Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.10.2015 11:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| CZ LOKO:n nettisivun mukaan sähköjarru on. Nettisivu antaa vetovoimaksi 410 kN, muistelen Suomessa puhutun 390 kN:sta. Ero ei ole suuri. http://www.czloko.cz/en/locomotives/774-7.html |
||||
|
04.10.2015 11:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kun teräkset ovat mitä ovat ja lujuuslaskenta 1940-50 -luvuilta niin on pantava lujasti rautaa jos aikoo saada 1500 kN puristuskestävyyttä. Ilmeisesti tuossa on? | ||||
|
04.10.2015 11:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ns. valistunut arvaus on, että Onnibus jatkaa liikennettä linja-autoilla saatuaan siihen liikenneministeriöstä tukea. Olisi täysin hallituspolitiikan mukaista. | ||||
|
|
04.10.2015 11:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mahtaako koko veturissa olla sähköjarrua? Se joudutaan rakentamaan erillisenä normaalin ajomoottorikytkennän "päälle" niin, että ajomoottorit ovat vaihtokytkimillä galvaanisesti kiinni joko tehonsäädön syötössä tai sähköjarruvastuksissa, joille niillekin on oltava jäähdytys puhaltimilla. Ja sitten sähköjarru on magnetoitava muuttamalla ajomoottorin kenttäkäämi vierasherätteiseksi ja syötettävä sitä esim. päägeneraattorista. Eli mutkikasta ja kallistakin ja onko veturissa jäähdytyspuhallinta jarruvastuksille? | ||||
|
04.10.2015 11:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vaikka termi "matalalattiaveturi" kuulostaa jokseenkin absurdilta, kuvassa on tavallaan sellainen. Tuollaiseen pääsee töihin huonompijalkainenkin 69-vuotias (joka lienee eläkeikä viimeistään seuraavalla hallituskaudella, ellei jo tällä) kuljettaja. | ||||
|
04.10.2015 11:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jälleen täysosuma Niilalta. Hienoa jälkeä, kun osaa ja oivaltaa. | ||||
|
26.09.2015 16:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistettakoon, että Sr1:n runkoon kuuluvat myös sivuseinät ja katto. | ||||
|
06.09.2015 15:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No nyt se linkkipahus pääsi unohtumaan. Sori. http://hampage.hu/trams/fogas/e_index.html |
||||
|
06.09.2015 15:09 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Lisätiedot ovat aina tervetulleita. Olen ymmärtänyt, että nämä HÉV-linjat olivat aiempia aivan tavallisia rautateitä, joilla oli sitten mitä paikallisliikennettä olikin. Mutta että koska ne saneerattiin HÉV:eiksi ja kenen toimesta ja samalla ehkä erotettiin muusta rataverkosta ts. veikkaan, että siinä on rakennettu tämä 1000 voltin sähköistys ja kauko-ohjaus ja muuta, samassa rytäkässä, niin en tiedä. Ja kun ilmiselvänä vaihtoehtona olisi ollut Unkarissa jo käytössä ollut 25 kV 16,7 Hz sähköistys ja ehkä unkarilaisvalmisteinen kalusto, niin mikä oli syynä tällaisen 1000 V DC - DDR:läiskalusto -normin syntymiseen? | ||||
|
06.09.2015 15:00 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itseäni huvittaa aivan suunnattomasti saksalaisten perusteellisuus tässäkin asiassa. Siellä nimittäin on ovissa seislevyt :D Eli pitää olla merkki, joka erikseen kieltää ajamasta, silloin kun ovi on kiinni. Avattaessa ovi merkki tietenkin kääntyy oven mukana syrjään eikä estä talliin ajamista. Samoin siellä pitää merkitä esim. hiekotuspaikka laittamalla siihen kyltti "Hiekotuspaikka". Muuten olen sitä mieltä, että ellei veturinkuljettaja näe hiekotuspaikan kokoista systeemiä, eikä sitä, että tallin ovi on kiinni, niin siinä ei auta enää optikkokaan vaan apua pitänee etsiä opaskoirapuolelta. |
||||
|
06.09.2015 13:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei välttämättä normaalisti, mutta esim. aikatauluista poikkeavassa liikennetilanteessa kyllä. | ||||
|
06.09.2015 13:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä Ilkka oikein muistaa. "Ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen tasavallan joukoille Morane-Saulnier Parasol -lentokoneen ruotsalaisen Thulinin lentokoulun käytössä olleen muunnoksen Thulin Typ D. Luutnantti Nils Kindberg lensi sen Uumajasta Vaasaan 6. maaliskuuta 1918. Lahjoittaja von Rosen oli koneessa matkustajana. Tämäkin kone tuotiin Suomeen vastoin Ruotsin virallista linjaa. Se ei ollut saanut lähtölupaa Ruotsista ja Kindberg sai 100 kruunun sakon luvattomasta poistumisesta maasta. Tätä konetta pidetään Suomen ilmavoimien ensimmäisenä lentokoneena, koska aiemmin saapunut ja pian rikkoutunut N.A.B. Albatross oli korjattavana eikä täten vielä palveluskäytössä. " (wikipedia) "Suomen Ilmavoimat (ensin Suomen Ilmailutarha, sitten Suomen Ilmailuvoimat ja lopulta Suomen Ilmavoimat) sai alkunsa, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Vaasassa 6.3.1918 omistamansa Thulin typ D -koneen (ruotsissa rakennettu kopio ranskalaisesta Morane-Saulnier Parasol -koneesta) sisällissotaa käyvän valkoisen hallituksen joukoille. Kone oli von Rosenin lentokoulun kone, ja sen siivissä aikaisemmin olleet koulun tunnukset oli korvattu von Rosenin henkilökohtaisella onnenmerkillä, sinisellä hakaristillä." (Karjalan ilmailumuseo) Ja hakaristi on edelleen käytössä Ilmavoimissa mm. lipussa https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Suomen_ilmavoimien_esikunta.svg |
||||
|
|
03.09.2015 01:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Puhuisin myös kaupunkijunista, saksalainen ilmaisu olisi S-bahn eli maan päällä kulkeva, liikenteellisesti suljettu järjestelmä. Olen antanut itselleni kertoa, että HÉV:in nykyiset tekniset ratkaisut ja kalusto enemmän tai vähemmän pakkomyytiin unkarilaisille; ei se mitään, että sähköjärjestelmä ja kalusto poikkeaa kaikista muista Unkarissa käytössä olevasta, tehän otatte nyt nämä, koska olemme päättäneet, että te tarvitsette juuri tällaisia. Kiihtyvyys ei ole kummoinenkaan ja huippunopeus on muistaakseni 70 km/h ja kaluston valmistusmaa siis DDR. | ||||
|
|
03.09.2015 01:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuossa on jonkin verran lisätietoa radan vaiheista. Vaunut, tai junat, ovat itävaltalaista valmistetta; unkarilaiset ovat suosineet rautatiekalustossa länsikalustoa joko ostettuna tai lisenssivalmisteisina aina silloin, kun Neuvostoliitto ei pakottanut heitä ostamaan jotain omia romuj...tarkoitan tuotteitaan. | ||||
|
02.09.2015 18:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vanhaan hyvään aikaan se oli tosiaan úttörövasút eli pioneerirautatie, mutta on nykyään mainittu gyermekvasút eli lasten rautatie. | ||||
|
26.08.2015 13:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En muuten tiennyt, että Sm:n säätöyksikkö säätää kerralla koko yksikön tehoa. Onko tiedossasi, Nikolas, että mikä tämän uudistetun prosessoriohjauksen kohtalo on; jäivätkö ne prototyyppeihin vai onko niillä kenties uusittu koko sarja? | ||||
|
26.08.2015 13:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 44-tonnerin hytin mallissa on havaittavissa yhtäläisyyksiä mm. Move 51:een eli Vv 13:een. | ||||
|
26.08.2015 13:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuossa lienee 1:48 tai 1:50 pienoismalli aika lähellä: http://i.ebayimg.com/images/i/380297138601-0-1/s-l1000.jpg | ||||
|
26.08.2015 13:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nyt tuli vähän mutua joukkoon. Sm1-2 -kalusto lähtee noin 1,0 m/s2 (toiseen potenssiin siis) ja siinä mennään varsin lähellä pyörän pitorajaa eikä siinä mummot lentele. Eikä tehosta ole mitään hyötyä ellei pyörä pidä. Sm1-2:kin käyttää täyttä tehoaan vasta tuossa noin 50 km/h nopeudessa. | ||||
|
26.08.2015 13:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturin perään on kytketty venäläinen umpivaunu ilman välivaunua. Eli siinä piti olla sivupuskimet. | ||||
|
26.08.2015 11:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattumakuva, ja todella hieno sellainen. Talvi-illan sinisyys, valot ja (valo)pisteenä i:n päällä virroittimen valokaari. | ||||
|
20.08.2015 23:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mennääs vielä yksi sukupolvi, Antti. Katselin tässä juuri erään hybridi-Yariksen konepellin alle, niin siellä ei ollut yhtään osaa, jonka vastaavasti Kodinkone-ja autohuolto Lumirae olisi tunnistanut... | ||||
|
20.08.2015 23:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kurt tarkoittaa laituritraktoria? Veto-liite...Vai onko tuo keltainen, Postin vekotin? | ||||
|
|
20.08.2015 23:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Säätöyksikön sisällä on koko joukko aika fiksusti toimivia piirikortteja, jotka mm. säätävät tyristorien syttymiskulmaa sekä kenttäkäämin virtapiirissä että erikseen ankkurivirtapiirissä kuljettajan nopeuspyynnön, virta-asetuksen ja olonopeuden mukaan ollen valmiina reagoimaan sananmukaisesti salamannopeasti siihen, jos jotain kautta tulee ns. Ia-0 -ohjaus, jolloin pyydetään ajomoottorivirtaa nolliin HETI, tämä pyyntö tulee esim. pääkatkaisijan piireistä, kun pääkatkaisijaa aletaan avata. Laitteiston reaktionopeus on siis joitakin kymmeniä tai satoja millisekunteja. Samoin säätöyksikkö saa tietoa YLE:ltä eli YmpäriLyönnin Estolaitteelta ja vähentää voimaa pyydetyillä vetoakseleilla. Ja niin edelleen. Koska käsiteltäviä suureita ja reunaehtoja on paljon, kannatti jossain vaiheessa suunnitella koko juttu uudelleen prosessoriohjatuksi, mutta en tiedä, paljonko niitä prototyyppien jälkeen otettiin käyttöön vai ovatko kaikki nykyään prosessoriohjattuja. | ||||
|
20.08.2015 23:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Valmista julistekamaa. | ||||
|
19.08.2015 16:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mikähän BR 91:n alatyyppi tämä on? Oletko esim. Teppo perehtynyt, mikä H0-malli vastaisi tätä parhaiten? http://www.modellbau-wiki.de/wiki/BR_91#Spur_H0 | ||||
|
19.08.2015 16:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Silmäilin hieman googlea hakusanoilla bucyrus h0 eikä se tuottanut "meidän" höyrylapiomme näköistä kuusiakselista peliä, neliakselisia äkkiseltään katsoen samantapaisia kyllä on. Oletko, Petri, perehtynyt Bucyruksen H0-malleihin niin, että osaisit arvioida mahdollisuutta rakentaa Suomessa ollut höyrylapio? | ||||
|
|
19.08.2015 16:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Volvoissa on ollut ajan mittaan erilaisia kaasutinvariantteja ja muistelen kuulleeni, että Strombergin kaasutin ei ollut luotettavin eikä pieniruokaisin. Itselläni oli yhden talven "hyvin huollettu" 242L -80 ja säädöt oli selvästi tehty korvakuulolla ilman turhia mittalaitteita, sillä huoltajaksi mainittu kaveri oli vanhan liiton koneasentaja. Auto kulutti 16 litraa/100 km ja lopulta säädätin sen kaasutinfirmassa sillä tuloksella, että kulutus putosi 12 litraan/100 km. En minä tuotakaan niin kovin vähänä pidä, vaikka pihassa kolme 850-Volvoa onkin, joista T5 automaatti syö lähemmäs 11 litraa/100 km sekin, pienempitehoisten ja kovalaatikkoisten kulkiessa oleellisesti halvemmalla, jopa vähän alle 9 l/100 km seka-ajossa. 1960-70 -luvun autot varmaan haukkasivat helposti 9-10 litraa sadalle ja niihin nähden Volvon 12 litraa on enemmän. Japsit saavuttivat mainetta vähäruokaisuudella ja niissä saattoi kulutus ihan pienimpiä riisikippoja lukuun ottamatta olla esim. 7-8 litraan sadalle. Se on tosiaankin vähän siitä kiinni että mihin vertaa. |
||||
|
19.08.2015 15:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ääni täältäkin Dm3/4:lle ja juuri tällaisessa varhaisessa värityksessä: kokoharmaa nokka ja punainen raita puskinpalkissa. Puskinpalkin alla olevat säleikötkin näkyvät kuvassa harmaana https://vaunut.org/kuva/59117 | ||||
|
19.08.2015 15:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ilmeisesti höyrylapio oli yhtä kuin entisaikojen Hullu-Jussi. Muistaakseni nimimerkki Lapion Veturimieskaskuja, 1948, kertoo tarinan, jossa radanrakentajat olivat muonamiehinä ts. ostivat majoituksen ja ruoan jostain maatalosta ja juttelivat ehkä illalla työpäivän päätteeksi, kenties ruokapöydässä emännän kuullen tähän tapaan: -Alkaa työmaa edistyä, kun ensi viikolla tulee Hullu-Jussi työmaalle. Kolmella heitolla se jo vaunun täyteen paiskaa. Että kyllä on Jussissa voimaa! Emäntä kuunteli keskustelua ja sanoi hiljaa itsekseen: -Sitäpä Jussia minä en muonamieheksi otakaan. |
||||
|
19.08.2015 14:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mitähän kuvan väreille on mahtanut tapahtua? Kuva on kuin jälkiväritetty postikortti, ja punabeige DDR:n-Porkkana on kyljestään keltainen. | ||||
|
|
19.08.2015 14:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllähän tuolta silmään pistää vaahtomuovinen pensasaita ja metallilangasta taivutellut männyt ;) Mutta aina mainio on myös tuo Heikin ilmaisu "modellähnlich", eli pienoismallin mukainen esikuva, kun yleensä on esikuvan mukainen pienoismalli "vorbildähnlich". |
||||
|
18.08.2015 15:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tässä erittäin onnistunut otos ilmeisen saman mallisesta höyrylapiosta H0-mittakaavassa eli 1:87 http://www.railroad-line.com/forum/data/railphotog/20146115433_Bucyrus%20Shovel2.jpg |
||||
|
|
18.08.2015 12:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos lisätiedoista. Toivottavasti kone saa hyvän kodin. Ei ole tietenkään tavatonta, että Suomessa on ulkomailla valmistettuja höyryvetureita, mutta mallinsa, taustansa ja ikänsä huomioiden tämä on ollut ainutlaatuinen. | ||||
|
Kuvasarja: Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968 |
17.08.2015 11:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Totta kai, jos tuote on riittävän hyvä niin hintakaan ei ole enää este, kuten huomataan risteilijöistä ja jäänmurtajista; ei puhettakaan huonosta kilpailukyvystä, vaan kauppa käy kuin rajuilma. Mutta se vaati siis riittävän hyvän tuotteen eli siinä missä Dr16 on melkein vieläkin aikaansa edellä vesijäähdytteisine tehoelektroniikkoineen niin saksalaiset ovat tuotteistaneet vastaavanlaisen ja tehokkaamman, mikä on yksi Dr16:n kompastuskivistä, vientikuntoon, esim. juuri Vossloh DE18, mitä pidän erittäin vahvana ehdokkaana VR:n uudeksi dieselveturiksi. | ||||
|
|
17.08.2015 11:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tämän historiaa on selvitetty saksalaisilla harrastussivustoillakin mutta oliko 91:iä maassamme kaksi? | ||||
|
Kuvasarja: Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968 |
16.08.2015 15:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En nyt tiedä, tarvitaanko siinä enää paljon varta vasten ryssimistä, jos valtio tilaa ylihintaisen dieselveturin Valmetilta ja tulos johtaa linjallejääntitilastoja koko elinkaarensa ajan. Paperilla hieno peli, eikä ensimmäinen, jonka huipputekninen kehitystyö maksatettiin valtiolla senaikaisina yritystukina. Mutta rautatiekaluston markkinat ovat olleet hyvin protektionistiset eli kulloistakin kotimaista tuotantoa suosivat ja voi olla vaikea saada tuollaista kalua myytyä mihinkään tai sitten asiakkaita pitäisi lähteä etsimään hieman kauempaa: merkittävät rautatiekaluston viejät Yhdysvallat, Ranska ja Saksa ovat vieneet härveleitään niin Afrikkaan kuin Etelä-Amerikkaankin. Ylihintaisen high-tech -vetopelin myynti kehitysmaihin tai banaanitasavaltoihin on saattanut olla ylivoimaista. | ||||
|
16.08.2015 15:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuosta Puolimatkanmäkeen jyräävästä linkkarista (Tampereen murre ei tunne "nysse" -sanaa substantiivina koska se on mukaleikkisien hesalaisten keksintöä) ei voi päätellä tästä kulmasta mitään muuta, kuin että se on joku noin 120:stä ensimmäisestä dieselbussista numerosta 121 alkaen; AEC "Aasi", Scania-Vabis tai joku muutamista Volvoistakin. Vasta 1965 tietämillä tulleet ensimmäiset takamoottori-Sisut ja Vanajat, numerosta 247 alkaen, olivat korimallilla, jossa takakulmissakin oli ikkunat ja keltamaalaus ylettyi takaikkunoihinkin. | ||||
|
12.08.2015 02:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aika monet sittemmin tärkeiksi muodostuneet asiat otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan (1914-1917) pintaan: mainitut puuvaunut, tyypillisistä tyypillisin umpitavaravaunu Gb ja Hv- ja Tv-sarjan veturit. | ||||
|
12.08.2015 02:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelen, että käytössä oli peräti Kisko-Kalervon, Kullervon pojan, vai miten se nyt meni, kuljetusvaunu(ja). | ||||
|
09.08.2015 08:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitokset, tämä selventää paljon, todella paljon. Veturitallissa jää vielä nykyinen arkkitehtuuri mysteeriksi; talli ei ole eritysen vanhan näköinen, joskin siitä näkyy, että esim. seinistä on muurattu kaari-ikkunoita umpeen https://vaunut.org/kuva/27610 | ||||
|
08.08.2015 16:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos Erkki, hyvää vinkkiä. | ||||
|
|
08.08.2015 12:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itseäni on kiinnostanut Hämeenlinna juuri tuon aseman väkivaltaisen tuhon ja uudellen rakentamisen ansiosta. Olen yrittänyt etsiä tietoa siitä, rakennettiinko uusi asema vanhan kohdalle vai jonnekin muualle mutta tietoja ei ole. Oikealla olevasta puisesta makasiinista etelään on tiilinen makasiini, jossa toisaalta eteläpäässä on näkyvissä ikään kuin ovien aukot, jotka on muurattu umpeen, ja pohjoispää on selvästi vanhempi kuin muu rakennus. Toisaalta, edelleen ko. rakennuksen parkkipaikalla näkyy vanhaa kivijalkaa. Olisi kiva tietää tämän rakennuksen historiasta; rakennus näkyy tässä ja kuvassa erottuu myös vanha osa, jonka ikkunat stemmaavat vanhan aseman tyyliin mutta päädyn muoto ei: kehittelinpä sellaistakin teoriaa, että tämä olisi vanhan aseman kohta ja vanhasta asemasta olisi parin ikkunan verran jäänyt pystyyn. Mutta muoto ei tosiaankaan stemmaa. Hämeenlinnassahan on sekä tiilinen veturitalli, että varmaan vuoden 1862 puinen vaunuvaja, joka on edelleen pystyssä aseman ja uuden tallin välissä. Talli ei näytä ikivanhalta, joten voisiko tuo peräänkuuluttamani rakennus olla vanha veturitalli? |
||||
|
06.08.2015 16:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni vanhemmissa historiikeissa koko juttu pistetään punaisten piikkiin. "Punaiset polttivat Hämeenlinnan asemarakennuksen" tai "Hämeenlinnan asema palaa punaisten sytyttämänä". | ||||
|
06.08.2015 12:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olet A-P käsittänyt oikein. Vielä 1980-luvun alussa saattoi esim. Tampereelta Sääksjärvelle lähtevässä päivystysyksikössä, lue=veturissa, olla veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, ratapihakonduktööri, 1-2 junamiestä ja vaihdemies! Veturimiehiä lukuun ottamatta nämä jalkautuivat sitten Sääksjärven ratapihalle ja kun vaunuja siirreltiin, niin kyllähän homma kävi, kun 2-3 miestä kytki ja katkoi vaunustoja ja junamiehet jarruttivat heitettyjä vaunustoja ja ratapihakonduktööri siirrätti veturia liukkaasti paikasta toiseen sen vaihdemiehen tehdessä koko ajan vaihtokulkuteitä. Mutta kyllä siis oli porukkaakin :) Junamies oli ratapihakonduktöörin ammatin nuorempi ammattimies: hän toimi ratapihakonduktöörin lisäkäsi- ja jalkaparina edellä mainituissa hommissa. Toimittuaan junamiehenä muutaman vuoden, hän kävi konduktöörikurssin ja sai pätevyydet, paitsi ratapihalla vaihtotöiden johtamiseen, myös toimimiseen matkustajajunissa konduktöörinä. Homma muuttui jossain vaiheessa siten, että junamiehen ja konduktöörin koulutusten sijaan tulikin vaihtotyönjohtajan ja konduktöörin koulutukset; ensimmäinen valmistui suoraan päteväksi entiseksi ratapihakonduktööriksi ja jälkimmäinen matkustajajunien konduktööriksi. Junamiehet kävivät kaikki vaihtotyönjohtajakoulutuksen ja tämän jälkeen ratapihoilla oli vain vaihtotyönjohtajapäteviä kavereita niin, että vaunumiehet, jotka ovat siis vaunutekniikan spesialisteja ja hoitavat mm. matkustajaratapihoilla matkustajavaunujen huollot ja tarkastukset sekä pikakorjaukset, koulutettiin myös vaihtotyönjohtajiksi, jolloin heidän työnkuvaansa oli mahdollista sisällyttää myös matkustajavaunujen siirrot, samalla ratapihalla kun kerran töissä oltiin. A-P, mulle ei auennut tuo "radio-ohjausmestari". Mistä tuollainen nimike on peräisin? |
||||
|
|
06.08.2015 12:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aseman ja makasiinin välissä oli puurakenteinen, ehkä jonkinlainen apumakasiini, joka näkyy tuhoutuneen kokonaan. http://www.jukkajoutsi.com/aatu31.jpg |
||||
|
|
05.08.2015 17:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Niille lukijoille, jotka eivät tässä suhteessa ole ajan tasalla, niin kerrottakoon, että perinteinen vaihtotyö, jossa vaihtotyönjohtaja, entinen ratapihakonduktööri ohjaa tavaraliikenteen vaihtotyötä, ennen lipulla, sittemmin radiolla, ja veturinkuljettaja, aiemmin lämmittäjineen, veturilla toteuttaa pyydetyt liikkeet, on siirtynyt yleisestä työtavasta marginaaliin. Ratapihoilla pyritään nyt työtapaan, että vaihtotyönjohtajalla on miehittämätön, radio-ohjattava veturi, jolla vaihtotyön edellyttämät liikkeet toteutetaan. Työskenneltäessä työparina voi molemmilla vaihtotyönjohtajana toimivilla olla omat radio-ohjauslaitteet, ja tällöin toimitaan vaunustojen eri päissä tai ratapihan eri päissä radiolla ohjaten vuorollaan kuitenkin samaa veturia. Näin saadaan rationalisoitua veturinkuljettaja pois vaihtotyöstä. Järjestelyjunaliikenteessä, jossa haetaan esim. kuormattu raakapuujuna sivuraiteelta ja tuodaan se suuremmalle ratapihalle ja päinvastoin, on alettu toteuttaa työtapaa, jossa veturinkuljettaja ajaa tyhjistä vaunuista koostuvan junan kuormauspaikalle, ja jalkautuu siellä ottaen veturin radio-ohjaukseen sekä tekee tällä veturilla kaikki vaihtotyön vaatimat liikkeet työskennellen yksin ratapihalla, kokoaa myös lähtevän junan ja tekee siihen tarvittavat tarkastukset. Näiden töiden jälkeen veturi otetaan taas radio-ohjauksesta normaalikäyttöön ja veturinkuljettaja ajaa kuormatuista vaunuista koostuvan junan järjestelyratapihalle. Näin saadaan rationalisoitua vaihtotyönjohtaja pois järjestelyjunista. |
||||
|
04.08.2015 12:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eiköhän Simo veturimies tee mitä sovitaan ja mihin annetaan työaikaa. Veturimiehet ovat kautta maailman sivu huolehtineet vetureiden huolloista, tankkauksista, hiekotuksista, varikkoalueiden kaiken maailman järjestelyistä ja hoitavat nykyaikana mm. järjestelyjunien vaihtotyöt yksin ilman konduktööriä, tehden kaikki lähtevään junaan kohdistuvat tarkastukset lastin sidonnasta alkaen. Linjalla veturinkuljettajat tarvittaessa tarkastavat junansa, siirtävät vioittuneen vaunun sivuraiteelle varmistaen sen paikallaan pysymisen jne. puhumattakaan kaikesta siitä, mitä onnettomuustilanteissa tarvitaan. | ||||
|
04.08.2015 12:41 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei sattumoisin Hämeenlinnasta olisi samoilta ajoilta lisää kuvia? Vanhan, ammusjunan räjähdyksessä tuhoutuneen aseman ja makasiinin historia kiinnostaa kovasti suhteessa uuden aseman ja makasiinin rakentamiseen. | ||||
|
04.08.2015 12:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Siihen sopii hyvin ikivanha, tässä tilanteessa kuljettajalle esitettävä kysymys: "Siihenkö jätit?" | ||||
|
04.08.2015 12:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Onpas tänään pinnalla pienoisrautatieväritteisiä kuvia. Tässä nimittäin pienoisrautatieharrastaja kiinnittää ilman muuta huomionsa Hurun alkuperäisväreihin; kalpeaan kermanväriin ja heleähköön paloautonpunaiseen, tai siis tässä tapauksessa mahdollisesti valmetinpunaiseen koska se lienee hyvin lähellä Valmetin traktoreiden väriä, ja myös tummanharmaaseen alustaan, joka vasta myöhemmin muuttui vaaleamman siniharmaaksi. Hienosta kuvasta erottuu myös tyyppimerkinnän höyryveturiaikainen fontti. | ||||
