Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	04.04.2006 12:24	Teppo Niemi
		Muistaakseni Exchendessä pyöräkerran murtuma oli junan toisessa välivaunussa ja veturit (Br401) olivat 12 vaunuisen junan päissä. Mutta kaivelkaapa tietoja esim saksalaisista ohjausvaunuja kohdanneista onnettomuuksista, sillä kyllähän niitäkin varmaan on sattunut, sillä saksassa on käytetty ohjausvaunuja ainakin 1930-luvulta lähtien (esim LBE).
	03.04.2006 12:27	Teppo Niemi
		Ja tässä yksi linkki lisää: http://www.1520mm.com/r/w/027-050/11-287.html Ensinnäkin venäläinen sarjahan on: 11-287.
	03.04.2006 10:22	Teppo Niemi
		Juna kulkee Niinisalossa, mutta vaihde on kylläkin Haaapamäellä. Näin on kertonut, pitkään Ristimäessä palvellut, ja Haapamäeltä asetinlaitemiehenä eleäkkeelle jäänyt mies. Hän näytti minulle jopa kuvia, jotka oli otettu kyseisen kohtauksen kuvauksissa.
	03.04.2006 08:34	Teppo Niemi
		Ja onhan Talvisodassa kohtaus, jossa "engelmanni" käännetään kohti itää. Ja johonkin elokuvaan kuvattiin hevosten lastausta. Eikä unohtaa sovi myöskään Tamperelaisten elokuvaopiskelijoiden lopputyötä, joka kuvattiin paikalla olleessa teräsvaunussa.
	29.03.2006 14:06	Teppo Niemi
		Joka tapauksessa liikennepaikka sijaitsi Kaunislahden ja Karjaan välissä.
	29.03.2006 14:05	Teppo Niemi
		Kävinpä tänään kyselemässä RHK:n kirjaamosta mahdollisia lupia. Kirjaamosta ei ainakaan diaarihakemistosta löytynyt mitään lupia, odottelen lopullista virallista vastausta, mitä siinä kerrotaan lupatilanteesta.
	29.03.2006 08:15	Teppo Niemi
		Näin on. Asiasta lisää kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/2448 kommenteissa.
	28.03.2006 11:27	Teppo Niemi
		Niin että mitkä lisätään? Vaunut 22338-22347 ovat kyllä entisiä Ei vaunuja 20,8 m aluskehyksellä ja vinoilla eteisin numerosarjasta 22167 ... 22180 vuodelta 1938, lukuunottamatta yhtä, joka on taas 22186 vuodelta 1939. MMutta näistä vaunuista ei tehty EFi vaunuja. Eli Tapio, kaivahan mitä vaunuja kyseiset vaunut ovat? (Vinkiksi: mitä vaunuja ovat olleet 22348 - 22351?)
	28.03.2006 10:01	Teppo Niemi
		Se joka ei täsmää, on se että EFi vaunuja on lolma eri versiota: 22371 -22380 puskimineen 21.18 m, suorilla eteisillä, kond.os. sivukäytävällä, 22380 -22390 suorilla eteisillä, ilman sivukäytävää ja 22391-22400 20,8 m aluskehyksellä, vinoin eteisin, ilman sivukäytävää. EFi 22387 on ollut alunperin Ei 22249 vuodelta 1947 ja muutettu 1954. Ei 22248 on puolestaan muutettu EFi vaunuksi 22384 ollen pieninumeroisin puskimineen 21,18 metrin aluskehyksellä varustettu Ei vaunu, josta on tehty sivukäytävätön EFi vaunu. Vastaava suurinumeroisin on 22275, josta on taas tehty EFi 22389.
	27.03.2006 12:57	Teppo Niemi
		Tapio: Olikohan ihan noin?? EFi vaunut 22391 - 22400 ovat olleet Ei vaunuja 22167 ... 22189 vuosilta 1938 ja 1939, muutettu 1953 ja EFi vaunut 22371 - 22380 taas Ei vaunuja 22244 ... 22277 vuosilta 1947 ja 1948, muutettu vuosina 1954 - 1955. Eli mikä vaunu on rakennettu alun perin EFi vaunuksi?
