Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	30.06.2006 11:10	Teppo Niemi
		Eikös Norjan pääkaupungissa Oslossa ennen nykyisen, eteläisen ja pohjoisen rataverkon yhdistänyttä tunnelilinjausta Oslon läpi kulkeneet junat kulkivat satamarataa, joka kulki myös kaduilla. Nordens Järnvägar 19xx kirjassa kait oli kuvakin moisesta. Vai onko minulle jostain syystä päässyt syntymään harhakuva asiasta.
	28.06.2006 11:21	Teppo Niemi
		Mites olikaan Pr2-sarjan kankien väritys?
	28.06.2006 11:20	Teppo Niemi
		Arvauksia ja päätelmiä: Raide 143: Määräasemakilven sijoituksesta päätellen EhLt tai sitten Eht-vainusta muuteetu Cht, joka taas muutettiin Ci vaunuksi, nykyisen tunnuksen ollessa Eipt. Raide 144: Oven tekstit taas sopivat Fot-vaunuun. Raiteiden 146 ja 147 osalta yhdyn JE:n veikkauksiin
	26.06.2006 11:02	Teppo Niemi
		Vai olisikohan syynä VR oy / henkilöliikenteen päätelmät junien 422 ja 428 matkustajamääristä? 1990-luvun alussa näissä junissa oli lisävaunuina joma museovaunuja, ennen kuin se kiellettiin. (Ja syynä tähänhän on juhannuksena Keuruulla vietettävät Helluntai-herätyksen juhlat.) Samoin Dm12-junat olivat korvattu veturijunin provinssirock-viikonloppuna. (katso esim. http://juhav.1g.fi/kuvat/Junia/16.-18.6.2006/_DSC9193-01.jpg )
	21.06.2006 08:40	Teppo Niemi
		Tasoristeys on varustettu puolipuomein, kuten tasoristeystietokanta http://www.tasoristeys.fi/rhk/crossing.do?crossingId=3161 kertoo. Tässä tasoristeyksessähän Seinäjoki - Jyväskylä -valtatie ylittää radan.
	08.06.2006 08:29	Teppo Niemi
		Ja nythän tämä veturi on näytillä saksalaisessa Imatran ystävyyskaupungissa. Kuljetusta varten piti veturista poistaa höytykuvun kansi, valtaventtiili, piippu yms. Sekä katkaista hytti, jotta kuljetus sijoituspaikkaan olisi mahdollista.
	31.05.2006 16:32	Teppo Niemi
		Näyttävät olevan käsivaunun (rullavaunun) akseleita.
	31.05.2006 16:26	Teppo Niemi
		Ainakin suuri osa Karjalan alueen asemista omaa kaksikieliset kilvet. Ennen talvisotaa aseman paikka kuului Suomelle (Hyrsylän mutka), radan Suojärveltä on taas rakentanut SNTL välirauhan aikana. (VR:n 100-vuotiskuvateoksessa on muuten kuvä jatkosodan aikaisesta väliaikaisesta asemasta.) Kuvassa suomalainen lättäjuna on juuri saanut lähtöluvan Verkkoon, kohdattuaan raskaan tavarajunan. (liekö olllut Kostamuksen malmia)
	31.05.2006 16:15	Teppo Niemi
		Eiköhän vaunu ole rakennettu 1940-luvun lopulla ja muutettu lähiliikennevaunuksi 1970-luvun alussa (pariovet, muovipenkit). Topparoikka ry pelasti vaunun romutukselta noin vuonna 1990. Nyt vaunu on tervetullut lisä puukoristen päivävaunujen joukkoon. (Eikä siitä ole montaakaan vuotta kun eräät johtavat harrastajat vähättelivät vaunujen pelastamista, veturit olivat tärkeämpiä. Nyt on vetureita, mutta miten lie vaunujen laita?)
	30.05.2006 13:48	Teppo Niemi
		Ja kesäkuun puolivälissä saattapi taas lättä liikkua tuolla suunnalla. Mene ja tiedä, mutta olkaahan varuillanne
	30.05.2006 13:47	Teppo Niemi
		Kesällä 2002 taas Haapamkisillä oli ongelmia ja kysyttiin varalle vaunua Suolahdesta. Silloin sitä ei tarvittu. Eli vastavuoroisuutta ja yyteistyötä tarvitaan.
	04.05.2006 16:17	Teppo Niemi
		Tulin illálla Haapamäeltä Helsinkiin Tampereelta Hyvinkäälle Sm-junalla, siitä bussilla Jokelaan ja samanlaisella hinauksella Järvenpäähän jossa taas vaihdettiin normaaliin Sm-junaan. Valitsin reitin, koska jonot Riihimäellä korvaaviin busseihin olivat pitkät. Eli Jukalle: Mitä todennäköisemmin samissa oli matkustajia.
	04.05.2006 16:14	Teppo Niemi
		Täytyy toivoa, että Jari Auvisen kuvat pääsevät julkisuuteen kaikkien harrastajien iloksi. Niissä olisi jopa ainesta kirjaksi.
	04.05.2006 10:41	Teppo Niemi
		Samana päivänä oli ongelmia myös Haapamäen suunnalla silloisen H 421 (Jyväskylä - Haapamäki - Tampere) kanssa. Juna tuli Haapamäelle n. tunnin myöhässä ja yksi vaunu jätettiin Haapamäelle. Myöhemmin vaununtarkastaja tuli Jyväskylästä uusimaan vaunuun puskimen ruuveja ja poikkesi myös tallilla lainaamassa työkaluja unohtamansa tilalle.
	27.04.2006 15:11	Teppo Niemi
		Muistikin voi tehdä tepposensa, Tka3 301 Haapamäellä viimeisessä VR oy:n maalauksessa: https://vaunut.org/kuvasivu/2306. Myös Tka3 279 ennen uudelleen maalausta: https://vaunut.org/kuvasivu/3924
	25.04.2006 08:02	Teppo Niemi
		Suomessa on ollut sähkövaihteita jo 1930-luvulta alkaen (Riihimäen ja Viipurin sähköasetinlaitteet). Ylivieska sai releasetinlaitteensa 1960-70 lukujen vaihteessa, jolloin sinnekin ilmestyivät sähkökääntölaitteet. Niklas osaisi varmastikin kertoa asiasta tarkemmin.
	24.04.2006 09:41	Teppo Niemi
		Eipä ole ollut Vanattarassa tulo-opastimia. Radan sähköistystöiden yhteydessä oli Etelä-Vanattara niminen tilapäinen puolenvaihtopaikka, jolla oli suojastuksesta riippumattomat pääopastimet (valo-opastimet).
	21.04.2006 08:10	Teppo Niemi
		Jani, ennen kuin alat kommentoimaan ulkomaisen kaluston valoja, ota selvää mitä sikäläiset opasteita koskevat ohjesäännöt sanovat. Eikä tämä koske pelkästään entisen itäblokin maita, myös länsimaista löytyy poikkeavia valojen käyttöjä suomeen verrattuna. Jokinaika sitten Uutislehi 100:n tekstiviesteissä ihmeteltiin Sibelius-junan 'pimeää' loppuopastetta, siihenkin pätee sama sääntö.
	20.04.2006 14:16	Teppo Niemi
		Eli onkos tämä Alavus - Lapua -tien varrella. Jos on niin kyseessä on Eiab-vaunu. Jopa sisällä käynti onnistui jokunen vuosi sitten.
	18.04.2006 13:26	Teppo Niemi
		Kyllähän 1004 on Haapamäellä (Tarkemmin Ukko-Pekka areena rakennuksessa sisällä)
	18.04.2006 07:59	Teppo Niemi
		Eikös Pasila I ollut 1960 / 1970 lukujen taitteeseen asti myös kankiasetinlaite?
	12.04.2006 08:24	Teppo Niemi
		Paikun viimeinen ajohan oli 9.8.1996 Haapamäki - Petäjävesi - Haapamäki. Tästä ajosta löytyy kuvia mm https://vaunut.org/kuvasivu/5562 , https://vaunut.org/kuvasivu/5786 , https://vaunut.org/kuvasivu/5787 , https://vaunut.org/kuvasivu/5788 , https://vaunut.org/kuvasivu/5789 . Sen jälkeen sitä käytettiin vielä päivystyksessä ennen 'kattila-ajan' umpeutumista. Haapamäeltä Pri 776 ja Vr1 siirrettiin museolle 1997 lokakuussa.
	10.04.2006 10:46	Teppo Niemi
		Turhaan Valtteri laitti kysymysmerkin Tka4 perään. Ja Alexin kannattaisi hankkia käsiinsä HMVY:n 10 vuotis-teoksen, niin kalustoluettelon löytäisi sieltä. Kirjastoista ainakin Haapamäen sivukirjanton kokoelmista teos löytyy. Koko kalustoluetteloa lienee turha kirjoittaa kommentteihin.
	10.04.2006 10:36	Teppo Niemi
		Mutta lauantain 8.4. M 421 yksi vankka, kaksi konnaria, perjantai 7.4. Sama juna kaksi vankkaa, yksi koonari. Sunnutai 9.4. kaksi vankkaa kaksi konnaria.
	10.04.2006 10:26	Teppo Niemi
		Kyllähän niitä lienee osittain riisuttuna ja muutettuna jäljellä jokunen kappale.
	06.04.2006 12:42	Teppo Niemi
		Kyllä se isompi vaunu on rekistöröity EU-maahan eli juurikn Viroon. Vaikkakin merkinnät ovat IVY-standardin mukaisia.
	05.04.2006 08:05	Teppo Niemi
		Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/22443 yhteydessä on myös linkki RAMON nyt voimaan tulleeseen Radan merkit osaan. RHK:n sivuilta löytyy myös merkkien tekniset toimitusehdot, jossa on mainittu myös merkkien mitat
	04.04.2006 12:24	Teppo Niemi
		Muistaakseni Exchendessä pyöräkerran murtuma oli junan toisessa välivaunussa ja veturit (Br401) olivat 12 vaunuisen junan päissä. Mutta kaivelkaapa tietoja esim saksalaisista ohjausvaunuja kohdanneista onnettomuuksista, sillä kyllähän niitäkin varmaan on sattunut, sillä saksassa on käytetty ohjausvaunuja ainakin 1930-luvulta lähtien (esim LBE).
	03.04.2006 12:27	Teppo Niemi
		Ja tässä yksi linkki lisää: http://www.1520mm.com/r/w/027-050/11-287.html Ensinnäkin venäläinen sarjahan on: 11-287.
	03.04.2006 10:22	Teppo Niemi
		Juna kulkee Niinisalossa, mutta vaihde on kylläkin Haaapamäellä. Näin on kertonut, pitkään Ristimäessä palvellut, ja Haapamäeltä asetinlaitemiehenä eleäkkeelle jäänyt mies. Hän näytti minulle jopa kuvia, jotka oli otettu kyseisen kohtauksen kuvauksissa.
	03.04.2006 08:34	Teppo Niemi
		Ja onhan Talvisodassa kohtaus, jossa "engelmanni" käännetään kohti itää. Ja johonkin elokuvaan kuvattiin hevosten lastausta. Eikä unohtaa sovi myöskään Tamperelaisten elokuvaopiskelijoiden lopputyötä, joka kuvattiin paikalla olleessa teräsvaunussa.
	29.03.2006 14:06	Teppo Niemi
		Joka tapauksessa liikennepaikka sijaitsi Kaunislahden ja Karjaan välissä.
	29.03.2006 14:05	Teppo Niemi
		Kävinpä tänään kyselemässä RHK:n kirjaamosta mahdollisia lupia. Kirjaamosta ei ainakaan diaarihakemistosta löytynyt mitään lupia, odottelen lopullista virallista vastausta, mitä siinä kerrotaan lupatilanteesta.
	29.03.2006 08:15	Teppo Niemi
		Näin on. Asiasta lisää kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/2448 kommenteissa.
	28.03.2006 11:27	Teppo Niemi
		Niin että mitkä lisätään? Vaunut 22338-22347 ovat kyllä entisiä Ei vaunuja 20,8 m aluskehyksellä ja vinoilla eteisin numerosarjasta 22167 ... 22180 vuodelta 1938, lukuunottamatta yhtä, joka on taas 22186 vuodelta 1939. MMutta näistä vaunuista ei tehty EFi vaunuja. Eli Tapio, kaivahan mitä vaunuja kyseiset vaunut ovat? (Vinkiksi: mitä vaunuja ovat olleet 22348 - 22351?)
	28.03.2006 10:01	Teppo Niemi
		Se joka ei täsmää, on se että EFi vaunuja on lolma eri versiota: 22371 -22380 puskimineen 21.18 m, suorilla eteisillä, kond.os. sivukäytävällä, 22380 -22390 suorilla eteisillä, ilman sivukäytävää ja 22391-22400 20,8 m aluskehyksellä, vinoin eteisin, ilman sivukäytävää. EFi 22387 on ollut alunperin Ei 22249 vuodelta 1947 ja muutettu 1954. Ei 22248 on puolestaan muutettu EFi vaunuksi 22384 ollen pieninumeroisin puskimineen 21,18 metrin aluskehyksellä varustettu Ei vaunu, josta on tehty sivukäytävätön EFi vaunu. Vastaava suurinumeroisin on 22275, josta on taas tehty EFi 22389.
	27.03.2006 12:57	Teppo Niemi
		Tapio: Olikohan ihan noin?? EFi vaunut 22391 - 22400 ovat olleet Ei vaunuja 22167 ... 22189 vuosilta 1938 ja 1939, muutettu 1953 ja EFi vaunut 22371 - 22380 taas Ei vaunuja 22244 ... 22277 vuosilta 1947 ja 1948, muutettu vuosina 1954 - 1955. Eli mikä vaunu on rakennettu alun perin EFi vaunuksi?
	23.03.2006 15:55	Teppo Niemi
		Eikös Toijalan veturimuseon lipunmyyntivaunun sarjatunnus ole EFi (eli Yhdistetty Konduktööri- ja 2. lk päivävaunu. Ein -tunnus taas tuli tupakkalain muutoksen (19.8.1994/765) myötä Eit-vaunuille joihin ei rakennettu erillistä tupakkakoppia (Eit) eikä tilaa lemmikeille (Eip).
	23.03.2006 08:11	Teppo Niemi
		Kyseisen Dm9-junan keskivaunu hylättiin, ja se korvattiin CEiv 5603 vaunulla. (Tämän junan vetovaunu 5105 paloi Taavetisa ja toisesta moottorivaunusta 5106 tuli 5001 korvaaja Hyvinkäällä tapahtuneen tasoristeysonnettomuuden jälkeen)
	23.03.2006 08:00	Teppo Niemi
		Lari, vieläkö se Sinappi on käytössä? Ja kummin päin ne Rovaniemeltä tultaessa olivatkaan?
	22.03.2006 15:19	Teppo Niemi
		Arto Lopia, eiköhän Timppa ole yrittänyt sitä moottorin vauhtipyörässä olevista paaksausreijistä moottorin omalla paaksauskammella. Ensimmäinen askel on otettu 1990-luvulla uusimalla vaunun katto ( vertaa https://vaunut.org/kuvasivu/13525 ) Valitettavasti vain katettua tilaa on liian vähän.
	21.03.2006 09:51	Teppo Niemi
		Ratahan on aika suora Tapanilan aseman pohjoispäästä aina Koivukylän eteläpäähän. Ja eikös ennen Koivukylää, radan itäpuolella, ole Vantaan Energia Oy:n lämpökeskus. Savupiippu sopisi hyvin sille.
	21.03.2006 08:24	Teppo Niemi
		Mikko: Oletko kuullut sarjasta 3M62. Itse olen kuvannut 2 x 2M62 Petroskoissa ( https://vaunut.org/kuvasivu/2570 ) . Saamieni tietojen mukaan veturit ovat kaksinajossa (eli yhdellä miehistöllä). Itse olen matkustanut Sortavalasta Elisenvaaraan henkilöjunassa, jossa oli kaksinveto (siis kaksi miehistöä). Johtavana veturina oli M62 ja apuveturina TEM-tyyppinen vaihtoveturi. Ja Elisenvaarasta eteenpäin junan vetovoimaksi tuli 2 x M62 yhdellä miehistöllä.
	21.03.2006 08:12	Teppo Niemi
		Tuskin kuljettaja huusi mitään vaan näytti joko ylös tai alaspäin. Ei siellä lattialla maaten kuule mitään koneen käydessä. Vikahan ei tarvinne olla muu kuin jumiutunut solenoidi tai relevika. Mutta myös porkkanan vaihteistoa voi ohjata käsin ohjauskeskuksesta. Ja "mäkistartti" on tyyliin irroita xx sulake kun nopeus on yli yy km/h, ohjaa ruikutus täysille. Koneen käynnistyttyä kiinitä sulake uudelleen.
	17.03.2006 09:35	Teppo Niemi
		Valtionrautateiden 75-vuotishistoriikin mukaan v.1920 rauhansopimuksessa Suomelle jäi muutama venäläinen tykkivaunu. Näille tehtiin uudet syväkuormausalustat ja niin syntyivät Osk ja Osa vaunut
	16.03.2006 16:47	Teppo Niemi
		Aurausmerkit löytyvät Ratateknisistä määräyksistä ja ohjeista: Radan merkit (RAMO 17) http://www.rhk.fi/tekniset/RAMO%2017%20Radan%20merkit%202006-04.pdf ja mitat yms. teknisistä toimitusehdoista: http://www.rhk.fi/maaraykset/Radan%20merkkien%20tekniset%20toimitusehdot%20554-731-06.pdf
	16.03.2006 16:43	Teppo Niemi
		http://www.rhk.fi/tekniset/RAMO%2017%20Radan%20merkit%202006-04.pdf mukaan Nosta terät alue
	16.03.2006 15:03	Teppo Niemi
		Ei, sillä niiden saanti Haapamäelle torpedoitiin valittamalla Haapamäen suosimisesta (vert. https://vaunut.org/kuvasivu/19514 kommentia 17.02.06 16:50 ). Lisäksi mm. Opettaja-lehdessäkin epäillään harrastajien vähyyttä ja puiston surkeaa tilannetta ilmeisen perusteettomasti. Ja unohtamatta vielä eräitä yksityisille (Korpivaaran perikunta, Koskinen) myytyjä kalustoyksilöitä, joille ei tapahdu mitään. Eli en tosiaankaan ihmettele, miksi omistaja on päätynyt kyseiseen ratkaisuun.
	13.03.2006 15:50	Teppo Niemi
		Aalstikoita eli Dr13 vetureita on jäljellä KAKSI ajokuntoista: 2343 (Saaneeraamaton) Haapamäen museoveturiyhdistys ry:llä Haapamäellä (Keuruu) ja 2349 (saneerattu)Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.
	10.03.2006 08:15	Teppo Niemi
		Kyllä Rhk:lle on mennyt tietoa niin poikkeamailmoituksen kautta kuin myös suoraankin. Ja sieltä on tietojeni mukaan oltu yhteydessä Keuruuseen n. kuukausi sitten, eikä Keuruulla tunnuta saavan mitään aikaiseksi. Ja kun on lukenut noin vuoden takaista Suur-Keuruuta en voi tulla muuhun tulokseen kuin, siihen, että Keuruun tekninen toimi toimii vasta pakon edessä antamistaan lausunnoistaan huolimatta.
	09.03.2006 12:51	Teppo Niemi
		Kyllähän se on siinä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset