Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.03.2008 14:59 | Teppo Niemi | ||
| Simo, tarkoittanet junia 1272 / 1271. Nehän ovat tavarajunia, joissa on mukana III luokan matkustajavaunu(-ja). Siihen aikaan tavarajunila kuljetetiin myös kappaletavaraa, jota purettiin ja lastattiin väliasemilla, sekä suoritettiin vielä väliasemilla vaunujen ottoja ja jättöjä. Lisäsi suurin sallittu nopeus ja ajonopeus ovat olleet pienempiä kuin nykyään. Siksi matkanopeus jää alhaiseksi. Graaffisesta tai 'kuljettaja-aikataulusta' näkisi näiden junien seisonta-ajat asemilla, ja silloin voisi saada paremman käsityksen siitä miksi juna on näin hidas. | ||||
|
14.03.2008 14:53 | Teppo Niemi | ||
| Simo, vempuilla on käsittääkseni tarkoitettu Dv11 sekä Dv15 ja Dv16 sarjoja. Vempuja voi kytkeä ainoastaan moniajoon kaksi kappaletta (eli yhdestä ohjaamosta ajettavaksi). Kuvassa olevat veturit ovat Dv12 sarjaa, ja niitä voidaan virallisesti kytkeä kolme kpl yhteisajoon eli ajettavaksi yhdellä kuljettajalla. 1990-luvun alkupuolella olin pongaamassa neljän veturin säännöllisä nippuja. Kaskinen - Seinäjoki välillä tälläinen nippu koostui kahdesta Dv12-parista, joista kummassakin oli oma kuljettaja. |
||||
|
14.03.2008 14:47 | Teppo Niemi | ||
| Harri, ei nyt ihan kaikkia: Yksi kappale on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä ja kaksi kappaletta Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:llä Haapamäellä | ||||
|
14.03.2008 13:43 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida vastaamisesta tulla mitään, mutta yritetään nyt vielä kerran: Kyllähän sarjaa on käytetty koko historian ajan kaikenlaisten junien (niin jäejestely- kuin jopa erikoispikajunien säännöllisenä vetäjänä. Sv12 (Dv12 25xx) sarjan käyttöä alkuvaiheessa matkustajaliikenteessä rajoitti matkustajavaunujen lämmitykseen tarvittavan höyrynkehittimen puute (viimeiset käytännössä pelkästään höyrylämmitteiset vaunut poistuivat 1970-luvun alussa.) Sr12 (Dv12 27xx) sarja sen sijaan oli uutena varustettu höyrynkehittimellä, jotka myöhemmin poistettiin tarpeettomina. Esimerkkejä sarjan niin pika kuin erikoispikajunakäytöstä on vaunut.org:ssä runsaasti, esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/46355 . | ||||
|
13.03.2008 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Akselinpäägeneraatoreita on ollut käytössä myös puukorisissa vaunuissa. Niitä on ollut M-K teleillä varustettujen A -sarjan vaunujen lisäksi myös A12 teleillä varustetuissa Fo vaunuissa. | ||||
|
|
13.03.2008 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Tarkkailulamppu kertoo, syöttääkö vaunun generaattori jännitettä vai ei. Vastaava merkkilamppu löytyy myös sinisen kaluston sähkötaulusta, joskin huomattavasti pienempänä. Generaattorihan saa käyttövoimansa vaunun liikkuessa. | ||||
|
07.03.2008 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä puukorisia vaunuja käytettiin Helsingin - Riihimäen välillä aina huhtikuuhun 1987 asti. Ensimmäisenä Eil-vaunut sai muistaakseni Keravan juna. Näihin aikoihin saattoi Helsingistä lähteä täysin puukorisista vaunuista koottu henkilöjuna Hankoon. Lisäksi puukorisia vaunuja käytettiin lisävaunuina vielä useissa pikajunissa kuvan oton aikoihin. | ||||
|
05.03.2008 13:39 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/2133 kommentissa on selvitetty numerointia. 30 viittaisi sosiaalirakenusten ryhmään. | ||||
|
04.03.2008 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Muistan nähneeni jossakin Suomen Rautatiemuseosta ostamassani VR:n sähkötekniikkaa käsittelevässä kirjassa erittäi hyvän kuvan rajalla olevasta pylväsvälistä ja sen rakenteista. En vain muist teoksen nimeä... | ||||