	23.03.2006 15:55	Teppo Niemi
		Eikös Toijalan veturimuseon lipunmyyntivaunun sarjatunnus ole EFi (eli Yhdistetty Konduktööri- ja 2. lk päivävaunu. Ein -tunnus taas tuli tupakkalain muutoksen (19.8.1994/765) myötä Eit-vaunuille joihin ei rakennettu erillistä tupakkakoppia (Eit) eikä tilaa lemmikeille (Eip).
	23.03.2006 08:11	Teppo Niemi
		Kyseisen Dm9-junan keskivaunu hylättiin, ja se korvattiin CEiv 5603 vaunulla. (Tämän junan vetovaunu 5105 paloi Taavetisa ja toisesta moottorivaunusta 5106 tuli 5001 korvaaja Hyvinkäällä tapahtuneen tasoristeysonnettomuuden jälkeen)
	23.03.2006 08:00	Teppo Niemi
		Lari, vieläkö se Sinappi on käytössä? Ja kummin päin ne Rovaniemeltä tultaessa olivatkaan?
	22.03.2006 15:19	Teppo Niemi
		Arto Lopia, eiköhän Timppa ole yrittänyt sitä moottorin vauhtipyörässä olevista paaksausreijistä moottorin omalla paaksauskammella. Ensimmäinen askel on otettu 1990-luvulla uusimalla vaunun katto ( vertaa https://vaunut.org/kuvasivu/13525 ) Valitettavasti vain katettua tilaa on liian vähän.
	21.03.2006 09:51	Teppo Niemi
		Ratahan on aika suora Tapanilan aseman pohjoispäästä aina Koivukylän eteläpäähän. Ja eikös ennen Koivukylää, radan itäpuolella, ole Vantaan Energia Oy:n lämpökeskus. Savupiippu sopisi hyvin sille.
	21.03.2006 08:24	Teppo Niemi
		Mikko: Oletko kuullut sarjasta 3M62. Itse olen kuvannut 2 x 2M62 Petroskoissa ( https://vaunut.org/kuvasivu/2570 ) . Saamieni tietojen mukaan veturit ovat kaksinajossa (eli yhdellä miehistöllä). Itse olen matkustanut Sortavalasta Elisenvaaraan henkilöjunassa, jossa oli kaksinveto (siis kaksi miehistöä). Johtavana veturina oli M62 ja apuveturina TEM-tyyppinen vaihtoveturi. Ja Elisenvaarasta eteenpäin junan vetovoimaksi tuli 2 x M62 yhdellä miehistöllä.
	21.03.2006 08:12	Teppo Niemi
		Tuskin kuljettaja huusi mitään vaan näytti joko ylös tai alaspäin. Ei siellä lattialla maaten kuule mitään koneen käydessä. Vikahan ei tarvinne olla muu kuin jumiutunut solenoidi tai relevika. Mutta myös porkkanan vaihteistoa voi ohjata käsin ohjauskeskuksesta. Ja "mäkistartti" on tyyliin irroita xx sulake kun nopeus on yli yy km/h, ohjaa ruikutus täysille. Koneen käynnistyttyä kiinitä sulake uudelleen.
