Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.08.2015 15:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ääni täältäkin Dm3/4:lle ja juuri tällaisessa varhaisessa värityksessä: kokoharmaa nokka ja punainen raita puskinpalkissa. Puskinpalkin alla olevat säleikötkin näkyvät kuvassa harmaana http://vaunut.org/kuva/59117 | ||||
|
19.08.2015 15:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ilmeisesti höyrylapio oli yhtä kuin entisaikojen Hullu-Jussi. Muistaakseni nimimerkki Lapion Veturimieskaskuja, 1948, kertoo tarinan, jossa radanrakentajat olivat muonamiehinä ts. ostivat majoituksen ja ruoan jostain maatalosta ja juttelivat ehkä illalla työpäivän päätteeksi, kenties ruokapöydässä emännän kuullen tähän tapaan: -Alkaa työmaa edistyä, kun ensi viikolla tulee Hullu-Jussi työmaalle. Kolmella heitolla se jo vaunun täyteen paiskaa. Että kyllä on Jussissa voimaa! Emäntä kuunteli keskustelua ja sanoi hiljaa itsekseen: -Sitäpä Jussia minä en muonamieheksi otakaan. |
||||
|
19.08.2015 14:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mitähän kuvan väreille on mahtanut tapahtua? Kuva on kuin jälkiväritetty postikortti, ja punabeige DDR:n-Porkkana on kyljestään keltainen. | ||||
|
|
19.08.2015 14:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllähän tuolta silmään pistää vaahtomuovinen pensasaita ja metallilangasta taivutellut männyt ;) Mutta aina mainio on myös tuo Heikin ilmaisu "modellähnlich", eli pienoismallin mukainen esikuva, kun yleensä on esikuvan mukainen pienoismalli "vorbildähnlich". |
||||
|
18.08.2015 15:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tässä erittäin onnistunut otos ilmeisen saman mallisesta höyrylapiosta H0-mittakaavassa eli 1:87 http://www.railroad-line.com/forum/data/railphotog/20146115433_Bucyrus%20Shovel2.jpg |
||||
|
18.08.2015 12:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos lisätiedoista. Toivottavasti kone saa hyvän kodin. Ei ole tietenkään tavatonta, että Suomessa on ulkomailla valmistettuja höyryvetureita, mutta mallinsa, taustansa ja ikänsä huomioiden tämä on ollut ainutlaatuinen. | ||||
|
Kuvasarja: Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968 |
17.08.2015 11:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Totta kai, jos tuote on riittävän hyvä niin hintakaan ei ole enää este, kuten huomataan risteilijöistä ja jäänmurtajista; ei puhettakaan huonosta kilpailukyvystä, vaan kauppa käy kuin rajuilma. Mutta se vaati siis riittävän hyvän tuotteen eli siinä missä Dr16 on melkein vieläkin aikaansa edellä vesijäähdytteisine tehoelektroniikkoineen niin saksalaiset ovat tuotteistaneet vastaavanlaisen ja tehokkaamman, mikä on yksi Dr16:n kompastuskivistä, vientikuntoon, esim. juuri Vossloh DE18, mitä pidän erittäin vahvana ehdokkaana VR:n uudeksi dieselveturiksi. | ||||
|
|
17.08.2015 11:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tämän historiaa on selvitetty saksalaisilla harrastussivustoillakin mutta oliko 91:iä maassamme kaksi? | ||||
|
Kuvasarja: Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968 |
16.08.2015 15:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En nyt tiedä, tarvitaanko siinä enää paljon varta vasten ryssimistä, jos valtio tilaa ylihintaisen dieselveturin Valmetilta ja tulos johtaa linjallejääntitilastoja koko elinkaarensa ajan. Paperilla hieno peli, eikä ensimmäinen, jonka huipputekninen kehitystyö maksatettiin valtiolla senaikaisina yritystukina. Mutta rautatiekaluston markkinat ovat olleet hyvin protektionistiset eli kulloistakin kotimaista tuotantoa suosivat ja voi olla vaikea saada tuollaista kalua myytyä mihinkään tai sitten asiakkaita pitäisi lähteä etsimään hieman kauempaa: merkittävät rautatiekaluston viejät Yhdysvallat, Ranska ja Saksa ovat vieneet härveleitään niin Afrikkaan kuin Etelä-Amerikkaankin. Ylihintaisen high-tech -vetopelin myynti kehitysmaihin tai banaanitasavaltoihin on saattanut olla ylivoimaista. | ||||
|
16.08.2015 15:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuosta Puolimatkanmäkeen jyräävästä linkkarista (Tampereen murre ei tunne "nysse" -sanaa substantiivina koska se on mukaleikkisien hesalaisten keksintöä) ei voi päätellä tästä kulmasta mitään muuta, kuin että se on joku noin 120:stä ensimmäisestä dieselbussista numerosta 121 alkaen; AEC "Aasi", Scania-Vabis tai joku muutamista Volvoistakin. Vasta 1965 tietämillä tulleet ensimmäiset takamoottori-Sisut ja Vanajat, numerosta 247 alkaen, olivat korimallilla, jossa takakulmissakin oli ikkunat ja keltamaalaus ylettyi takaikkunoihinkin. | ||||
|
12.08.2015 02:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aika monet sittemmin tärkeiksi muodostuneet asiat otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan (1914-1917) pintaan: mainitut puuvaunut, tyypillisistä tyypillisin umpitavaravaunu Gb ja Hv- ja Tv-sarjan veturit. | ||||
|
12.08.2015 02:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelen, että käytössä oli peräti Kisko-Kalervon, Kullervon pojan, vai miten se nyt meni, kuljetusvaunu(ja). | ||||
|
09.08.2015 08:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitokset, tämä selventää paljon, todella paljon. Veturitallissa jää vielä nykyinen arkkitehtuuri mysteeriksi; talli ei ole eritysen vanhan näköinen, joskin siitä näkyy, että esim. seinistä on muurattu kaari-ikkunoita umpeen http://vaunut.org/kuva/27610 | ||||
|
08.08.2015 16:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos Erkki, hyvää vinkkiä. | ||||
|
|
08.08.2015 12:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itseäni on kiinnostanut Hämeenlinna juuri tuon aseman väkivaltaisen tuhon ja uudellen rakentamisen ansiosta. Olen yrittänyt etsiä tietoa siitä, rakennettiinko uusi asema vanhan kohdalle vai jonnekin muualle mutta tietoja ei ole. Oikealla olevasta puisesta makasiinista etelään on tiilinen makasiini, jossa toisaalta eteläpäässä on näkyvissä ikään kuin ovien aukot, jotka on muurattu umpeen, ja pohjoispää on selvästi vanhempi kuin muu rakennus. Toisaalta, edelleen ko. rakennuksen parkkipaikalla näkyy vanhaa kivijalkaa. Olisi kiva tietää tämän rakennuksen historiasta; rakennus näkyy tässä ja kuvassa erottuu myös vanha osa, jonka ikkunat stemmaavat vanhan aseman tyyliin mutta päädyn muoto ei: kehittelinpä sellaistakin teoriaa, että tämä olisi vanhan aseman kohta ja vanhasta asemasta olisi parin ikkunan verran jäänyt pystyyn. Mutta muoto ei tosiaankaan stemmaa. Hämeenlinnassahan on sekä tiilinen veturitalli, että varmaan vuoden 1862 puinen vaunuvaja, joka on edelleen pystyssä aseman ja uuden tallin välissä. Talli ei näytä ikivanhalta, joten voisiko tuo peräänkuuluttamani rakennus olla vanha veturitalli? |
||||
|
06.08.2015 16:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni vanhemmissa historiikeissa koko juttu pistetään punaisten piikkiin. "Punaiset polttivat Hämeenlinnan asemarakennuksen" tai "Hämeenlinnan asema palaa punaisten sytyttämänä". | ||||
|
06.08.2015 12:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olet A-P käsittänyt oikein. Vielä 1980-luvun alussa saattoi esim. Tampereelta Sääksjärvelle lähtevässä päivystysyksikössä, lue=veturissa, olla veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, ratapihakonduktööri, 1-2 junamiestä ja vaihdemies! Veturimiehiä lukuun ottamatta nämä jalkautuivat sitten Sääksjärven ratapihalle ja kun vaunuja siirreltiin, niin kyllähän homma kävi, kun 2-3 miestä kytki ja katkoi vaunustoja ja junamiehet jarruttivat heitettyjä vaunustoja ja ratapihakonduktööri siirrätti veturia liukkaasti paikasta toiseen sen vaihdemiehen tehdessä koko ajan vaihtokulkuteitä. Mutta kyllä siis oli porukkaakin :) Junamies oli ratapihakonduktöörin ammatin nuorempi ammattimies: hän toimi ratapihakonduktöörin lisäkäsi- ja jalkaparina edellä mainituissa hommissa. Toimittuaan junamiehenä muutaman vuoden, hän kävi konduktöörikurssin ja sai pätevyydet, paitsi ratapihalla vaihtotöiden johtamiseen, myös toimimiseen matkustajajunissa konduktöörinä. Homma muuttui jossain vaiheessa siten, että junamiehen ja konduktöörin koulutusten sijaan tulikin vaihtotyönjohtajan ja konduktöörin koulutukset; ensimmäinen valmistui suoraan päteväksi entiseksi ratapihakonduktööriksi ja jälkimmäinen matkustajajunien konduktööriksi. Junamiehet kävivät kaikki vaihtotyönjohtajakoulutuksen ja tämän jälkeen ratapihoilla oli vain vaihtotyönjohtajapäteviä kavereita niin, että vaunumiehet, jotka ovat siis vaunutekniikan spesialisteja ja hoitavat mm. matkustajaratapihoilla matkustajavaunujen huollot ja tarkastukset sekä pikakorjaukset, koulutettiin myös vaihtotyönjohtajiksi, jolloin heidän työnkuvaansa oli mahdollista sisällyttää myös matkustajavaunujen siirrot, samalla ratapihalla kun kerran töissä oltiin. A-P, mulle ei auennut tuo "radio-ohjausmestari". Mistä tuollainen nimike on peräisin? |
||||
|
|
06.08.2015 12:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aseman ja makasiinin välissä oli puurakenteinen, ehkä jonkinlainen apumakasiini, joka näkyy tuhoutuneen kokonaan. http://www.jukkajoutsi.com/aatu31.jpg |
||||
|
|
05.08.2015 17:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Niille lukijoille, jotka eivät tässä suhteessa ole ajan tasalla, niin kerrottakoon, että perinteinen vaihtotyö, jossa vaihtotyönjohtaja, entinen ratapihakonduktööri ohjaa tavaraliikenteen vaihtotyötä, ennen lipulla, sittemmin radiolla, ja veturinkuljettaja, aiemmin lämmittäjineen, veturilla toteuttaa pyydetyt liikkeet, on siirtynyt yleisestä työtavasta marginaaliin. Ratapihoilla pyritään nyt työtapaan, että vaihtotyönjohtajalla on miehittämätön, radio-ohjattava veturi, jolla vaihtotyön edellyttämät liikkeet toteutetaan. Työskenneltäessä työparina voi molemmilla vaihtotyönjohtajana toimivilla olla omat radio-ohjauslaitteet, ja tällöin toimitaan vaunustojen eri päissä tai ratapihan eri päissä radiolla ohjaten vuorollaan kuitenkin samaa veturia. Näin saadaan rationalisoitua veturinkuljettaja pois vaihtotyöstä. Järjestelyjunaliikenteessä, jossa haetaan esim. kuormattu raakapuujuna sivuraiteelta ja tuodaan se suuremmalle ratapihalle ja päinvastoin, on alettu toteuttaa työtapaa, jossa veturinkuljettaja ajaa tyhjistä vaunuista koostuvan junan kuormauspaikalle, ja jalkautuu siellä ottaen veturin radio-ohjaukseen sekä tekee tällä veturilla kaikki vaihtotyön vaatimat liikkeet työskennellen yksin ratapihalla, kokoaa myös lähtevän junan ja tekee siihen tarvittavat tarkastukset. Näiden töiden jälkeen veturi otetaan taas radio-ohjauksesta normaalikäyttöön ja veturinkuljettaja ajaa kuormatuista vaunuista koostuvan junan järjestelyratapihalle. Näin saadaan rationalisoitua vaihtotyönjohtaja pois järjestelyjunista. |
||||
|
04.08.2015 12:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eiköhän Simo veturimies tee mitä sovitaan ja mihin annetaan työaikaa. Veturimiehet ovat kautta maailman sivu huolehtineet vetureiden huolloista, tankkauksista, hiekotuksista, varikkoalueiden kaiken maailman järjestelyistä ja hoitavat nykyaikana mm. järjestelyjunien vaihtotyöt yksin ilman konduktööriä, tehden kaikki lähtevään junaan kohdistuvat tarkastukset lastin sidonnasta alkaen. Linjalla veturinkuljettajat tarvittaessa tarkastavat junansa, siirtävät vioittuneen vaunun sivuraiteelle varmistaen sen paikallaan pysymisen jne. puhumattakaan kaikesta siitä, mitä onnettomuustilanteissa tarvitaan. | ||||
|
04.08.2015 12:41 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei sattumoisin Hämeenlinnasta olisi samoilta ajoilta lisää kuvia? Vanhan, ammusjunan räjähdyksessä tuhoutuneen aseman ja makasiinin historia kiinnostaa kovasti suhteessa uuden aseman ja makasiinin rakentamiseen. | ||||
|
04.08.2015 12:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Siihen sopii hyvin ikivanha, tässä tilanteessa kuljettajalle esitettävä kysymys: "Siihenkö jätit?" | ||||
|
04.08.2015 12:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Onpas tänään pinnalla pienoisrautatieväritteisiä kuvia. Tässä nimittäin pienoisrautatieharrastaja kiinnittää ilman muuta huomionsa Hurun alkuperäisväreihin; kalpeaan kermanväriin ja heleähköön paloautonpunaiseen, tai siis tässä tapauksessa mahdollisesti valmetinpunaiseen koska se lienee hyvin lähellä Valmetin traktoreiden väriä, ja myös tummanharmaaseen alustaan, joka vasta myöhemmin muuttui vaaleamman siniharmaaksi. Hienosta kuvasta erottuu myös tyyppimerkinnän höyryveturiaikainen fontti. | ||||
|
04.08.2015 12:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pienoisrautateistä puheen ollen: mikä mielettömän hieno dioraaman tai pienen radan aihe. Kiitos upeasta kuvasta! | ||||
|
04.08.2015 12:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Upea, ja sitäpaitsi hyvin pienoisrautatiemäinen kuva. | ||||
|
04.08.2015 12:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sopii kuvaan. Kuurila pvp (puolenvaihtopaikka) oli jonkinlainen silloin uuden, nopean (sn 80) puolenvaihtopaikan prototyyppi. Joskus 1995 tienoilla tuolla kohdalla kävi iltamyöhäisellä hankala sähköratavaurio, ja ilmeni, että puolenvaihtopaikan vaihteiden välissä oli ajojohtimessa nopeasti ajettava ryhmityseristin, joka oli ainoa laatuaan, eikä sellaista ollut koko maassa. Niinpä sähköradan korjausryhmä sitoi ajolangat miten sitoi, ja Kuurilan vaihteiden väli jäi ilman ajolankaa vähäksi aikaa. | ||||
|
29.07.2015 22:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Saneerauksen merkitys oli melko vähäinen ja esim. äänieristyksessä korva ei huomannut eroa. Uusi istuin oli kelvollinen. Valojen kanssa on koko Alstomin eliniän ongelmana ollut sen omituinen akkujännite, jota en nyt ilman lähdeteosta muista; saattoi olla 72 volttia. Ja sellaiselle jännitteelle tarkoitettuja hehkulamppuja on turha lähteä Motonetistä kyselemään, kyllä ne ovat pienten sarjojen kalliita tuotteita. Jännitteen alennus 24 volttiin lampuille tehtiin ehkä jollain yksinkertaisella elektroniikalla, mutta näin saatiin tilaisuus alkaa käyttää vakiomallisia kuorma- autojen valonheittimiä. Ja tehoa saatiin lisättyä kahdentamalla valonheitin, ja tosiaan valokeila oli varmaankin erilainen vierekkäisissä lampuissa. |
||||
|
22.07.2015 01:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ajovalojen alla on punavalot, ja nehän "piti olla", koska ne ilmoittivat junasuorittajalle junan kokonaisuuden, myös siinä tapauksessa, että kulussa oli pelkkä Tka yksinään. Eli tavallaan junan perävalot, ja ne nähtyään junasuorittaja soitti edelliselle asemalle että "7028 tuli kokonaisena klo 18.38". Tai jotain. Onko tuosta SISU:n osuudesta diesellinjaveturitilaukseen lisätietoja, mallia tms. ? |
||||
|
22.07.2015 01:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vilppula varikkona lakannee olemasta tämän vuoden aikana; Vilppulahan on myös entinen Haapamäen varikko. Samalla tavalla loppunut on Rauma. Veturinkuljettajia ei näillä paikoilla enää ole, mutta ratapihakonduktöörit tekevät r-o -vetureilla vaihtotyöt. | ||||
|
21.07.2015 00:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Niin. "Nalle" kehitti liki 20 000 kiloa vetovoimaa. Totta kai tuollainen onnistuu miesjoukolta, ukkoja vain pitää olla aika paljon. Kuormattu 2-akselinen tavaravaunu painoi noin 30 tonnia, ja sen liikkeelle saamiseen tarvittiin noin 75 kilon työntövoima. Eli yksi vahvahko kaveri sai tuollaisen G-vaunun liikkeelle. |
||||
|
06.07.2015 23:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Valokuvataiteellisesti aivan upea otos. | ||||
|
06.07.2015 22:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vorgissakin on kysytty monesti että kenelle vaunuja pitäisi säilöä, kenen toimesta ja missä? | ||||
|
02.07.2015 11:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mutta tyyppi on siis ilmiselvä Raide-Jokeri. | ||||
|
|
02.07.2015 11:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos lautasella olisi ollut lihapullat muuseineen päivineen niin...niinpä jokeri muusineen tarkoittaa muusaa eikä muusia. | ||||
|
28.06.2015 13:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vielä 1980-luvulla Tampereen Perkiön ratapihalla oli öljylamppuja vaihdelyhdyissä. Niistä olisi pitänyt älytä ottaa kuva vaan kun ei. | ||||
|
27.06.2015 13:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mielestäni tuo "Kacca" -teksti näyttää retusoinnilta. | ||||
|
14.06.2015 23:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ratapihahan on ollut jo kauan kaareva, ja tuo linja on siltä ajalta, kun ratapiha oli vastaavasti likimain suora ja ehkä myös lyhyempi. | ||||
|
|
14.06.2015 15:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä siellä lämmitys on ollut. Liekö Siuron itäpäässä eli kuvan päässä miten paljon vaihtotöitä tehty, mutta jos on kova pakkanen ollut ja työt ovat yhteensä tuntikausia kestäneet, niin on saattanut lämmin koppi tuntua mukavaltakin. Länsipäässähän oli Valmetin Linnavuorelle vievä rata ja Kisko-Kallen ikioma talli, mutta siellä oli asema lähellä, tästä kopilta asemalle lienee joku 600-700 metriä. Tuo mäki oli muistaakseni ennen loivennusta 12,5 promillea ja neljä kilometriä ja se on edelleen haastava mäki huonoissa kelioloissa. |
||||
|
13.06.2015 11:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuvan yhteydessä on jääty pohtimaan krokotiiliuden olemusta, ja Jorman havainto veturin tyypistä jäi vähemmälle huomiolle. Tämä on tosiaan E431, joka oli siis kolmivaihevirtasähköistyksellä kulkeva veturi, kuten aiemmin jo todetaankin. Veturin ajomoottorit on käämitty niin, että niissä on kuusi tai kahdeksan napaparia, ja kuudella napaparilla ajettaessa veturi kulkee 75 km/h ja kahdeksalla 100 km/h. Kytkettäessä ajomoottorit, ei sarjaan, vaan ns. kaskadikytkentään, jossa moottorin taajuus puolittuu, voidaan veturilla ajaa myös puolinopeuksia eli 37,5 ja 50 km/h. Veturi ei suostu kulkemaan mitään muita nopeuksia, vaan esim. liikkeelle lähtiessä se vetää vimmatusti, kunnes saavuttaa nopeuden 37,5 km/h ja se jää kulkemaan sitä nopeutta, tarvittaessa automaattisesti sähköisesti jarruttaen ts. ajomoottorin pyörimisnopeus noudattelee ajojohtosähkön taajuutta hyvinkin tarkasti. Haluttaessa lisää nopeutta, muutetaan napaparikytkentä kuudesta kahdeksaan, jolloin veturi lähtee taas repimään täydellä voimalla, kunnes saavuttaa nopeuden 50 km/h ja jää jälleen kulkemaan tätä tasanopeutta. Etenkin liikkeellelähdössä ajomoottorivirta nousee erittäin suureksi, kun kolmivaihemoottori ei pyöri, ja sitä silti syötetään kolmivaihevirralla täydellä jännitteellä; tätä tasoittamassa on veturissa suolavesivastus, jonka läpi virta ohjataan ja joka rajoittaa maksimivirtaa. Mieto suolavesi (2%) kuumenee liki oikosulkumaisessa tilanteessa niin, että liikkeellelähdössä oli tavallista, että veturi pölläytti lähtiessään valkean höyrypilven. ("He ovat valinneet uuden paavin", ennen kuin joku muu ehtii tämän sanoa") Kolmivaihesähköistys oli 1900-luvun alkuvuosina lupaava tekninen edistysaskel, ja esim. Italian pohjoisosaan rakennettiin kolmivaihesähköistystä laajalti sekä vuoristonousujen radoille että mm. Rivieran radalle kohti Ranskan Rivieraa. Veturit ovat rakenteeltaan äärimmäisen yksinkertaisia; ei muuntajaa, ei säätövastuksia, ei hammaspyörävälityksiä, vaan suoravetoinen moottori tai kaksi, joiden kytkentöjä voidaan vaihtaa; siinä kaikki. Ajojohtojärjestelmä oli sitten sitäkin mutkikkaampi, kun se vaati kaksi johdinta vierekkäin kiskojen toimiessa kolmantena vaiheena. 1976 eräänä viikonloppuna kolmivaihesyöttö sammutettiin, vierekkäiset ajojohtimet vedettiin liki kiinni toisiinsa ja niitä alettiin syöttää paikalle tuoduilla rautatievaunuun asennetuilla tasasuuntaussyöttöasemilla ja liikenne voitiin aloittaa jo 1930-luvulla yleistyneellä, 3000 V tasavirtaa käyttävällä normaalikalustolla, aluksi erikoisleveillä virroittimilla ja sitten ajojohdinten normaaliksi vaihdon yhteydessä tavallisilla virroittimilla. Kolmivaihekalusto hinattiin pois ja romutettiin; onneksi kalustoa on museoitunakin. |
||||
|
11.06.2015 23:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuukka mainitsee että nuo "joukko todella kirkkaita valoja" ovat jo käytössä Sr1 ja Sr2 -sarjoissa. Missähän yksilöissä tällaiset valot ovat, "että taustalla olevaa (veturin) väriä on melko mahdoton tunnistaa"? | ||||
|
10.06.2015 14:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olet kyllä oikeassa, Jorma. Ikkuna on selvästi suurempi kuin kuvien mukaan muissa sarjan vetureissa. | ||||
|
09.06.2015 10:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Neljän E 03 protoveturin (1965) jälkeen rakennettiin 145 sarjaveturia (1970-74) ja vaikka veturisarja on ollut vuoteen 1997 dominoiva nopeassa veturijunissa, ja vuoteen 2003 saakka vähenevässä käytössä, on hämmästyttävää, että saksalaiset ovat paitsi säilyttäneet kaksi kaksi veturia aikataulunmukaisten ja tilausjunien vetoon, ja tämän Rail Adventuren veturin, myös museoineet eri tavoin peräti 10 sarjaveturia ja kolme protoveturia. | ||||
|
|
09.06.2015 09:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näinhän tuo näyttäisi olevan. Syyskuussa 1989 103 118-6 sai luovuttaa nopeaan ajoon tarkoitetut, 250 km/h telinsä välityksineen tälle 103 222-6:lle, joka sai koevetureille varatusta sarjasta väliaikaisen numeron 750 003 ja nopeushyväksyntä nostettiin 280 km/hiin, jossa se on edelleen, vaikka veturi on toukokuun lopusta 2005 kantanut vanhaa numeroaan 103 222-6. | ||||
|
07.06.2015 20:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Markku, tätä on sivuttu parikin kertaa tällä sivustolla. Rautatiealueella oleskelu on kiellettyä ja radan saa ylittää ainoastaan merkitystä tasoristeyksestä. Rangaistuspuolella mainittiin "ellei teko ole vähäinen" eli se on varmaan juuri sitä, kun ylität metsäreissulla Porin-Haapamäen radan muualtakin kuin tasoristeyksestä tms. Eli järkeä saa käyttää, mutta periaatteessa radalle ei ole mitään asiaa. | ||||
|
30.05.2015 11:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuossa Revisionissa täytynee erottaa peruskorjaus ja liikenteeseen hyväksyminen. Peruskorjausta ei tehdä vain siksi, että voitaisiin tarkastaa kaikki turvallisuuteen liittyvät osat ja laitteet, vaan siksi, että käytössä kuluvat osat alkavat kulua loppuun. Peruskorjauksessa veturi puretaan osiksi, dieselmoottorit tehdaskorjataan uuden veroisiksi, kardaaneihin ja välityksiin uusitaan laakereita, tiivistesarjoja jne. ja koriosat ruostesuojataan ja maalataan uudelleen jne. Jos sarjaan on tekeillä muutostöitä esim. sähkölaitteiden uudistamisen osalla, ne toteutetaan samalla konepajakäyntikerralla. Laajuudestaan huollimatta tällainen peruskorjaus ei esim. Hyvinkään konepajalla kestä kuin vain noin kaksi viikkoa, koska uudistetut osat ovat valmiina odottamassa korjaukseen tulevaa veturia ja remontti etenee nopeasti vain vaihtamalla kuluneet osat ehjiin. Mutta tätä ei siis tehdä "katsastuksen" takia. Esim. museokaluston hyväksyminen liikennekäyttöön on todellakin katsastus, jossa todetaan kapine ehjäksi ja turvalliseksi käyttää. Vuosaaren tunnelista: sinne ei ole asiaa henkilökunnallakaan ilman pelastautumiskoulutusta. Ei siis henkilöliikennettä nyt eikä jatkossakaan. |
||||
|
29.05.2015 16:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| "Lempäälän kanavasilta nykyisessä Akaan kunnassa Lempäälässä..." buhahaha. Lempäälä on erittäin itsenäinen 22 000 asukkaan kunta, jolla ei ole koskaan ollutkaan mielenkiintoa liittyä Akaaseen. Mutta sattuuhan sitä. |
||||
|
|
29.05.2015 07:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Meinaatko, Mikko, että Lempäälän kanavan kohdalle olisi joskus tehty oikaisu? Lempäälän-Sääksjärven kohdallahan näitä on useita, mutta että Lempäälän eteläreunalla? Ei toki mahdotonta, mutta olisi vain minulle uutta tietoa. |
||||
|
27.05.2015 21:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattuuhan niitä, näköjään. "Joo, tipauttakaa siihen laiturille vain niin kyllä me huolehditaan siitä sitten....eeeeiiiiiiii sananmukaisestiiii!!!!!!" (Kiitos Topi L.) https://www.youtube.com/watch?v=OvyIrsZ7Zhs Jos tuosta veturista voisi ottaa kiinni kuin pienoisveturista ja ravistaa, se varmasti kuulostaisi varmasti lähinnä muropaketilta...Ei taatusti yhtään osaa alkuperäisissä kiinnikkeissään eikä ehjänä. Videolta näkyy jännästi koko veturin rungon taipuminen ja osittainen palautuminen. |
||||
|
26.05.2015 20:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Se on mahdollista. Lopullinen paneeli poikkesi koeyksilöistä mm. näppäinten osalta ja tuo voisi olla koeyksilö. | ||||
|
|
26.05.2015 20:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En välttämättä usko, sillä jos Dr13 putosi vähänkin matkaa, niin se oli todennäköisesti ns. lopullisesti solmussa. | ||||
|
|
26.05.2015 16:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Minä puolestani en muistanut tuollaista sanaa ruotsin kielestä lainkaan. | ||||