Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2013 15:59 | Lasse Hinkkanen | ||
| Veikeen näköistä sähkörataa, kun ei ole kannnatinta ollenkaan. | ||||
|
21.02.2013 21:07 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuo valaisin on mallia U3 eli "VR:n salainen ase". | ||||
|
21.02.2013 20:41 | Lasse Hinkkanen | ||
| Nuo vastakkaismäntädieselit taisivat olla itäblokin maissa aika yleisiä. Muistan aikoinaan Peipohjassa (nyk. Kokemäki) oli Itä-saksalainen asetinlaite ja myöskin heidän rakentamansa, niin siinä oli varavoimakoneena vastakkaismäntädieseli. Olihan näitä vastakkaismäntäkoneita myös yhdellä kampiakselilla, toisaalta kaksi kampiakselia oli yhdistetty toisiinsa hammasrattailla. | ||||
|
21.02.2013 19:28 | Lasse Hinkkanen | ||
| On siinä niitatessa tullut kuuroja miehiä. | ||||
|
21.02.2013 19:24 | Lasse Hinkkanen | ||
| Puskinlyhdyt ovat punaiset. | ||||
|
17.02.2013 16:00 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eikös juna voi olla pelkkä veturikin, jos sillä on aikataulu. | ||||
|
15.02.2013 16:34 | Lasse Hinkkanen | ||
| Muistan ikuisesti, kun olin Moottoriresiinan kyydissä. 70-luvulla oli oli kovaluminen talvi ja meillä oli viestilinjasta lanka poikki Haapamäki-Myllymäki välillä. Lunta oli niin paljon, ettei sinne ollut mitään asiaa mennä Farmari-Mossella. Siten kysyimme paikallselta Opastinesimieheltä, voisiko hän heittää meitä Morellaan sinne vikapaikalle. Hän suostui koska Morella ei oltu ajettu vuosiin ja lähti meitä viemään. Alkumatka meni hyvin, kun kuljettiin laatikkolumiauran perässä. Lumiaura meni sivuun Valkeajärvellä kohtaamaan vastaantulevaa pikajunaa, mutta me jatkoimme matkaa Myllymäelle. Tasoristeysten laippaurat olivat niin tukossa että joka tasoristeyksen kohdalla tuo kevyt laite nousi ilmaan, mutta putosi taas kiskoille. Tämä kuljettaja kuitenkin ajoi niin lujaa kuin Moresta lähti ettemme olisi myöhästyttäneet pikajunaa. Eikä pikajuna myhästynytkään. Pikajunan mentyä lähdimme korjaamaan vikaa, jonka olimme huomanneet jo tullessamme. Korjattuamme vian me olimme sopineet, että menemme Valkeajärvellä sivuun ja soitamme sieltä. Sitten loppui Moresta bensa keskelle korpea mutta onneksi tiesimme että Mäiskälässä on puhelin. Työnsimme Morea n. puoli kilometriä ja saimme yhteyden Myllymäelle, josta tuli TKA hinaamaan meidät pois. Kyllä TKA:n kuljettajilla nauru maittoi. Saimme Myllymäeltä bensaa, jolla sitten tultiin Haapamäelle. | ||||
|
15.02.2013 14:58 | Lasse Hinkkanen | ||
| On minullakin ollut tuo VR veturi-leima lipussani ja se todellakin oikeutti matkustamaan veturissa. Tuskin Urkki sitä koskaan käytti. Minä kylläkin. | ||||
|
12.02.2013 22:21 | Lasse Hinkkanen | ||
| Aivan noin, näinhän se tapahtuu lenkin ampuminen nykyisinkin. Nykyään taitaa vain nuo generaattorivehkeet olla käyttökiellossa, kun jossain oli akut räjähtäneet. Vasemmalla puolen näkyy olevan siipiopastin joka on lukituksista riippumaton. Onkohan sen vieressä jo valo-opastinmasto. Vaihteenmottori näkyy olevan jo paikoillaan, vaikka lippuasetin on myös. Ilmeisesti moottorin tangot eivät ole vielä kiinni. |
||||
|
12.02.2013 20:50 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olen kerran matkustanut tuollaisen kyydissä työni puolesta. Se oli tulossa Vaasasta ja oli kylmänä. Nousin Haapamäellä kyytiin työkalusalkkuni kanssa ja totesin kiertovesipumpusta hiilien menneen. Eihän minulla hiiliä ollut siihen laittaa ja vangit kopistelivat jalkojaan kopeissa. Jäin sitten Vilppulassa pois kyydistä. | ||||
|
10.02.2013 20:25 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kaasulla vissiin näissä keiteltiin, kun ei ole generaattoria. | ||||
|
09.02.2013 15:32 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuosta kuplasta voisin veikata sen olevan -73 mallia, korin perusteella. Kuvasta ei näe takavaloja, siitä asia varmistuisi. | ||||
|
08.02.2013 19:00 | Lasse Hinkkanen | ||
| Dr16 lienee ainoa vaihtoehto, koska ajolankaa ei näy olevan. | ||||
|
06.02.2013 22:59 | Lasse Hinkkanen | ||
| Hiiltäkö ne tuossa polttaa. Ei haloista noin mustaa savua tule. | ||||
|
04.02.2013 15:52 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vesiviskurin kaivossa oli pieni reikä putkessa venttiilin jälkeen. Totta kai se vesi tuli reiästä, kun veturia vesitettiin. Pakkasella höyryää vesikin. Sitten kun viskurin venttiili suljettiin, niin mahdollisesti jäätyvä putkiosuus tyhjeni vedestä. | ||||
|
04.02.2013 15:31 | Lasse Hinkkanen | ||
| Höyryvetureissa puhuttiin ilmapumpusta. Kiertokanget on tosi alhaalla, siellä ei pölkyn päässä saanut kiviä olla. | ||||
|
03.02.2013 19:45 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tiedän myös tapauksen jolloin radantarkastaja joutui lätän edessä kaatamaan resiinan ja tuo pikkupyörä osui lätän peiliin. Tuolla kolmipyöräresiinalla kuljettaessa on myös muistettava, että vaihteen ristikon yli mentäessä isoilla pyörillä se putoaa kiskoita. Kaverini kertoi ollensa Pori-Haapamäki välillä resiinalla liikkeellä. Tuli kova alamäki ja hän laittoi resiinan kovaan vauhtiin mutta ei muistanut, että mäen alla olikin linjavaihde. Resiina tietenkin putosi kiskoilta ja meni pölkkyjä pitkin. Jalat jäivät taaksepäin resiinan alle ja kampi hakkasi kulkusille, ennen kuin resiina pysähtyi. Hänen mukaansa sattui niin paljon että jos juna olisi kohta tullut hän olisi jäänyt sen alle. | ||||
|
03.02.2013 09:41 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eräs konnari kertoi minulle lättäajalta tuossa tapahtuneen kerran niin, että juna tuli tuosta kuvan osoittamasta suunnasta eikä kukaan matkustajista ollut jäämässä Kalettoman seisakkeelle. Myöskään laiturilla ei näkynyt ketään kyytiin tulevaa matkustajaa. Kuljettaja antoi palaa, mutta huomasi vasta kohdalla makasiinin katveessa olevan mummon. No eihän lättä pysähtynyt aivan heti, vaan meni puoleenväliin Keuruuta. Sieltä lättä peräytti takaisin seisakkeelle. Ensin mummoa ei näkynyt missään, mutta sitten hän tuli makasiinin takaa ja nousi junaan. Junassa mummo sanoi konnarille:"Tuosta äsken meni yksi juna ohitse, mutta onneksi tuli näin äkkiä toinen". Mummo ei ilmeisesti ollut huomannut, että lättä peräytti takaisin. | ||||
|
02.02.2013 15:32 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olen ollut mukana tuollaisen orren nostossa joskus aikoinaan. Meillä oli kyllä vahvemmat liinat. Tekniikka oli sellainen, että yksi mies meni jo maassa ennen nostoa orren päälle valmiiksi irrottamaan liinoja. Tässä tapauksessa olisi varmasti käynyt kaverille huonosti. Vielä kävi niin, että orren toisen pään pultinreiät eivät käyneetkään jalan reikiin ja orsi jouduttiin laskemaan uudestaan alas. Pojat polttivat pillillä reikiä pidemmäksi, että pultit saatiin läpi. Sama kaveri istui orren keskivaiheilla hajareisin molempien nostojen ajan ja irrotti liinat, kunnes oli saatu ensimmäiset pultit kiristettyä. Tuli sitten pois konttaamalla ortta pitkin. Me muut ohjailimme ortta TTV:n katolta koska liikennepaikalla oli käytössä olevat ajojohtimet, niin orsi piti saada pujotettua niiden välistä. | ||||
|
31.01.2013 20:55 | Lasse Hinkkanen | ||
| Onko tosiaan Jyväskylä?. Mikähän rakennus tuo takana oleva on. | ||||
|
28.01.2013 18:42 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olen myös oikaissut kävellen tuon sillan yli, ylittäen rantaväylän. Jostain olen kuullut, että meinaisivat purkaa sillan pois. Kankaalle piti tulla yksi paperikone lisää, mutta ei tullutkaan. Silta tehtiin samaan aikaan kun Tourulan kaikki sillat. Nythän Kankaan tehdasta ei ole olemassakaan. | ||||
|
19.01.2013 13:57 | Lasse Hinkkanen | ||
| Älkää kuitenkaan loukkaantuko tuosta "huulesta", jonka kuulin vanhoilta työkavereiltani. Kyllä minä tiesin tasan tarkkaan mitä tunnukset tarkoittivat. | ||||
|
|
19.01.2013 10:22 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eikös tuo SVR ennen tarkoittanut S----nan Vaaralliset Rattaat, myöhemmin tuo S poistettiin. | ||||
|
16.01.2013 18:41 | Lasse Hinkkanen | ||
| Laiturit korotettiin ratapihamuutoksen yhteydessä. En muista vuotta tarkalleen, mutta veikkaisin vuotta 2008 tai 2009. Tuo ykkösraide oli ennen makasiinin lastauslaituriin päättyvä pussiraide. Lastauslaituri purettiin ja siihen tehtiin tuo ykkösraide. Molempiin päihin ykköstä tuli pitkät vaihteet. | ||||
|
16.01.2013 18:28 | Lasse Hinkkanen | ||
| Taitaa olla kapearaideresiina | ||||
|
14.01.2013 00:01 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuolla välillä on niin monenlaista kiskoa, että Yleisradio aikoinaan äänitti siellä arkistoonsa kiskon kolketta. Tuon kuvanoton jälkeenhän Äänekoski-Saarijärvi välille asennettiin K54 kiskotus, joka hitsattiin yhteen. | ||||
|
12.01.2013 09:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tietääkseni insinöörikuljettajilla on oma palkkaryhmäkin. | ||||
|
|
11.01.2013 22:47 | Lasse Hinkkanen | ||
| Onhan insinöörikuljettajia olemassa nytkin. | ||||
|
Kuvasarja: Turengin junaonnettomuus 12.12.1986 |
11.01.2013 22:30 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jyväskylän onnettomuuden jälkeen alettiin rakentamaan ns. pistemäistä kulunvalvontaa, joka vaikutti liikennepaikalle tultaessa. Linjalle JKV tuli vähän myöhemmin. | ||||
|
09.01.2013 19:59 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olen matkustellut ehkä vuonna 1975 puuvaunussa Helsingistä Haapamäelle. Se vaunu oli ainoa puuvaunu koko junassa ja heti veturista seuraava. Veturina oli Dr12 josta oli jo purettu höyrynkehitin pois. Konnari laittoi klapeja lämmityskattilaan ja oli paljon läpöisempää kuin teräsrunkovaunuissa. | ||||
|
08.01.2013 23:42 | Lasse Hinkkanen | ||
| Mustalta tuo kylki näyttää, vaikka siinä lukee tulenarkaa I luokka. Tuo I luokka tarkoitti kylläkin bensaa tai muuta helposti haihtuvaa ainetta, raskas polttoöljy ym. oli III luokkaa. Ei näy myöskään höyryliitäntää, mikä oli tyypillinen raskaammille nesteille tarkoitetuissa vaunuissa. | ||||
|
03.01.2013 03:18 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kaupunkikaasu tehtiin kivihiiltä lämmittämällä, josta sitten jätteenä tuli koksia. Koksia taas käytettiin talojen lämmitykseen. Tuosta valokaasusta ei minulla ole mitään käsitystä. Isäni kertoi Seinäjoella olleen valokaasutehtaan ja tehtaan alapuolinen joki oli niin saastunut ettei siellä kalatkaan eläneet. | ||||
|
03.01.2013 02:42 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kapeampi voisi olla raiteen päätepistemerkki tai merkki joka näyttää missä on hyvä pysähtyä tietyn vaunuletkan kanssa. Toinen ehkä baliisimerkki. Läpimeneville junille ei ole ongelma pysähtyä toistopistebaliisien päälle, mutta lähtevillä junilla joissa jkv ohjelmoidaan tuossa paikassa tulee ongelmia. | ||||
|
02.01.2013 17:50 | Lasse Hinkkanen | ||
| Isäni puhui valokasuvaunuista, joita täytettiin Seinäkoskella, mitäs ne olivat. | ||||
|
02.01.2013 16:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Hieno kova,tämä on Rautatiehishoriaa. | ||||
|
30.12.2012 23:26 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jyväskylässä oli myös punainen puhelin vanhalla asemalla niin kauan, kun siellä suoritus oli. Tuossa taitaa vielä olla asemaselektoripuhelin toiminnassa ja johdonottaja johon saattoi liittyä tasavirtaselektori. | ||||
|
25.12.2012 09:38 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kun kotaktorin kela palaa niin monesti se turpoaa, eikä ankkuri pääse kelan sisältä pois. Näin kontaktori jää vetäneeseen asentoon, vaikka se ei saisikaan ohjausta. | ||||
|
23.12.2012 11:22 | Lasse Hinkkanen | ||
| Miten tuohon aikaan liikenne oikein tapahtui, kun mentiin veturilla junan eteen. | ||||
|
22.12.2012 17:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Lätässä on vieläkin paineilmakäyttöiset pyyhkijät (Dm7). | ||||
|
21.12.2012 17:02 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olipa kerran eräs Konnari, joka ei osannut tai halunnut puhua ruotsia ja saavuttiin Kauniaisiin. Hän kuulutti:"Seuraavaksi Kauniainen eli graham pulla". | ||||
|
19.12.2012 22:40 | Lasse Hinkkanen | ||
| No tästä laakeroinnista vielä. Jossain vaiheessa Valtionrautatiet eivät enää huolineet rajan tälle puolelle liukulaakerivaunuja, koska varmaan oli epäilys juuri tästä vaunujen korjauttamisesta tällä puolen rajaa. | ||||
|
|
18.12.2012 23:03 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olihan noiden liukulaakerivaununen kanssa muitakin ongelmia nimittäin neuvostoliitto ei huolinut takaisin niitä vaunuja joissa oli laakerivika tai akselinkatkeama tullut laakerivian takia. Ne oli korjattava Suomessa kuntoon ennen rajan taakse lähettämistä. | ||||
|
18.12.2012 20:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Onkohan tämä sama leimuhitsausvaunu, joka oli aikoinaan Jyväskylän Lohikoskella seisomassa, vai onko näitä useampia olemassa. | ||||
|
18.12.2012 20:36 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuota minäkin tarkoitin, nimittäin JKV ei anna mennä pimeän tai punaista näyttävän opastimen ohitse, ilman pysähtymistä. | ||||
|
18.12.2012 19:09 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuo Samin esimerkki tarkoittaa termiittihitsausta, jota tehdään jatkuvakiskoisella rataverkollla. Myöskin on käytössä ns. loimuhitsaus, jota taidetaan tehdä enimmäkseen Kaipiasissa. Kyllä tämänlaisenkin kiskon hitsaaminen onnistuu puikolla se on enemmänkin raon täyttämistä paksulla puikolla jolloin kiskon päät tulevat hitsatuksi yhteen. | ||||
|
|
18.12.2012 18:43 | Lasse Hinkkanen | ||
| Silloin baliiseista tulee ns. vakiosanoma jolloin kyseessä on baliisivika 5 tai 4, joka aiheuttaa jarrutuksen. Jos opastin on pimeä jarrutus alkaa jo opastimen esiopastimelta tai sitä edeltävältä fiktiivipisteeltä. | ||||
|
|
18.12.2012 16:06 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ei ne mitään jekkua tehneet, eivät vain ymmärtäneet asiaa. Nämähän olivat silloin transito-liikenteen aikana neuvostoliiton omaa tavaraa sisältäviä vaunuja, joiden sisältämä aine kuormattiin laivaan Kotkassa ja Haminassa. | ||||
|
18.12.2012 15:56 | Lasse Hinkkanen | ||
| Näissä jäi monesti suunta keskelle. Siinä piti kone sammuttaa ja käsin kääntää suunta johonkin päin. Sitten kone käytiin ja taas mentiin. Syy lienee ollut paineilmaohjauksissa. | ||||
|
|
18.12.2012 14:38 | Lasse Hinkkanen | ||
| Noissa vaunuissa oli ongelmana, kun ne kuormattin Siperiassa lähes 50 asteen pakkasessa piripintaan ja ne tulivat tänne Suomeen, jossa oli ehkä -10 astetta. Neste laajeni niin paljon, että se tuli luukuista yli. | ||||
|
18.12.2012 00:51 | Lasse Hinkkanen | ||
| Auto liukasteli Suolahdessa veturin tenderin kylkeen ja vioitti laakeriboksin sekä katkaisi vesiputken. Auto meni pahan näköiseksi, mutta henkilövahinkoja ei tullut. | ||||
|
18.12.2012 00:39 | Lasse Hinkkanen | ||
| Onkohan päässyt varoventtiilikin laukeamaan. Näyttäisi siltä, että tässä koneessa ei ole takimmaisille vetopyörille hiekkaputkia ollenkaan. Hieno Veturi, nostan hattua kunnostajille. | ||||