1513-79567 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<  

kuva 14.09.2004 15:07 Teppo Niemi  
  Siltähän se saattaisi näyttää, mutta kun ei. Vaunu koostuu kahdesta kaksiakselisesta lyhytkytkennällä kytketystä vaununpuoliskosta. Vaunusta ja sen rakenteesta löytyy kommeteja: https://vaunut.org/kuvasivu.php/7973.html
kuva 14.09.2004 13:53 Teppo Niemi  
  Veturin keulasta päätellen sarja on 3M62. Vetoyksikkö koostuu kahdesta yhden ohjaamon sekä yhdestä ohjaamattomasta "veturista". Eli ei siis kolmesta erillisestä M62 veturista.
kuva 13.09.2004 15:28 Teppo Niemi  
  Ja samalla junalla olin matkalla Turku satamaan josta edelleen laivalla Tukholmaan ja museojunalla Gävleen Ruotsin rautatiemuseoon. Tukholman ja Upsalan välillä vetovoima oli Ra (Rabitt) ja loppumatkan kaksinveto (eli siis molemmissa kuljettaja).
kuva 13.09.2004 10:51 Teppo Niemi  
  Tuntuu taas siltä, että asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Olli: Kuinka sitten Pekka käännettiin keväällä 12.3.2004 Toijalassa, kun siellä on yhtä pitkä lava, eli 20,00 m? Eiköhän tärken syy löydy kääntämättömyyteen löydy aikataulusta, (ainakin Hyvinkäällä hoidettu vesitys vei keskinmäiseltä vuorolta melkein koko seisonta ajan). Toisaalta kyllähän se vaatii muutaman miehen kääntöaisoihin, mutta kokemuksesta tiedän, että Tr1 kääntyy käsin lavalla. Pyörästön kokonaispituus määrää käytännössä sen, kuinka iso veturi tai vaunu voidaan lavalla kääntää.
kuva 13.09.2004 08:36 Teppo Niemi  
  Ja Ruotsissa 11.9. vietettiin Gävlessä sikäläisiä rautatiemuseopäiviä: mm. kaksi erikoisjunaa Tukholmasta, toisen vetäjänä Upsalasta etennpäin Rabittien pariveto. Museolla 7 höyryveturia lämpimänä, joista 4 ajossa. Ja kun veraa VR:n ajossa olevaa nostalgiakalustoa SJ:n vastaavaan, en voi kuin onnitella ruotaslaisia siitä, että he vaalivat vanhaa toisin kuin me suomalaiset.
kuva 09.09.2004 16:03 Teppo Niemi  
  Kun muistaisin vuoden ulkoa, oliko se vuonna 2000 vai 2001, mutta päädyn kuitenkin vuoteen 2000: Silloin oli syyskuun 1. sunnuntaina MRY:n syysretki ruotsalaisten moottorivaunuharrastajien kanssa Kelloselkään ja maanantaina ruotsalaiset jatkoivat lätällä Rautuvaaraan ja Äkäsjoelle. Joka tapauksessa silloin purettava hihnakuljetin oli pudotettu raiteiden päälle, estäen kulun sitä edenmäksi. Silloin ruotsalaiset saivat kuvata Kolarissa lavastetun tilanteen jossa "junasuorittaja" Salo antoi kirjallisen ilmoituksen ilmoitusrenkaalla. Montakohan junaa on näiden kahden lättäjunan välillä käynyt Rautuvaarassa.
kuva 08.09.2004 09:59 Teppo Niemi  
  Mutta paljon teknillistä ja lakiasiaa. Mutta otahan huomioon sekin, että jutun tekijänä oli kesätoimittaja.
kuva 08.09.2004 09:53 Teppo Niemi  
  Vr1 789 Käyttötarkastus oli 6.9. klo 12. Samalla oli myös Dr13 2343 pääsäiliöiden käyttötarkastus. Katsastuksen jälkeen Vr1 789 toimi päivystäjänä klo 19.20 asti ja Dr13 klo 17.20 asti. Vaihtotöiden aiheena oli romutettavan kaluston siirtoja. 6nen veikkaus romutettavasta kalustosta menee osin pieleen. Esim. Korpivaaran perikunnan omistama Tk3 1111 säilyy. Samoin kuin ilmeisestikin Koskiselle Ämmänsaareen myyty Tr1 1051.
kuva 03.09.2004 16:18 Teppo Niemi  
  Eräs vaihtoehto on Hämeenlinna - Harviala - Turenki välin vasemman raiteen käyttö, jolloin jotta lähtökulkutie etelään on saatu turvatuksi, on tulo- /lähtöraide ollut III.
kuva 02.09.2004 18:31 Teppo Niemi  
  Mikä lienee sitten viimeinen Vaasan satamassa käynyt "juna"?
kuva 02.09.2004 18:27 Teppo Niemi  
  Juhalle: Sitä, että Vr1 789 painelaiteen (eli juuri höyrykattilan) käyttöaika umpeutui 30.10.2003, jonka jälkeen sille on tehtävä painelaitesäädösten edellyttämä painekoe. (Vanha nimitys täystarkastus kuvaa paremmin asiaa, sillä samalla on tehtävä sisäpuolinen tarkastus, painekoe ja lopuksi käytötarkastus.) Näiden jälkeen tilataan VR-engineeringin liikennekelpoisuustarkastus, jonka perusteella haetaan sitten Ratahallintokeskukselta teknistä käyttölupaa. (Terveisin käytönvalvoja)
kuva 02.09.2004 18:20 Teppo Niemi  
  Eli tarkennetaanpa hieman sitä uutista: 30.8.04 oli painekoe ja 6.9.04 on sovittu käyttötarkastuksen ajankohdaksi. Valitettavasti vain toimittajan muistiinpanot tulivat hieman puutteelliseksi jatkon suhteen, sillä käyttötarkastuksen jälkeen voidaan TILATA liikennekelpoisuustarkastus VR-engineeringiltä ja sen jälkeen hakemaan teknistä käyttölupaa.
(Sisäpuolinen tarkastus on ollut 26.7.04
kuva 16.08.2004 10:18 Teppo Niemi  
  Vaikka veturin värityksistä voi olla montaa mieltä, heitetäänpä muutama kysymys pohdittavksi ja selvitettäväksi, sillä kaikki ei välttämättä olekkaan itsestään selvyyksiä: (Osaan taitaapi löytyä vastaus helpolla ja johonkin sen löytyminen saattaa vaatia jopa hieman tuuriakin. Itsellänikään ei ole näihin kaikkiin vastauksia, esim. ainoastaan tieto, että esim. Hv:t ovat olleet jossain vaiheessa sinisiä, mutten edes tiedä sävyä tarkemmin)
1. Mikä on ollut Tk3 800-sarjan väritys uutena (eli siis tehdasväritys)?
2. Milloin siirryttiin veturien värityksessä "veturinvihreään"?
3. Mitkä sarjat ovat uutena olleet sinisiä?
kuva 09.08.2004 12:03 Teppo Niemi  
  Ja näiden 2 Sr1 veturin virroittimet olivat hajonneina veturin katolla. Eli mitä todennäkösemmin tämä juna on se juna jonka päälle langat putosivat, kuten uutisista olemme kuulleet.
kuva 05.08.2004 08:39 Teppo Niemi  
  Vastataanpa myöhässä HT:lle. Pääsääntöiseti rekistöröivä mittari on ollut parittomissa vaunuissa. Kuitenkin 1980-luvun alussa yksinäisenä vaununa ollut 5106 oli varustettu rekistöröivällä mittareilla ja sekarungossa 5002 + 5501 + 5106 1980-luvun loppupuolelle rekistöröivä mittari oli 5002:ssa. Eli "sekapareja" lukuunottamatta rekistöröivä mittari oli aina numeroltaan parittomassa vaunussa.
kuva 23.07.2004 08:26 Teppo Niemi  
  Vielä hieman lisää Kostamusliikenteestä. Käsiini sattui graafinen aikataulu 183 voimassa 29.5.83 alkaen. Taulu 9B Kontiomäki - Kostamus: Juna 9531 Kontiomäki (Kon) - Passazhirskaja (Psz, 32,2 km rajalta): Lähtö Kon 1.35, Vartius tulo 3.35 lähtö 4.10, Raja tulo 4.20 lähtö 5.20 tulo Psz 6.00. Paluujunana 6532 psz 7.30 Raja 8.20-9.10, Vartius 9.20-9.40 Kon 12.04. Vuoden 1992 rautatiekartan perusteella oletan että Passazhirskaja = Kostomuksa Pass.
kuva 20.07.2004 13:17 Teppo Niemi  
  Korkille: Vilkaisehan kuvaa https://vaunut.org/kuvasivu.php/3982.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=183&x=30. Eli tämä viittaa siihe, että liikenne hoidettiin täysin suomalaisella vetokalustolla. Tietääkseni Kostamus (siis nykyinen matkustaja-asema) on ollut ainoa liikennepaikka, jolla on ollut suomalainen suorittaja rauhan aikana maamme rajojemme ulkopuolella. Ja näillä sivuilla on käyty keskustelua myös Spa ja Ohna vaunujen käytöstä yhdysliikenteessä. Ainakin muutamia vuosia sitten käytettiin suomalaisvaunuja (Hkba / Hkbar + 10 Ocpp/ Sp + Hkba/Hkbar)Imatrankoski-Svetogorsk rajaliikenteessä. Kuormauspaikkoina ovat olleet mm. Antrea ja Jääski. Harmi, että ei satu olemaan kuvaa kun 2M62 vetää suomalaisjunaa.
<<