|
03.03.2008 09:06 | Teppo Niemi | ||
| Viimeinen ajo oli joulukuussa 1990 järjestelyjunassa Salon ja Turuin välillä, ja sarjan käytön päätti juuri 2216. | ||||
|
03.03.2008 09:03 | Teppo Niemi | ||
| Eikäös Angermünde olekin yksi niistä paikoista joiden veturi talli on palanut 1990-luvulla. Se kait rakennettiin uudelleen ja nyt siellä ei enää säilytetä ajovetureita vaan.... | ||||
|
03.03.2008 08:40 | Teppo Niemi | ||
| Agregaattivaunu eli De on tässä vaiheessa junassa viimeistä edellisenä Klubivaunun (jonka sisälaatassa on Eikk) ja Autojenkuljetusvaunun välissä. Junahan on kuin irvikuva yhdestä VR oyn aikoinaan esiintuomasta perustelusta, miksi Kemijärvelle ei voi liikenneidä sinisellä kalustolla. Junassahan on 5 punavalkeaa ja 5 sinistä vaunua. | ||||
|
29.02.2008 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Epäilempä suuresti. Olin 1980-luvulla juuri näitä junia korjaamass opiskelurahoja tienaten. Mutta muistaakseni näitä käytettin kyllä jännitekatkojunina Helsingin ja Huopalahden välillä muutaman kerran. Normaalistihan jännitekatkojen aikana käytettiin Helsingin ja Kirkkonummen välillä veturijunin ja Huopalhden ja Martinlaakson välillä apuveturin avustamana. Ja Muurínen on kyllä oikeassa Paimion suhteen. Tuli kirjoitettaessa vain ajatusvirhe. | ||||
|
|
28.02.2008 17:23 | Teppo Niemi | ||
| Dm8 romutettu vuoden 2007 lopulla. Ja Sakarin kommenttia täydentäen: Porkkanat poistettiin pikajunaliikenteestä 1.11.1986 alkaen, jolloin myös niiden huolto siirtyi Helsingin varikolta Turun varikon vastuulle. Kalustotilanteesta johtuen niitä käytettiin vielä joululiikenteessä pikajunissa rataosilla Turku - Helsinki ja Turku - Tampere. Samalla poistuivat Dm8-junat käytöstä. Tämän jälkeen keskivaunuttomia Dm9-junia käytettiin paikalliliikenteessä Turku - Toijala, Turku - Uusikaupunki, Turku - Naantalin satama, Paimio - Pernon telakka reiteillä. Viimeinen säännöllinen Dm9 reitti oli Turku - Uusikaupunki. | ||||
|
28.02.2008 17:15 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan ottoa edeltäneenä kesänä rata johti kuorimolta tehtalle ja silla kuljetettiin kuorittua puuta kuorimolta (Kyrösjärven rannalta) tehtaan hiertämöön. Hiertämön päässähän radalla oli paluusilmukka, sen sijaan tehtaalla 'ympäriajo' hoidettiin vaijerilla. Aikoinaan rata on johtanut myös Kyröskosken alapuolelle. | ||||
|
28.02.2008 17:00 | Teppo Niemi | ||
| Tutkimalla ajojohtimien rakennetta (samoin kuin aikaisemmin puhelinlinjojen rakennetta kuvista, voidaan kuvan rataosia rajata. Eli sähköjärjestelmä rajaa eräät rataosuudet pois Kuten juuri Iisalmen ja Oulun pohjoispuoliset sähköistetyt radat sekä Raahen radan+pieni pätkä Tuomiojan pohjoispuolelta. Jos kuvassa olisi ylimääräinen 25 kV johdin voisi kyseessä olla myös edellä mainittujen rataosien ulkopuolella oleva ohitusjohto esm. syöttö/välikytkinaseman ja erotusjakson välillä. | ||||
|
28.02.2008 16:55 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni juna on III-raiteella. (Kerrottakoon nuorammille ja samalla myös vanhemmille, joille vanha raidenumerointikäytäntö on vieras: Roomalaisin numeroin merkitiin henkilölaiturilla varustetut raiteet ja arabialaisin numeroin muut raiteet. Merkintä aloitetiin yleensä asemarakennuksen puolimmaisesta kulkutieraiteesta. Esim.: https://vaunut.org/kuvasivu.php/42706 , https://vaunut.org/kuvasivu.php/40500. Aikataulukirjoissakin käytettiin vielä 1970-luvulla laituriraiteiden osalta roomalaisia numeroita. Nykyisin kaikki raidenumerot merkitään arabialaisin numeroin.) | ||||
