Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.08.2015 13:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuossa lienee 1:48 tai 1:50 pienoismalli aika lähellä: http://i.ebayimg.com/images/i/380297138601-0-1/s-l1000.jpg | ||||
|
26.08.2015 13:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nyt tuli vähän mutua joukkoon. Sm1-2 -kalusto lähtee noin 1,0 m/s2 (toiseen potenssiin siis) ja siinä mennään varsin lähellä pyörän pitorajaa eikä siinä mummot lentele. Eikä tehosta ole mitään hyötyä ellei pyörä pidä. Sm1-2:kin käyttää täyttä tehoaan vasta tuossa noin 50 km/h nopeudessa. | ||||
|
26.08.2015 13:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturin perään on kytketty venäläinen umpivaunu ilman välivaunua. Eli siinä piti olla sivupuskimet. | ||||
|
26.08.2015 11:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattumakuva, ja todella hieno sellainen. Talvi-illan sinisyys, valot ja (valo)pisteenä i:n päällä virroittimen valokaari. | ||||
|
20.08.2015 23:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mennääs vielä yksi sukupolvi, Antti. Katselin tässä juuri erään hybridi-Yariksen konepellin alle, niin siellä ei ollut yhtään osaa, jonka vastaavasti Kodinkone-ja autohuolto Lumirae olisi tunnistanut... | ||||
|
20.08.2015 23:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kurt tarkoittaa laituritraktoria? Veto-liite...Vai onko tuo keltainen, Postin vekotin? | ||||
|
20.08.2015 23:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Säätöyksikön sisällä on koko joukko aika fiksusti toimivia piirikortteja, jotka mm. säätävät tyristorien syttymiskulmaa sekä kenttäkäämin virtapiirissä että erikseen ankkurivirtapiirissä kuljettajan nopeuspyynnön, virta-asetuksen ja olonopeuden mukaan ollen valmiina reagoimaan sananmukaisesti salamannopeasti siihen, jos jotain kautta tulee ns. Ia-0 -ohjaus, jolloin pyydetään ajomoottorivirtaa nolliin HETI, tämä pyyntö tulee esim. pääkatkaisijan piireistä, kun pääkatkaisijaa aletaan avata. Laitteiston reaktionopeus on siis joitakin kymmeniä tai satoja millisekunteja. Samoin säätöyksikkö saa tietoa YLE:ltä eli YmpäriLyönnin Estolaitteelta ja vähentää voimaa pyydetyillä vetoakseleilla. Ja niin edelleen. Koska käsiteltäviä suureita ja reunaehtoja on paljon, kannatti jossain vaiheessa suunnitella koko juttu uudelleen prosessoriohjatuksi, mutta en tiedä, paljonko niitä prototyyppien jälkeen otettiin käyttöön vai ovatko kaikki nykyään prosessoriohjattuja. | ||||
|
20.08.2015 23:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Valmista julistekamaa. | ||||
|
19.08.2015 16:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mikähän BR 91:n alatyyppi tämä on? Oletko esim. Teppo perehtynyt, mikä H0-malli vastaisi tätä parhaiten? http://www.modellbau-wiki.de/wiki/BR_91#Spur_H0 | ||||
|
19.08.2015 16:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Silmäilin hieman googlea hakusanoilla bucyrus h0 eikä se tuottanut "meidän" höyrylapiomme näköistä kuusiakselista peliä, neliakselisia äkkiseltään katsoen samantapaisia kyllä on. Oletko, Petri, perehtynyt Bucyruksen H0-malleihin niin, että osaisit arvioida mahdollisuutta rakentaa Suomessa ollut höyrylapio? | ||||
|
|
19.08.2015 16:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Volvoissa on ollut ajan mittaan erilaisia kaasutinvariantteja ja muistelen kuulleeni, että Strombergin kaasutin ei ollut luotettavin eikä pieniruokaisin. Itselläni oli yhden talven "hyvin huollettu" 242L -80 ja säädöt oli selvästi tehty korvakuulolla ilman turhia mittalaitteita, sillä huoltajaksi mainittu kaveri oli vanhan liiton koneasentaja. Auto kulutti 16 litraa/100 km ja lopulta säädätin sen kaasutinfirmassa sillä tuloksella, että kulutus putosi 12 litraan/100 km. En minä tuotakaan niin kovin vähänä pidä, vaikka pihassa kolme 850-Volvoa onkin, joista T5 automaatti syö lähemmäs 11 litraa/100 km sekin, pienempitehoisten ja kovalaatikkoisten kulkiessa oleellisesti halvemmalla, jopa vähän alle 9 l/100 km seka-ajossa. 1960-70 -luvun autot varmaan haukkasivat helposti 9-10 litraa sadalle ja niihin nähden Volvon 12 litraa on enemmän. Japsit saavuttivat mainetta vähäruokaisuudella ja niissä saattoi kulutus ihan pienimpiä riisikippoja lukuun ottamatta olla esim. 7-8 litraan sadalle. Se on tosiaankin vähän siitä kiinni että mihin vertaa. |
||||
|
19.08.2015 15:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ääni täältäkin Dm3/4:lle ja juuri tällaisessa varhaisessa värityksessä: kokoharmaa nokka ja punainen raita puskinpalkissa. Puskinpalkin alla olevat säleikötkin näkyvät kuvassa harmaana https://vaunut.org/kuva/59117 | ||||
|
19.08.2015 15:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ilmeisesti höyrylapio oli yhtä kuin entisaikojen Hullu-Jussi. Muistaakseni nimimerkki Lapion Veturimieskaskuja, 1948, kertoo tarinan, jossa radanrakentajat olivat muonamiehinä ts. ostivat majoituksen ja ruoan jostain maatalosta ja juttelivat ehkä illalla työpäivän päätteeksi, kenties ruokapöydässä emännän kuullen tähän tapaan: -Alkaa työmaa edistyä, kun ensi viikolla tulee Hullu-Jussi työmaalle. Kolmella heitolla se jo vaunun täyteen paiskaa. Että kyllä on Jussissa voimaa! Emäntä kuunteli keskustelua ja sanoi hiljaa itsekseen: -Sitäpä Jussia minä en muonamieheksi otakaan. |
||||
|
19.08.2015 14:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mitähän kuvan väreille on mahtanut tapahtua? Kuva on kuin jälkiväritetty postikortti, ja punabeige DDR:n-Porkkana on kyljestään keltainen. | ||||
|
|
19.08.2015 14:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllähän tuolta silmään pistää vaahtomuovinen pensasaita ja metallilangasta taivutellut männyt ;) Mutta aina mainio on myös tuo Heikin ilmaisu "modellähnlich", eli pienoismallin mukainen esikuva, kun yleensä on esikuvan mukainen pienoismalli "vorbildähnlich". |
||||
|
18.08.2015 15:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tässä erittäin onnistunut otos ilmeisen saman mallisesta höyrylapiosta H0-mittakaavassa eli 1:87 http://www.railroad-line.com/forum/data/railphotog/20146115433_Bucyrus%20Shovel2.jpg |
||||
|
|
18.08.2015 12:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos lisätiedoista. Toivottavasti kone saa hyvän kodin. Ei ole tietenkään tavatonta, että Suomessa on ulkomailla valmistettuja höyryvetureita, mutta mallinsa, taustansa ja ikänsä huomioiden tämä on ollut ainutlaatuinen. | ||||
|
Kuvasarja: Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968 |
17.08.2015 11:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Totta kai, jos tuote on riittävän hyvä niin hintakaan ei ole enää este, kuten huomataan risteilijöistä ja jäänmurtajista; ei puhettakaan huonosta kilpailukyvystä, vaan kauppa käy kuin rajuilma. Mutta se vaati siis riittävän hyvän tuotteen eli siinä missä Dr16 on melkein vieläkin aikaansa edellä vesijäähdytteisine tehoelektroniikkoineen niin saksalaiset ovat tuotteistaneet vastaavanlaisen ja tehokkaamman, mikä on yksi Dr16:n kompastuskivistä, vientikuntoon, esim. juuri Vossloh DE18, mitä pidän erittäin vahvana ehdokkaana VR:n uudeksi dieselveturiksi. | ||||
|
|
17.08.2015 11:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tämän historiaa on selvitetty saksalaisilla harrastussivustoillakin mutta oliko 91:iä maassamme kaksi? | ||||
|
Kuvasarja: Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968 |
16.08.2015 15:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En nyt tiedä, tarvitaanko siinä enää paljon varta vasten ryssimistä, jos valtio tilaa ylihintaisen dieselveturin Valmetilta ja tulos johtaa linjallejääntitilastoja koko elinkaarensa ajan. Paperilla hieno peli, eikä ensimmäinen, jonka huipputekninen kehitystyö maksatettiin valtiolla senaikaisina yritystukina. Mutta rautatiekaluston markkinat ovat olleet hyvin protektionistiset eli kulloistakin kotimaista tuotantoa suosivat ja voi olla vaikea saada tuollaista kalua myytyä mihinkään tai sitten asiakkaita pitäisi lähteä etsimään hieman kauempaa: merkittävät rautatiekaluston viejät Yhdysvallat, Ranska ja Saksa ovat vieneet härveleitään niin Afrikkaan kuin Etelä-Amerikkaankin. Ylihintaisen high-tech -vetopelin myynti kehitysmaihin tai banaanitasavaltoihin on saattanut olla ylivoimaista. | ||||
|
16.08.2015 15:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuosta Puolimatkanmäkeen jyräävästä linkkarista (Tampereen murre ei tunne "nysse" -sanaa substantiivina koska se on mukaleikkisien hesalaisten keksintöä) ei voi päätellä tästä kulmasta mitään muuta, kuin että se on joku noin 120:stä ensimmäisestä dieselbussista numerosta 121 alkaen; AEC "Aasi", Scania-Vabis tai joku muutamista Volvoistakin. Vasta 1965 tietämillä tulleet ensimmäiset takamoottori-Sisut ja Vanajat, numerosta 247 alkaen, olivat korimallilla, jossa takakulmissakin oli ikkunat ja keltamaalaus ylettyi takaikkunoihinkin. | ||||
|
12.08.2015 02:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aika monet sittemmin tärkeiksi muodostuneet asiat otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan (1914-1917) pintaan: mainitut puuvaunut, tyypillisistä tyypillisin umpitavaravaunu Gb ja Hv- ja Tv-sarjan veturit. | ||||
|
12.08.2015 02:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelen, että käytössä oli peräti Kisko-Kalervon, Kullervon pojan, vai miten se nyt meni, kuljetusvaunu(ja). | ||||
|
09.08.2015 08:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitokset, tämä selventää paljon, todella paljon. Veturitallissa jää vielä nykyinen arkkitehtuuri mysteeriksi; talli ei ole eritysen vanhan näköinen, joskin siitä näkyy, että esim. seinistä on muurattu kaari-ikkunoita umpeen https://vaunut.org/kuva/27610 | ||||
|
08.08.2015 16:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos Erkki, hyvää vinkkiä. | ||||
|
|
08.08.2015 12:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itseäni on kiinnostanut Hämeenlinna juuri tuon aseman väkivaltaisen tuhon ja uudellen rakentamisen ansiosta. Olen yrittänyt etsiä tietoa siitä, rakennettiinko uusi asema vanhan kohdalle vai jonnekin muualle mutta tietoja ei ole. Oikealla olevasta puisesta makasiinista etelään on tiilinen makasiini, jossa toisaalta eteläpäässä on näkyvissä ikään kuin ovien aukot, jotka on muurattu umpeen, ja pohjoispää on selvästi vanhempi kuin muu rakennus. Toisaalta, edelleen ko. rakennuksen parkkipaikalla näkyy vanhaa kivijalkaa. Olisi kiva tietää tämän rakennuksen historiasta; rakennus näkyy tässä ja kuvassa erottuu myös vanha osa, jonka ikkunat stemmaavat vanhan aseman tyyliin mutta päädyn muoto ei: kehittelinpä sellaistakin teoriaa, että tämä olisi vanhan aseman kohta ja vanhasta asemasta olisi parin ikkunan verran jäänyt pystyyn. Mutta muoto ei tosiaankaan stemmaa. Hämeenlinnassahan on sekä tiilinen veturitalli, että varmaan vuoden 1862 puinen vaunuvaja, joka on edelleen pystyssä aseman ja uuden tallin välissä. Talli ei näytä ikivanhalta, joten voisiko tuo peräänkuuluttamani rakennus olla vanha veturitalli? |
||||
|
06.08.2015 16:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni vanhemmissa historiikeissa koko juttu pistetään punaisten piikkiin. "Punaiset polttivat Hämeenlinnan asemarakennuksen" tai "Hämeenlinnan asema palaa punaisten sytyttämänä". | ||||
|
06.08.2015 12:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olet A-P käsittänyt oikein. Vielä 1980-luvun alussa saattoi esim. Tampereelta Sääksjärvelle lähtevässä päivystysyksikössä, lue=veturissa, olla veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, ratapihakonduktööri, 1-2 junamiestä ja vaihdemies! Veturimiehiä lukuun ottamatta nämä jalkautuivat sitten Sääksjärven ratapihalle ja kun vaunuja siirreltiin, niin kyllähän homma kävi, kun 2-3 miestä kytki ja katkoi vaunustoja ja junamiehet jarruttivat heitettyjä vaunustoja ja ratapihakonduktööri siirrätti veturia liukkaasti paikasta toiseen sen vaihdemiehen tehdessä koko ajan vaihtokulkuteitä. Mutta kyllä siis oli porukkaakin :) Junamies oli ratapihakonduktöörin ammatin nuorempi ammattimies: hän toimi ratapihakonduktöörin lisäkäsi- ja jalkaparina edellä mainituissa hommissa. Toimittuaan junamiehenä muutaman vuoden, hän kävi konduktöörikurssin ja sai pätevyydet, paitsi ratapihalla vaihtotöiden johtamiseen, myös toimimiseen matkustajajunissa konduktöörinä. Homma muuttui jossain vaiheessa siten, että junamiehen ja konduktöörin koulutusten sijaan tulikin vaihtotyönjohtajan ja konduktöörin koulutukset; ensimmäinen valmistui suoraan päteväksi entiseksi ratapihakonduktööriksi ja jälkimmäinen matkustajajunien konduktööriksi. Junamiehet kävivät kaikki vaihtotyönjohtajakoulutuksen ja tämän jälkeen ratapihoilla oli vain vaihtotyönjohtajapäteviä kavereita niin, että vaunumiehet, jotka ovat siis vaunutekniikan spesialisteja ja hoitavat mm. matkustajaratapihoilla matkustajavaunujen huollot ja tarkastukset sekä pikakorjaukset, koulutettiin myös vaihtotyönjohtajiksi, jolloin heidän työnkuvaansa oli mahdollista sisällyttää myös matkustajavaunujen siirrot, samalla ratapihalla kun kerran töissä oltiin. A-P, mulle ei auennut tuo "radio-ohjausmestari". Mistä tuollainen nimike on peräisin? |
||||
|
|
06.08.2015 12:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aseman ja makasiinin välissä oli puurakenteinen, ehkä jonkinlainen apumakasiini, joka näkyy tuhoutuneen kokonaan. http://www.jukkajoutsi.com/aatu31.jpg |
||||
|
|
05.08.2015 17:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Niille lukijoille, jotka eivät tässä suhteessa ole ajan tasalla, niin kerrottakoon, että perinteinen vaihtotyö, jossa vaihtotyönjohtaja, entinen ratapihakonduktööri ohjaa tavaraliikenteen vaihtotyötä, ennen lipulla, sittemmin radiolla, ja veturinkuljettaja, aiemmin lämmittäjineen, veturilla toteuttaa pyydetyt liikkeet, on siirtynyt yleisestä työtavasta marginaaliin. Ratapihoilla pyritään nyt työtapaan, että vaihtotyönjohtajalla on miehittämätön, radio-ohjattava veturi, jolla vaihtotyön edellyttämät liikkeet toteutetaan. Työskenneltäessä työparina voi molemmilla vaihtotyönjohtajana toimivilla olla omat radio-ohjauslaitteet, ja tällöin toimitaan vaunustojen eri päissä tai ratapihan eri päissä radiolla ohjaten vuorollaan kuitenkin samaa veturia. Näin saadaan rationalisoitua veturinkuljettaja pois vaihtotyöstä. Järjestelyjunaliikenteessä, jossa haetaan esim. kuormattu raakapuujuna sivuraiteelta ja tuodaan se suuremmalle ratapihalle ja päinvastoin, on alettu toteuttaa työtapaa, jossa veturinkuljettaja ajaa tyhjistä vaunuista koostuvan junan kuormauspaikalle, ja jalkautuu siellä ottaen veturin radio-ohjaukseen sekä tekee tällä veturilla kaikki vaihtotyön vaatimat liikkeet työskennellen yksin ratapihalla, kokoaa myös lähtevän junan ja tekee siihen tarvittavat tarkastukset. Näiden töiden jälkeen veturi otetaan taas radio-ohjauksesta normaalikäyttöön ja veturinkuljettaja ajaa kuormatuista vaunuista koostuvan junan järjestelyratapihalle. Näin saadaan rationalisoitua vaihtotyönjohtaja pois järjestelyjunista. |
||||
|
04.08.2015 12:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eiköhän Simo veturimies tee mitä sovitaan ja mihin annetaan työaikaa. Veturimiehet ovat kautta maailman sivu huolehtineet vetureiden huolloista, tankkauksista, hiekotuksista, varikkoalueiden kaiken maailman järjestelyistä ja hoitavat nykyaikana mm. järjestelyjunien vaihtotyöt yksin ilman konduktööriä, tehden kaikki lähtevään junaan kohdistuvat tarkastukset lastin sidonnasta alkaen. Linjalla veturinkuljettajat tarvittaessa tarkastavat junansa, siirtävät vioittuneen vaunun sivuraiteelle varmistaen sen paikallaan pysymisen jne. puhumattakaan kaikesta siitä, mitä onnettomuustilanteissa tarvitaan. | ||||
|
04.08.2015 12:41 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei sattumoisin Hämeenlinnasta olisi samoilta ajoilta lisää kuvia? Vanhan, ammusjunan räjähdyksessä tuhoutuneen aseman ja makasiinin historia kiinnostaa kovasti suhteessa uuden aseman ja makasiinin rakentamiseen. | ||||
|
04.08.2015 12:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Siihen sopii hyvin ikivanha, tässä tilanteessa kuljettajalle esitettävä kysymys: "Siihenkö jätit?" | ||||
|
04.08.2015 12:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Onpas tänään pinnalla pienoisrautatieväritteisiä kuvia. Tässä nimittäin pienoisrautatieharrastaja kiinnittää ilman muuta huomionsa Hurun alkuperäisväreihin; kalpeaan kermanväriin ja heleähköön paloautonpunaiseen, tai siis tässä tapauksessa mahdollisesti valmetinpunaiseen koska se lienee hyvin lähellä Valmetin traktoreiden väriä, ja myös tummanharmaaseen alustaan, joka vasta myöhemmin muuttui vaaleamman siniharmaaksi. Hienosta kuvasta erottuu myös tyyppimerkinnän höyryveturiaikainen fontti. | ||||
|
04.08.2015 12:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pienoisrautateistä puheen ollen: mikä mielettömän hieno dioraaman tai pienen radan aihe. Kiitos upeasta kuvasta! | ||||
|
04.08.2015 12:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Upea, ja sitäpaitsi hyvin pienoisrautatiemäinen kuva. | ||||
|
04.08.2015 12:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sopii kuvaan. Kuurila pvp (puolenvaihtopaikka) oli jonkinlainen silloin uuden, nopean (sn 80) puolenvaihtopaikan prototyyppi. Joskus 1995 tienoilla tuolla kohdalla kävi iltamyöhäisellä hankala sähköratavaurio, ja ilmeni, että puolenvaihtopaikan vaihteiden välissä oli ajojohtimessa nopeasti ajettava ryhmityseristin, joka oli ainoa laatuaan, eikä sellaista ollut koko maassa. Niinpä sähköradan korjausryhmä sitoi ajolangat miten sitoi, ja Kuurilan vaihteiden väli jäi ilman ajolankaa vähäksi aikaa. | ||||
|
29.07.2015 22:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Saneerauksen merkitys oli melko vähäinen ja esim. äänieristyksessä korva ei huomannut eroa. Uusi istuin oli kelvollinen. Valojen kanssa on koko Alstomin eliniän ongelmana ollut sen omituinen akkujännite, jota en nyt ilman lähdeteosta muista; saattoi olla 72 volttia. Ja sellaiselle jännitteelle tarkoitettuja hehkulamppuja on turha lähteä Motonetistä kyselemään, kyllä ne ovat pienten sarjojen kalliita tuotteita. Jännitteen alennus 24 volttiin lampuille tehtiin ehkä jollain yksinkertaisella elektroniikalla, mutta näin saatiin tilaisuus alkaa käyttää vakiomallisia kuorma- autojen valonheittimiä. Ja tehoa saatiin lisättyä kahdentamalla valonheitin, ja tosiaan valokeila oli varmaankin erilainen vierekkäisissä lampuissa. |
||||
|
22.07.2015 01:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ajovalojen alla on punavalot, ja nehän "piti olla", koska ne ilmoittivat junasuorittajalle junan kokonaisuuden, myös siinä tapauksessa, että kulussa oli pelkkä Tka yksinään. Eli tavallaan junan perävalot, ja ne nähtyään junasuorittaja soitti edelliselle asemalle että "7028 tuli kokonaisena klo 18.38". Tai jotain. Onko tuosta SISU:n osuudesta diesellinjaveturitilaukseen lisätietoja, mallia tms. ? |
||||
|
22.07.2015 01:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vilppula varikkona lakannee olemasta tämän vuoden aikana; Vilppulahan on myös entinen Haapamäen varikko. Samalla tavalla loppunut on Rauma. Veturinkuljettajia ei näillä paikoilla enää ole, mutta ratapihakonduktöörit tekevät r-o -vetureilla vaihtotyöt. | ||||
|
21.07.2015 00:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Niin. "Nalle" kehitti liki 20 000 kiloa vetovoimaa. Totta kai tuollainen onnistuu miesjoukolta, ukkoja vain pitää olla aika paljon. Kuormattu 2-akselinen tavaravaunu painoi noin 30 tonnia, ja sen liikkeelle saamiseen tarvittiin noin 75 kilon työntövoima. Eli yksi vahvahko kaveri sai tuollaisen G-vaunun liikkeelle. |
||||
|
06.07.2015 23:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Valokuvataiteellisesti aivan upea otos. | ||||
|
06.07.2015 22:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vorgissakin on kysytty monesti että kenelle vaunuja pitäisi säilöä, kenen toimesta ja missä? | ||||
|
02.07.2015 11:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mutta tyyppi on siis ilmiselvä Raide-Jokeri. | ||||
|
|
02.07.2015 11:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos lautasella olisi ollut lihapullat muuseineen päivineen niin...niinpä jokeri muusineen tarkoittaa muusaa eikä muusia. | ||||
|
28.06.2015 13:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vielä 1980-luvulla Tampereen Perkiön ratapihalla oli öljylamppuja vaihdelyhdyissä. Niistä olisi pitänyt älytä ottaa kuva vaan kun ei. | ||||
|
27.06.2015 13:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mielestäni tuo "Kacca" -teksti näyttää retusoinnilta. | ||||
|
14.06.2015 23:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ratapihahan on ollut jo kauan kaareva, ja tuo linja on siltä ajalta, kun ratapiha oli vastaavasti likimain suora ja ehkä myös lyhyempi. | ||||
|
|
14.06.2015 15:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä siellä lämmitys on ollut. Liekö Siuron itäpäässä eli kuvan päässä miten paljon vaihtotöitä tehty, mutta jos on kova pakkanen ollut ja työt ovat yhteensä tuntikausia kestäneet, niin on saattanut lämmin koppi tuntua mukavaltakin. Länsipäässähän oli Valmetin Linnavuorelle vievä rata ja Kisko-Kallen ikioma talli, mutta siellä oli asema lähellä, tästä kopilta asemalle lienee joku 600-700 metriä. Tuo mäki oli muistaakseni ennen loivennusta 12,5 promillea ja neljä kilometriä ja se on edelleen haastava mäki huonoissa kelioloissa. |
||||
|
13.06.2015 11:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuvan yhteydessä on jääty pohtimaan krokotiiliuden olemusta, ja Jorman havainto veturin tyypistä jäi vähemmälle huomiolle. Tämä on tosiaan E431, joka oli siis kolmivaihevirtasähköistyksellä kulkeva veturi, kuten aiemmin jo todetaankin. Veturin ajomoottorit on käämitty niin, että niissä on kuusi tai kahdeksan napaparia, ja kuudella napaparilla ajettaessa veturi kulkee 75 km/h ja kahdeksalla 100 km/h. Kytkettäessä ajomoottorit, ei sarjaan, vaan ns. kaskadikytkentään, jossa moottorin taajuus puolittuu, voidaan veturilla ajaa myös puolinopeuksia eli 37,5 ja 50 km/h. Veturi ei suostu kulkemaan mitään muita nopeuksia, vaan esim. liikkeelle lähtiessä se vetää vimmatusti, kunnes saavuttaa nopeuden 37,5 km/h ja se jää kulkemaan sitä nopeutta, tarvittaessa automaattisesti sähköisesti jarruttaen ts. ajomoottorin pyörimisnopeus noudattelee ajojohtosähkön taajuutta hyvinkin tarkasti. Haluttaessa lisää nopeutta, muutetaan napaparikytkentä kuudesta kahdeksaan, jolloin veturi lähtee taas repimään täydellä voimalla, kunnes saavuttaa nopeuden 50 km/h ja jää jälleen kulkemaan tätä tasanopeutta. Etenkin liikkeellelähdössä ajomoottorivirta nousee erittäin suureksi, kun kolmivaihemoottori ei pyöri, ja sitä silti syötetään kolmivaihevirralla täydellä jännitteellä; tätä tasoittamassa on veturissa suolavesivastus, jonka läpi virta ohjataan ja joka rajoittaa maksimivirtaa. Mieto suolavesi (2%) kuumenee liki oikosulkumaisessa tilanteessa niin, että liikkeellelähdössä oli tavallista, että veturi pölläytti lähtiessään valkean höyrypilven. ("He ovat valinneet uuden paavin", ennen kuin joku muu ehtii tämän sanoa") Kolmivaihesähköistys oli 1900-luvun alkuvuosina lupaava tekninen edistysaskel, ja esim. Italian pohjoisosaan rakennettiin kolmivaihesähköistystä laajalti sekä vuoristonousujen radoille että mm. Rivieran radalle kohti Ranskan Rivieraa. Veturit ovat rakenteeltaan äärimmäisen yksinkertaisia; ei muuntajaa, ei säätövastuksia, ei hammaspyörävälityksiä, vaan suoravetoinen moottori tai kaksi, joiden kytkentöjä voidaan vaihtaa; siinä kaikki. Ajojohtojärjestelmä oli sitten sitäkin mutkikkaampi, kun se vaati kaksi johdinta vierekkäin kiskojen toimiessa kolmantena vaiheena. 1976 eräänä viikonloppuna kolmivaihesyöttö sammutettiin, vierekkäiset ajojohtimet vedettiin liki kiinni toisiinsa ja niitä alettiin syöttää paikalle tuoduilla rautatievaunuun asennetuilla tasasuuntaussyöttöasemilla ja liikenne voitiin aloittaa jo 1930-luvulla yleistyneellä, 3000 V tasavirtaa käyttävällä normaalikalustolla, aluksi erikoisleveillä virroittimilla ja sitten ajojohdinten normaaliksi vaihdon yhteydessä tavallisilla virroittimilla. Kolmivaihekalusto hinattiin pois ja romutettiin; onneksi kalustoa on museoitunakin. |
||||
|
11.06.2015 23:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuukka mainitsee että nuo "joukko todella kirkkaita valoja" ovat jo käytössä Sr1 ja Sr2 -sarjoissa. Missähän yksilöissä tällaiset valot ovat, "että taustalla olevaa (veturin) väriä on melko mahdoton tunnistaa"? | ||||
