vapaana.
kuva 14.03.2008 14:59 Teppo Niemi  
  Simo, tarkoittanet junia 1272 / 1271. Nehän ovat tavarajunia, joissa on mukana III luokan matkustajavaunu(-ja). Siihen aikaan tavarajunila kuljetetiin myös kappaletavaraa, jota purettiin ja lastattiin väliasemilla, sekä suoritettiin vielä väliasemilla vaunujen ottoja ja jättöjä. Lisäsi suurin sallittu nopeus ja ajonopeus ovat olleet pienempiä kuin nykyään. Siksi matkanopeus jää alhaiseksi. Graaffisesta tai 'kuljettaja-aikataulusta' näkisi näiden junien seisonta-ajat asemilla, ja silloin voisi saada paremman käsityksen siitä miksi juna on näin hidas.
<<   >>