129-1088 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.10.2006 10:39 Teppo Niemi  
  Toinen on kylläkin ihan niin kuin Ilari päättelee, entinen Eis-vaunu, mutta toinen ei ole ollut koskaan Em. Puukorisia makuuvaunusarjoja ovat olleet Cm, CEm ja Em. Ci- vaunuista muutetut lepo- ja retkeilyvaunut ovat kuuluneet sarjaan Eim. Mutta päästetään Ilari arvuuttelemasta ja paljastetaan, että se on laatan mukaan entinen Cm 2157 vuodelta 1920. Eli I ja II luokan (lopuksi 1. luokan) makuuvaunu.
kuva 09.10.2006 10:17 Teppo Niemi  
  Taitaapi olla jo yli 220
kuva 04.10.2006 16:40 Teppo Niemi  
  Kyllähän niitä löytyy eri paikoista, kunhan osaa vain hakea. Oletko katsonut, mitä kuvia yhdistyksen sivuilta löytyy?
kuva 04.10.2006 16:30 Teppo Niemi  
  Nopeastihan tämä on tunnistettu. Paikka on todellakin Turku ja kuvauspäivänä lähti viimeinen henkilöjuna Paimioon kokoonpanossa 2 Dm7.
kuva 03.10.2006 14:07 Teppo Niemi  
  MUISTAAKSENI: Kaksi junaa -valo oli kiinteä valo ja se syttyi toisen junan tullessa heräteosuudelle ja sammui viimeisen junan poistuttua heräteosuudelta eli sammui varoituslaitoksen lopetettua varoitustoiminnon.
kuva 03.10.2006 08:21 Teppo Niemi  
  Tyhjävaunujunat ja veturisiirrot kannattaa Sn (ja myös rataveron vuoksi) kirjata matkustajajuniksi. Jos Tuulian haku olisi toteutunut 23.-24.9. olisi hakujunan Sn ollut Jyväskylä Pieksämäki välillä 100 km/h, mutta matkustajajunana 120 km/h. Junatyyppi (matkustaja/tavarajuna vaikuttaa myös käytettäviin jarrulajeihin, ja nykyisin sen kertoo sääntöjen mukaan vain junan numero.
kuva 02.10.2006 14:35 Teppo Niemi  
  Kiitojunavaunustohan koostui KCik, KEis ja KEi vaunuista.
kuva 02.10.2006 14:33 Teppo Niemi  
  Olli: Olisit tutkinut hieman enemmän RHK:n sivuja, sillä Junaturvallisuussäännössä on määritelty junien numerot: Nykyisin matkustajajunille on JT:n mukaan varattu numerosarja 1 ... 1999 sekä 8000 ... 8999. Numerosarja 9000...9999 varattu miehittämättömille matkustajajunille.
Kommettisi mukainen numerojako on ollut käytössä 1960-luvun lopulle saakka. Esim. Lauantaina ajettavat HMVY:n syysretkijunat ovat matkustajajunia, ja niiden numerot ovat 1076, 1078 ja 1079.
kuva 28.09.2006 13:38 Teppo Niemi  
  Lähtöopastimessa näkyy olevan 'pätemättömyysristi' el JT:n mukaan pätemättömyysmerkki, eli kyseessä ei liene seis-opasteen ohitus. Lähtöopasteita ei nyky JT:n mukaan ole kuin yksi. (Voimassaoleva JThän löytyy: http://www.rhk.fi/@Bin/32963/Jt_2005.pdf .
kuva 27.09.2006 11:38 Teppo Niemi  
  Se on vaunun käsijarrun käyttöpyörä. Käsijarru vaikuttaa teräskorisissa vaunuissa yleensä vain yhteen pyöräkertaan.
kuva 26.09.2006 15:12 Teppo Niemi  
  Olen kyllä eri mieltä lättien määräasemista: Normaalitilanteessa, jollei ole kiertomuutoksia: Vasemman puoleisin lättäjuna on tullut Hangosta ja menossa Riihimäelle (kokoonpanossa Dm7 + EFiab), Keskimmäinen Dm7 + EFiab + Dm7 tullut Riihimäeltä ja menossa Hankoon sekä oikeanpuoleisin raiteella 3 tulossa Kirkkonummelta ja lähdössä takaisin sinne.
Olisikohan Turun junassa Rt ja Eht-vaunut? Po vaunu tehnee konduktöörivaunun virkaa.
kuva 25.09.2006 08:23 Teppo Niemi  
  Näin ainakin mutu-tietoni mukaan. Mutta Eht-vaununa en mene enää olleenkaan arvailemaan....
kuva 08.09.2006 14:01 Teppo Niemi  
  Vaunujen kohtalosta on keskusteltu aikaisemmin https://vaunut.org/kuvasivu/19514 ja https://vaunut.org/kuvasivu/22981 . Éli tämä oli seurauksena siitä, kun joku kävi talvella itkemässä näiden vaunujen osalta Haapamäen suosimisesta. Toivottavasti kyseinen henkilö/taho on nyt saanut mielenrauhan ja hykertelee tyytyväisyyttään.
kuva 04.09.2006 12:46 Teppo Niemi  
  Ja jossakin vaiheessa (1920- ja 1930-luvuilla) myös sairasosastolla varustetut vaunut 22107 - 22116 ( myöhemmin 22701 - 22710) kuuluivat sarjaan Ei.
kuva 29.08.2006 14:33 Teppo Niemi  
  Olisikohan asetinlaitteen kytkennät syynä. Vaunuhuollon puolelle mentäessä ei enää ole pääopastimia ja siksi esiopastin on pimeänä. Sen sijaan vetokalustovarikon puolella on vielä yhdet pääopastimet. Uuden opastinjärjestelmän opastimien ollessa kyseessä vaunuhuollon puolelle mentäessä olisi esiopastimessa opaste "odota seis".
kuva 28.08.2006 14:59 Teppo Niemi  
  Erra ehti vastaamaan aikaisemmin. Samaa asiaa on sivuttu useiden eri kuvien kommenteissa esim: https://vaunut.org/kuvasivu/2448
kuva 25.08.2006 10:46 Teppo Niemi  
  Lentokonetehtaalle johtanut raide on purettu samassa yhteydessä kun Tampereen ja Sääksjärven välille rakennettiin kolmas raide. Tämä tapahtui vuosituhannen vaihteen tienoilla. Lentokonetehtaan radalla ilmeisesti viimeisen kerran ennnen purkutöitä käynyt veturi liittyi JKV:n käyttöönottoon.
kuva 25.08.2006 08:30 Teppo Niemi  
  Riihimäen asematapahtuman aikataulut löytyvät VR oy:n pääkaupunkiseudun lähiliikenne sivulta: http://www.vr.fi/heo/lahi/tapahtuma_riihimaki.htm .
kuva 23.08.2006 11:13 Teppo Niemi  
  Enpä kirjoittanut kokoonpanoa ylös. Ensimmäisen vaunun numeron muistin, kun se oli yleisöajossa museon alueella. Muista kuvista katsottuna viimeisenä oli 22757. Muut kolme Ei-vaunua olivat numeroiltaan 22763, 22797 ja 22799. Mutta järjestyksestä en sano mitään.
kuva 23.08.2006 08:37 Teppo Niemi  
  Tuomas: Veturin jälkeinen vaunu ei ole Pot (teräskorinen neliakselinen postivaunu, kuva: https://vaunut.org/kuvasivu/28373 ), vaan Po sarjan puukorinen neliakselinen postivaunu. Tämän jälkeen kaksi seuraavaa vaunua ovat kyllä puukorisia makuuvaunuja. Ja vinkiksi: Pot vaunun saattaa nähdä junassa Riihimäkipäivän 10.9. kulussa olevissa erikoisjunissa.
kuva 22.08.2006 11:20 Teppo Niemi  
  Vaunusto: Ei (22794) + Po (9822) + 4 Ei (Hy - Rm vaunut)
kuva 18.08.2006 11:51 Teppo Niemi  
  Jaakolle: Semptalin on Icopal Katto Oy:n (y-tunnus 0415894-8) aputoiminimenä edelleen käytössä. Näin kertoo ainakin yritystietojärjestelmä.
kuva 18.08.2006 08:37 Teppo Niemi  
  Sehän selviää onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta: http://www.onnettomuustutkinta.fi/25321.htm .
kuva 16.08.2006 16:35 Teppo Niemi  
  Postivaunuja on ollut aikojen saatossa hyvinkin erilaisia. Postivaunuista on julkaistu Junat-lehdessä artikkelisarja. Postivaunujen käytön lopusta voi lukea Postimuseon julkaisemasta kirjasta "Postivaunun matkassa". Postivaunuja on jäljellä muistini mukaan (MUTU-tietoa) 8 kpl (lisäksi yksi työkuntavaunuksi muutettu on maalattu postin väreihin) (2 P, 5 Po, 1 Pot). Osa näistä vaunuista on varastoitu, osaa käytetään museojunissa huolto-, henkilökunta- yms.vaunuina.)
kuva 16.08.2006 08:26 Teppo Niemi  
  Eikö Karjaa - Hyvinkää välin radioloppuopastejärjestelmä ole tarkoitus korvata radio-ohjauksella? Ja käsittääkseni rata saanee silloin myös JKV:n. Silloin tulee asennettavaksi uusia kaapeleita.
kuva 16.08.2006 08:20 Teppo Niemi  
  Juha, Pot on vaunun sarjatunnus: P = Postivaunu, o = 4-akselinen, t = teräsvaunu.
kuva 15.08.2006 14:37 Teppo Niemi  
  Kyllähän siinä junassa on molempia. Puukoriset vaunut ovat 83 tai 94 -paikkaisia Ei vaunuja, jotka ovat tehdyt 1970-luvun alussa 100-paikkaisista Ei-vaunuista.
kuva 15.08.2006 12:41 Teppo Niemi  
  Heitetäänpä yksi arvaus kehään: Jokon Oulu Kontiomäki väliltä Oulujoen voimalaitokselle johtanut raide.
kuva 15.08.2006 09:38 Teppo Niemi  
  Ja vielä kiitokset Vr1 789 kattilan käytönvalvojalta Museoveturiseura ry:n porukalle hyvin hoidetusta vesityksestä.
kuva 10.08.2006 14:02 Teppo Niemi  
  Ajankohtaa rajaa kuitenkin Dv15-veturin SA3-kytkin ja kaiteet rajaavat kuvan 1980-luvulle. Seuraava ajankohtaa rajaava seikka on ajovalojen käyttö.
kuva 08.08.2006 14:02 Teppo Niemi  
  Äkkiä vilkaisten se kaksoistorni näyttää olevan Helsingin Energian Kellosaaren kaasuturbiinivoimalan savupiipupari.
kuva 08.08.2006 12:45 Teppo Niemi  
  Oan: Haagan seisake on sijainnut nykyisn Nurmijärventien sillan kohdalla, kuten Erra toteaa. Ja Valimo ei ole samoikka paikoilla kuin Stömberg vaan noin 200 m siitä itään päin. Kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu/156 vieman läteen oli aikoinaan Stömbergin seisakelaiturin itäpää ja kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu/13830 hieman itään taas sen länsipää. Käytännössä nykyinen Luoma sijaisee entisen Nokan seisakkeen paikalla. Vanha Luoma taas sijaitsi KEHÄ III sillan kohdalla. X on merkinnyt tarvittaessa pysähdystä (Graffisissa ja kuljettaja-aikatauluissa (aikatauluklirjassa) sen sijaan S on merkinnyt tarvittaessa pysähtymistä.)
kuva 07.08.2006 10:36 Teppo Niemi  
  Käyttämättömän uuden ratanaulan väri on teräksen sininen. (eli tietyssä läpötilassa teräksen pintaan syntyvä (päästö)väri.
kuva 04.08.2006 17:04 Teppo Niemi  
  Yltiä ja Simpele ovat molemmat 1930-luvun tyyppipiirrustusten asemia. Ja kuvan asema on 1900-luvun alusta. Silloin rakennettuja ratoja (esím. Kuopio-Iisalmi-Kajaani, Oulu-Tornio ja ehkäpä vielä Elisenvaara-Savonlinna ja Joensuun ja Lieksan väleiltä.)
kuva 02.08.2006 16:26 Teppo Niemi  
  Ja toistakymmentä vuotta sitten eräänä perjantaina Tampereella kun Haapamäen kautta Seinäjoelle lähtevän henkilöjunan lähtö myöhästyi, koska junaan liitettiin Helsingistä tulevasta junasta Nom-vaunu, konduktööri 'kuulutti, että jäämme myöhään, koska junaamme liitetään viattomain lasten vaunu'.
kuva 02.08.2006 08:57 Teppo Niemi  
  Jonkinverran etusessa. Sitä auttoi aikataulun laatijan unohdus siitä, että aamuumupendo Ouluun ei ole kulussa lauantaisin (eikä siis sivuutusta ollut Kempeleessä)
kuva 31.07.2006 11:40 Teppo Niemi  
  Olisikohan se ollut BG.
kuva 31.07.2006 10:02 Teppo Niemi  
  Venäläinen sarjatunnus veturille olisi silloin E.
