836-97893 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.03.2006 12:51 Teppo Niemi  
  Kyllähän se on siinä.
kuva 09.03.2006 08:14 Teppo Niemi  
  Itävallassa osalla kaksoisraiteita ajetaan oikealla, osassa vasemmalla.
kuva 08.03.2006 16:11 Teppo Niemi  
  Arto, kyllä Ruotsissa niin kuin myös esim. Sveitsissä kuljettaja on vasemmalla. Samoin kaksoisraiteita liikennöidään normaalisti kulkusuuntaan nähden vasemmanpuoleista raidetta.
kuva 08.03.2006 13:01 Teppo Niemi  
  Vastailtiinpa Jorman kanssa lähes yhtäaikaisesti, ja eri esimerkkikuvalla.
kuva 08.03.2006 12:56 Teppo Niemi  
  Kun lähiliikennereiteillä tulivat käyttöön kirjantunnukset (A, S, R H, T, K, N ja P), niin kyseiseen koukkuun laitettiin kirjaintunnuskilpi. Esimerkki kilvestä: https://vaunut.org/kuvasivu/20105
kuva 07.03.2006 15:10 Teppo Niemi  
  Ja jossain päin Suomea ura suunnitellaan ja merkitään jopa kunnan (=kaupunki tai kunta) toimin alueille, jotka lakien mukaan eivät ole tarkoitettu kelkkailuun. Eikä valvontaviranomaisen kirjelmätkään taida tehota kunnalliseen itsehallintoon ennen kuin jotain vakavaa on tapahtunut.
kuva 07.03.2006 14:54 Teppo Niemi  
  Mikko: Oikeanpuoleinen haara Jyväskylään ja vasemmanpuoleinen Iisalmeen
kuva 07.03.2006 13:44 Teppo Niemi  
  Jussi13 ja koojii: Ihan samat muistot minullakin: Joskin eikö hän tullut Pieksämäeltä ja vaihtoi Huutokoskella yhdistetyn junan Savonlinnaan menevään osaan. Jostakin on jäänyt mielikuva, että hän jäi pois jollakin pienellä liikennepaokalla, mutta minkä nimisellä, siitä minullakaan ei ole edes harmainta aavistustakaan.
kuva 07.03.2006 11:29 Teppo Niemi  
  Ja eipä Visa Electron kelpaa Saksan maalla edes kaikissa pienoisrautatiekaupoissa (kuten esim Fürth(Bay)Hbf:n vieressä sijaitsevassakaupassa tuli todistettua viime kuun alussa)
kuva 07.03.2006 08:14 Teppo Niemi  
  Olisikohan syytä tehdä tallaisista ajajista tutkintapyyntö poliisille ja poikkeamailmoitus RHK:lle?
kuva 02.03.2006 15:53 Teppo Niemi  
  Täytyipä päivittää hieman kuvan tietoja Katajiston kommentin pohjalta, jotta kuva löytyisi hakutoiminnoilla helpommin
kuva 27.02.2006 13:13 Teppo Niemi  
  Raiteella 4 lienee Kontiomäki - Kuopio - Helsinki makuuvaunut, jotka liitetään Kontiomäellä P72. Lätät lienevät Oulu - Kontiomäki - Joensuu ja Joensuu - Kontiomäki - Kajaani. Kun P10 ulotettiin Kontiomäkeen, samalla sen lähtöasemaksi tuli Oulu. Eli yksi mielenkiintoisimmista yöjunareiteistä 1980-luvulla on ollut Óulu - Joensuu - Helsinki.
kuva 21.02.2006 14:56 Teppo Niemi  
  Veikkaanpa, että käytettiin. Eiköhän Rovaniemi - Kemijärvi-lättä viettänyt päiväajan tallilla.
kuva 17.02.2006 16:50 Teppo Niemi  
  Kyllä haltija / omistaja tietää, mutta kun ilmeisesti joidenkin henkilöiden mukaan suositaan liikaa Haapamäkeä ja siitä valitetaan. Eli jos tarjottu ratkaisu ei kelvannut kaikille tahoille, niin sitten kukaaan ei saa mitään. Eli ei suosita ketään.
kuva 17.02.2006 16:04 Teppo Niemi  
  Ilari: Ei Haapamäellä ole kuin yksi, Suomen Rautatiemuseolle kuuluva, puukorinen makuuvaunu. Kommenttisi linkissä mainittu vaunu lienee lokakuussa 2004 romutettu Lv-Rto 192.
kuva 17.02.2006 15:47 Teppo Niemi  
  Ei vaan päätymässä romuksi. Niile kun taisi olla liikaa ottajia ja omistajan edustaja päätti, ettei niitä luovuteta kenellekään vaan ne romutetaan. Ei Eeron ja Juhan pitäisi julkaista tietoa ennen kuin nimet ovat paperissa.
kuva 17.02.2006 12:48 Teppo Niemi  
  Itse olen matkustanut vastaavalla entisessä DDR:ssä valmistetun vastaavan Br155 vetämässä matkustajajunassa kahdesti, ja kokemukseni mukaan kaksivaunuset junat kiihtyivt hyvin nopeasti.
kuva 17.02.2006 08:15 Teppo Niemi  
  Junarunkohan oli "lypsetty ja löysätty" laskumäkityötä varten, eikä pelkän veturin jarrutuskyky riittänyt pysäyttämään junaa. Ja jotta slangi lypsetty ja löysätty aukeaisi kaikille niin lypsäminen tarkoittaa jarrujen irroitusta irroitusventtilistä ja löysäys jarru- pääsäiliö- yms johtojen irroitusta ja ruuvikytkimen kiertämistä löysäksi, jotta irroittaminen laskumäen huipun lähellä olisi mahdollista irroitustyökalulla junaa pysäyttämättä.
kuva 17.02.2006 08:03 Teppo Niemi  
  Ari, aijotko kokeilla kunnon sekajunaa Laatokan kierroksellasi. Siellä kun kuulema kulkee vielä sellainenkin?
kuva 16.02.2006 15:03 Teppo Niemi  
  Ainakin se lienee ollut yksi syy. Toinen lienee, että kyseessä oli silloin VR:n (liikelaitos) uusin veturisarja.
kuva 16.02.2006 14:10 Teppo Niemi  
  Ja jos oikein huonosti käy, niin myös junakin on suistunut kiskoilta. Ja sen jälkeen ihmetellään, miksi moottorikelkkojen vakuutusmaksut kohoavat. Valitettavasti rautatiealueelle vedetään moottorikellkkauri maastoliikenne- ja rautatielaeista huolimatta. Ja niiden poissiirtokin tuntuu mahdottomalta maa-alueen omistajan (RHK) yhteydenotoista huolimatta.
kuva 16.02.2006 13:45 Teppo Niemi  
  Laitahan Joona tavoitteeksi Ruotsin rautateiden 150-vuotis juhliin liittyvä tapahtuma Ruotsin rautatiemuseolla. http://jvmv.se/jvmv_tag_150/tag150.html . Tukholmasta lähtevässä museojunassa voisi olla tarjolla vaikkapa pariveto-Rabitt, niin kuin toissa vuonna.
kuva 16.02.2006 08:14 Teppo Niemi  
  Jounin eka kommentti sopii myös moottorikelkkailioihin. Ajetaan jopa radalla. Täytyy vain toivoa, ettei jollakin moottorikelkkasafarilla tapahdu mitään ikävää tapusta.
kuva 14.02.2006 15:48 Teppo Niemi  
  Partiopappa: Rata jatkuu Kolarin asemalta Niesaan, josta se haarautuu Äkäsjoelle ja Rautuvaaraan. Molempien haarojen liikenne on lakkautettu jakunnossapito on lopetettu ja ovat RHK:n vähäliikenteisten ratojen selvityksen mukaan purettavien listalla. Ja Samille: Kolari - Niesa välimatka on 7,7 km ja Niesa - Äkäsjoki 9,6 km sekä Niesa - Rautuvaara 10,3 km.
kuva 13.02.2006 10:47 Teppo Niemi  
  Ville: Jäljellä on niin VR OY:llä kuin museoliikennöitsijöillä Ei vaunuja numerosarjassa 22751 - 22800. Ilmeisesti RHK valvoo, ettei kahta samannumeroista vaunua ole rataverkolla.
kuva 09.02.2006 16:23 Teppo Niemi  
  Ostin saksalaisvetureita Br 211-213 käsittelevän kirjan. Siinä oli kuva 212 sarjan veturista vakinaisen IC-junan vedossa (kierron mukainen) ja kun muistetaan, että veturisarjan suurin nopeus on 100 km/h. Ja Nürnberg Hbf:lle tuli 3.2.06 IC-juna Br 232 vetämänä. Eikös sarjan sn ole 120 km/h?
kuva 08.02.2006 14:43 Teppo Niemi  
  Simon kommentti on oikea. Korjausmerkinnöistä: 1960-luvun alusta alkaen on päätyyn merkitty seuraavan välikorjauksen (1.67) ja täyskorjauksen aika (1.70). Aikaisemman merkintätavan mukaan merkintä olisi korjattava 1.67. Korjauksen siirtomerkintä olisi esim. + 12 kk Ol 6.69. Tämä merkintä tehdään viimeisen korjausmerkinnän perään ja tavaravaunuissa myös seuraavan korjausajankotdan merkinnän perään. Nyt Suomen rautatiemuseo myy vanhaa kirjallisuutta, ja siellä saattaa olla myynnissä monistetta: Kuljetuskaluston tunteminen, yleinen osa. Síinä on kerrotto nämä merkinnät.
kuva 31.01.2006 08:28 Teppo Niemi  
  Kyllähän siinä on tehty oikaisu. Aikoinaan Lapuan eteläinen tulovaihde oli pitkä (erikois-)vaihde, jossa suurin nopeus oli 70 km/h poikkeavalle raiteelle. Joskus 1980-luvun alussa perusparannuksen yhteydessä tehtiin nyjyinen linjaus.
kuva 30.01.2006 13:21 Teppo Niemi  
  Eikö Koria Harju ole ollut käytössä koko pituudelta? Nyt pitäisi kaivaa käsiin vanhoja RESIINA-lehtiä ja muuta lähdemateriaalia.
kuva 30.01.2006 11:37 Teppo Niemi  
  Tapion kannattaisi tutustua kirjaan Valtionrautatiet 1937-1962. Sieltä löytyy tietoja Korian siltojen varayhteydestä, joka alunperin piti rakentaa Harjuun, mutta se johdettiin Voikkaan haaravaihteelle, Haarankallion seisakkeen lähelle, käyttäen hyväksi valmista Voikkaan rataa. Sotien jkälkeen raideyhteys purettiin. Radasta on maininta mm. esiinalehdessä jossakin sotaajan sairasjunien matkasta kertoneessa jutussa.
kuva 30.01.2006 09:37 Teppo Niemi  
  Tuomaisen Oton tieto on oikea. Siihen saakka venäl. vaunut varustettiin sivupuskimin raja-asemien läheisillä varikoilla. Puskínten asentamisesta SNTL:n rautatiet perivät maksun. (Vaunuryhmässä puskimet olivat vain sen molemmissa päissä.) 1960-luvun puolivälissä siirryttiin välivaunukauteen, yhtenä syynä uudet vaunut, joihin puskinten asentaminen ei enää ollut mahdollista. Ensimmäiset Hdka ja Hka- välivaunut tulivat samoihin aikoihin, ja niissä käytettiin aluksi painolastia (sepeliä). Mutta ei sovi unohtaa koevaunua Oba, 1960- ja 70 -luvulla oli myös Stb-sarjassa TB:lle vuokrattuja säiliövaunuja (tietenkin Neuvostoliitosta,) varustettu SA3-kytkimein ja sivupuskimin. Hdka, Hka ja Oba välivaunuista kiinnostuneet voivat lukea lisää Käskylehdestä (KL) joko vuodelta 1965 tai 1966.
kuva 30.01.2006 08:34 Teppo Niemi  
  Ennen kaupunkiradan käyttöönottoa rantaradan päällysrakenteen vaihtotyön aikana raidetta käytettiin. Tällöinhän suurin osa E-junista kääntyi ensin Kauniaisissa, sitten Leppävaarassa, ja tällöin junat ajettiin tälle raiteelle, jotta L-junat voisivat käyttää normaaleja raiteita. Kuvan liikennepaikka on muuten Ruusutorppa.
kuva 27.01.2006 12:57 Teppo Niemi  
  Risto: Lättäliikenne päättyi Savonlinna - Huutokoski väliltä, samoin kuin muiltakin viimeisiltä lättääreiteiltä, n. kuukauden kuluttua kuvan otosta tapahtuneessa aikataulukauden vaihteessa.
kuva 26.01.2006 16:00 Teppo Niemi  
  Ja itselläni on havaintoja, ettämoottorikelkkailijolla ei järki pelaa: Ajellaan käytössä olevilla raiteilla (jopa pääraiteella), laiturilla lujaa liikkuvan junan vieressä jne.
kuva 26.01.2006 15:55 Teppo Niemi  
  Vv14han oli teollisuusveturina almetin omalla tyyppimerkinnällä MOVE51m. (m = Mekaaninen). Tällaisesta veturista löytyy kuva https://vaunut.org/kuvasivu/1690 . Itselläni on kuva myös aidosta Vv14 veturista, mutta kun sen julkaisuun ei ole oikeuksia. Olen saanut kuvan aikoinaan joltakin toiselta harrastajalta.
kuva 26.01.2006 15:49 Teppo Niemi  
  Älkääkä unohtako Tampellaa. Tampella on höyryveturien lisäksi valmistanut mm. moottorivaunun telejä ja kiskokalleja (Trr).
kuva 26.01.2006 08:14 Teppo Niemi  
  Tämä mallihan on tehty Pikon DR v60 (106) alustalle 1990-luvun alussa. Ja Dv16 (Vv16) sarjastakin on tehty messinkisarja, joka on myyty loppuun runsaat 10 vuotta sitten
kuva 23.01.2006 08:14 Teppo Niemi  
  Sm1 ohjausvaunusarja Eio (nrot 6201-6240) olivat varustettu pienellä matkatavara-osastolla (kuten Dm8-9 moottorijunat). Sm1 ohjausvaunusarjassa Eiob ja Sm2 ohjausvaunusarjassa Eioc ei kyseistä matkatavaraosastoa ollut.. Näissä sen sijaan eteinen oli vastaavasti isompi.
kuva 19.01.2006 08:43 Teppo Niemi  
  Ja Ok vaunuhan on 4-akselinen puskimineen n. 14 m pitkä pylväin ja matalin sivulaidoin varustetty avovaunu. Vaunutyyppi ollut yleisen liikenteen käytössä 1910-luvulta 1960-luvun puoliväliin ja sen jälkeen virkatarvevaunuina.
kuva 17.01.2006 09:54 Teppo Niemi  
  Eiköhän lähtöopastin sijaise muutama kilometri eteenpäin. yseessä on kulkutieopastin G.
kuva 16.01.2006 15:40 Teppo Niemi  
  Olikohan viimeinen osuus (Kela)-Viima https://vaunut.org/kuvasivu/4843 https://vaunut.org/kuvasivu/4844 , ja se poistui kylläkin 1980-luvun lopulla. (Yksi kommetti kertoisi pvm olleen 29.11.1985.) Äänimailma oli mahtava, kun Dr13 mennä kolisteli mutkia eteenpäin. Mutta myöhemminkin on tavattu vielä eriparijatkoja: 1960-luvun puolivälissä rakennettu Kauniaisista erkaantunut SOK:n suurvaraston (nyk. Inex Partners) syrjäraide oli kiskoitettu kokonaisuudessaan eripari jatkoin. Raide purettiin vasta KehäII rakennustöiden yhteydessä.
kuva 16.01.2006 08:07 Teppo Niemi  
  Olisikohan asema Zastava ( https://vaunut.org/kuvasivu/2576 ). (Ja tästä eteenpäin vajaa kilometri Zastavan seisake). Ja seuraava miehitetty liikennepaikka junalla lienee "Vanhan Suomen" alueeseen ennen talvisotaa kuulunut Hautavaara, jonne rautatie tuli vasta talvisodan jälkeen. Siellä taas on suomalainen Dm7 pysähtynyt junakohtausta vasten 2.10.1994.
kuva 11.01.2006 14:24 Teppo Niemi  
  Ja eikös Kemijärven asema jää kuvaajan selän taakse? Ja pienoisrautatieläisille, eikös Roco ja jokin Pikon DDR:n aikaisista "alamerkeistä" tehnyt valmista sovitettua raideristeystä yksinkertaisin vaihtein?.
kuva 10.01.2006 15:26 Teppo Niemi  
  RHK:n verkkoselostuksen mukaan: "Aikataulukausi 2006 alkaa 11.12.2005 ja päättyy 9.12.2006. Vastaavasti
aikataulukausi 2007 alkaa 10.12.2006 ja päättyy 8.12.2007." Määritelmä löytyy: http://www.finlex.fi/data/normit/21019-Verkkoselostus_2006.pdf 8.1.2006 on yksi aikataulukaudelle sattuvista Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosajankohdista.
kuva 10.01.2006 11:52 Teppo Niemi  
  Vanhan lavan pituudesta voisi tehdä arvauksia, kun käyn seuraavan kerran talleilla. Siellä on kuva lavan vaihdon jälkeen, kun vanha lava on kuormattuna vaunuihin. Ja jos oikein hyvin käy siitä selviää myös lavan vaihtovuosi.
kuva 10.01.2006 09:45 Teppo Niemi  
  Haapamäen lyhyt pöytä vaihdettiin 1940-/1950-lukujen vaihteessa nykyiseen 22 m lavaan. Sitä ennen pitkät veturit (esim. Hr1, Tr1) täytyi kääntää kolmioraiteella. Lisäksi kolmioraiteen alueella oli myöskin rataosaston varastoja. Kolmioraiteen vaihde erkanemisvaihde sijaitsi Keuruun suunnan pääraiteessa. Muita paikkoja joilla on ollut kolmioraide ja kääntölava ovat esim. Alavus (lava asemalla, kolmioraide soravaihteella), Simola (kolmio Raippo-Jukka-Simola)
kuva 09.01.2006 13:36 Teppo Niemi  
  Haapamäen ympäristössäkin ajellaan käytössä olevalla vetoraiteella ja ajojälkiä on jopa pääraiteillakin. Ja laiturilla ajetaan lujaa, vaikka juna liikkuu muutaman kymmenen sentin päässä kelkasta.
kuva 04.01.2006 13:02 Teppo Niemi  
  Kumpulalle: Varaosien purkaminen on helpompaa tallissa.
kuva 04.01.2006 13:01 Teppo Niemi  
  Ei Veturipuiston henkilökunta, vaan silloinen kaluston omistaja / haltija Keuruun Matkailu Oy, ja ennen kaikkea sen entinen toimitusjohtaja, kuten menneistä Suur Keuruu-lehden mielipidekirjoituksista on voitu lukea. Keuruun matkailu Oy taas on osa Keuruun kaupunki-konsernia.
kuva 04.01.2006 08:53 Teppo Niemi  
  Aikoinaan ennen onnettomuutta, kun Tampereen (henkilö)asemalta lähdettiin vasenta (eli itäistä) raidetta, seuraava puolenvaihtopaikka oli Sääksjärvi, Sillä Perkiössä oli raideristeys. Hieman ennen onnettomuutta raideristeys poistetiin ja korvattiin kahdella yksinkertaisella vaihteella.
kuva 03.01.2006 12:04 Teppo Niemi  
  Kyllähän ne olivat signaaliohjesäännön aikoina juuri samoin kuin nyt Ruotsissa. Opastinvärit muuttuivat päinvastaisiksi ensimmäisen junaturvallisuussäännön tullessa voimaan 1930-luvun lopulla. Ja Vek89 on oikeassa siinä, että aikoinaan iso osa opastintekniikkaa on peräisin Ruotsista.
<<   >>