|
26.02.2008 16:53 | Teppo Niemi | ||
| Ei, vaan sen luona ollut pitkä puurakenteinen talli. Ja Nikolle voisi kertoa, että Dm9 on romutettu viime vuoden puolella. Haapamäellä on tarkoitus saada ainakin pidempi porkkana ajoon ja jos innostusta löytyy niin 5003/5004:stä saatujen varaosien turvin myös lyhytkin. | ||||
|
26.02.2008 16:47 | Teppo Niemi | ||
| Tallit ovat kyllä jäljellä ja niihin on suunniteltu vuosien kuluessa erilaista toimintaa. Sen sijaan kääntölava ja raiteet ovat purettu. Kääntölavaa suunniteltiin aikoinaan rakennettavaksi uudelleen nykysen VR Rata oy:n tukikohdan yhteyteen. | ||||
|
26.02.2008 16:44 | Teppo Niemi | ||
| RHK:n virkamiehet voivat silti saada 'hepulin', jos Maastoliikennelain edellyttämää lupaa reitillr / uralle ei ole haettu. Tosaalta jos lupa-asiat ovat kunnossa, ei tuonne kannata kenenkään haaveilla museojunaliikennettä. Valitettavasti eräät moottorikelkkailijat / urien ylläpitäjät eivät tunnu välittävän ratalain säädöksistä. | ||||
|
25.02.2008 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäinen yksikkö on 5106 + 5501 +5002. Yksikön alkuperäinen vetovaunu vaurioitui pahasti Hyvinkäällä tapahtuneessa tasoristeysonnettomuudessa. Tällöin ýksinäisen' 5501 välikytkin vaihdettiin Dm9 tyyppiseksi. Normaalistihan Dm8 ja Dm9 junien yksiköitä ei voinut sekoittaa keskenään sillä niissä oli erolaiset välikytkimet. Sm1-2 junien suhteen olisitämän suhten ehlpompaa, mutta ohjauskaapeloinneissa on taas eroja eri rakennussarjojen välillä. Aikoinaan Sm-halleilla oli "ristiinkytkentätaulukko" eli mitä pitää tehdä kun eri rakennesarjoista tehdään sekapareja. Sm1 junien osalta on ollut aikoinaan muutamia sekapareja. | ||||
|
20.02.2008 15:55 | Teppo Niemi | ||
| Sikäläinen seeprahan se siinä eli 290 sarjan (V90) veturi numero 008 on työn touhuissa päivystäjänä numero 2. (Lisäsin vielä hieman tietoa) (Käyttäjä muokannut 20.02.2008 15:59) | ||||
|
20.02.2008 10:58 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että miehitys loppui toistamiseen 1970-luvun puolivälissä Joensuu - Parikkala välin tullessa kauko-ohjatuksi. | ||||
|
20.02.2008 10:56 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Pysäkki ollut statukseltaan korkeampi (Hoitamassa Virkamies, voi toimia myös junanlähetyspaikkana) ja itsenäinen liikennepaikka. Laituri ja laiturivaihde olivat taas asemamiesten hoitamia liikennepaikkoja ja olivat alistettu päälystöasemalle, joka voi olla myös pysäkki. Laitura alempiasrvoisia olivat taas seisakevaihde ja seisake. Suosittelen Sampolle perhtymistä rautatieliikepaikkojen arvoluokituksiin. | ||||
|
20.02.2008 10:38 | Teppo Niemi | ||
| Ja kansiviat olivat kyllä tyyppivika vielä 1980-luvulla, vaikka kansien rakennetta oli kuulemma muutettu Se autoi, muttaei poistnut ongelmaa kokonaan. Vanhemmat asentajat kertoivat sillon joukon 'tyyppivioista' jotka sentään saatiin kitkettyä. Esimerkkinä tälläisesta on esim ruiskutuspumppujen kytkimet. Eräänä 'tyyppivikana' voisi mainita myös laitesijoituksen, josta esimerkkinä tehonsäätökotelo ja siellä olevien solenoidin huolto vikatapauksissa.. | ||||
|
14.02.2008 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan tää sitä kuuluisaa insinöörin matikkaa? Sarjahan oli 110 veturia. 3003(2.) rakennettiin varaosakoria hyväksi käyttäen. 3111 koottiin varaosista (kori yms) Hyvinkään konepajalla ja 3112 (ex 3000) on tehtaalta 1990-luvulla ostettu protoveturi. | ||||
|
07.02.2008 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Alun perin molemmat Mankin laiturit olivat puisia ja nykyistä kapeampia. Olisikohan maaperän vaatimilla vahvistustöillä osuus siihen, että eteläinen laituri uusittiin puiseksi. | ||||
|
29.01.2008 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja se nosturi löytyy nykyisin Porvoosta. | ||||
|
23.01.2008 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ole säilynyt ensimmäistäkään, sillä niiden poistuessa ei ollut vielä yhteisöjä, joita puukoristen vaunujen säilytys olisi kiinnostanut. Virkatarvevaunuiksikin muutetut taitavat olla nekin jo lähes kaikki romuina. | ||||
|
23.01.2008 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Joona, kyllä Pauli taitaa olla oikeassa. IC 169 paluujunan vaunusto oli juurikin IC-vaunujen osalta vastaava, kun se oli saapuneena Hesaan. IC 171:n paluujuna oli taas saapuessaan täysin kaksikerrosvaunuja. | ||||
|
21.01.2008 13:34 | Teppo Niemi | ||
| Kuva tapahtuman jälkeen: https://vaunut.org/kuvasivu/5055. Muistaaseni se tapahtui alkuillasta (kuitenkin viikonloppuna) Kotiinpaluu kyläreissulta tätini luota Helsingistä sai jälleen viivytyksiä vakavista raideliikennehäiriöistä (edellisen kerran kun Huru ja Sm törmäsivät) | ||||
|
17.01.2008 11:35 | Teppo Niemi | ||
| Samaa minäkin haaveilen kuin Hytösen Jouni. Mutta kun ton kielitaidon kanssa on niin ja näin.... | ||||
|
15.01.2008 11:59 | Teppo Niemi | ||
| Johan Jorma myrkyn lykkäs. mutta aletaanhan pohtimaan: Juna on todennäköisesti menossa kilometrien kasvusuuntaan. Viinijärvellähän kilometrien kasvusuunta 'muttuu' eli olisikohan juna tulossa Sysmäjärven suunnasta. | ||||
|
09.01.2008 15:32 | Teppo Niemi | ||
| Eiköhän niitä käytetty. Ensimmäiseksi tulee vielä 1990-luvun alusta mieleen Kouvola - Heinola -väli. | ||||
|
09.01.2008 09:28 | Teppo Niemi | ||
| Mitenkähän kävisi jos vaunut.ogiiin laittaisi kuvan 1. saksalaisesta veturin replikasta ja laittaisi kuvan nimeksi Adler, ja toteaisi, että se rakennettiin Saksan rautatiden 100-vuotisjuhliin 1935. (Veturihan on jouduttu rakentamaan uudelleen 2006-2007 DB-museumin Mainingenin konepajassa. | ||||
|
31.12.2007 08:38 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun kuvaa tutkii, niin junan vasemmassa päässähän on veturi, jonka savutorvi on vaunuja vasten. Veturin kupujen järjesty viittaa kovasti paikkuun eli Pr1-sarjaan. Kuvassa on nähtävissä myös ilmeisestikin asemarakennuksen kattoa. Mitä enenmmän tutkiskelen, sitä enemmän olen Viitamäen Pekan tunnistuksen kannalla. | ||||
|
|
28.12.2007 16:43 | Teppo Niemi | ||
| Korjataan samalla edellistä kommenttia (28.12.07 15:48): että vaunut ovat vesitornin ETELÄpuolella. Vaunuissahan on näkyvissä III luokan merkinnätjotka poistuivat vuonna 1956. Samana vuonnahan palautui myös Porkkalan vuokra-alekin Neuvostoliitolta Suomelle. Mitä taas tulee Kosken asemaan, niin siellähän vesitorni sijaitsi radan eteläpuolella ja aseman länsipuolella, kuten kaaviosta https://vaunut.org/kuvasivu/42680 ilmenee. Mutta ainakin 1970-luvulta eteenpäin rautatien lennätinkinja sijatsi Kosken alueella radan pohjoispuolella, siis vastakkaisella puolella rataan nähden kuin vesitorni. |
||||
|
|
28.12.2007 15:48 | Teppo Niemi | ||
| Jotta voisin jatkaa pohdintoja raiteesta, tarvitsisin tueksi Kenttäpuhelimen käyttöohjeissa olevaa kaaviota, joka kertoo kummalla puolen rataa junanlähetysjohdot (siis VR:n linja) rataan nähden on. Mutta oma arvauseni on, että vaunut ovat esitornin länsipuolella, siis raiteilla I, II tai 3. | ||||
|
28.12.2007 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja siihen, etttä juna olisi menossa juuri Helsingin suuntaan tukee paikun etupään suunta. Käytäntönähän on ollut, että etupää oli aina Helsinkiin päin. | ||||
|
|
28.12.2007 13:27 | Teppo Niemi | ||
| Kauklahden kaavio vuodelta 1923 löytyy https://vaunut.org/kuvasivu/42642 | ||||
|
|
27.12.2007 16:58 | Teppo Niemi | ||
| Itse taas olen Viitamäen Pekan linjoilla. Eikös Kauklahdessakin ollut vesitorni. (katsokaa vaikka täällä julkaistua Fredrikberg - Åbo liikennepaikkakaavioita. | ||||
|
|
27.12.2007 16:55 | Teppo Niemi | ||
| Arvaukseni olisi Kauklahti. (Ai kun näkyisi hieman rakennuksia, mutta kun ei, niin ei | ||||
|
27.12.2007 14:52 | Teppo Niemi | ||
| Kymmenkunta vuotta sitten, ennen Ison-Beltin siltoja, Kööpenhaminan ja Hampurin välisessä liikenteeseen tuloa, käytännössä kaikki Putgardenin junat vedettiin 232 tai 234 sarjojen Ludmila-veturein, 218 taas olivat lyypekin liikenteessä. Matkustajajunien osalta tämä oli sääntö, mutta osa Lyypekin rahdeista oli ludmiloilla. Paikallisradit ainakin Hampurin päässä ajettiin 291-294 sarjan dieseleillä. | ||||
|
10.12.2007 11:17 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni näissä oli alunperin paineilmalla täytettävä letku, joka tiivisti ja lukitsi oven. Jos ei pitänyt ilmaa, niin sitten mekaanisesti kolmioavaimella lukkoon. Jos et osannut pyöränkumeja paikata aikaisemmin niin kuulemma Dm8 opetti sinut mestariksi. Tällaista kerrottiin kun aloitin kesätöissä Helsingin varikolla, jolloin juuri viimeinen Dm8 oli valmistunut muutostöistä. | ||||
|
05.12.2007 12:34 | Teppo Niemi | ||
| Aiakisempiin kommentteihin viitaten Rautatieviraston tiedote asiasta: http://www.rautatievirasto.fi/fi/virastouutisia/?a=show&id=62 | ||||
|
05.12.2007 12:31 | Teppo Niemi | ||
| Radan merkeistä ja niitä koskevista siirtymäsäädöksistä löytyy tietoa Finlex-palvelusta: http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/499001/30397 . | ||||
|
|
04.12.2007 16:15 | Teppo Niemi | ||
| Liikennepaikka päättyy -merkki osoittaa liikennepaikalle vaihtotyöhön luvansaaneelle yksikölle kohdan, jota se ei saa ohittaa. Liikennepaikkan alkumerkkit määrittelevät liikennepaikan rajat. Katsohan JT: http://www.rhk.fi/@Bin/1819951/Jt_2005.pdf : Määritelmät sivu 6 sekä kohta 9.6.3 Liikennepaikkamerkit. | ||||
|
26.11.2007 16:16 | Teppo Niemi | ||
| Katsohan esim.: https://vaunut.org/kuvasivu/17429 | ||||
|
20.11.2007 08:38 | Teppo Niemi | ||
| Etv on Erikoistyövaunu, joita lumiaurojen lisäksi olivat mm. pengeraurat, Sepeli- ja sora-aurat, myrkytysvaunut yms. Rto = Rataosasto. 9. rtj = 9. Ratajakso (en muista ulkoa että mikä se olisi). Muita työvaunujen tunnuksia on esim. Lv = Liitevaunu. Osaston tunnuksia ovat olleet Ko = Koneosasto, Vo = Varasto-osasto, Rro = Rautatierakennusosasto. |
||||
|
12.11.2007 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Jotakuinkin oheisen karttalinkin osottamassa paikassa. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=Kirkkonummen+veturitalli+&scale=16000&y=6667691&x=2524327&lang=FI . Eli siitä mihin 1970-luvulla Kirkkonummen asemalaituri päättyi, niin n. 75 m pohjoiseen. (Käyttäjä muokannut 12.11.2007 11:01) (Käyttäjä muokannut 12.11.2007 11:01) | ||||
|
09.11.2007 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä näin on ollut mahdollista, mitä Lari kyselee. Enpä satu muistamaan mikä on A 19 vaunun alkuperäinen numero, se on ollut alkuaan Ci-vaunu ja ollut mukana viimeisen Suomessa rakennetun höyryveturin Tr1 1096 luovutuskoeajossa hieman vajaat 50 vuotta sitten. VR:n 125-vuotis teema-Resiinassa on ollut erittäin hyvä puukorisia vaunuja koskeva artikkeli. | ||||