kuva 31.07.2006 10:01 Teppo Niemi  
  Eli ilmeisestikin on vanhaa, 1960-luvulla käytöstä poistettua Toijala - Turku radan linjausta Toijalan ja entisen Sotkian laiturivaihteen väliltä. Toijalassahan paloi puutalo kohtuullisen lähellä tätä linjausta.
kuva 31.07.2006 08:58 Teppo Niemi  
  Kuljetuksen suurinta sallittua nopeutta rajoittivat erikoiskuljetusehdoissa määritellyt nopeudet, veturin ja radan nopeus sen mukaan mikä niistä oli määräävin. Oulu Nokelan ja Limingan välillä sitä rajoitti erikoiskuljetuksen määräykset, sen jälkeen joko veturin ja radan nopeudet. Ja Kallion Pekalle: Rau on peräisin Oulusta (katsohan esim: https://vaunut.org/kuvasivu/14934)
kuva 25.07.2006 15:06 Teppo Niemi  
  Sellainen on jo ajettukin jokunen vuosi sitten muistaakseni Helsingin ja Kouvolan välillä. Hr1 perässään teräsvaunujuna.
Ja viime vuonna oli sekä sinisiä, että puuvaunujan höyryveturin vetämässä junassa niin Rautatiemuseo- kuin Riihimäkipäivien junissa.
kuva 24.07.2006 11:59 Teppo Niemi  
  Epäilenpä, että myöhemmin kuin mitä Mikko vastasi: Aikataulussa Hanalan seisake on poistunut ja Koivukylä avattu liikenteelle. Muististani Hanala poistui vasta Tikkurila - Kerava kolmannen raiteen rakentamistöiden aikoihin. Ja Eikös Koivukylä tullut käyttöön kolmannen raiteen myötä?
kuva 24.07.2006 11:48 Teppo Niemi  
  Ei, ennemminkin sanoisin, että Jeppaksen läheltä (Jeppas sijaitsi keltaisen talon kohdalta hieman vielä Kirkkonummelle päin. Joka tapauksessa kuva on entisten Jeppaksen ja Vuohimäen seisakkeiden väliltä.
kuva 24.07.2006 08:35 Teppo Niemi  
  Valkon Satama nimistä liikennepaikkaa ei ole ollut edels LWJ:n aikana. Valko, Valkon keskusta ovat olleet kylläkin käytössä. Ja Valkon nimihän muuttui nykyiseksi Loviisan Satamaksi.
kuva 21.07.2006 09:14 Teppo Niemi  
  Jouni: Kielilaun (6.6.2003/423 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Kielilaki ) 5 § säädetään, milloin kunta on kaksikielinen. Muita kieliä, kuin suomen ja ruotsin, nykyinen kielilaki ei tunne.
kuva 21.07.2006 08:36 Teppo Niemi  
  Ilmeisesti "palaneeseen" loppuopastimeen tulee valo, kun junaan sytytetään Suomessa yleisesti käytettävä loppuopaste. Vertaa https://vaunut.org/kuvasivu/27513 kuvaan, siinä palaa punainen valo molemmissa alhaalla sijaitsevissa loppuopastevaloissa.
kuva 19.07.2006 08:40 Teppo Niemi  
  Ainakin yksi höyryveturi (kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/11642 olevan veturin sisarveturi)
kuva 18.07.2006 11:38 Teppo Niemi  
  Olisikohan Heikinsillalta eli Haapamäen ratapihan ylittävältä kevyenliikenteen sillalta.
kuva 17.07.2006 09:22 Teppo Niemi  
  Hampurissa sai jokunen vuosi sitten olla tarkkana: Samalta raiteelta lähti samaan aikaan kaksi RE-junaa Kieliin. Toinen (pohjoispäästä) Neumunsterin kautta ja toinen (eteläpäästä) Lyypekin kautta.
kuva 13.07.2006 15:58 Teppo Niemi  
  Tiedot sopivat hyvin P93 Helsinki -Jyväskylä -(Pieksämäki) junaan. Juna oli kolmirunkoinen ensimmäisen yksikön jäädessä Tampereelle (pe Jyväskylään) ja muiden jatkaessa Jyväskylään (viimeinen perjantaina Pieksämäelle)
kuva 12.07.2006 16:28 Teppo Niemi  
  Mitähän kello lienee kuvan oton aikoihin? Olisikohan kyseessä P93 Jyväskylään (/ Pieksämäelle)? Ainakin siihen tulokseen tulin kilvestä päättelemällä.
<<   >>