Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.05.2014 20:34 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllähän siinä Sääksjärven kohdalla on tolppa vieläkin. Muisti palailee pätkittäin, joten suojastus taisi olla käytössä vanhalla järjestelmällä jonkin aikaa. Sitä alettiin kuitenkin heti muuttamaan uuteen, kun kaapelointi oli tehty. Suojastus oli pois käytöstä liikennepaikkaväli kerrallaan, sen ajan kun uusi järjestelmä saatiin käyttöön sillä välillä. Liikennepaikkojen väli oli kerrallaan suojastettu siirrettävällä akselinlaskentajärjestelmällä, jota vietiin asemalta toiselle. Tuo akselilaskenta oli samaa laitteistoa kuin Parkanon radalla ennen, eli ferriittirenkaisiin perustuvaa digitaalitekniikkaa. | ||||
|
|
05.05.2014 11:33 | Lasse Hinkkanen | ||
| Niila kyllä alkuopastimet purettiin pois, paitsi Saakosken pohjoispäästä Lahdenvuoren tunnelin takia. Raudanlahdessa, jossa ei ollut ratapihaa suojastuksen pääopastimet oli kytketty releryhmiin kuten alkuopastimet. En tunne Kuopio-Iisalmi väliä, mutta käsittääkseni releryhmät olivat samoja kuin Jämsän radalla. Rantaradalle oli tilattu uuden opastinjärjestelmän mukaiset ryhmät, niitä tuli vahingossa meillekin joten lähetimme ne eteläsuomeen. |
||||
|
05.05.2014 10:53 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä näiden miesten on oltava sähköratamiehiä, koska ohjaimet roikkuvat noin alhaalla. Siellä on kannatin jostain poikki. Tuo henkilönostokori tukisi myös sitä asiaa. Työmaadoituksia saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt. Hätämaadoituskoulutetut saavat tehdä hätämaadoituksen, mutta purkaminen kuuluu sähköalan ammattilaiselle. | ||||
|
05.05.2014 09:58 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuo vasemmanpuoleinen linja on todennäköisesti Posti-ja lennätinlaitoksen. Oikealla on VR:n linja. Melkein kaikki puhelinyhteydet olivat tuohon aikaan avolinjoissa. | ||||
|
|
04.05.2014 22:51 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ganziin saatiin varaosia viimeksi 2010 aikamoinen määrä, sekä Jämsän radalle että rantaradalle. Unkarilaiset kävivät tutustumassa näihin paikkoihin niin Jämsässä kuin Iisalmessakin, taisivat käydä rantaradallakin. Ganzin reletekniikan tehdas oli kyllä välillä suljettu, koska hekin olivat vaihtaneet tuotantoaan elektronisiin turvalaitteisiin. Heillä kuitenkin oli valmius käynnistää vanha tehdas, kun saivat tarpeeksi ison tilauksen. | ||||
|
04.05.2014 22:08 | Lasse Hinkkanen | ||
| Rajapyykkejä tai sitten mittauspisteitä arvelisin. | ||||
|
04.05.2014 16:42 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tässä järjestelmässä säästömuuntajilla muunnetaan ajojohtoon lisää sähköä vastajohtimen ja ajojohdon välisestä 50kV jännitteestä. Samalla säästömuuntajat imevät paluuvirtaa kiskosta ja sekä ajojohto että vastajohdin toimivat paluuvirran kuljettajina. | ||||
|
|
03.05.2014 22:20 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kun Jyväskylän tietokoneasetinlaite otettiin 1991 käyttöön jouduttiin Keljoon rakentamaan tilapäinen Salama-asetinlaite, juuri tämän suojastuksen puutumisen takia. Vanhan miehen muisti voi pätkiä, mutta en muista varsinaisten suojastusopastimien olleen käytössä ollenkaan. Kauko-ohjattu rata on aina suojastettu, joten näiden järjestelmien käyttöönotot liittyivät toisiinsa. | ||||
|
02.05.2014 10:54 | Lasse Hinkkanen | ||
| Arto Hellmanin kuva Virroilta vuodelta 1981 todistaa, että paikka on Virrat. En osaa laittaa linkkiä kommenttiini, mutta katsokaa haulla: kuvauspaikka Virrat ja asemarakennus. | ||||
|
|
02.05.2014 10:36 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä tuo näyttäisi Virtain asemalta, koska en muista Mantilossa ollen makasiinia. | ||||
|
|
30.04.2014 19:23 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jouni, kun Ganz-asetinlaitteet valmistuivat oli Muurame ja Saakoski miehitettyjä junakohtauksien takia vielä pitkään. Suojastuksen valmistumiseen asti nämä liikennepaikat olivat miehitettyjä kyseisinä aikoina. Suojastuksen valmistuttua kohta myös kauko-ohjaus otettiin käyttöön. Suojastuksen käyttöönottoa viivästytti se, että suojastus oli tilattu vanhaa suojastusopastinjärjestelmää varten ja se kuitenkin haluttiin uuden opastinjärjestelmän mukaiseksi. Jouduttiin kaapeloimaan esiopastimet ja myöskin asentamaan ne. Lisäksi Ganz joutui toimittamaan uudet laitteet niitä varten. Pääopastimien releryhmät ovat vieläkin samat, vaikkakin vähän "räätälöityjä". |
||||
|
|
30.04.2014 18:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Nämä olivat alun perin vain betonitiilestä tehtyjä kulmikkaita bunkkereita. Myöhemmin niihin tehtiin harjakatto ja seinät pellitettiin. Joku tarina kertoo että Rakennusmestari oli tilannut liian lyhyet kattopellit ja ne laitettiin seiniin. Voi olla pelkkä huulikin. | ||||
|
26.04.2014 21:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuomo, Kotimäen Pertti varmasti tietää jotain. | ||||
|
|
24.04.2014 22:32 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olen nähnyt kartan joka on ilmeisesti välirauhan ajalta. Kartassa näkyy katkoviivalla rakenteilla oleva rata Haapamäeltä Multian kautta Saarijärvelle, mutta siinä näkyy myöskin katkoviivalla Parkanon rata. | ||||
|
|
23.04.2014 22:09 | Lasse Hinkkanen | ||
| Joissakin veturitalleissa esim. Jyväskylässä on tallin kyljessä vesitorni. Haapamäellä taas on erillinen vesitorni tallin vieressä, vaikka vesiviskurit saivat vetensä nykyisestä uudemmasta vesitornista. Myllymäki oli höyryveturiaikaan käsittääkseni vedenottopaikka koska Haapamäelle on kuitenkin 33km matkaa. Seinäjoen suunnasta en oikein tiedä, missä siellä oli vedenottopaikkoja ennen Seinäjokea. Nämä vesitornit ja ym. säiliöt olivat tasaussäiliöitä, koska pumppujen vedentuotto ei riittänyt veturien tarpeeksi nopeaan tankkaukseen. |
||||
|
23.04.2014 20:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Yritin etsiä, mutta en löytänyt kuvia VR:n suurnosturista. Olen ollut kahdesti katselemassa sen työskentelyä. Ensimmäinen kerta oli Vilppulan junakolarin jälkeinen neljän Dv12 nosto luiskasta. Toisen kerran se nosti Haapamäen aseman päähän sen höyryveturin ohikulkumatkallaan. Hidasta hommaa se oli, aamupäivä meni nosturin tuennassa ja iltapäivä tuentaa purkaessa. Nostossa meni puoli tuntia. Iso kone se oli, muistaakseni 160t luki koukun kyljessä. Ei sattunut noihin aikoihin koskaan olemaan kameraa työmaalla mukana. Kotipaikka nosturilla oli Riihimäki. Tämä nosturi ainakin itse nosti vastapainot takanaan olevaan vaunuun, kääntyi ja otti painot joillakin kiskoilla takalistoonsa. |
||||
|
23.04.2014 00:57 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä, nuo holvaukset seinässä kertovat ikkunoiden olleen joskus paljon isompia. | ||||
|
23.04.2014 00:53 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ei näy James Deania. | ||||
|
|
23.04.2014 00:46 | Lasse Hinkkanen | ||
| En heti muistanutkaan että Myllymäellä ei ollutkaan vesitornia. Pumppuhuoneen kyllä muistan lammen rannassa, taisi siinä vieressä olla pumpunhoitajan asunnon rauniotkin. Tuolla tallissa oli ennen museokalustoa mm. rata-auto joka taitaa olla nykyisin Rautatiemuseossa. |
||||
|
23.04.2014 00:25 | Lasse Hinkkanen | ||
| M-johdin ripustetaan nykyään ilman rullaeristintä kiinnikkeellä jonka kautta se myös kytkeytyy pylvääseen. Rullaeristin oli M-johtimelle vain aikansa ainoa kiinnitystapa, josta se jompilla yhdistettiin pylvääseen. Tämäkin voi olla niitä kokeiluja, joilla haettiin järkevämpää kiinnitystapaa. Onhan se aikamoinen viritys. Olisiko tuo paino joku värinänvaimennin tai sitten tässä on niin kova kurvi että painolla on hallittu etäisyyttä kiinnitysrakenteeseen. Saattaa tämä olla kiskonvarmistus- eli K-johdinkin. K-johdinta ei kuitenkaan ole kytketty joka pylvääseen, kuten M-johdin. M-johdin kuitenkin hoitaa saman asian. |
||||
|
22.04.2014 00:24 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kimmo, kyllä uskon että kuva on alkuperäinen. Tuukka pudotit minut maanpinnalle. Olen vain elänyt alueella jossa ei näitä kaksivaloisia vanhan opastinjärjestelmän pääopastimia ole ollut lainkaan. Sinänsä tämä kuva on mielenkiintoinen, kun siinä on uuden opastinjärjestelmän mukainen raideopastin. Olisiko samalla muutettu pääopastimet uudemman mukaisiksi, vaikka taustalevyjä ei ole vaihdettukaan. Helsinki on muutenkin ihme paikka, sielläkin voisi asua mutta kun se on niin sivussa. |
||||
|
|
21.04.2014 22:42 | Lasse Hinkkanen | ||
| Punainen on aina ollut pääopastimessa toinen ylhäältä lukien. Muistatte kenties liikennevaloja, joissa punainen on ylin. | ||||
|
20.04.2014 23:50 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kauheaa hommaa. Tuohon aikaan ei tiedetty asbestin vaarallisuudesta yhtään mitään. Höyryvetureissa ei paljon muuta lämpöeristettä ollutkaan. | ||||
|
20.04.2014 23:44 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tulistinhan se on, nokikaappi on jo polttoleikattu pois. Vaikea sanoa mikä kone on kyseessä. Tuubeja on paljon ja lieskaputket ovat tulistajan takana. | ||||
|
20.04.2014 00:35 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ei Veturimestarit olleet koskaan haalareihin pukeutuneita. Lienee tallimies, joka neuvottelee kuljettajan kanssa jostain. | ||||
|
18.04.2014 01:35 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tulee mieleen Esa Pakarisen laulama Suhmuran Santra. | ||||
|
18.04.2014 01:02 | Lasse Hinkkanen | ||
| Arille sanoisin että pimeä esiopastin tarkoittaa seuraavan pääopastimen olevan seis-asennossa. Lisäksi vikatilanteessa tulee JKV-vika joka aiheuttaa jonkinlaisen jarrutuksen ennen pääopastinta. | ||||
|
|
18.04.2014 00:55 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ei näyttäisi olevan. Kuten Kimmo tuolla aikaisemmissa kommenteissa sanoo, vanhassa opastinjärjestelmässä paloi aina kaksi valoa. Uudessa järjestelmässä tämä opaste on ainoa yksivaloinen. Vielä tarkentaisin tuon opasteen sääntöä, vain vaihtotyöyksikkö saa ohittaa opastimen. Tämä uudempi järjestelmä on mielestäni selkeämpi, koska seis-asennon linssit ovat väriltään punaiset. | ||||
|
|
17.04.2014 23:40 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jos esiopastin on samassa mastossa pääopastimen kanssa ja pääopastin on punainen, niin "vuokralainen" eli esiopastin on silloin pimeä. | ||||
|
16.04.2014 22:26 | Lasse Hinkkanen | ||
| Näennäistä kilpailua, kun kaksi valtion omistamaa yritystä kilpailee samoista hommista. Samat ihmiset tekee työt, ainoastaan firman nimi haalarin selässä vaihtuu. | ||||
|
09.04.2014 15:33 | Lasse Hinkkanen | ||
| Paristona näissä oli kaksi aika korkeaa 1,5V patteria sarjaan kytkettynä. Kyllähän sähköpaimenissa oli vähän saman näköinen paristo, joskin hieman suurempi. Olen yrittänyt etsiä puhelimeen alkuperäistä luuria tuloksetta. Tuo Puhelinteollisuuden valmistama luuri ei ole se mikä siinä on ollut alun perin. Näissä saattoi alkujaan olla Ericssonin luurit, jotka sittemmin vaihdettiin käytännön syistä PuTelaisiin. |
||||
|
09.04.2014 15:13 | Lasse Hinkkanen | ||
| Se on erillinen nappi puhelimen päällä, joka kytkee puhelimen oman kellon pois soitettaessa. | ||||
|
06.04.2014 13:36 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuomo, muistan tuon kopin. Ilmeisesti tuo on toiminut ainakin viime aikoina jonkinlaisena varastona. Eihän tuolla korvessa ole nuorisoa, joka ikkunoita kivittäisi. |
||||
|
04.04.2014 16:07 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olen lukenut sen kyltin, vaikka se oli jo silloin kaatunut. En muista enää tarkasti mitä siinä luki, siitä on 30v aikaa. Ethän Tuomo muistele tuon toisen kuvan kommentissa juuri tätä Mäiskälän koppia. Mäiskälässä oli vaihdekoppi, varmaankin jäänne kivilouhimon linjavaihteesta. Kopissa oli suorituslinjaan kytketty veivipuhelin vielä 70-luvun lopulla. Saattaahan olla että se on jätetty sinne juuri näiden "Hullujen kurvien" takia, jotta radantarkastajat saattoivat varoittaa junasuorittajaa. |
||||
|
|
03.04.2014 17:58 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ei taida olla Mäiskälän koppia, mistä minun seinäpuhelimeni on kotoisin. Tuolla Mäiskälässä oli ollut joskus 30-luvulla metsäpalo. Palo oli syttynyt höyryveturin kipinästä ja Valtionrautatiet oli istuttanut sinne uutta metsää. | ||||
|
03.04.2014 17:41 | Lasse Hinkkanen | ||
| Minä olen kuullut että "Hullut kurvit" ja ne olisivat nimensä saaneet siitä, että radassa on s-mutka, eikä kukaan tiedä minkä takia. | ||||
|
15.02.2014 21:37 | Lasse Hinkkanen | ||
| Langanveto tapahtuu tuon nosturin päässä olevan rissan kautta. Pieni koppi on ohjaamo, josta vaunua ajetaan. Tuo pylväs on paikallaan maassa oleva kiristyspylväs. Olen nähnyt tuon letkan toisessa kyljessä pitkän letkun perään saakka, joka toimi pakoputkena. Ilmeisesti moottori savusi jonkin verran. Liikkuu siis omalla moottorilla, mutta vauhti ei päätä huimaa. Ihmeellinen putput-ääni. |
||||
|
31.10.2013 12:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| Keskiankkuripylvään orsi on harustettu vaijereilla viereisiin pylväisiin, jotka taas on harustettu maahan. Toisin sanoen keskiankkuriorsi on täysin jäykkä, ei mikään kääntöorsi. Tuossa voisi olla sivuunvientikin, joskin se vaatisi edelliseen pylvääseen kaksi ortta. Epäilen että lankoja ei ole vedetty vielä ollenkaan, koska paluujohtimien eristimet puttuvat. | ||||
|
30.10.2013 16:09 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eikös tuulikauluksen tehtävä ollut ohjata savuja ylöspäin, etteivät savut tulleet kuljettajan silmille ajettaessa eteenpäin. Takaperin ajossa tuulikaulusta ei olisi tarvittu ollenkaan. Muistan olleen sellaisiakin vetureita jotka olivat niin korkeita, että tuulikaulus oli pitänyt kääntää pois piipun päältä taaksepäin. Muuten tuulikaulus olisi ottanut kinni tallin oven yläkarmiin. |
||||
|
29.10.2013 22:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Siinä rata menee Päijänteen yli. Tämä paikka on Muurame-Jyväskylä välillä. | ||||
|
26.10.2013 19:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| Käämikytkin on syöttöaseman päämuuntajassa sen takia että jännite saattaa pudota kuormitettaessa. Jos kaksi tavarajunaa on samalla syöttöaseman alueella ja molemmat ottavat paljon tehoa, niin käämikytkin nostaa tai laskee jännitettä automaattisesti tarvittaessa. Lisäksi 110KV verkko heiluu jatkuvasti teollisuuskäyttöjen takia. Syöttöjakson loppupäässä vaikuttavaa jännitettä ei käämikytkimen automatiikka ei kuitenkaan voi tietää, jolloin silellä voi joskus jännite pudota aika alas. Veturin laitteet toimivat 19kV asti, mutta veturi ei enää vedä kovinkaan lujasti. | ||||
|
26.10.2013 11:37 | Lasse Hinkkanen | ||
| Siinä ne ovat peräkkäin 1092 ja sen takana 1093. | ||||
|
25.10.2013 22:17 | Lasse Hinkkanen | ||
| Käydessäni 70-luvun alussa koulua Mäntässä muistelen, että aamulla Tampereelle lähtevästä lättärungosta katkaistiin Vilppulassa yksi vetovaunu pois. Tämän vetovaunun kuljettaja matkusti "pakettina" Haapamäeltä Vilppulaan ja toi koululaiset sitten Haapamäelle. Haapamäeltä lähtevässä lätässä matkusti töihin ihmisiä Kolhon sahalle, taisi joku käydä sillä töissä Vilppulassakin. Kuvassa näkyy vielä postimiesten parakki asemarakennuksen takana sekä postin keltaisia laiturikärryjä. |
||||
|
|
20.10.2013 21:26 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä jokaisella syöttöasemalla on käämikytkin suomessa. Vanhemmissa järjestelmissä käämikytkin on 25kV puolella, mutta Siemensin järjestelmässä se on 110kV puolella. | ||||
|
20.10.2013 21:05 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuosta listasta puuttuu luonnollisesti Virrat, koska siellä pysähdyttiin muutenkin. Kävin joskus Porissa töissä lättähatuilla. En muista vuotta, mutta silloin miehistö vaihdettiin Porista tulevaan junaan Kairokoskella (entinen Parkano). Vaskuun sanottiin olevan Virtolaisten 13. kuukausi. Yhdellä reissulla lätästä hajosi kompressori Kotalan ja Virtain välillä ja jarrut eivät pelanneet. Kuljettaja sai kuitenkin vehkeen pysähtymään Virroille. Matka jatkui sen jälkeen punaisen TKA:n vetämänä. Minäkin olin konnarin apulaisena jarruttamalla käsijarrulla seisakkeiden kohdilla. Oli aika hurja kuljettaja TKA:ssa, kun otti Parkanoon mennessä aikataulun kiinni. Jarrut oli ainoastaan TKA:ssa+lätän käsijarru. Kairokoskelle saavuttuamme meitä vastaantulevassa lätässä oli ylimääräinen vetovaunu, joka liitettiin meidän junaamme ja matka jatkui. |
||||
|
|
11.10.2013 22:16 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jännite saadaan nostettua syöttöaseman päämuuntajan käämikytkimellä. Tuollaisessa koeajossa jännite saattaa pudota syöttöjakson loppupäässä hyvinkin alas, jota syöttöaseman käämikytkimen automatiikka ei havaitse. | ||||
|
30.09.2013 21:13 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tämä veturitalli oli kaavailtu rakennettavaksi Jämsään, mutta sinne ei olisi saanut vettä kovin helposti. Näin ollen se rakennettiin Jämsänkoskelle VR:n vetureita varten. Myöhemmin tämä palveli tehtaan veturitallina ja sen jälkeen ratapuolen koneiden tallina. Tuossa kattilassa näkyisi olleen joskus pieni öljypoltin. Talli oli käyttämätön silloin kun sen kattorakennelmat paloivat ja seinät jäivät pystyyn. | ||||
|
30.09.2013 20:19 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kaipolan tehtaallakin oli joku näiden kaltainen veturi, jossa olen ollut kyydissä joskus 90-luvun taitteessa. | ||||
|
30.09.2013 19:59 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ei ole Jämsä. Jämsässä ei ollut nosturia ja ratapihavalaisimet olivat putkivarren päässä puupylvään latvan yläpuolella. Samoja valaisimia kaytetään sähköradan portaalien päällä. | ||||
|
|
27.09.2013 19:36 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuulikaulus on väärin päin, olisikohan koko piippu väärin päin. | ||||
|
23.09.2013 17:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Juna on tässä sillalla vielä Keuruun liikennepaikalla. | ||||