Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.11. 12:06 | Juha Pokki | ||
| Ennen muinoin oli merkittäviä marshalling yardeja, kuten vaikka Tinsley, joka käsitteli 3000 vaunua päivässä. Kuorma-autoliikenne vei merkittävän osan vaunukuormarahdista 80-luvulle mennessä, joten nykyään tosiaan tavaraliikenne on omankin ymmärrykseni mukaan terminaalien ja satamien välillä. | ||||
|
25.07. 17:55 | Juha Pokki | ||
| Pillari ei myöskään ollut ainoa toimittaja, kalustoa tuli Druzhba-hankkeelle myös ainakin Komatsulta ja Clevelandilta. | ||||
|
|
25.07. 17:50 | Juha Pokki | ||
| 1970-luvulla Caterpillar toimitti Neuvostoliitton huomattavan määrän telatraktoreita useamman vuoden aikana, ja ne varusteltiin länteen suuntaavien kaasuputkilinjojen rakentamiseen. Esimerkiksi NYT kirjoittaa lokakuussa 1972 näin: Caterpillar Tractor Gets $68‐Million Soviet Order The Soviet Union signed a $68‐million contract here yesterday to buy tractors and pipelaying equipment from the Caterpillar Tractor Company of Peoria. Ill. The machinery will be used to build large‐diameter pipelines to transport natural gas within the Soviet Union and to countries in Western Europe. The contract was signed in a private dining room on the 64th floor of the RCA building by Albert V. Engibarov, chairman of V/O Traktoroexport, a Soviet Government agency responsible for imports and exports of agricultural and construction machinery, and J. W. Busch, managing director of Caterpillar Overseas of Geneva. In reply to questions, Mr. Engibarov said that the agreement also provided for possible licensing arrangements between Caterpillar and the Soviet agency. E. C. Chapman, vice president of marketing for Caterpillar, said the Russians had shown interest in some of Caterpillar's component designs that could be incorporated into Sovietbuilt tractors. Under the agreement, Caterpillar will deliver about 550 tractors and pieces of pipe‐laying equipment starting early next year. Delivery is expected to be completed by early 1974. For Caterpillar, it is the second big contract with the Soviet Union. In 1970, they signed a $40‐million contract for 350 tractors and pipe‐laying equipment. |
||||
|
28.03. 12:47 | Juha Pokki | ||
| Suomalainen firma, mutta kalustoa enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. Ei sillä, että sitä Suomessakaan aivan vähän olisi. | ||||
|
07.02. 08:58 | Juha Pokki | ||
| Elonet tajoilee saman elokuvan edelleen: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_630775 |
||||
|
10.01. 12:38 | Juha Pokki | ||
| Tämähän on muutenkin jo kuuluisuuden kynnyksille päässyt kuvauspaikka, sillä näillä nurkilla ja Vuohijärventien suoralla kuvattiin viime kesänä Louhimiehen uutta, joskus mahdollisesti ilmestyvää "Konflikti"-sarjaa. | ||||
|
27.11.2023 16:51 | Juha Pokki | ||
| Hieno kuva jälleen! Ai niin, mitä tulee väitettyyn väärin lennättämiseen: -Ensinnäkään tässä kuvassa ei olla RSU:n sisäpuolella, johon Väyläviraston alle 20 metrin korkeudessa kiskon pinnasta lennätettäessä ratatyölupaa vaativassa TURO:n kohdassa viitataan, jos sillä nyt olisi mitään merkitystä muutenkaan tähän tapaukseen. -Toisekseen kuvasta ei voida mitenkään päätellä, onko itse drone muutenkaan alle 20 metrin korkeudessa, sillä kameran kuvasta ei lentokorkeutta voi yksiselitteisesti todeta. -Väylävirasto ei mediaohjeissaankaan enää nykyään ota kantaa dronekuvaamiseen muuten kuin että lennättäjän pitää tutustua droneinfoon ja noudattaa yleisiä sääntöjä. -Näissä säännöissä ja Suomen laissakaan ei rautateiden yläpuolista aluetta määritellä lentokieltoalueeksi. Ellei voimassa ole tapauskohtaisia rajoitteita, rautatien yli saa pääsääntöisesti kyllä lentää dronella, henkilökohtaisen droneluvan ja lennättämänsä dronen mahdollistamissa puitteissa. Nämä ovat sitten oma kokonaisuutensa, ja jokainen valveutunut lennättäjä suorittaa tarvittavat luvat ja pitää kalustonsa kunnossa, ajan tasalla hyväksyntöineen, sekä on perillä em. lentokieltoalueista ja niihin liittyvistä ehdoista. -Se, että joku jossain ehkä joskus perseilee, ei tarkoita, että juuri tästä kuvasta pitäisi huomautella, kun mikään tässä ei viittaa sellaiseen toimintaan. Huomauttelut kannattaa suunnata suoraan ja ainoastaan niille, jotka sellaista tekevät. |
||||
|
25.08.2023 14:50 | Juha Pokki | ||
| Lienee VR:n, ainakin tämä kartta mainitsee Kiuruveden nosturipaikkakuntana: http://vaunut.org/kuva/22658 Sitä en tiedä, minkälaista käyttöä tarkalleen juuri tälle nosturille on tuolla ollut. EDIT: otetaanpa takaisin, tässä kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/146337 näkyykin se oikea nosturi, tuo lienee jokin muu rakennelma. Tuossa kuvasarjassa saattaa olla viitteitä aiheesta. |
||||
|
25.03.2023 15:57 | Juha Pokki | ||
| Valmistaja Go Craft AS, Viro | ||||
|
31.01.2023 14:04 | Juha Pokki | ||
| Toissa kesänä telineessä oli vielä jonkin sortin pyörä. Nyt on näköjään otettu käyttöön. | ||||
|
07.11.2022 18:39 | Juha Pokki | ||
| Nuppulinnassa oli VR:n oma keskuspuutarha vuodesta 1962 vuoteen 2002. Alkujaan taimisto oli Hyvinkäällä jo vuodesta 1874 lähtien, joten VR:llä oli lähes 130 vuoden perinne viherpeukaloudesta. Sivutaimistojakin oli ainakin johonkin maailmanaikaan. Näiltä taimistoilta ja keskuspuutarhasta toimitettiin sitten taimia ja kukkia rautateiden kiinteistöille. Aikanaan valikoimaan kuului myös hyötykasveja esimerkiksi asemapäälliköiden puutarhoihin. | ||||
|
07.10.2022 07:39 | Juha Pokki | ||
| Edelliseen kommenttiin: Sisu on lopettanut hyökkäysautojen valmistamisen 2000-luvun alkupuolella, miehistöohjaamoa ei ole sittemmin ollut tarjolla, ja Helsinkiin on tehty viime vuosina runsaasti Scania-kauppaa, tänäkin vuonna on uusia Scania-höökejä luovutettu juurikin esim. Kallioon. Siksipä tuo ajatus yhtäkkiä tuoreista Sisuista miehistöohjaamoin hieman herättää kysymyksiä. | ||||
|
12.09.2022 08:41 | Juha Pokki | ||
| Demag V70 ellen vallan väärin erehdy. | ||||
|
08.08.2022 17:46 | Juha Pokki | ||
| Jukka Eklund: ilman muuta voit, liittyväthän ne kengät silloin rautateihin. Ja jos kengät olivat vieläpä hiertävää mallia, voit syyttää aiheesta kuvatekstissä VR:ää, koska kaikki rautateihin liittyvähän on ilmeisesti aina ja iänkaikkisesti VR:n vastuulla. | ||||
|
06.08.2022 22:26 | Juha Pokki | ||
| Hino Conventionalit tehdään Länsi-Virginiassa, ja Hinon tuotanto on alkanut siellä jo joskus 90-luvulla. Eli vaikka merkki onkin japanilainen, on tuotanto näiden autojen osalta yhdysvaltalaista. Hino Conventional taitaa olla tässä keskiraskaassa kuorma-autoluokassa suosituimmasta päästä, ellei nyt jo peräti suosituin malli USA:ssa. Uusin tehdas avattiin 2007. Yksi syy merkin kasvuun on ollut se, että amerikkalaisetkin asiakkaat ovat alkaneet vaatia vähitellen laatua ja esimerkiksi polttoainetehokkuutta. Perinteisillä merkeillä on ollut kiinniottamista tässä, pelkkä kromin määrän lisääminen ei olekaan enää riittänyt. | ||||
|
27.05.2022 20:29 | Juha Pokki | ||
| Helposti kiinnostaa. Ja ikävä olisi lähteä yksin muutenkaan määrittelemään, mikä muita kiinnostaa tai ei kiinnosta, kun täällä voi jokainen edustaa oikeastaan vain itseään. | ||||
|
14.05.2022 15:56 | Juha Pokki | ||
| Vanhana Pokinkylän kulkijana paikan tunnisti helposti, melkeinpä intuitiolla ennen sijainnin katsomistakin, mutta eipä olekaan tullut mieleeni käydä tuolta puolelta kuvaamassa. Paikkahan on tosiaan mitä mainioin! Ja kuva sitä myöten. | ||||
|
09.05.2022 13:59 | Juha Pokki | ||
| Kävin juuri viime viikolla nuuskimassa Monnin seisakkeen raunioita. Autonkin sain tietääkseni juuri tuon Corollan kohdille parkkiin. Vanhana (tuolloin nuorena) palopurolaisena ja päivittäisenä junakäyttäjänä muistan, että Monnin, Palopuron ja Takojan lakkauttaminen oli meille kaikille näiden pysäkkien asiakkaille kollektiivinen harmi. | ||||
|
08.04.2022 12:51 | Juha Pokki | ||
| Karttalinkin mukaan tämä tosiaankin on Lafarge Holcimin bulkkisiilo joten sementti on varmasti paras veikkaus. | ||||
|
08.03.2022 16:34 | Juha Pokki | ||
| Mielenkiintoisen muutoksen tähän automaattilaatikon jonkinlaiseen kulutukselliseen kompastuskiveen tekevät nämä ennakoivat vakionopeudensäätimet, jotka hakevat mm. topografia- ja liikennetiedoista sen, mitä edessä on tulossa. Ei tietenkään aukoton järjestelmä, mutta osoittanut jo toimivuutensa ja potentiaalinsa käytännössä, ja tulee varmasti jatkossa kehittymään entisestään. Mm. Volvolla ja Scanialla on omat "maastontuntevat" vakkarinsa, ja kehittelyä on tehty verrattain pitkään: Scania esitteli omansa jo 10 vuotta sitten. | ||||
|
01.02.2022 19:49 | Juha Pokki | ||
| Eksyin tähän kuvaan, ja ajattelin hieman päivittää tätä R 380:n nostokykyä. Lokomon englanninkielisestä yleisesitteestä luntattuna koneen nostokyky on tukijalat ulkona 42 tonnia 5,5 metrin ulottuvuudelta (kääntökeskiöstä). Työpainoa on 60 tonnia. Oikeastaan muuta numerotietoa 70 km/h hinausnopeuden lisäksi ei tällä sivulla tarjota. | ||||
|
09.12.2021 09:22 | Juha Pokki | ||
| Itse tunnustaudun jossakin määrin jopa intohimoiseksi Sm1- ja Sm2-faniksi ja -nostalgikoksi, mutta mikäli taittaisin yhä junalla päivittäin aamuin illoin arkisia työmatkoja tms. valitsisin koska tahansa modernimpaa kalustoa kulkuvälineekseni, enkä kaipaisi hetkeäkään Sm1- tai Sm2-kyytiä. Kokisin tuota nostalgista tunnelmaa mieluummin sitten jonkin järjestetyn ajelun merkeissä. Kuten sanonta kuuluu: horses for courses. |
||||
|
02.12.2021 10:32 | Juha Pokki | ||
| Tämä semafori on listattu Tukholmassa taideteokseksi ja teoksen nimi on yksinkertaisesti "Semafor". Pystytysaika ei ole minulla äkkiseltään tiedossa, mutta se liittyy näillä tiluksilla aikanaan sijainneen Ericssonin opastinjaoksen, nykyisen Bombardierin, peruihin. Bombardierin signal-osastohan sijaitsee kaiketi yhä ihan nurkilla. Väritys taitaa siis olla sananmukaisesti taiteilijan vapautta, eikä luultavasti noudattele mitään museointipyrkimyksiä. Alkuperä lienee ihan "rutiruotsalainen". Edit: melko lailla tismalleen samanlainen semafori löytyykin SJ:n opastinpiirustuksista, joten en lähtisi aivan hevillä puoltamaan tätä Suomesta tuodun maston ideaa: https://docplayer.se/docs-images/44/7363526/images/page_2.jpg |
||||
|
01.12.2021 15:52 | Juha Pokki | ||
| Tästä kartasta voi tsuumailla vuoden 1927 tilannetta paikalla: https://stockholmskallan.stockholm.se/skblobs/2a/2aeb4531-810b-4830-9410-4fc79583bd18.pdf | ||||
|
|
01.12.2021 10:26 | Juha Pokki | ||
| Tuossa Liljeholmenissa oli aikanaan SJ:n konepaja/verstas, ja puolikaari-veturitalli kääntöpöytineen yms., joten portaalit voivat olla sitäkin jäännöstä. Sittemmin uudisrakentamisen myötä SJ:n rakennukset ovat kaiketi poistuneet tyystin, mutta tuollaisia pieniä vihjeitä on jäänyt. | ||||
|
29.11.2021 08:59 | Juha Pokki | ||
| Kilven perusteella olisi kuitenkin CO2, vaikka zoomaamalla nyt ei täyttä varmuutta saakaan. Tavallisen jauhesammuttimen symbolissa sammutusainetta ei kaiketi erikseen ilmoiteta vaan kenttä on tyhjä? | ||||
|
17.11.2021 15:48 | Juha Pokki | ||
| Hyvin todennäköisesti, sillä p1 ainakin kuuluu usein matkustajavaunuissa HiK-paineilmajarrun merkintään. | ||||
|
|
17.11.2021 08:38 | Juha Pokki | ||
| Tuossa HiK-merkinässä kyseessä on t:n sijaan ykkönen eli 1 ja käsittääkseni p1 määrittää ohjausventtiilityypin. Mitä sitten tarkoittaa perässä oleva r tai jokin muu kirjain, siitä ei ole minulla tietoa (vielä). | ||||
|
10.11.2021 13:24 | Juha Pokki | ||
| Kuvauspaikkana kaiketi Kasurilanmäki? | ||||
|
02.11.2021 11:12 | Juha Pokki | ||
| Martsarin öljyjunasta on varmasti tämä HS-artikkeli ollut aiemminkin esillä, mutta laitetaan tähänkin yhteyteen: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006596463.html |
||||
|
22.10.2021 10:00 | Juha Pokki | ||
| Tästä kuvastahan näkee jo pikavilkaisulla (siis jos ymmärtää "yhtään mitään" rautateistä), että vaikkapa kolmenkymmenen vuoden päästä tarkasteltuna tämä suorastaan pursuaa mennyttä ajankuvaa, ei pelkästään kaluston vaan ratainfran, ympäristön ja vaikkapa tuon kaivinkoneen osalta. Informaatiosisältöä löytyy, jos osaa sitä katsoa ja tulkita. Ymmärrän, että krooninen kapeakatseisuus kuitenkin voi tämän hämärtää vakavastikin. Siihen ei auta oikein muu, kuin olla katsomatta kuvia, joista ei henkilökohtaisesti pidä. | ||||
|
13.10.2021 10:34 | Juha Pokki | ||
| Suurella todennäköisyydellä Puutavaraliike Huomon pylväsasemalta Luumäeltä lähtöisin nämä tuotteet. | ||||
|
13.10.2021 09:58 | Juha Pokki | ||
| Kabotaasista: Suomeen toisesta EU- tai ETA-maasta tulevalla ajoneuvolla on kansainvälisen kuljetuksen jälkeen oikeus tehdä kolme maan sisäistä kuljetusta seitsemän vuorokauden aikana. Mitä tulee tämän ajoneuvon mahdollisesti tekemiin kuljetuksiin, on hyvin epätodennäköistä, että se työssään kuljettaisi minkään sortin "rahtia", joka olisi sidoksissa muuhun kuin ajoneuvolla tehtävään työhön. Ajoneuvo ei kuulune muutenkaan kabotaasin piiriin edes lähtökohtaisesti, koska se tuskin on saapunut maahan suorittamaan sitä ns. kansainvälistä kuljetusta. Eli ei ole tuonut rahdiksi luettavaa kuljetusta (Saksasta) Suomeen, joten kabotaasijakson ei voida katsoa edes koskaan alkaneen. |
||||
|
26.09.2021 14:38 | Juha Pokki | ||
| Ikaalislainen tuttava käytti ainakin säännönmukaisesti Transitista ilmaisua Trans-Am, joten aivan ainutkertainen väännös tuo ei ole. | ||||
|
07.09.2021 18:14 | Juha Pokki | ||
| Onpa näyttävästi onnistunut kuva, muuten. Kannatti jahdata! | ||||
|
04.08.2021 16:33 | Juha Pokki | ||
| Lisätään vielä muutama tiedonjyvä. Tämän Huddigin alkuperäinen omistaja oli mikkeliläinen Celer Oy, jonka osti Eltel, jonka ratatoiminnot osti GRK:n alun perin Nordic Trackpartners -nimellä perustama Winco, joka muutti nimensä GRK Rail Oy:ksi. Tämä oli aikanaan kolmas ratakelpoinen Huddig Suomessa. Korin työkorkeus on 20 metriä. | ||||
|
14.07.2021 13:33 | Juha Pokki | ||
| Fairya en laittaisi auton pinnalle, irrottaa vahan samalla tehokkaasti, eikä kuitekaan tarjoa mitään lisäetua - varsinkin kun oikeasti kunnollisiakin pesuaineita on tähän tarkoitukseen (siis paitsi auton pesuun, myös itikoiden poistamiseen). Nykyaikaiset vaahdotettavat foam-pesuaineet kuten King Carthur yms. toimivat ihan kotioloissakin käytännössä kaikkeen, mitä auton pintaan voi tulla, ja pesu on todella helppoa. En tiedä mitä raideliikenteessä käytetään, mutta esimerkiksi ammattiautojen puolella nämä nykyajan pesuaineet ovat hyvin yleisiä. | ||||
|
11.05.2021 08:00 | Juha Pokki | ||
| Ainakin Bombardier Werk Bautzen harjoittaa raitiovaunuvalmistusta. Tai millä virallisella nimellä tuota tehdasta kutsutaankaan, kun Bombardierin omistaja on nyt Alstom. Bautzeniin on viime vuosina myös investoitu paljon tuotekehityksen, testauksen ja valmistuksen osa-alueille. | ||||
|
24.03.2021 11:42 | Juha Pokki | ||
| Viimeisiä palasia juuri tällä hetkellä napsivat tästä. | ||||
|
17.02.2021 13:59 | Juha Pokki | ||
| Voin olla väärässäkin, mutta Ilmatieteen laitos käsittääkseni tilastoi avoimeen historiaan vuorokauden keskilämpötilat, jolloin päivällä voi olla +34 °C vaikka tilastoihin jääkin +21 °C. | ||||
|
04.02.2021 17:07 | Juha Pokki | ||
| Kyllä nuo Traderit taitavat olla ihan aitoja asioita, niillä on ollut hyvä jalansija vahvan brittiläsnäolon ansiosta. Toki tästä kuvasta on lähes 15 vuotta, joten miten lienee aika kohdellut näitä. Vasemmalla olevan kaltaista Magirus Deutz Jupiteria lienee yhä helppo bongata arkiliikenteestä. | ||||
|
06.11.2020 09:28 | Juha Pokki | ||
| Rautatierahtiyhtiö Freightliner Ltd. perustettiin alkujaan vuonna 1968, joten onhan tässä ainakin ollut aikaa viritellä mahdollista oikeusjuttua. Voisi melkein jopa arvella, että asia olisi otettu jo esille, jos näin olisi katsottu tarpeelliseksi. | ||||
|
01.11.2020 09:57 | Juha Pokki | ||
| Hieno kuva täynnä itselleni merkittävää nostalgiaa kotiseisaakkeelta. Tämän tunnisti Palopuroksi jo pikkukuvasta. | ||||
|
13.10.2020 11:28 | Juha Pokki | ||
| Yksi (valistunut) veikkaus, että matkalla Lahden Hankkijan huoltokeskuksen avajaisiin, jossa tämä kone ja vieläpä samalla kauhalla vaikuttaisi olleen esillä. | ||||
|
01.09.2020 20:17 | Juha Pokki | ||
| Rainer, sekalaiset-tunnisteessa lukee Raitiotie, Työmaa. Myös kuvatekstin sanasta "Raitiotieallianssi" voi tehdä tiettyjä oletuksia. | ||||
|
|
01.09.2020 19:21 | Juha Pokki | ||
| VR Trackin värit kyllä yhä osittain kyljessä muistuttamassa menneestä, mutta tuolloin jo NRC:n käytössä ilman muita tunnuksia. Perintökalleuksia! | ||||
|
01.09.2020 18:24 | Juha Pokki | ||
| Tuukka: Huoltotoimet tehdään jatkossa pääsääntöisesti tuolla Länkkärillä koko verkon laajuudella, näin olen itselleni antanut kertoa. Langan veto varusteluineen on kuitenkin helpompaa kahdella koneella, kuten tässä, vaikka Länkkärissä on kyllä erikseen henkilönostokorikin omalla nosturillaan. Tässä tehtävässä kahden koneen käyttö on kaiketi nähty optimaaliseksi ratkaisuksi. NRC:n ainakin aiemmin tässä projektissa langanvedossa Länkkärin apuna käyttämä Geismar-korinostin vaikutti olevan melkoinen "mopo" apukoneeksi, kurottaja on huomattavasti nopeampi, vapaammin asemoitavissa ja sujuvampi liikkeissään kaiken kaikkiaan näissä koritöissä. Merlossa on myös varusteena yksi iso kori, Geismarissa kaksi pientä. En yhtään ihmettele ainakaan siihen laitteeseen verrattuna, että kurottajaa käytetään vähintään joka paikassa missä se on mahdollista. En osaa sanoa, onko katuosuuksien ulkopuolella nykyään käytössä muuta apukalustoa. Tässä vielä kuva tuosta Geismar-Lännen-kombinaatiosta työssään http://vaunut.org/kuva/141927 |
||||
|
|
31.08.2020 12:37 | Juha Pokki | ||
| En tiedä tarkasti tuosta kurottajasta, mutta spekuloin: siinä saattaa olla 1524-leveys, ja sitä käytetään Tampereella vain kumipyöräkohteissa, kuten tässä kadulla. Tai sitten kyseessä visuaalinen harha. Edellä menevä NRC:n Lännen 8800K puolestaan on erityisesti Tampereen raitiotiehanketta varten hankittu ja speksattu, joten siinä on varmuudella 1435-kiskopyörästö. NRC:llä on myös kiskoilla ja maastossa liikkuva korinostin, jonka raideleveys on 1435, joten sitä voidaan käyttää kaikkialla. Se ei ehkä kuitenkaan ole niin kätevä tällaisissa katukohteissa kuin kurottaja. | ||||
|
14.04.2020 17:51 | Juha Pokki | ||
| En tiedä, mitä lehdessä tarkalleen kirjoitetaan, mutta ainakin Keski-Euroopassa on hitsauskäytössä neliakselisia MANeja, DAFeja, Mersuja ja mahdollisesti muitakin merkkejä, joissa on laskettavat kiskopyörät. | ||||
|
21.06.2019 13:05 | Juha Pokki | ||
| Palaan tähän kiviaita-asiaan, koska tämä kuva nousi tuohon "uutisvirtaan" ja samalla katselen ulos ikkunasta vastaavanlaista kiviaitaa, joka on tässä kotitilani pihapiirissä aikanaan pystytetty nimenomaan lehmien rajaamiseksi laitumelleen. Muistan omassa lapsuudessani noin 30 vuotta sitten, että lehmä ei tuollaisen polvenkorkuisen kiviaidan yli tullut kertaakaan, vaan karjan saattoi huoletta jättää matalan kiviaidan huomaan. Lehmä kun ei varsinaisesti mikään esteratsu tai kiipeilijä oma-alotteisesti ole. Eri asia ehkä, jos se tuntee olevansa uhattuna tms. Eli sikäli kiviaitojen ideana on hyvinkin voinut olla karjan rajaaminen pois radalta. | ||||
|
29.12.2018 18:26 | Juha Pokki | ||
| Olikos tässä A2:ssa ja A1:ssä jonkinlaista (tai varmasti oli, mutta minkälaista) erikoisvarustelua kriisitilanteiden tms. varalta? Äkkiseltään en löytänyt asiasta tietoa. Olisiko näiden vaunujen avulla esimerkiksi voitu suojautua ulkoisia uhkia vastaan? Vai oliko kyseessä ainoastaan edustusluokan tapa matkustaa? | ||||