213-10636 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.01.2008 14:15 Teppo Niemi  
  Eipä ole säilynyt ensimmäistäkään, sillä niiden poistuessa ei ollut vielä yhteisöjä, joita puukoristen vaunujen säilytys olisi kiinnostanut. Virkatarvevaunuiksikin muutetut taitavat olla nekin jo lähes kaikki romuina.
kuva 23.01.2008 08:02 Teppo Niemi  
  Mutta Joona, kyllä Pauli taitaa olla oikeassa. IC 169 paluujunan vaunusto oli juurikin IC-vaunujen osalta vastaava, kun se oli saapuneena Hesaan. IC 171:n paluujuna oli taas saapuessaan täysin kaksikerrosvaunuja.
kuva 21.01.2008 13:34 Teppo Niemi  
  Kuva tapahtuman jälkeen: https://vaunut.org/kuvasivu/5055. Muistaaseni se tapahtui alkuillasta (kuitenkin viikonloppuna) Kotiinpaluu kyläreissulta tätini luota Helsingistä sai jälleen viivytyksiä vakavista raideliikennehäiriöistä (edellisen kerran kun Huru ja Sm törmäsivät)
kuva 17.01.2008 11:35 Teppo Niemi  
  Samaa minäkin haaveilen kuin Hytösen Jouni. Mutta kun ton kielitaidon kanssa on niin ja näin....
kuva 15.01.2008 11:59 Teppo Niemi  
  Johan Jorma myrkyn lykkäs. mutta aletaanhan pohtimaan: Juna on todennäköisesti menossa kilometrien kasvusuuntaan. Viinijärvellähän kilometrien kasvusuunta 'muttuu' eli olisikohan juna tulossa Sysmäjärven suunnasta.
kuva 09.01.2008 15:32 Teppo Niemi  
  Eiköhän niitä käytetty. Ensimmäiseksi tulee vielä 1990-luvun alusta mieleen Kouvola - Heinola -väli.
kuva 09.01.2008 09:28 Teppo Niemi  
  Mitenkähän kävisi jos vaunut.ogiiin laittaisi kuvan 1. saksalaisesta veturin replikasta ja laittaisi kuvan nimeksi Adler, ja toteaisi, että se rakennettiin Saksan rautatiden 100-vuotisjuhliin 1935. (Veturihan on jouduttu rakentamaan uudelleen 2006-2007 DB-museumin Mainingenin konepajassa.
kuva 31.12.2007 08:38 Teppo Niemi  
  Ja kun kuvaa tutkii, niin junan vasemmassa päässähän on veturi, jonka savutorvi on vaunuja vasten. Veturin kupujen järjesty viittaa kovasti paikkuun eli Pr1-sarjaan. Kuvassa on nähtävissä myös ilmeisestikin asemarakennuksen kattoa. Mitä enenmmän tutkiskelen, sitä enemmän olen Viitamäen Pekan tunnistuksen kannalla.
kuva 28.12.2007 16:43 Teppo Niemi  
  Korjataan samalla edellistä kommenttia (28.12.07 15:48): että vaunut ovat vesitornin ETELÄpuolella. Vaunuissahan on näkyvissä III luokan merkinnätjotka poistuivat vuonna 1956. Samana vuonnahan palautui myös Porkkalan vuokra-alekin Neuvostoliitolta Suomelle.

Mitä taas tulee Kosken asemaan, niin siellähän vesitorni sijaitsi radan eteläpuolella ja aseman länsipuolella, kuten kaaviosta https://vaunut.org/kuvasivu/42680 ilmenee. Mutta ainakin 1970-luvulta eteenpäin rautatien lennätinkinja sijatsi Kosken alueella radan pohjoispuolella, siis vastakkaisella puolella rataan nähden kuin vesitorni.
kuva 28.12.2007 15:48 Teppo Niemi  
  Jotta voisin jatkaa pohdintoja raiteesta, tarvitsisin tueksi Kenttäpuhelimen käyttöohjeissa olevaa kaaviota, joka kertoo kummalla puolen rataa junanlähetysjohdot (siis VR:n linja) rataan nähden on. Mutta oma arvauseni on, että vaunut ovat esitornin länsipuolella, siis raiteilla I, II tai 3.
kuva 28.12.2007 15:44 Teppo Niemi  
  Ja siihen, etttä juna olisi menossa juuri Helsingin suuntaan tukee paikun etupään suunta. Käytäntönähän on ollut, että etupää oli aina Helsinkiin päin.
kuva 28.12.2007 13:27 Teppo Niemi  
  Kauklahden kaavio vuodelta 1923 löytyy https://vaunut.org/kuvasivu/42642
kuva 27.12.2007 16:58 Teppo Niemi  
  Itse taas olen Viitamäen Pekan linjoilla. Eikös Kauklahdessakin ollut vesitorni. (katsokaa vaikka täällä julkaistua Fredrikberg - Åbo liikennepaikkakaavioita.
kuva 27.12.2007 16:55 Teppo Niemi  
  Arvaukseni olisi Kauklahti. (Ai kun näkyisi hieman rakennuksia, mutta kun ei, niin ei
kuva 27.12.2007 14:52 Teppo Niemi  
  Kymmenkunta vuotta sitten, ennen Ison-Beltin siltoja, Kööpenhaminan ja Hampurin välisessä liikenteeseen tuloa, käytännössä kaikki Putgardenin junat vedettiin 232 tai 234 sarjojen Ludmila-veturein, 218 taas olivat lyypekin liikenteessä. Matkustajajunien osalta tämä oli sääntö, mutta osa Lyypekin rahdeista oli ludmiloilla. Paikallisradit ainakin Hampurin päässä ajettiin 291-294 sarjan dieseleillä.
kuva 10.12.2007 11:17 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni näissä oli alunperin paineilmalla täytettävä letku, joka tiivisti ja lukitsi oven. Jos ei pitänyt ilmaa, niin sitten mekaanisesti kolmioavaimella lukkoon. Jos et osannut pyöränkumeja paikata aikaisemmin niin kuulemma Dm8 opetti sinut mestariksi. Tällaista kerrottiin kun aloitin kesätöissä Helsingin varikolla, jolloin juuri viimeinen Dm8 oli valmistunut muutostöistä.
kuva 05.12.2007 12:34 Teppo Niemi  
  Aiakisempiin kommentteihin viitaten Rautatieviraston tiedote asiasta: http://www.rautatievirasto.fi/fi/virastouutisia/?a=show&id=62
kuva 05.12.2007 12:31 Teppo Niemi  
  Radan merkeistä ja niitä koskevista siirtymäsäädöksistä löytyy tietoa Finlex-palvelusta: http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/30397 .
kuva 04.12.2007 16:15 Teppo Niemi  
  Liikennepaikka päättyy -merkki osoittaa liikennepaikalle vaihtotyöhön luvansaaneelle yksikölle kohdan, jota se ei saa ohittaa. Liikennepaikkan alkumerkkit määrittelevät liikennepaikan rajat. Katsohan JT: http://www.rhk.fi/@Bin/1819951/Jt_2005.pdf : Määritelmät sivu 6 sekä kohta 9.6.3 Liikennepaikkamerkit.
kuva 26.11.2007 16:16 Teppo Niemi  
  Katsohan esim.: https://vaunut.org/kuvasivu/17429
kuva 20.11.2007 08:38 Teppo Niemi  
  Etv on Erikoistyövaunu, joita lumiaurojen lisäksi olivat mm. pengeraurat, Sepeli- ja sora-aurat, myrkytysvaunut yms.
Rto = Rataosasto. 9. rtj = 9. Ratajakso (en muista ulkoa että mikä se olisi). Muita työvaunujen tunnuksia on esim. Lv = Liitevaunu. Osaston tunnuksia ovat olleet Ko = Koneosasto, Vo = Varasto-osasto, Rro = Rautatierakennusosasto.
kuva 12.11.2007 11:01 Teppo Niemi  
  Jotakuinkin oheisen karttalinkin osottamassa paikassa. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=Kirkkonummen+veturitalli+&scale=16000&y=6667691&x=2524327&lang=FI . Eli siitä mihin 1970-luvulla Kirkkonummen asemalaituri päättyi, niin n. 75 m pohjoiseen. (Käyttäjä muokannut 12.11.2007 11:01) (Käyttäjä muokannut 12.11.2007 11:01)
kuva 09.11.2007 16:04 Teppo Niemi  
  Kyllä näin on ollut mahdollista, mitä Lari kyselee. Enpä satu muistamaan mikä on A 19 vaunun alkuperäinen numero, se on ollut alkuaan Ci-vaunu ja ollut mukana viimeisen Suomessa rakennetun höyryveturin Tr1 1096 luovutuskoeajossa hieman vajaat 50 vuotta sitten. VR:n 125-vuotis teema-Resiinassa on ollut erittäin hyvä puukorisia vaunuja koskeva artikkeli.
kuva 09.11.2007 15:46 Teppo Niemi  
  Ei, vaan sitä, että tietojen myöhenpään käytettävyyden vuoksi pitäisi löytyä parempi foorumi. Sillä veikkaanpa, attä siitä voisi syntyä pitkällinen viestiketju joka menee reilusti ohi tämän kuvan aiheen. Ellei sinne T. Keränen (ja muut aikaisemmin vaunujen tyyppikuvia ottaneet) tuo kuviaan vaunut.org:iin. (vieno toivomus Tapsalle). Olen antanut asiaa koskevan kehitysehdotuksen myöskin ylläpidolle.
kuva 09.11.2007 14:56 Teppo Niemi  
  Ei-sarja sisältää useita eri ikkunajakoja (ja siis myös paikkalukuja: 100 p, 94 p, 90 p, 83 p sekä 72 p) sekä käytännössä neljää eri alustapituutta. Lisäsi jotkut poikkeavat ikkunajaoltaan vielä rakennus- / muutostyöajankohtien mukaan. Lisäksi samaan sarjaan on kuuluneet myös sairasosastolla varustetut vaunut, jotkä myöhemmin siirretiin omaksi Eis sarjaksi. Ci- (Di) sarjaa on ollut kolmea eri alustapituutta, kun otetaan vielä huomioon I ja II lk hyttivaunuista (Ci) kokonaan II lk vaunuiksi alennetut. Pikakurssiin puukoristen Ei-vaunujen ikkunajaosta vaunut.org on mielestäni väärä sivusto.
kuva 09.11.2007 14:06 Teppo Niemi  
  Niin montako ikkunaa on Ci- vaunuissa kautta aikojen eri rakennussarjassa ollut? Entä montako ikkunaa on 72-paikkaisessa Ei-vaunussa. 72-paikkaisen vaunun tietoja: https://vaunut.org/kuvasivu/17437 . Suosittelen todellakin Pasille perehtymistä suomalaisiin puukorisiin vaunuihin entistä painokkaammin.
kuva 09.11.2007 13:30 Teppo Niemi  
  Suosittelen Pasille perehtymistä hieman tarkemmin suomalaisiin puukorisiin vaunuihin. 1980-luvulle tultaessa viimeiset Ci-vaunut on muutettu virkatarvevaunuiksi tai romutettu. Vasemmanpuoleinen vaunu on EFi 22390 (yhdistetty konduktööri ja 2. (III) lk:m päivävaunu) ja , ja oikeanpuoleisimman numeroksi tulkitsen 22767, joka on 72-paikkainen Ei-vaunu (2. (III) luokan päivävaunu) vuodelta 1952. Jossakin Junat-lehden numerossa oli Tapio Keräsen kirjoittama artikkieli Ci-vaunuista. Viimeiset Ci-vaunut olivat 1.(II) lk:n päivävaunuja. Näiden sarjamerkki oli ennen vuotta 1956 Di.
kuva 08.11.2007 13:31 Teppo Niemi  
  Yritetäänpä täydentää hieman Larin vastausta. Mankki - Luoma väli on todellakin entistä merenpojaa ja lisäksi savikerros on yllättävän paksu. Näistä aiheutuu radalla painumaongelma, kunnes rata on rakennettu paalulaatan varaan (= eräänlaiselle sillalle). Rataa joudutaan tukemaan säännöllisesti ja ajoittain jopa kiilamaan silloin kun tukeminen ei ole mahdollista. Nämä lienevät syyt, miksi kyseisellä osuudella suositaan puupölkkyjä.
kuva 06.11.2007 14:22 Teppo Niemi  
  Eikös Nom-vaunutkin ole valmetin kiskokalustotehtaan eli entisen lentokonetehtaan tekeleitä, vaikkei niissä olekkaan SIG-telejä?
kuva 26.10.2007 16:02 Teppo Niemi  
  Viimeinen lähtösemafoori oli käytössä Huutokoskella ( https://vaunut.org/kuvasivu/3960 ), joskinn se oli kaksisiipinen. Viimeinen yksisiipinen lähtösemafoori oli käytössä taas Suinulassa.
kuva 25.10.2007 16:14 Teppo Niemi  
  MUTU-tietoa: Jossakin vanhemmassa (1970-luvun?) Resiinassa oli juttua Kupittaan Saven kettäradasta. Olisikohan se kyseinen rata. Ratahan ylitti jossakin vaiheessa myös Aurajoen.
kuva 22.10.2007 15:02 Teppo Niemi  
  Kolmioraiteen aluetta tutkiville tiedoksi, että alue on yksitysomistuksessa ja osin myös pihapiiriäkin
kuva 08.10.2007 16:39 Teppo Niemi  
  Liikennepikkamerkki2, joka poistui JT:stä 1990-luvun puolivälissä. Sitä käytettiin ilmaisemaan tulo-opastimetonta liikennepaikkaa, jolla voitiin järjestää junakohtauksia. Ylemmässä on suurin sallittu nopeus liikenepaikalla vaihteiden olessa käännettynä suoralle ja alemmassa taas 35, joka on suurin sallittu nopeus poikkeavalle raiteelle kuljettaessa.
kuva 02.10.2007 17:29 Teppo Niemi  
  Missä 1960-luvun alkupuolella on otettu käyttöön releasetinlaitteita? Muutamat paikat putoavat pois tämän seurauksena, kuten juuri Kauklahti. Entä Kauniainen? Kuvassahan on lennätinlinja, joka oli radan pohjoispuolella. Ei siis Fasaaninpolkukaan eikä myöskään Trumannin puistotie. Masala? Siellähän oli alikulkutyömaan vuoksi väistöraiteen aikana semafoorit. Muuta ei osaa tarjota kuin Masalaa.
kuva 01.10.2007 12:10 Teppo Niemi  
  Ja paikan varmistukseen lisätieto: Missäs rantaradalla on kuumakäyntiilmaisimia?
kuva 01.10.2007 12:07 Teppo Niemi  
  Nämäkin taitavat pian vähetä, kun Lyypekin radan sähköistys valmistuu. Miten Sen jälkeen hoidetaan Kielin RE-junat?
kuva 01.10.2007 12:03 Teppo Niemi  
  Aikoinaan asia oli mainittu yleensä sillan käyttösäännöissä. Molempia käytäntöjä on niissä ilmennyt.
kuva 01.10.2007 11:55 Teppo Niemi  
  Minkäslaine turvalaitos oli Loviisassa? Kuvassahan näkyy pätemättömyysmerkillä varustetu (ilmeisestikin käyttöönotettava) yksivaloinen pääopastin, joka ilmeisestikin on lähtöopastin.
kuva 01.10.2007 11:51 Teppo Niemi  
  Ja nykyisin ne ovat Hoyryraide OY:n omistusessa ja sijoituspaikkana Suolahden satama. Pikkukaupunkilainen-lehden keskiviikon 26.9. numeron mukaan ne olivat veturitallin avoimien ovien tapahtumassa esillä.
kuva 28.09.2007 11:57 Teppo Niemi  
  Lisäksi toinen rajoittava seikka, joka lienee oleellisempi on Tammisaari - Hanko välillä vanhoista Pohjan silloista (vai pitäisikö sanoa vanhoista jänteistä) johtunut akselipainorajoitus. Karjaa - Tammisaari välillä oli jopa Dm8/9 junien ajo sallittu, mutta Tmmisaarta pidemmälle se ei ollut sallittua.
kuva 26.09.2007 08:23 Teppo Niemi  
  Otsolle voisi astata, että veturi vesitettiin viskurista Suomen Rautatiemuseolla 11. ja 12.8.2007. Kyllä se onnistui ihan ongelmitta, sillä vanha vedentäyttöluukkukin on jäljellä. Siitä lisätään mm. vedenkäsittelyaine. Ja myös Samin kommenttiin voi todeta, että käytännössä menetelmä on lähes ainoa vesitystapa matkalla ollessa, siilä vesiposteja on harvassa ja toimivia viskureita vieläkin harvemmassa. Letkun koosta voidaan olla montaa mieltä, mutta tenderissä on "standardi" 2" liitin.
kuva 26.09.2007 08:09 Teppo Niemi  
  Tähtelässähän vaihdettinn vielä hieman yli 51 vuotta sitten veturia, matkustettaessa Helsinkiin. Ja mitä Jarmo kirjoitti pätkäkiskoista pien ne alkaisivat. Ja ennen kaikkea kaarteissa tästä etenpäin tuntui olevan lyhyet kiskot. todella lyhyet kiskot. Liekö 1940-luvun lopunlla ja 1950-luvun alulla jotain tekemistä asian kanssa?
kuva 21.09.2007 14:22 Teppo Niemi  
  Jonin kysymykseen löyttyy lisätietoja kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/41882 kommenteista. Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/41562 22627 Ei vaunu on ollut kaasuvalaistuksella aina lähiliikennemuutokseen saakka v. 1974.
kuva 19.09.2007 12:52 Teppo Niemi  
  Aivain kuin joku yritäisi hämätä: Kun unohdin rantaradan, tuli ensiksi mieleen (Lohja) Virkkala - Kirkniemi, ja siinä välillä olevat tehtaat. Kuvassa olevat vaunut ovat loko Mal tai Mak-hiilivaunuja.
kuva 18.09.2007 17:10 Teppo Niemi  
  Lomakehan on painettu 1990 kesäkuussa, eli Otpa on Hyvinkään konepajan alueella toiminut VR:n omatarvepaino.
kuva 14.09.2007 16:07 Teppo Niemi  
  Eipä taida vielä olla. Ensiksi täytyy painelaitteidenn (kattilan) katsastus olla kunnossa. Sen jälkeen, kun veruri on liikennekelpoinen, voidaan tilata liikennekelpoisuuskatsastus VR OY Engineeringiltä. Ja jotta tarvittava koeajo onnistuisi, sekin vaatii Rautatieviraston luvan. Veikkaanpa, että katsastukseen kuluu vielä hetki aikaa.
kuva 13.09.2007 16:47 Teppo Niemi  
  Minun laskujeni mukaan vain kaksi. Ei 22272 (VR Oy, katto risana, odottaa päätöksiä) ja EFi 22376 (Pieksämäki). 22641 on romutettu.
kuva 13.09.2007 11:47 Teppo Niemi  
  Ja vielä yksi kuva Karjaan järjestelyistä https://vaunut.org/kuvasivu/13170 . Siinä on Hangon juna lähdössä laiturin vastakkaiselta puolelta. Liekö Viitamäen kuvassa vaunut tulleet pikajunassa Helsingistä?
kuva 13.09.2007 11:37 Teppo Niemi  
  Hans lienee sen verran nuori, että Karjaan ennen Karjaa - Pohjankuru oikaisua ja sähköistystä käytössä ollut raidejärjestely ja 'vakio'lähtöraitteet Karjaall ovat täysin tuntemattomia käsitteitä. Katso kuvaa https://vaunut.org/kuvasivu/29820 ja lue sen kommentit läpi.
kuva 13.09.2007 10:06 Teppo Niemi  
  Silloinen Imatran asemarakennus sijaitsi vajaat 100 m Imatra T:n nykyista asemaa pohjoisempana. (Ja Imatra T:llä on ollut useita nimiä historiansa aikana.)
kuva 13.09.2007 10:03 Teppo Niemi  
  Esim RE 2082 on suora juna Hamburg-Altonaan. Junan tyyppi muuttuu matkalla (Freilassing) IC-junaksi. Täällä Suomessakin on ollut aikoinaan useita junia, joiden tyyppi on muutunut matkalla kaluston ollessa sama.
<<   >>