	17.03.2006 09:35	Teppo Niemi
		Valtionrautateiden 75-vuotishistoriikin mukaan v.1920 rauhansopimuksessa Suomelle jäi muutama venäläinen tykkivaunu. Näille tehtiin uudet syväkuormausalustat ja niin syntyivät Osk ja Osa vaunut
	16.03.2006 16:47	Teppo Niemi
		Aurausmerkit löytyvät Ratateknisistä määräyksistä ja ohjeista: Radan merkit (RAMO 17) http://www.rhk.fi/tekniset/RAMO%2017%20Radan%20merkit%202006-04.pdf ja mitat yms. teknisistä toimitusehdoista: http://www.rhk.fi/maaraykset/Radan%20merkkien%20tekniset%20toimitusehdot%20554-731-06.pdf
	16.03.2006 16:43	Teppo Niemi
		http://www.rhk.fi/tekniset/RAMO%2017%20Radan%20merkit%202006-04.pdf mukaan Nosta terät alue
	16.03.2006 15:03	Teppo Niemi
		Ei, sillä niiden saanti Haapamäelle torpedoitiin valittamalla Haapamäen suosimisesta (vert. https://vaunut.org/kuvasivu/19514 kommentia 17.02.06 16:50 ). Lisäksi mm. Opettaja-lehdessäkin epäillään harrastajien vähyyttä ja puiston surkeaa tilannetta ilmeisen perusteettomasti. Ja unohtamatta vielä eräitä yksityisille (Korpivaaran perikunta, Koskinen) myytyjä kalustoyksilöitä, joille ei tapahdu mitään. Eli en tosiaankaan ihmettele, miksi omistaja on päätynyt kyseiseen ratkaisuun.
	13.03.2006 15:50	Teppo Niemi
		Aalstikoita eli Dr13 vetureita on jäljellä KAKSI ajokuntoista: 2343 (Saaneeraamaton) Haapamäen museoveturiyhdistys ry:llä Haapamäellä (Keuruu) ja 2349 (saneerattu)Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.
	10.03.2006 08:15	Teppo Niemi
		Kyllä Rhk:lle on mennyt tietoa niin poikkeamailmoituksen kautta kuin myös suoraankin. Ja sieltä on tietojeni mukaan oltu yhteydessä Keuruuseen n. kuukausi sitten, eikä Keuruulla tunnuta saavan mitään aikaiseksi. Ja kun on lukenut noin vuoden takaista Suur-Keuruuta en voi tulla muuhun tulokseen kuin, siihen, että Keuruun tekninen toimi toimii vasta pakon edessä antamistaan lausunnoistaan huolimatta.
	09.03.2006 12:51	Teppo Niemi
		Kyllähän se on siinä.
	09.03.2006 08:14	Teppo Niemi
		Itävallassa osalla kaksoisraiteita ajetaan oikealla, osassa vasemmalla.
	08.03.2006 16:11	Teppo Niemi
		Arto, kyllä Ruotsissa niin kuin myös esim. Sveitsissä kuljettaja on vasemmalla. Samoin kaksoisraiteita liikennöidään normaalisti kulkusuuntaan nähden vasemmanpuoleista raidetta.
	08.03.2006 13:01	Teppo Niemi
		Vastailtiinpa Jorman kanssa lähes yhtäaikaisesti, ja eri esimerkkikuvalla.
	08.03.2006 12:56	Teppo Niemi
		Kun lähiliikennereiteillä tulivat käyttöön kirjantunnukset (A, S, R H, T, K, N ja P), niin kyseiseen koukkuun laitettiin kirjaintunnuskilpi. Esimerkki kilvestä: https://vaunut.org/kuvasivu/20105
	07.03.2006 15:10	Teppo Niemi
		Ja jossain päin Suomea ura suunnitellaan ja merkitään jopa kunnan (=kaupunki tai kunta) toimin alueille, jotka lakien mukaan eivät ole tarkoitettu kelkkailuun. Eikä valvontaviranomaisen kirjelmätkään taida tehota kunnalliseen itsehallintoon ennen kuin jotain vakavaa on tapahtunut.
	07.03.2006 14:54	Teppo Niemi
		Mikko: Oikeanpuoleinen haara Jyväskylään ja vasemmanpuoleinen Iisalmeen
	07.03.2006 13:44	Teppo Niemi
		Jussi13 ja koojii: Ihan samat muistot minullakin: Joskin eikö hän tullut Pieksämäeltä ja vaihtoi Huutokoskella yhdistetyn junan Savonlinnaan menevään osaan. Jostakin on jäänyt mielikuva, että hän jäi pois jollakin pienellä liikennepaokalla, mutta minkä nimisellä, siitä minullakaan ei ole edes harmainta aavistustakaan.
	07.03.2006 11:29	Teppo Niemi
		Ja eipä Visa Electron kelpaa Saksan maalla edes kaikissa pienoisrautatiekaupoissa (kuten esim Fürth(Bay)Hbf:n vieressä sijaitsevassakaupassa tuli todistettua viime kuun alussa)
	07.03.2006 08:14	Teppo Niemi
		Olisikohan syytä tehdä tallaisista ajajista tutkintapyyntö poliisille ja poikkeamailmoitus RHK:lle?
	02.03.2006 15:53	Teppo Niemi
		Täytyipä päivittää hieman kuvan tietoja Katajiston kommentin pohjalta, jotta kuva löytyisi hakutoiminnoilla helpommin
	27.02.2006 13:13	Teppo Niemi
		Raiteella 4 lienee Kontiomäki - Kuopio - Helsinki makuuvaunut, jotka liitetään Kontiomäellä P72. Lätät lienevät Oulu - Kontiomäki - Joensuu ja Joensuu - Kontiomäki - Kajaani. Kun P10 ulotettiin Kontiomäkeen, samalla sen lähtöasemaksi tuli Oulu. Eli yksi mielenkiintoisimmista yöjunareiteistä 1980-luvulla on ollut Óulu - Joensuu - Helsinki.
	21.02.2006 14:56	Teppo Niemi
		Veikkaanpa, että käytettiin. Eiköhän Rovaniemi - Kemijärvi-lättä viettänyt päiväajan tallilla.
	17.02.2006 16:50	Teppo Niemi
		Kyllä haltija / omistaja tietää, mutta kun ilmeisesti joidenkin henkilöiden mukaan suositaan liikaa Haapamäkeä ja siitä valitetaan. Eli jos tarjottu ratkaisu ei kelvannut kaikille tahoille, niin sitten kukaaan ei saa mitään. Eli ei suosita ketään.
	17.02.2006 16:04	Teppo Niemi
		Ilari: Ei Haapamäellä ole kuin yksi, Suomen Rautatiemuseolle kuuluva, puukorinen makuuvaunu. Kommenttisi linkissä mainittu vaunu lienee lokakuussa 2004 romutettu Lv-Rto 192.
	17.02.2006 15:47	Teppo Niemi
		Ei vaan päätymässä romuksi. Niile kun taisi olla liikaa ottajia ja omistajan edustaja päätti, ettei niitä luovuteta kenellekään vaan ne romutetaan. Ei Eeron ja Juhan pitäisi julkaista tietoa ennen kuin nimet ovat paperissa.
	17.02.2006 12:48	Teppo Niemi
		Itse olen matkustanut vastaavalla entisessä DDR:ssä valmistetun vastaavan Br155 vetämässä matkustajajunassa kahdesti, ja kokemukseni mukaan kaksivaunuset junat kiihtyivt hyvin nopeasti.
	17.02.2006 08:15	Teppo Niemi
		Junarunkohan oli "lypsetty ja löysätty" laskumäkityötä varten, eikä pelkän veturin jarrutuskyky riittänyt pysäyttämään junaa. Ja jotta slangi lypsetty ja löysätty aukeaisi kaikille niin lypsäminen tarkoittaa jarrujen irroitusta irroitusventtilistä ja löysäys jarru- pääsäiliö- yms johtojen irroitusta ja ruuvikytkimen kiertämistä löysäksi, jotta irroittaminen laskumäen huipun lähellä olisi mahdollista irroitustyökalulla junaa pysäyttämättä.
	17.02.2006 08:03	Teppo Niemi
		Ari, aijotko kokeilla kunnon sekajunaa Laatokan kierroksellasi. Siellä kun kuulema kulkee vielä sellainenkin?
	16.02.2006 15:03	Teppo Niemi
		Ainakin se lienee ollut yksi syy. Toinen lienee, että kyseessä oli silloin VR:n (liikelaitos) uusin veturisarja.
	16.02.2006 14:10	Teppo Niemi
		Ja jos oikein huonosti käy, niin myös junakin on suistunut kiskoilta. Ja sen jälkeen ihmetellään, miksi moottorikelkkojen vakuutusmaksut kohoavat. Valitettavasti rautatiealueelle vedetään moottorikellkkauri maastoliikenne- ja rautatielaeista huolimatta. Ja niiden poissiirtokin tuntuu mahdottomalta maa-alueen omistajan (RHK) yhteydenotoista huolimatta.
	16.02.2006 13:45	Teppo Niemi
		Laitahan Joona tavoitteeksi Ruotsin rautateiden 150-vuotis juhliin liittyvä tapahtuma Ruotsin rautatiemuseolla. http://jvmv.se/jvmv_tag_150/tag150.html . Tukholmasta lähtevässä museojunassa voisi olla tarjolla vaikkapa pariveto-Rabitt, niin kuin toissa vuonna.
	16.02.2006 08:14	Teppo Niemi
		Jounin eka kommentti sopii myös moottorikelkkailioihin. Ajetaan jopa radalla. Täytyy vain toivoa, ettei jollakin moottorikelkkasafarilla tapahdu mitään ikävää tapusta.
	14.02.2006 15:48	Teppo Niemi
		Partiopappa: Rata jatkuu Kolarin asemalta Niesaan, josta se haarautuu Äkäsjoelle ja Rautuvaaraan. Molempien haarojen liikenne on lakkautettu jakunnossapito on lopetettu ja ovat RHK:n vähäliikenteisten ratojen selvityksen mukaan purettavien listalla. Ja Samille: Kolari - Niesa välimatka on 7,7 km ja Niesa - Äkäsjoki 9,6 km sekä Niesa - Rautuvaara 10,3 km.
	13.02.2006 10:47	Teppo Niemi
		Ville: Jäljellä on niin VR OY:llä kuin museoliikennöitsijöillä Ei vaunuja numerosarjassa 22751 - 22800. Ilmeisesti RHK valvoo, ettei kahta samannumeroista vaunua ole rataverkolla.
	09.02.2006 16:23	Teppo Niemi
		Ostin saksalaisvetureita Br 211-213 käsittelevän kirjan. Siinä oli kuva 212 sarjan veturista vakinaisen IC-junan vedossa (kierron mukainen) ja kun muistetaan, että veturisarjan suurin nopeus on 100 km/h. Ja Nürnberg Hbf:lle tuli 3.2.06 IC-juna Br 232 vetämänä. Eikös sarjan sn ole 120 km/h?
	08.02.2006 14:43	Teppo Niemi
		Simon kommentti on oikea. Korjausmerkinnöistä: 1960-luvun alusta alkaen on päätyyn merkitty seuraavan välikorjauksen (1.67) ja täyskorjauksen aika (1.70). Aikaisemman merkintätavan mukaan merkintä olisi korjattava 1.67. Korjauksen siirtomerkintä olisi esim. + 12 kk Ol 6.69. Tämä merkintä tehdään viimeisen korjausmerkinnän perään ja tavaravaunuissa myös seuraavan korjausajankotdan merkinnän perään. Nyt Suomen rautatiemuseo myy vanhaa kirjallisuutta, ja siellä saattaa olla myynnissä monistetta: Kuljetuskaluston tunteminen, yleinen osa. Síinä on kerrotto nämä merkinnät.
	31.01.2006 08:28	Teppo Niemi
		Kyllähän siinä on tehty oikaisu. Aikoinaan Lapuan eteläinen tulovaihde oli pitkä (erikois-)vaihde, jossa suurin nopeus oli 70 km/h poikkeavalle raiteelle. Joskus 1980-luvun alussa perusparannuksen yhteydessä tehtiin nyjyinen linjaus.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset