Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	15.12.2004 11:44	Teppo Niemi
		Puuvaunujen laseja hajoittanut linko aurasi vaihdemiehen polkua( = välilaiturien jatketta) ja siitä lensi kiviä laseihin. Myös tallin ikkunoita on saatu lumilingolla rikki. Raide on kyllä aurattu, ja ratapuolen yksikköjen ahkerassa käytössä. Korjauksen jälkeen on myös Haapamäen sivuuttavat Jyväskylä - Seinäjoki välillä kulkeneet rahtijunat käyttäneet raidetta. Ja jos tilaaja ei olisi peruuttanut junaa, olisi Hr1 1020:n vetämä kahdesta teräsvaunusta koostuva tilausjuna lähtenyt kyseiseltä raiteelta 3.7.04 Tuuriin.
	14.12.2004 11:49	Teppo Niemi
		JKV ja radio-ohjaus otettiin Haapamäen osalta käyttöön samana päivänä. Muilla osuuksilla on radio-ohjaus otettu noin viikkoa tai kahta ennen JKV:n käyttöönottoa. Jos radio-ohjausta ei olisi rakennettu, ei JKV:n tulo tosiaankaan olisi lisännyt liikennettä, sillä aikaisemmin Haapamäen miehittämättömässä käytössä kulkutie oli vain Vilppulasta Ähtäriin.
	14.12.2004 10:50	Teppo Niemi
		Olisinpa silloin (olikohan se 1980), kun Dm8/9 junista viimeinen sai työkalukaapin, tajunnut pyytää vanhan kilpitelineen talteen, ei tarvitsisi pohtia asiaa. Havaintojani tarroitetuista vanhan fontin muovisista määrä-asemakilvistä on itselläni ainakin: Savonlinna, Oulu, Imatra, Kirkkonummi, Järvenpää, Tikkurila. Kiven kipi voi olla mutkalla jopa sen vuoksi, että se ei ole kokonaan urissa, vaan oikea alakulma on urien ulkopuolella.
	14.12.2004 08:14	Teppo Niemi
		Ei ole veivattava määränpääkyltti, vaan ihan vaihdettava, joka menee ohjainuriin. Ihan kuten saksalaisissa pikajunanvaunujen ovissa nykyään. Alkuaan ilmeisesti käytettiin muovikilpiä, joista 1980-luvun puolivälissä tehtiin tarroittamalla esin Turku-Uusikaupunki-Turku/Turku-Toijala-Turku -kilpiä. Ja lisäksi myös lähiliikennealueenkilpiä. Mutta myös normaaleja teräskilpiä käytettiin. Parin vuoden sisään kuvan otosta kilpipaikka siirrettiin kolmepistehaoille matkustajaoven viereen.
	13.12.2004 14:05	Teppo Niemi
		Ei enää nykyisin. Vilppulan järjestelijä tuo ne Haapamäkeen, ja siitä eteenpäin ne viedään VR-Rata Oy:n Tka7 tai Tka8:lla.
	13.12.2004 14:02	Teppo Niemi
		Tavarajunat kulkevat havaintojeni mukaan aika satunnaisesti, mutta eräitä "vakio-aikoja" on ollut kuitenkin havaittavissa: Haapamäki - Jyväskylä suunta: Tulo Hpk n. 10.40 lähtö 12.35 (junan 422 ollessa hieman myöhässä ja 445 ollessa ajassa lähtö on n. 11.40). Toinen aika on yöllä n. klo 3. Vastakkaiseen suuntaan taas tulo on n. klo 21 ja lähtö 21.57. Mitään säännöllisyyttä kulussaolopäiville en ole havainnut. Joukahaiselle voisin vastata, että lisä- ja ylimääräisten tavarajunien kulkun mahdollisti maaliskuun puolivälissä 2004 käyttöön otettu radio-ohjaus Haapamäen ja Jyväskylän välillä. Haapamäen miehityksen loppuminen on toisaalta poistanut Vilppula - Haapamäki - Jyväskylä -junat kulusta.
	08.12.2004 11:11	Teppo Niemi
		Empulle: Löysin Sähköinen Keskisuomalainen-sähkeet-maakunta ehkäpä vastauksen kysymykseesi: "Juna oli lähtenyt liikkeelle Helsingistä 15.30, mutta seisahtui Pasilan asemalle, koska kaksi kuuden vaunun yksikköä ei kytkeytynyt yhteen. Lopulta juna jätti puolet vaunuistaan Pasilaan ja jatkoi matkaa."
	07.12.2004 14:56	Teppo Niemi
		Eli tarkoittanet alkuperäistä, nykyisen KEHÄ III ylikulkusillan paikalla sijainnutta Luomaa. Rakennus on purettu ennen KEHÄ III rakentamista ilmeisestikin 1960-luvun lopulla.
	07.12.2004 11:30	Teppo Niemi
		Mitä tarkoitat Luomalla? Nykyisessä sijainnissa olevana, tai sitä lähinnä olevalla paikalla sijainnutta liikennepaikkaa (= Nokka) vaiko alkuperäistä Luomaa?
	02.12.2004 08:14	Teppo Niemi
		Jos VR oy toimii kuten DB AG viime helmikuussa välillä Schwandorf - Nürnberg Hbf junassa, jossa oli 2 x Br610 Schwandorf - Neukirchen(b Sulzb) ja siitä eteenpäin 3 x Br610. Mutta vain yksi konnari/rahastaja, joka kiersi KAIKISSA yksiköissä, vaihtaen runkoa aina junan pysähdyspaikolla (ml myös junakohtauspaikoilla, joita ei oltu avattu henkilöliikenteelle)
	16.11.2004 17:19	Teppo Niemi
		Esim Timo Vaittisen ottamasta kuvasta: https://vaunut.org/kuvasivu.php/10008.htm ja 19.9.04 I. Eskelisen lähettämästä havainnosta selviää, että kyseessä on Suomen Rautatiemusen Dr12 2234.
	03.11.2004 16:50	Teppo Niemi
		Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/2040.html kommenteissahan kerrotaan ainakin yhdestä viimeisimmistä. Jollain harrastajalla lienee jopa kuviakin tästä. Eli elokuussa 2002 Vaasan palon juhlajuniin liittyen kävi 2 x Dm7 Vaskiluodossa, pysähtyen kuvauspysähdykseen Wasalandian seisakkeella.
	02.11.2004 14:42	Teppo Niemi
		Uskon, että Huhta tarkoittaa Ruoholahdesta itään kääntyvällä radalla entisen Kallionvälin vaihdepiiristä kohti Hietalahtea ja Merisatamaa menevää raidetta. (Joka on jatkunut vuoteen 1980 aina Katajanokalle.) Eli Huhdalle voin vastata, että liikenne on epäsäännöllistä, ja on hyvin ollut hyvin riippuvainen telakan teräksen tarpeesta. Itselläni on viimeinen havainto noin vuoden takaa ruokatuntilenkillä.
	02.11.2004 14:28	Teppo Niemi
		Kiitojunavaunustohan koostui (kuvan mukaan katsottuna): KEi + KEis + KCik (KDik) -vaunuista. Keskimmäisessä vaunussa oli sähköagrekaatti. Ja ne ketkä omaavat Junat-lehtiä, voivat tarkistaa asian T. Keräsen kirjoittamasta kiitojunaa koskevasta artikkelista. (Kiitojunavaunuista tehdyissä johdonvetovaunustoissa oli kaksi keskivaunua, siksi 1980-luvun Hyvinkään koeajojuna koostui RK + KEI + KCik)
	01.11.2004 15:42	Teppo Niemi
		Jack:lle: Asiasta on keskusteltu aikaisemminkin esim kuvissa https://vaunut.org/kuvasivu.php/5043.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/2305.html kommenteissa. JTT 3.27 alaviite 30:ssä on mainittu JVVt. Ja niistä porkkanoista tehtyjä ovat: Jvv 8: BG 040177 – BG 040178 – BG 040179 – BG 040180 Jvv 9: BG 040187 – BG 040188 – BG 040189 – BG 040190. Ominaista porkkanoista tehdyille JVVille on akseliluku 4*4 ja yksittäisille vaunuille niiden pituus puskimineen (27,5 m)
	27.10.2004 14:16	Teppo Niemi
		Kuva Jack:lle löytyy esim: http://www.saunalahti.fi/~rautatie/yesterda/rstock/dm11.shtml . Ja mitä Dm11 vaunuille nyt kuuluu, sitä pitäisi ilmeisemmin kysyä valmistajalta.
	25.10.2004 11:20	Teppo Niemi
		Ennemminkin sanoisin, että saksalainen seepra, (riikinkukko tai miksi Dr14 halutaankin sanoa). Perusteluina Br290 äänet sekä sarjojen Br 290 - 294 telit, jotka ovat hyvin läheistä sukua Dr14 teleille. Lisäksi molemmat sarjat ovat suunniteltu raskaaseen laskumäkivaihtotyöhön. Monet Dr14 HO-malleista on rakennettu Br290-294 alustoille, koska lisäksi telikeskiövälikin on riittävän lähellä.
	22.10.2004 11:33	Teppo Niemi
		Kaluston romutus on tältä erää ohi. Viimeiset romutetut yksiköt olivat Hac 105987-3 ja Rau-Rto 19. Vielä on jäljellä paikkojen siistiminen ja Keuruun Matkailu Oy:n tlaama Tk3 1130 siirto romupaikalle, kunhan raiteen kunto on tarkastettu. Tk3 1130 jää romuttamatta, koska valtakirjaa ei toimitettu määräaikaan mennessä.
	21.10.2004 08:41	Teppo Niemi
		a.m:n arvaus ei mennyt nappiin. Kuva on otettu länteen päin eli Uudenkaupungin suuntaan. Kuvanoton aikoihin ja ilmeisestikin vielä nykyäänkin I raide johtaa suorien vaihteiden kautta Turusta Uudenkaupungin suuntaan, II raide johtaa länsipäästä suoraan kohti Naantalia ja poikkeavien vaihteiden kautta siitä pääsee myös Uuteenkaupunkiin.
	19.10.2004 13:57	Teppo Niemi
		Sain varmistusta asiaan Lokakuun rautatiemuseosta: Jarrusillallinen vaunu oli ehka aina junan viimeisenä vaununa silta junan loppuun päin KAIKISSA NL:n tavarajunissa. Jarrusillalisia vaunujahan oli useampia junassa. -Itse törmäsin asiaan aikoinaan lukiéssani yhdysliikennettä koskevia määräyksiä.
	19.10.2004 10:03	Teppo Niemi
		Minulla on puolestani kokemus vajaat 10 vuotta sitten Fürth Hbf:llä kuvatessani Br212 vetoista henkilöjunaa. Kuljettaja pyysi veturiin ja ihmetteli, miksen halua matkustaa veturissa! (Oli n 20 asteen pakkanen ja junassa höyrylämmitys, pitihän siitä nautttia ja muistella vanhoja aikoja, jolloin junat Suomessakin lämpesivät höyryllä).
	19.10.2004 08:36	Teppo Niemi
		Ratahallintokeskuksen julkaisun Luettelo rautatieliikennepaikoista 1.6.2003 (http://www.rhk.fi/tutkimus/Rhk-f203.pdf) mukaan liikennepaikan virallinen nimi on Pohjankuru, ruotsiksi Skuru nimilyhenne Pku ja sijainti km+m 94+907. Tunneli 2 kaartaa vasemmalle, ja tunnelissa sijaitsi Pohjankurun tulovaihde (kaksoisvaihde).
	14.10.2004 15:19	Teppo Niemi
		En, vaan Rau-Rto 19, josta PORHAlaisia kävi 8.-9.10.2004 purkamassa varaosia Suomen Rautatiemuseon johtajan luvalla. Tre-Rto -sarja on määritelmän mukaan moottoriresiinoja ei rata-autoja.
	14.10.2004 14:39	Teppo Niemi
		Mutta eipä oululaisetkaan purkaneet romuksi menevästä rata-autosta ikkunoita. Ja tosiaankin resurssit kun ovat rajalliset on pyrittävä purkamaan toiminnan kannalta kriittisiä varaosia. Olisit tosiaankin tullut purkamaan kun kerran ihmettelet ikkuniden jääntiä! Kauankos teillä oli aikaa purkaa osia Ttv:stä Oulussa. Hurun romuksi meno kun varmistui vasta elokuun puolivälissä ja lupa varaosiin saatiin vasta syyskuussa. Ja lisäksi oli tehtävä paljon muuta mm. Vr1 kattilan "täystarkastus", Koivusalon kuvaukset jne.
	14.10.2004 14:15	Teppo Niemi
		Seuraavan kerran kun sellaista kalustoa menee romuksi, josta irroitetaan varaosia, toivon, että Antti Salminen on yksi osien purkajista. Aika on näet rajallinen voimavara. Ja jälleen kerran sananlasku "Maalla ollaan viisaita kun merellä myrskyää" pitää paikkaansa.
	12.10.2004 14:31	Teppo Niemi
		Tuomikin voisi tutustua kuljettajaventtiilien selostuksiin, jotka löytyvät esim. teoksesta Dieselveturit ja moottorivaunut, osa I. Itsetoimijarrussa jarrujohdon (punaiset kytkimet ja hanat) paine on 5 bar, kun jarrut ovat irroneet ja täysin latautuneet. Kuljettajaventtiilin ajoasento pyrkii pitämään paineen 5 bar vuodoista huolimatta. Pääsäiliön paine on useissa vetureissa 10 bar ja siitä syötetään myös junan muita paineilmalaitteita (ovet, kiskojarrut, alipaine-WC) varten ilmaa pääsäiliöjohtoon (siniset kytkimet ja hanat).
	12.10.2004 13:35	Teppo Niemi
		Pihahdus johtuu siitä, että paine poistuu jarrusylinteristä joko toimintaventiilin kautta (itsetoimijarru = junajarru) tai suoratoimijarrun kuljettajaventtiilin (veturijarru) irroitusasennon kautta. Jotta pystyisin vastaamaan Anssille tarkemmin, pitäisi saada lisätietoja mm junan jarrujen tilasta ja kuljettajaventtiilien asennoista ennen irroitusta.
	12.10.2004 09:30	Teppo Niemi
		Taar kerran asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. JTT:n lisäksi hyviä kirjallisia lähteitä jarrujen ja kuljettajaventtiilin periaatteiden opiskeluun ovat jarrulaitteita koskevat ohjesäännöt, joita ainakin Suomen Rautatiemuseo on myynyt museopäivillä.
	05.10.2004 15:38	Teppo Niemi
		Ja olen onnistunut kuvaamaan jopa Kauniaisten entisen tulo-opastimessa A½ yhtäaikaa vihreän, punaisen ja keltaisen. Tilanne liittyi opastimen "siirtoon" n 100m Helsingin suuntaan. Itse olen tottunut siihen, että tavarajunien aikataulut ovat olleet ainakin aikaisemmin enemmänkin suuntaa antavia, heittoa on ollut -2 h ... + 2 h jopa rantaradalla.
	04.10.2004 14:23	Teppo Niemi
		Haapamäen viimeinen vakinaisesti sijoitettu päivystäjä oli Tve4-sarjaa ja se poistui vuoden 1988 kesän lopulla. Tve4 korvasi muutamaa vuotta aikaisemmin käytetyn Dv15/16 veturin. Entä miten tulkitaan Tka3, jota käytettiin sunnuntaisin Mäntän vaihtotöihin.
	01.10.2004 16:38	Teppo Niemi
		M428 kolminvedossa?? Jos tarkoitetaan M427 Tampere-Seinäjoki junan paria, niin se on kylläkin M422. M428 on taas Haapamäeltä Tampereelle klo 18.13 lähtevä juna, (joka on taas junan M425 pari). Minulla ei ole havaintoja, että M428ssa olisi ollut pari- tai kolminvetoa. Kyllähän se Sr1 kiihtyy todella hyvin yksinään. Ja Saksanmaalta minulla on pari hyvää kokemusta sikäläisten kevyiden henkilöjunien kiihtyvyyksistä tavaraliikennekoneilla vedettäessä. Pahimmassa ei Kursbuch tahtonut pysyä penkillä.
	30.09.2004 11:44	Teppo Niemi
		Jackin pitäisi kommentin 29.09.04 10:42 perusteella ilmoittautua Haapamäen museoveturiyhdistyksen hallitukselle ja laatia KUNNOSTUSSUUNNITELMA rahoituksineen KCik-vaunun kunnostuksesta ja myös OSALLISTUA sen toteuttamiseen. Sanaheliä saisi tekojen sijasta jo loppua. Ja jos veturi on tärkeämpi, kuten kommenttisi 29.09.04 13:28 kertoo,toiminet sitten käytännössä sen säilyttämisessä. Vuodatukset täällä eivät auta yhtään kaluston säilymistä. Kyllä se KCik päätyy tätä menoa kohta romuksi.
	29.09.2004 08:31	Teppo Niemi
		Ja tiistaina 28.9.04 oli Vr1 798 häipynut rataverkolta ja Tk3 1110 paloittelu täydessä käynnissä. Tenderi oli jo kadonnut ja kattila oli leikattu auki putkien kadotessa hydraullisella leikkurilla. Tenderin korotusreunoista ei ollut mitään jäljellä. Vein Tr1 1041 odottamaan omaa romutusvuoroa illalla ennen kotiin lähtöä.
	29.09.2004 08:25	Teppo Niemi
		Kyllä näitä vunuja yritetään pitää kunnossa, mutta jatkossa ilmeisestikin 1800-luvun vaunuina joudutaan käyttämään Gbln vaunuja, jos museokaluston kunnossapitoon saada pian lisää resursseja. Nämäkin päätynevät kattovuotojen seurauksena lahoina naulatehtaalle jos mitään ei tehdä. Ja eihän näillä vaunuilla ole mitään arvoa, HÖYRYVETUREITA pitää vain säilyttää, sen on osoittanut taas kerran nykyisestä romutusaallosta julkisuudessa käyty eskustelu.
	23.09.2004 16:33	Teppo Niemi
		Vaunuhan sai töhryt jo seistessään Pasilan konepajalla odottaessaan ratkaisua kohtalostaan. Myös Cmc 24901 oli joutunut ilkivallan kohteeksi vielä pahemmin. Siksi valinta päätyi tähän, entisen presidentin vaunun Cmc 24901 sijasta. Eksoottisinta tällä vaunulla on aikanaan USA:n presidentin matka Helsingistä Moskovaan. Lento päättyi Helsinkiin sumun takia. Juna järjestettiin lyhyellä varoitusajalla. Nikolas on tunnistanut vaunun ihan oikein Rt-vaunuksi.
	23.09.2004 14:54	Teppo Niemi
		Käytämällä kommenteissa olevaa hakumahdollisuutta hyväksi olisi Jack voinut löytää vastauksen kysymykseen. Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/3915.html kommentien jälkeen ei Haapamäellä olevien teräsvaunujen suhteen ole tapahtunut muutoksia.
	22.09.2004 08:33	Teppo Niemi
		Pasi, otahan yhteyttä Suomen rautatiemuseoon. Sieltä osataan neuvoa eteenpäin. Kerälyesineiden purun organisoinnin yms. on käsittääkseni hoitanut rautatiemuseo, lukuunottamatta 1130, jonka asioita voi tiedustella Tapani Laaksomieheltä. Ainakin osa pekkojen laatoista lähti 1021 porukan mukaan heidän hakiessaan varaosia kyseiseen veturiin.
	21.09.2004 13:33	Teppo Niemi
		Romutusalue sijaitsee Höyryveturipuiston aidatulla alueella ja rajattu. Alueen sisällä liikkumien on jo turvallisuussyistä kielletty, ja taas aidan ulkopuolella on RHK:n rautatiealue, jolla liikkumista koskevat Rautatielain säädökset. Veikkaanpa, että romutuksen saama julkinen huomio madaltaa puuttumiskynnystä entisestään. Romuttajatkin tarvitsevat työrauhan.
	21.09.2004 12:19	Teppo Niemi
		Ja romutus on (joidenkin mielestä vihdoinkin) alkanut. Ensimmäiseksi romutuksen kohteksi joutui Hr1 1013. Tieto romutuksen käynnistymisestä löytyi tämän päiväisen Sähköisen Keskisuomalaisen etusivulta.
	20.09.2004 14:09	Teppo Niemi
		Olisikohan se Pääskylahti (suoraan Kyrönniemen tunneli) - Par (Jns suuntaan lyhyt tunneli) - Imt - Lr - Kv (esim Haarankallion tunneli) - Riihimäki - Tpe (esim. Lahdenvuori ja Möykynmäki) - Pko - Sk - Ylivieska - Hpj - Iisalmi - Siilinjärvi (Suonenjoen 3 tunnelia) - Viinijärvi - Huutokoski - Savonlinna.
	20.09.2004 12:41	Teppo Niemi
		Kyllähän se Palojärven Epin Tr1 1052 tenderistä tehty palotenderikin päätyy romuksi, koska sillä ei ole mitään museaalista / käyttöarvoa. Ja veikkaanpa, kun romutukset seuraavan kerran jatkuvat Kuusisen toive Sti vaunun kohtalosta toteutuu, kuten esim. tyytyväisen asukkaan toive puistossa olevan vaunukaluston vähentämisestä on nyt toteutumassa.
	16.09.2004 11:57	Teppo Niemi
		Mutta jos ne myytäisiin / luovutettaisiin jollekin henkilölle tai yhteisölle, ne jäisivät mitä todennäköisemmin siinä kunnossa alueelle rapistumaan lisää. Esimerkkeinä käynee Korpivaaran perikunnaan 1111, Laaksomiehen 1130 (nämä myytiin heille jo 1998) sekä 2003 elokuussa Koskiselle myyty 1051, joka olisi tietääkseni kauppaehtojen mukaan pitänyt siirtää pois viime marraskuun loppuun mennessä. Käsittääkseni kaikki romutuksiin osallistuneet tahot ovat kyllästyneet alueelle jääviin, sinne kuulumatomaan vieraaseen kalustoon ja katteettomiin lupauksiin koskien aikaisemmin myytyä kalustoa.
	16.09.2004 08:45	Teppo Niemi
		Suur-Keuruussa 12.5.2004 nimimerkki Tyytyväinen asukas toteaa puiston olevan veturipuisto eikä vaunupuisto. Lumiaurathan ovat vaunuja ja nyt myös romutetaan, joten taas yhden henkilön harras toive tulee lähemmäksi toteutumista.... Romuttajakin näytti nimimerkillä olleen tiedossa jo silloin. Suur-Keuruun kuvassa aura on siirretty puistosta odottamaan romutusta raiteelle 42 (tai oikeammin sen jatkeelle) 7.9.04. Ja missäs niitä auroja onkaan vielä: Ainakin Hyvinkää, Lahti, Toijala.
	14.09.2004 15:07	Teppo Niemi
		Siltähän se saattaisi näyttää, mutta kun ei. Vaunu koostuu kahdesta kaksiakselisesta lyhytkytkennällä kytketystä vaununpuoliskosta. Vaunusta ja sen rakenteesta löytyy kommeteja: https://vaunut.org/kuvasivu.php/7973.html
	14.09.2004 13:53	Teppo Niemi
		Veturin keulasta päätellen sarja on 3M62. Vetoyksikkö koostuu kahdesta yhden ohjaamon sekä yhdestä ohjaamattomasta "veturista". Eli ei siis kolmesta erillisestä M62 veturista.
	13.09.2004 15:28	Teppo Niemi
		Ja samalla junalla olin matkalla Turku satamaan josta edelleen laivalla Tukholmaan ja museojunalla Gävleen Ruotsin rautatiemuseoon. Tukholman ja Upsalan välillä vetovoima oli Ra (Rabitt) ja loppumatkan kaksinveto (eli siis molemmissa kuljettaja).
	13.09.2004 10:51	Teppo Niemi
		Tuntuu taas siltä, että asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Olli: Kuinka sitten Pekka käännettiin keväällä 12.3.2004 Toijalassa, kun siellä on yhtä pitkä lava, eli 20,00 m? Eiköhän tärken syy löydy kääntämättömyyteen löydy aikataulusta, (ainakin Hyvinkäällä hoidettu vesitys vei keskinmäiseltä vuorolta melkein koko seisonta ajan). Toisaalta kyllähän se vaatii muutaman miehen kääntöaisoihin, mutta kokemuksesta tiedän, että Tr1 kääntyy käsin lavalla. Pyörästön kokonaispituus määrää käytännössä sen, kuinka iso veturi tai vaunu voidaan lavalla kääntää.
	13.09.2004 08:36	Teppo Niemi
		Ja Ruotsissa 11.9. vietettiin Gävlessä sikäläisiä rautatiemuseopäiviä: mm. kaksi erikoisjunaa Tukholmasta, toisen vetäjänä Upsalasta etennpäin Rabittien pariveto. Museolla 7 höyryveturia lämpimänä, joista 4 ajossa. Ja kun veraa VR:n ajossa olevaa nostalgiakalustoa SJ:n vastaavaan, en voi kuin onnitella ruotaslaisia siitä, että he vaalivat vanhaa toisin kuin me suomalaiset.
	09.09.2004 16:03	Teppo Niemi
		Kun muistaisin vuoden ulkoa, oliko se vuonna 2000 vai 2001, mutta päädyn kuitenkin vuoteen 2000: Silloin oli syyskuun 1. sunnuntaina MRY:n syysretki ruotsalaisten moottorivaunuharrastajien kanssa Kelloselkään ja maanantaina ruotsalaiset jatkoivat lätällä Rautuvaaraan ja Äkäsjoelle. Joka tapauksessa silloin purettava hihnakuljetin oli pudotettu raiteiden päälle, estäen kulun sitä edenmäksi. Silloin ruotsalaiset saivat kuvata Kolarissa lavastetun tilanteen jossa "junasuorittaja" Salo antoi kirjallisen ilmoituksen ilmoitusrenkaalla. Montakohan junaa on näiden kahden lättäjunan välillä käynyt Rautuvaarassa.
	08.09.2004 09:59	Teppo Niemi
		Mutta paljon teknillistä ja lakiasiaa. Mutta otahan huomioon sekin, että jutun tekijänä oli kesätoimittaja.
	08.09.2004 09:53	Teppo Niemi
		Vr1 789 Käyttötarkastus oli 6.9. klo 12. Samalla oli myös Dr13 2343 pääsäiliöiden käyttötarkastus. Katsastuksen jälkeen Vr1 789 toimi päivystäjänä klo 19.20 asti ja Dr13 klo 17.20 asti. Vaihtotöiden aiheena oli romutettavan kaluston siirtoja. 6nen veikkaus romutettavasta kalustosta menee osin pieleen. Esim. Korpivaaran perikunnan omistama Tk3 1111 säilyy. Samoin kuin ilmeisestikin Koskiselle Ämmänsaareen myyty Tr1 1051.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset