4967-159908 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.03.2021 19:42 Lasse Hinkkanen  
  Tuo valaisin on U3, Vr:n salainen ase.
kuva 11.03.2021 20:42 Lasse Hinkkanen  
  Olen tuossa vaunussa matkustanut monesti. Silloin VR:n roskasakki sai mennä tuohon vaunuun ilman paikanvarausta.
kuva 11.03.2021 20:23 Lasse Hinkkanen  
  Tuorehöyryimuri toimi aina paremmin mitä viileämpää syöttövesi oli. Syöttövesi lauhdutti imurissa olevien suppiloiden väliin päästetyn höyryn, joten kai se vähän lämpeni.
kuva 11.03.2021 20:14 Lasse Hinkkanen  
  Veturinkuona oli suosittu lämpöeriste VR:n taloissa.
kuva 11.03.2021 20:09 Lasse Hinkkanen  
  Isäni oli 50-luvulla tuolla viilaajana, ennen kuin minä olen syntynyt. Hänellä oli liukas viila.
kuva 02.02.2021 20:30 Lasse Hinkkanen  
  Onko siinä telineet asetyleenipulloja varten?
kuva 20.12.2020 20:20 Lasse Hinkkanen  
  Oliko Pasilan konepaja olemassa v.1931.
kuva 26.11.2020 21:09 Lasse Hinkkanen  
  En tiedä mittakaavasta, mutta kuulemma kirkossa pidettiin jumalanpalvelus. Kirkon torni räjäytettiin sittemmin, vaikka ei sitä elokuvassa tainnut näkyä.
kuva 25.11.2020 20:43 Lasse Hinkkanen  
  Paalattavaksi.
kuva 25.11.2020 20:35 Lasse Hinkkanen  
  Kyllä Seinäjoen vaunumiehet väänsivät Koskenkorvalta tulevien viinavaunujen hanaa sinettiä särkemättä, siten että se alkoi tiputtaa ja soittivat Haapamäen kollegoille, että ottakaa ämpäri pois Haapamäellä. Joskus vaunuja otettiin muka korjaukseen ja siellä oli monenlaista purkkia ja purnukkaa alla, kun vaunu seisoi jossain naperossa. Ei se enää näissä uudemmissa vaunuissa onnistunut.
kuva 25.11.2020 20:19 Lasse Hinkkanen  
  Äyräpää kirkko rakennettiin Haapamäen Riihoon uudestaan Talvisota-elokuvan kuvauksia varten.
kuva 20.11.2020 20:33 Lasse Hinkkanen  
  Liittyykö aavekippari jotenkin tuohon aavejuna-asiaan?
kuva 09.11.2020 20:06 Lasse Hinkkanen  
  Jos se on kaapelikanava, niin siellä on jonkun ajan kuluttua virtsaa paljon.
kuva 08.11.2020 19:38 Lasse Hinkkanen  
  Saksalaisia sotilaita, kenttälakista ja kengistä päätellen. Olisikohan vuoristojääkäreitä.
kuva 06.11.2020 19:26 Lasse Hinkkanen  
  Valtionrautateillä oli kaikki pylväät sorvaamattomia, pattisia ja muhkuraisia.
kuva 29.06.2019 20:40 Lasse Hinkkanen  
  Eikös tuo n.6MW ole akseleilta mitattu teho, siihen häviöt vielä päälle.
kuva 29.06.2019 20:33 Lasse Hinkkanen  
  110kV
kuva 18.08.2018 17:41 Lasse Hinkkanen  
  Puliukko-nimitys tuli siitä kun he ostivat oksalakkaa eli pulituuria. Oksalakkapulloon laitettiin suolaa ja sitten sitä ravisteltiin aikansa, kunnes lakka-aine oli sitoutunut suolaan. Loppu aine oli pirtua, kun se oli juotu pulloon jäi pyöreä lakkapallo, jota sanottiin puliksi. Tämä meni vähän aiheen ulkopuolelle, mutta ei se mitään.
kuva 30.07.2018 19:02 Lasse Hinkkanen  
  Kyllä.
kuva 29.07.2018 13:06 Lasse Hinkkanen  
  Sähköradan kiristyspaino taitaa olla jo perustuksen päällä.
kuva 16.03.2018 20:53 Lasse Hinkkanen  
  Ennen Tallimiehet kolasivat pihasta lumet kääntöpöydän monttuun, jossa höyryputket sulattivat lumen. Tuo lumensulattaminen oli perua ajalta, jolloin tallin lämmitykseen oli TK3:n kattila ja sitä haloilla lämmitettiin. Myöhemmin tallin lämmitykseen tuli kaksi Fultonin öljykäyttöistä höyrykattilaa, niillä lumensulatus oli vähintäänkin kyseenalaista. Kovalla pakkasella kattilat imaisivat 1500 litraa kevyttä polttoöljyä vuorokaudessa.
kuva 28.02.2018 14:06 Lasse Hinkkanen  
  VR:n autoissa oli ensin leijonakilpiä ja tavallisia mustia kilpiä. Sitten tuli vaaleat kilvet, joissa oli numero ensin ja yksi kirjain sen jälkeen. Meidän automme, joka oli Tampereen kirjoissa, rekisteri oli 608-H. Näiden jälkeen tuli tavalliset vaaleat kilvet. Tampereen herroilla oli musta Saab 99 virka-auto kuljettajineen, mutta ei se varmaankaan ole tuossa kuvassa. Ennen Saabia Tampereen herroja kuskattiin amerikanraudalla, jossa oli leijonakilvet. Myöhemmin herrat joutuivat ajelemaan itse, jos oli kortti ja oli ajokunnossa.
kuva 01.12.2017 21:16 Lasse Hinkkanen  
  Siinä on huomattu, että Siemens Spurplan on kestänyt hyvin. Riihimäki oli Suomen ensimmäinen Spur, jopa ennen Helsinkiä. Pohjanmaan radan uudet asetinlaitteet ovat Spurplaneja, siellä ei lähdetty tietokonepohjaisiin vehkeisiin käyttövarmuuden takia.
kuva 10.08.2017 10:17 Lasse Hinkkanen  
  Kyllä tuo alkuperäiseltä näyttäisi. Tuo rungon alennus johtuu siitä, että etupyörä on pienempi kuin takapyörä. Tämähän on tehty puisella rungolla keveyden vuoksi. Olen nähnyt näitä monenlaisilla rungoilla. Putkirunko oli tukevin, ainakin jos tarvitsi kuljettaa jotain painavaa resiinan päällä, mutta se oli myös painavin. Oli myös neliskulmaisesta huonekaluputkesta tehty yksilö. Sen päälle kun lastasi tavaraa se taipui, niin ettei se pysynyt enää kiskoilla.
kuva 16.08.2016 19:32 Lasse Hinkkanen  
  Kuljettaja varmaankin näki kuvaajan ja veti ratin laitaan. Ahtimet eivät kerenneet mukaan, joten siitä tuo savu.
kuva 06.08.2016 13:34 Lasse Hinkkanen  
  Vaikeaa on tuota museolaitosta enää päivittää sähköradalle kelpaavaksi. Joku erikoislupa pitäisi olla ja mistä siihen enää saa varaosiakaan.
kuva 09.07.2016 16:08 Lasse Hinkkanen  
  Minäkään en ole koskaan puumotteja nähnyt, mutta vanhempien miesten kertomana muistan Ds:n kulkeneen tuohon aikaan Pori - Haapamäki välillä. Jyväskylän suuntaan en muista kuulleeni niiden kulkeneen koskaan.
kuva 04.04.2016 21:07 Lasse Hinkkanen  
  Eristetyt raideosuudet piti huoltaa kaksi kertaa vuodessa. Kerran vuodessa oli isompi huolto, jossa mitattiin raidevirtapiirien toiminta-arvot. Lisäksi vaihdettiin värittömät lamput ja joka toinen vuosi kaikki lamput. Vikoja näihin vehkeisiin aiheuttaa kesäisin ukkonen ja joskus opastinlampun palaminen.
kuva 03.04.2016 23:42 Lasse Hinkkanen  
  Kun vielä olin töissä, niin tuon laitoksen kunnossapito oli hankalaa. Pelkästään varaosia ei löytynyt muuten kuin soittelemalla pitkin Suomea. Opastinlamputkin olivat kovan etsimisen takana. Olen kerran esittänytkin tuon laitoksen purkamista, juuri näistä mainitsemistani syistä. Eihän tuossa ole kuin vähäinen kävelypolku. Tuon "Museolaitoksen" kunnossapito kuitenkin maksaa.
kuva 22.02.2016 17:48 Lasse Hinkkanen  
  Tämä taitaa olla opastinporukan työvaunu.
kuva 26.01.2016 18:56 Lasse Hinkkanen  
  Tuo pikajälleenkytkentä ei tietääkseni ole syöttöasemilla käytössä, mutta käyttökeskus voi laittaa kytkimen kiinni koska tahansa. Kun hätämaadoitus on tehty se ei edellytä katolle menemistä, vaan on oltava työmaadoitus tehtynä.
kuva 26.12.2015 22:00 Lasse Hinkkanen  
  Veikkaan Valkeajärveä.
kuva 29.11.2015 21:05 Lasse Hinkkanen  
  Ei sinne eteen mikään kiilannut, vaan veturit olivat painamassa vaunuroikkaa sahalle ja toinen juna tuli etelästä punaisen tolpan ohi kylkeen.
kuva 17.11.2015 13:48 Lasse Hinkkanen  
  Asemaravintola on ylikulkusillan toisella puolella eli kuvaajan selän takana.
kuva 06.11.2015 22:15 Lasse Hinkkanen  
  Päällysrakenne painuu raskaan junan alla aina eli juna kulkee pituussuunnassa ikään kuin montussa. Pölkyt ovat kuitenkin tuettu niin, ettei sivuittaista keinumista pääse kovin paljon tapahtumaan. Jos tätä sivuittaista keinumista tapahtuu liikaa, niin veturinkuljettaja ilmoittaa siitä ja radanpitohenkilöstö käy tukemassa kyseisen paikan. Työkielessä puhutaan heitosta ja ristiheitosta, joista ristiheitto on pahempi.
kuva 06.11.2015 21:34 Lasse Hinkkanen  
  Tästä ei kauan mennyt, kun tämäkin liikenne siirrettiin Jämsän radalle. Veturit vaihtoivat junan päitä ja ihmiset ehtivät käydä hätäisesti kahvilla asemaravintolassa. Kyläläisille ei myyty mitään asemaravintolassa, kun näitä junakohtauksia oli.
Näkyy tuossa kellon takana vielä olevan postimiesten parakki, mutta ei se taida enää olla toiminnassa. Laiturikärryt ovat ainakin kovin lumessa.
Parakin takana on vaunumiesten putka. Haapamäki-kyltin takaa näkyy tallivaihdekoppi ja aivan edessä on keskivaihdekoppi. Kaikki nämä mainitsemani rakennukset on nykyisin purettu.
Jotenkin tulee suru puseroon, Haapamäen tilanteesta, neljännessä polvessa rautatiellä Haapamäellä työskennelle miehelle.
kuva 09.10.2015 18:54 Lasse Hinkkanen  
  Varmaan urakoitsija on tehnyt konkurssin. Se siitä tulee, kun tarjouskilpailussa unohtaa laskea jonkun työn kustannukset ja voittaa kilpailun.
kuva 21.09.2015 06:47 Lasse Hinkkanen  
  Yleensä kun juna tulee viimeistä edelliselle suojavälille ennen liikennepaikkaa, niin siellä on joku Er-osuus tai akselinlaskentapiste joka toimii herätinosuutena. Tällöin jos kauko-ohjaajalla on ohitus-automaatti päällä asetinlaite turvaa kulkutien liikennepaikalle läpiajoa varten, jos raide on vapaana eteenpäin.
kuva 21.09.2015 06:22 Lasse Hinkkanen  
  Olisikohan nämä niitä hydraulisia raidejarruja, jotka nostavat vaunua hieman ylös ja laippa puristuu uraan sitä kovemmin mitä enemmän vaunu painaa. Olen joskus nähnyt Kouvolan mäessä sellaisen toiminnassa.
kuva 20.09.2015 17:39 Lasse Hinkkanen  
  Nämä ovat ilmeisesti suojastuksen pää- ja esiopastimia. Kun liikennesuunta on kaikilla raiteilla etelään ja junia ei ole raiteilla edessä, niin kaikki opastimet asettuvat aja- ja odota aja- asentoon automaattisesti.
kuva 12.09.2015 11:28 Lasse Hinkkanen  
  Bombardier valmisti koodaimia, kuten ADtranz. Keltaiset baliisit olivat Daimlerin valmistamia, näiden harmaiden baliisien valmistajaa en muista. Bombardier osti nämä molemmat firmat. Harmaita baliiseja, jotka olivat halvenpia, ei kohta saanut mistään. Harmaat baliisit eivät kestäneet ukkosta niin hyvin, kuin keltaiset. Tästä syystä niitä on paljon vaihdettu keltaisiin. Keltaisen baliisin hinta oli jo vuosia sitten 4000 euroa. En muista suomessa nähneeni yhtään Siemenssin valmistamaa baliisia.
kuva 09.09.2015 19:05 Lasse Hinkkanen  
  Saarijärveltä näyttäisi.
kuva 09.09.2015 19:03 Lasse Hinkkanen  
  Äänekoskella avolinja oli aseman puolella, joten komppaisin Mikkoa.
kuva 26.02.2015 18:30 Lasse Hinkkanen  
  Taitaa olla tievalaisin.
kuva 26.02.2015 18:23 Lasse Hinkkanen  
  Tuossa kuvassa näkyy pylväissä riippukierrejohto AMKA tai AMKK. Johdon toinen pää taitaa olla maassa. Tällaisella johdolla jatkettiin esiopastimen linjaa, jos esiopastinta siirrettiin kauemmaksi. Jos kuvat on otettu samasta paikasta, niin riippukierrejohdon on täytynyt lähteä kuvauspaikan kohdalta. Kolmannen pylvään alaorrella näkyy suorituslinjan merkkilätkät.
Kuvassa orret ovat kuvaajan puolella pylvästä, joten pylväsnumerointi yleensä suureni eteenpäin mentäessä. Yleensä myöskin ratakilometrit kasvoivat samaan suuntaan. Sanon yleensä, koska poikkeuksiakin oli.
kuva 24.02.2015 16:40 Lasse Hinkkanen  
  Samanlainen arkkitehtuuri kuin Haapamäen kyllästämöllä. Vaunussa piti miehen ohjata koksarilla pölkyn putoamista, kun se tuli kiramosta.
kuva 23.02.2015 21:17 Lasse Hinkkanen  
  Mielestäni kumpikaan kuva ei ole Hpk - Jy väliltä, koska viestilinja oli radan toisella puolella. Ov - Hpk - Sk välillä oli viestilinjassa ylimpänä kanavaorret, joissa oli pistevuorottelut. Niitä ei näissä kuvissa näy, joten ollaan jossain muualla.
kuva 17.01.2015 17:29 Lasse Hinkkanen  
  Lämpökäyrä mahdollisesti.
kuva 05.01.2015 20:16 Lasse Hinkkanen  
  Kyllä kupla lähti talvella käyntiin, olihan siinä automaattiryyppy. Minä hirtin automattiryypyn pois päältä ja lipsutin kaasua, niin lähti se silloinkin. Bensan kulutus oli iso ilman ryyppyäkin.
Yksiasteöljyä käytettäessä piti talvella olla kaksikymppistä koneessa ja lisätä kymppiä. Öljypohjan lämmitin oli hyvä apu saada öljy kiertämään koneessa. Ilmajäähdytteinen kone lämpisi nopeasti. Kylmäkäynnistyksessä ei saanut heti antaa kovasti kierroksia, sillä öljynlauhdutin oli vaarassa haljeta. Tiedän öljynlauhduttimia haljenneen useita.
kuva 05.01.2015 19:44 Lasse Hinkkanen  
  Tuo keskellä oleva kyllästyssylinteri on tutun näköinen. Se saattaa olla Haapamäen kyllästämöllä, ellei sitten sitäkin ole uusittu.
Eikös ensimmäinen VR:n kyllästämö ollut Mikkelissä, josta se loppui aikanaan.
Kyllä Haapamäellä on joku tämä tyyppinen systeemi ollut. Vanhemmat miehet kertoivat koko kyllästysprosessin toimineen höyryllä (pumput ym.).
kuva 05.01.2015 19:30 Lasse Hinkkanen  
  Nämä olivat kreosoottisäiliöitä, jotka olivat putkilla yhdistetty kyllästämön konehuoneeseen. Vaunuissa oli kierukat, joissa kiersi höyry ja joka piti kreosootin kuumana. Toisesta säiliöstä kreosootti pumpattiin kyllästysylinteriin ja pidettiin siellä paineellisena. Sitten kreosootti pumpattiin takaisin samaan säiliöön. Välillä kreosoottia pumpattiin toisesta varastosäiliönä toimivasta säiliöstä lisää toiseen säiliöön. Varastosäiliötä taas täydennettiin säilövaunusta. Tuossa välissä olevassa kopissa oli tarvittavat venttiilit ym. Tuon toisen vaunun päällä oli pitkä putki, josta pölkyistä tullut vesi pääsi höyrynä pois säiliöstä. Nämä vaunut olivat koko ajan paikoillaan, ei niitä siirretty mihinkään. Nyt ne on siirretty pois, koska sinne tuli uudet kreosoottisäiliöt.
<<   >>