Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2007 17:36 | Mikko Herpman | ||
| Muistat Jouni oikein, 11594 oli varustettu kernipenkeillä kun saapui Suolahteen. Tosin siihen vaihdettiin plyyshit lähes ensi töinä matkustusmukavuuden parantamiseksi kuumilla kesäreissuilla. Tosin vanhat kernit on tallessa, eli tarvittaessa ennalleen palautus onnistuu. | ||||
|
27.11.2007 17:27 | Mikko Herpman | ||
| Hienoa kun on sattunut Dm6 kameran eteen. Näistä ei liikaa kuvia ole näkynytkään. | ||||
|
27.11.2007 17:25 | Mikko Herpman | ||
| Onpas mukavan paljon detaljeja tässä fotossa. Eri kylttejä, raideopastimia, jne. Muuten harmaa päivä mutta minusta hieno foto. | ||||
|
22.10.2007 16:01 | Mikko Herpman | ||
| Niin vaan on saanut vanha Karhu-sisu uuden roolin kiskoilla. Onko Vuosaaren ratapihan sähköistys rakennettu kokonaan ilman johdonvetojunaa? | ||||
|
22.10.2007 15:59 | Mikko Herpman | ||
| Tyylikästä ja loistava ajankuva, Vv, porkkana, radiopuhelin, jne. Veturi varmaakin lähellä alkuperäistä. Ei edes "siannahka"-ratinsuojaa, varsin jalkaanmenevää. | ||||
|
22.10.2007 15:52 | Mikko Herpman | ||
| Hienoa että nämä kuvat tulivat meidän kaikkien ihailtavaksi. Suuret kiitokset kuvien ottajalle ja Larille vaivannäöstä. Hieno juttu että kommentointi pelaa taas. Toivottavasti pysyy näin jatkossakin, pidetäänhän kaikki huolta keskustelun laadusta ja jätetään joutavat/asiattomat valitukset pois. | ||||
|
22.10.2007 15:46 | Mikko Herpman | ||
| Ai kun on hieno kuva lättien liikennekaudelta. Kotimaista kalustoa kotimaisessa talvikelissä "Pelaa kuin junan vessa". Vaikka tokihan tässäkin kalustossa oli lastentauteja ihan alkuvuosina. Mutta Valmet ratkaisi ongelmat ja kalusto pelasi loppuun asti ja vielä museoliikenteessäkin. Viime talvena kun pestiin Keitele-museon kalustoa ja ajettiin märkänä hallista ulos -25 asteen pakkaseen, ihmeteltiin kun kaikki toimi. https://vaunut.org/kuvasivu/32935 Ei mitään vesi/pakkanen/lämpövaihtelu ongelmia. (Käyttäjä muokannut 22.10.2007 15:48) | ||||
|
29.09.2007 20:34 | Mikko Herpman | ||
| Tila on kylmä halli, eli kylmään aikaan melko kelvoton kunnossapitotoimiin mutta tottahan se sää- ja ilkivaltasuojana toimii. Hallin lämmin osa ja toimistorakennus on vuokrattu DHL:lle ja tosiaan pätkä kylmää tilaa varastoksi antiikkiliikkeelle. Halliin tulee nykyään vain tämä yksi raide, jolla on tyhjää tämän kaluston jälkeen n.30m. Eli valitetavasti kiskokalustolle ei kovin paljoa lisätilaa ole. Todennäköisesti tämäkin tila on historiaa ensi vuonna, eli kalusto pääsee suloisasti raittiiseen ilmaan happanemaan. Suolahden (nyk.Äänekosken) kauppalan isät lupasivat kalustolle hallin jo yli 10v sitten mutta edelleen on katto korkealla ja seinät leveällä. | ||||
|
18.09.2007 16:48 | Mikko Herpman | ||
| Taitaa olla Dm6, koska loppuopasteet ovat alempana ja liekö numerokin 4006? Paikasta ei kyllä ole mitään hajua. Veikkauksena Oulun- tai Turunseutu. | ||||
|
18.09.2007 08:56 | Mikko Herpman | ||
| Eipä ole meilläkään montaa tiivistettä tähteillä, pitää varmaankin alkaa teettämään uusia lähivuosina. Onko muuten kenelläkään tietoa näiden lätän kannentiivisteiden alkuperäisestä valmistajasta? Tiivisteessä lukee Elring tai suunnilleen jotain sen kaltaista. | ||||
|
17.08.2007 10:47 | Mikko Herpman | ||
| Mites oli, huikattiinko Tk:sta välillä radiolla vempuun, että tehot pois, me työnnämme? Ei kai sitä muuten kovin kova jano tule, jos ihan vaan hinauksessa mennään ja höyryä kuluu lähinnä generaattorin pyöritykseen. Vai oliko vetoa päällä tasaisesti vähän väliä, että koneistoon välittyvät voimat pysyvät balanssissa, rullauksen ja vedon välimailla? | ||||
|
31.07.2007 10:25 | Mikko Herpman | ||
| Näyttää kaikissa kuvissa olevan Ryskyn pitkä keula menosuuntaan. Onko kulkuominaisuudet näin päin parempia, vai mistä syytä näin? Ainakin Ylivieskassahan olisi kone kääntynyt toisin päin ilman kiepautusta kääntöpydällä. (Konemies tuumailee vaan suuntalaatikon rattaiden kulumisen tasaisuutta ;)) | ||||
|
31.07.2007 10:19 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan vuokra turhan korkea järkevään käyttöön... Hyyryläisellähän on ainakin jossain vaiheessa ollut vermeitä Saarijärvellä ja tämähän olisi oiva tukikohta mutta useinhan käy niin, että rakennetaan joku parakki lähistölle ja varsinaiset rakennukset jää ilman käyttöä järjettömien kustannusten takia. | ||||
|
31.07.2007 10:15 | Mikko Herpman | ||
| Siispä nyt löytyy Rovaniemen tallista vanhaa kalustoa. Hieno juttu, että on taas tallilla oikeaa käyttöä, kun varmaankin Dieselkalusto joutuu nykyään oleilemaan ulkosalla kelistä riippumatta. Mahtaako tallissa olla muita kiskoilla liikkuvia vermeitä? Toivottavasti tämä kone saa olla siellä rauhassa, ettei mitkään petanque tai muut kangaspuukutojat valtaa tallia. | ||||
|
30.07.2007 17:04 | Mikko Herpman | ||
| Mites kävi, saiko Tk3 1148 paikan Rovaniemen tallista? Jos näin, niin taas löytyy vanhaa kalustoa veturitallista. olisihan se mukavaa jos vaihteeksi johonkin vanhaan jo "hylättyyn" talliin saataisiin rautatiekalustoa muun roinan sijaan/lisäksi. | ||||
|
16.07.2007 11:48 | Mikko Herpman | ||
| Villi veikkaus, että oliskohan Otavasta, läheltä Tokeron tasoristeystä. Tiilirakennus olisi sähkönsyöttöasema ja takana näkyvä tie Ratsutie... | ||||
|
02.11.2006 02:04 | Mikko Herpman | ||
| Näin se vaan menee digi- ja uutena juna-aikanakin, luutamiehille riittää pyryssä hommia. | ||||
|
02.11.2006 01:59 | Mikko Herpman | ||
| Minäkin kyllä vahvasti epäilen, että raide on tehty öljykuljetuksia varten. Tuo kaasuturbiinivaravoimalahan kuluttaa aika lailla kevyttä polttoöljyä toimiessaan täydellä teholla kovien pakkasten, sähkösaunojen lämmityksen ja kinkunpaistojen aikaan. Muistelenkohan oikein että noin "junallinen" löpöä menee viikossa jos on kaikki tehot käytössä. Toivottavasti ainakin nuo määrät ajetaan kiskoja pitkin, vitostiellä on muutenkin tarpeeksi liikennettä. | ||||
|
26.01.2006 14:06 | Mikko Herpman | ||
| Löytyisikö joltakulta Mikkelin vanhaa ratapihakaaviota, eli mistä kävisi ilmi aikaisemmat sivuraiteet ja esim. kyllästämön raide. Nykyäänhän Mikkeli on varsin steriili rautatieliikennepaikka, onneksi kuitenkin tallille on edelleen raideyhteys. | ||||
|
26.01.2006 14:03 | Mikko Herpman | ||
| Jokohan Vankatkin ovat sen verran "vanha" juttu ettei enää jakseta laittaa suojapussia vetokytkimen päälle. Viimeisimmissä vankkakuvissa näyttää olevan kytkin aina vaan useammin paljaana. No tuskinpa tuo tomivuuteen vaikuttaa, jos ei sitten sähkökyteknnät yhdistävän rasian kosketinpinnat ala hapettua. | ||||
|
12.10.2005 17:56 | Mikko Herpman | ||
| Näin aivan, olisi pitänyt jo tuohon aikaisempaan kommenttiin lisätä tämä poikkeus kun kääntöpöytien kuvia katselin ja asiaa muistelin. Hyvähän se vaan on että on monipuolisuutta näissäkin asioissa ja että tietoa löytyy. | ||||
|
|
12.10.2005 14:17 | Mikko Herpman | ||
| Veikkaisin että Iisalmen pöytä on 20 metrinen. Jotenkin on jäänyt mielikuva että 22 metrin pöydässä on pystytuki tuossa vinon päätyraudan puolivälissä, tässä tapauksessa olisi Vankan pyörästön pituus hieman alle 20m. Joku löytää varmankin tarkan tiedon jostain julkaisusta eli korjaa tämän arvailun jos menee pahasti metsään. :) Kuinka pitkiä ovat Kouvolan ja Riihimäen pöydät jos ovat muita pitempiä? | ||||
|
25.07.2005 23:40 | Mikko Herpman | ||
| Toinen villi veikkaus, että olisiko Saarijärveltä ratapihan Kannonkosken puoleisesta päästä. | ||||
|
20.07.2005 20:48 | Mikko Herpman | ||
| Joku paremmin muistava varmaan kohta kertoo milloin 80-luvun puolivälissä oli se kun tämän vaunun lähisukulainen 4201+4??? kävi Kelloselässä samalla paikalla MRY:n syysretkellä. Allekirjoittanut oli sen verran nuori kyseisellä matkalla, ettei dokumentaatio ollut ihan ajan tasalla :). | ||||
|
20.07.2005 20:37 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan Porhalaisilta jäänyt tankin korkki laittamatta paikoilleen kun noin valuu nafta pihalle... Pitää tankin olla vielä kohtalaisen täynnä ja vaunun kaarteessa että noin voi tapahtua. Korkissa on myös pieni ilmareikä mistä naftaa voi korkin paikallaankin ollessa hieman "lirittää" ulos, mikäli vaunu pysaytetään/ajetaan hiljaa jyrkästi kallistettuun kaarteeseen. | ||||
|
14.06.2005 08:47 | Mikko Herpman | ||
| Veikkaan Otavan sahan raidetta. | ||||
|
06.06.2005 19:29 | Mikko Herpman | ||
| Kaikki katsastettu kalusto meni läpi pienin huomautuksin. Eli todennäköisesti näitä tullaan näkemään ajossa tänä kesänä jossainpäin Suomea. | ||||
|
17.05.2005 10:57 | Mikko Herpman | ||
| Jos kaffenkeitin puuttuu niin samalla voidaan listata puuttuvat Iltalehti/-sanomat, käsipyyhkeet ja vesipullo. :) | ||||
|
16.05.2005 15:57 | Mikko Herpman | ||
| Vaatiko Tr2 elikkäs Trumppa 22m kääntöpöydän vai mahtuuko myös 20m pöydälle? Muuten vetokalusto mahtunee 20m pöydälle, vaikka varmaan on joitain työkoneita poikkeuksina. Mites oli Dm8/9 vaunujen pituus kääntöpöytää ajatellen, vaikka kääntämisen tarve varmasti oli vähäistä. | ||||
|
11.04.2005 12:53 | Mikko Herpman | ||
| Veikkaisin että ei tule vettä viskurista vaikka kuinka säätöpyörää veivaa. Viskurillehan pitää tuoda suhteellisen iso syöttölinja, täten mahdollisen putkirikon syntyessä olisi pienimuotoinen tulva todennäköinen. Siispä arvelen että vedentulo on suljettu jostain kauempaa, esim. veturitallin kellarista. Toki vesi voi tulla vieläkin viskurille asti, mikäli sitä käytetään vaikka sorajunien kasteluun pölyämisen estämiseksi. | ||||
|
11.04.2005 12:21 | Mikko Herpman | ||
| Koko vanhan tankki-/öljynlisäyspaikan ympäristö on kaivettu ylös ja maa-ainesta vaihdettu. Alue taitaa olla toistaiseksi epämääräistä "peltoa" puhdistuksen jäljiltä, ellei nyt aivan viime aikoina siihen ole alettu rakentaa jotain uutta. | ||||
|
11.04.2005 12:14 | Mikko Herpman | ||
| Veikkaisin että virtakiskoiksi niitä kutsutaan, paremmin tietävät korjanneevat. | ||||
|
09.03.2005 12:34 | Mikko Herpman | ||
| Näyttäisi olevan 1500-volttia kaapeli kytketty. Onko sama liitäntä/järjestelmä myös veli venäläisillä käytössä? Vai onko kyseessä joku erikoisuus junarungossa, mikä kulkee myös Suomen puolella? | ||||
|
09.03.2005 12:27 | Mikko Herpman | ||
| Villi veikkaus Savonlinnasta muutama kilometri Huutokosken suuntaan? | ||||
|
08.03.2005 20:45 | Mikko Herpman | ||
| Tuli mieleen keskustelut Pendoliinojen ongelmista yhteen kytkettyinä. Tuossahan on kolme yksikköä ja vielä Dm8/Dm9 rungot sekaisin yhteenkykettyinä. Oliko näiden toimivuudessa alkuaikoina ongelmia, vai osattiinko Suomessa rakentaa toimivat laitteet heti alkuun, toisin kuin on näiden makaroonien kanssa? Montako Dm8/Dm9 runkoa voitiin kytkeä yhteen? | ||||
|
04.03.2005 18:20 | Mikko Herpman | ||
| Olivat mukavia aikoja nuo, Keitele-Museon lätillä ajettiin silloin runsaasti ympäri rataverkkoa eri museoajoissa. Toivottavasti nämä Suolahden wanhalla asemalla majailevat vaunut saadaan vielä liiketeeseen, ehkäpä jo tänä kesänä... | ||||
|
04.03.2005 18:16 | Mikko Herpman | ||
| Juu kyllähän siellä etupäänmerkit eli "tikkarit" katolla killottavat. Itse ne sinne uudelleen Suolahdessa laittaneena voin tämän vahvistaa. Kaikista Keitele-Museon lätistä (nykyiset ja entiset) nämä löytyvät "museaalisina" merkkeinä. | ||||
|
21.02.2005 14:51 | Mikko Herpman | ||
| Mistäköhän ajosta tässä mahtaa olla kyse? Oliko joku nostalgia-ajo vai kenties joku muu koeajo? Eikös tämä Risto ollut ajossa 80-luvulla muuallakin päin Suomea? Muistelisin nähneeni sen joskus ajossa Jyväskylän/Haapamäen seudulla. Onko tämä nykyään "sijoitettuna" Haapamäellä jossain kunnossa? | ||||
|
16.02.2005 10:32 | Mikko Herpman | ||
| Jt-ilmoitus saatiin Jyväskylästä kun siirtoajo Suolahti-Oulu aloitettiin. Ja muistaakseni Paluusiirrolle jt-ilmoitus saatiin Oulusta lähtiessä. Pyörittelin sitä ilmoitusta käsissäni mutta en muista mikä oli Sn Keitelepohjan ohittamiseen. Paljon mahdollista että se oli 20km/h. En muista oliko Haapajärvellä suorittajaa, paremmin tietävät varmaan osaavat sanoa onko se kauko-ohjattavissa jostain, mikäli ei niin varmaan siellä joku oli rautoja sähköllä kääntämässä. | ||||
|
|
15.02.2005 21:37 | Mikko Herpman | ||
| Näin oli todellakin, taitaa olla vähäliikenteisten ratojen erikoisuuksia. Läpiajoraiden oli osittain myös suhteellisen paksun sahanpurun peitossa, eli hieman hirvitti, että mahtaako lättä pysyä kiskoilla. Kylmähermoinen kuljettaja vaan hurautti läpi, eikä "tuntunut missään". | ||||
|
|
15.02.2005 21:31 | Mikko Herpman | ||
| Hyviä veikauksia mutta Dm7 vaunu on oikein. Tarkemmin ottaen Keitele-Museon 4200 vaunun B-ohjaamo. Tällä reissulla vietiin Ouluun Porhalle lahjoitetut 4204,4142 ja 11637, apuvaunuina olivat 4200+4135. Kuva on paluumatkalla otettu ja johtuen puunkuormauksesta, kaikki läpikulkeva liikenne oli ohjattu kolmos tai nelos (ulommaisimman) raiteen kautta. Raiteella kasvoi jo kohtuu paksua pajua ja ne kolisivat vaunun kylkiin läpiajettaessa. | ||||
|
|
15.02.2005 09:36 | Mikko Herpman | ||
| Siltähän se paikka tuli kuin apteekin hyllyltä. Vaan ei ole kuvattu Fh-vaunusta. Vieläkös siihen löytyisi hyviä veikkauksia? | ||||
|
20.11.2004 11:32 | Mikko Herpman | ||
| Lisäyksenä vielä tuohon edelliseen, että alunperinhän myös imupuoli piti säätää käsin ulkopuolelta "nepparipressua" sopivasti säätämällä. | ||||
|
|
20.11.2004 11:29 | Mikko Herpman | ||
| Olette Antti ja Jouni molemmat oikeassa. Lätässä jäähdyttäjän imupuolen säleikköä voidaan säätää A-ohjaamon eli moottoripään matkustamon seinässä olevasta rullasta. Ulospuhalluksen määrä taas pitää säätää ulkopuolelta jäähdyttäjän kehyksessä olevasta vivusta. Mikäli ulospuhallus on kiinni, ohjautuu lämmin poistoilma vaunun sisätilan lämmityskanaviin. | ||||
|
29.09.2004 13:55 | Mikko Herpman | ||
| Ei ole Saprassa enää asemaa. Suolahden entinen asemapäällikkö Kalevi Hämäläinen purki sen ja rakensi uudelleen johonkin päin Suolahtea. Aikamoinen urakka kun ajattelee, ettei se ollut hirrestä tehty. Rakennus oli saman tyyppinen lautarakenteinen, kuin osa muista samalla rataosalla olevista asemista. | ||||
|
27.09.2004 19:08 | Mikko Herpman | ||
| Onko noi 2536:n numerot saman kokoiset ja samalla fontilla kuin muissakin saman sarjan deevereissä? Jotenkin vaikuttaa meikäläisen silmään isoilta, vai harittaako meikäläisen silmät näin vikon alussa. :) | ||||