454-47072 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.04.2015 02:24 Kimmo T. Lumirae  
  Ja minkälaista kalustoa! Kuvassa vaunu vuodelta 1910 http://www.dublinbusstuff.com/Brighton/V​olks_Electric_Railway.jpg
kuva 31.03.2015 00:03 Kimmo T. Lumirae  
  Eivät bussi- ja rekkafirmatkaan loputtomiin kalustoaan väkisin tekohengitä. On tuiki normaalia liiketoimintaa poistaa vanha ja vanhentunut kalusto ja hankkia uutta, modernia ja vähemmän huoltoa ja huolenpitoa vaativaa tilalle. Ja tuossa jo Jarkko luettelikin muutamia asioita, mikä olisi pikku pakko korjata, jos näillä liikennöintiä oikeasti haluttaisiin jatkaa. Ja siltikään vaunu ei täyttäisi kaikkia modernin vaunun vaatimuksia.

Se, että miksi näitä ei ole myyty mahdollisille halukkaille (joita tuskin vielä on ollut jonoksi saakka, mutta kuitenkin), on eri keskustelun aihe.
kuva 29.03.2015 17:54 Kimmo T. Lumirae  
  Osaavilta osaajilta syntyy tällaisia helmiä.
kuva 28.03.2015 15:23 Kimmo T. Lumirae  
  Vaihtotyössä sn on 35, paitsi JKV päällä ajettaessa muutamien lisäehtojen kanssa 50. Jos joudutaan junaliikenteessä ajamaan seis-opasteiden ohi, sn on 50. Tässä muutamia hitaaseen vauhtiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä.

Eli jotta voitaisiin ajaa yli kahdeksaakymppiä muuta kuin koeajoluvilla, joita niitäkin varmasti tuolla käytetään, on oltava JKV käytössä ja sen ja opastinjärjestelmän on toimittava normaalisti. Ja tietenkin radan oltava vastaavassa kunnossa.
kuva 28.03.2015 10:15 Kimmo T. Lumirae  
  Ari, muistan Resiinassa olleen juttua Sm5:n matkasta Vuosaareen ja sen kuvaamisesta tullin läpivalaisulaitteilla.
kuva 28.03.2015 10:13 Kimmo T. Lumirae  
  Samoin kiinnittyy huomioni siihen, että veturissa on peltikatto; eivätkö massakatot olleetkin yleisiä höyryvetureissa?

Taustalla näkyy alkuperäinen Erkkilän silta, se on siltatyyppi, josta toivoisin parempia kuvia. Samantyyppisiä siltoja on ollut muuallakin Suomessa. Jos joku keksii tuontyyppisestä sillasta kuvan, linkit otetaan kiitollisuudella vastaan.
kuva 27.03.2015 11:48 Kimmo T. Lumirae  
  Luulen kyllä, että lippalakkiherra ei ole AVi. Mutta en tunnista.
kuva 26.03.2015 11:26 Kimmo T. Lumirae  
  Vasemmanpuoleisin sälli on kovin tutun näköinen, mutta hän ei ole ihan noinkaan hoikassa kunnossa nykyään :P
kuva 26.03.2015 11:22 Kimmo T. Lumirae  
  Vielä joskus "muutama" vuosi sitten Suomessa oli kaksi Kosken kuntaa, oli Koski Hl (Hämeen lääni) ja Koski Tl (Turun lääni). Tilanne laukesi, kun hämäläiskoskelaiset muuttivat kuntansa nimen Hämeenkoskeksi ja toiselle jäi nimeksi se ainoa pelkkä Koski. Joka tapauksessa, paikallisradion toimittaja luki reportaasia jostain tapahtuneesta, mahdollisesti liikenneonnettomuudesta ja kertoi, että se on tapahtunut "Koski Tee yhdessä" :o}
kuva 26.03.2015 11:18 Kimmo T. Lumirae  
  Minulla on myös kuva noista vetureista yöpymässä noilla sijoillaan, mutta en huomannut koko kuuta :o} Todennäköinen selitys on, että Attilan Jopi -vainaa palasi rikosp...öh, kuvauspaikalle myöhemmin iltayöstä, kun me muut retkeläiset olimme jo muun ohjelman pauloissa. Tässä nähdään ero huippuammattilaisen ja amatöörikuvaajan työtavoissa.
kuva 23.03.2015 22:56 Kimmo T. Lumirae  
  Voitko vähän tarkentaa, Olli? Mikä piti päivittää minkä kaltaiseksi? Ja tuotanto keskeytettiin jonkun ongelman takia?
kuva 23.03.2015 17:56 Kimmo T. Lumirae  
  Boggivaunujahan alettiin rakentaa Suomessa suhteellisen myöhään; oliko 1898 tms. ja Suomen itsenäistyttyä vakiintui meillä rautateiden ulkoasussa 50-60 vuotta näkyneet vaunutyypit: perinteinen suomalainen puumatkustajavaunu ja vakiotavaravaunuista mm. Gb. Rautateiden ulkoista kuvaa samaan aikaan muodostivat etenkin etelässä myös uudet väliraskaat Tv- ja Hv- tyypit sekä mm. Vr-tyypit mutta se ei oikeastaan kuulu tähän. Mutta jäivätkö kuvan vaunumallien valmistusmäärät perinteisiin puuvaunumalleihin verraten kovinkin pieniksi, koska valmistusaika oli hyvin rajallinen; karkeasti 15 vuotta, noin 1898-1914 tms. ? (edit: boggi eikä boggie)
kuva 23.03.2015 11:54 Kimmo T. Lumirae  
  Eiköhän se ole tuo hieman piipun tapainen torni.
kuva 22.03.2015 21:36 Kimmo T. Lumirae  
  Siemensin Eurorunner on saatavilla kaksiohjaamoisena, ja jos vaihtotyöominaisuuksia halutaan painottaa dieselveturihankinnoissa, niin se ei ehkä sitten käy. ER20 "Herculeksen" teho on 2700 hv ja se kulkee 140 km/h sekä syöttää junanlämmityssähköä ja aivan epäilemättä toimii Edojen kanssa yhdessä, ja tietenkin myös radio-ohjattuna. http://en.wikipedia.org/wiki/Eurorunner

http://www.bahnbilder.de/bilder/siemens-​diesellok-er20-2007-eingereiht-als-223-1​76025.jpg
kuva 22.03.2015 13:23 Kimmo T. Lumirae  
  Tuukan linkki https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transp​oint/asiakkaan-opas/tekniset-ohjeet--ja-​tiedot/kuormaulottuma/euroopan-rautateid​en-kuormaulottumat/ on varsin valaiseva. Olemme siis omilla metriluvuillamme, mitä korkeuteen tulee. Ruotsi sallii samalla tavalla leveät vaunut kuin Suomikin muualla ollen kapeampaa.

ja eurooppalainen verrattuna brittiläiseen ja jenkkiläiseen tuo vielä lisätietoa:

http://i845.photobucket.com/albums/ab17/​zmil1/001LoadingGauge.jpg ja tuohon jenkkiläiseen on oltava laajoja poikkeuksia, koska esim. double-stack -kontit eivät mahdu tuon sisään eivätkä kyllä siellä jo 1950-luvulla käytetyt kaksikerrosvaunutkaan.
kuva 22.03.2015 11:17 Kimmo T. Lumirae  
  Teemu, aukean tilan ulottuma ATU vaihtelee maittain. Koska Briteissä on hyvin matala ja kapea ATU, lienee se sitä myös Irlannissa. Mm. Ranskassa on ATU on matala, ja siksi Dr13 oli vain 4200 mm korkea. Italiassa ja monissa muissa maissa ATU on myös kapea, ja alkuperäinen Pendolino on vain noin reilu 2700 mm leveä. Saksassa ATU lienee hieman korkeampi, ja esim. Ruotsissa ATU lienee suurimpia, mitä Euroopassa tavataan, mutta ei missään Venäjää ja Baltiaa lukuun ottamatta ole niin iso ATU kuin meillä, sallien noin 3300 mm leveän ja kaiketikin 5200 mm korkean kaluston.

Osaisiko joku linkata sivulle, jossa tämä asia olisi esitettynä vaikkapa kaaviomuodossa?
kuva 21.03.2015 23:50 Kimmo T. Lumirae  
  Jarkko: ei sattumoisin kuvia olisi tuosta kertomastasi tilanteesta?
kuva 21.03.2015 11:04 Kimmo T. Lumirae  
  Sivukierto on olemassa siksi, että se toimisi pääkiertoa viileämpänä ja näin toimisi ahtoilman välijäähdytyksen tehokkaana jäähdyttimenä. Lisäksi siihen on liitetty vain päämoottorin öljyä viilentävä lämmönvaihdin. Molempien moottoreiden sekä vaihteistoöljyn jäähdytys on pääkierrossa.

Vr 11:issä sekä alkupään (?) Vv 15:issa oli kompuran moottorina ilmajäähdytteinen Deutz, joka käytti jäähdytykseen takakonehuoneen ilmaa.
Kuvasarja:
Loreley
 
 21.03.2015 10:54 Kimmo T. Lumirae  
  Hyvin Reinin-henkisiä maisemia: joki, kapea asuinkelpoinen kaistale rannassa, rautatie ja jyrkät kalliot. Hienoja paikkoja.
kuva 20.03.2015 20:54 Kimmo T. Lumirae  
  Hyvin vähämerkityksisiä ainakin; peräkonehuoneessa on ehkä kompuran välijäähdytin jos tuossa mallissa sellainen on, ja ruuvikompuran mahdollinen ilmanjäähdytin, en muista laitesijoittelua alkuunkaan tarkasti.
kuva 20.03.2015 10:07 Kimmo T. Lumirae  
  Tulikin mieleeni: löytyykö tietoa siitä, ehdittiinkö kaikki Vr 11 :t maalaamaan vihreiksi vai muuttuiko väritys punakermaksi kesken valmistussarjan? Ja jatkokysymys: onko tietoa punakermavärityksen suunnittelijasta?
kuva 19.03.2015 18:21 Kimmo T. Lumirae  
  Ai- van! Kuviossa on tosiaan eroa. Uskallatko arvata keltaisen sävyä, Juhani, eli voisiko olla sama, mitä käytettiin esim. Dm 4 nokassa huomiovärinä? Ja kiitos PPP täydennyksistä. Mainittakoon vielä havainto, että tehtaalta tullessaan pyörät ovat olleet joko mustat tai vihreät yksilöstä riippuen.
kuva 19.03.2015 14:25 Kimmo T. Lumirae  
  Mitä maalauskuvioita tarkoitat, Juhani? Onko kuvaa tai linkkiä erilaisiin?
kuva 19.03.2015 09:19 Kimmo T. Lumirae  
  Energian hukkauslaitteita pikemminkin; kuvassa kiiltävät veturin levyjarrut.
kuva 19.03.2015 09:06 Kimmo T. Lumirae  
  Dr14 Seeprassa ei ole kuin yksi perustavaa laatua oleva vika, ja se on se, että niitä on ollut aivan liian vähän, ja tämä ei ole Seepran oma vika.
kuva 18.03.2015 21:11 Kimmo T. Lumirae  
  Turengin ja Iittalan onnettomuudet: erittäin pahoja onnettomuuksia sota-aikana. Rauhan aikana Kuurila, todella paha. Rajuudesta voidaan keskustella esim. Kempeleen tai Mommilan junaturmien kohdalla, samoin Jokelan. Jyväskylä oli samalla tavalla suoraviivainen onnettomuus kuin Lapuan suistuminen tai Sievin tai Tampereen Sarankulman onnettomuudet; paljon rautaa kiskoilta kovalla vauhdilla.
kuva 17.03.2015 20:50 Kimmo T. Lumirae  
  Olivatko Belarukset mahdollisesti usein punaisia; eihän niissä keltaisia raitoja vain ollut? Ja Belaruksetkin olivat harvakäyntisiä?
kuva 17.03.2015 16:29 Kimmo T. Lumirae  
  Nimitys inkku tai inkeriläinen on mielestäni osuvaa huumoria; ei ihan suomalainen mutta ei kyllä venäläinenkään :o}
kuva 17.03.2015 13:26 Kimmo T. Lumirae  
  Käytössä on ollut myös Hkbar -vaunuja, mitä vaunuspesialistimme osaavat kertoa niiden käytöstä? Näissä vaunuissahan toisessa päässä on SA3 ja toisessa päässä normaali ruuvikytkin; näin voidaan käyttää täyttä 450 kN vetovoimaa kuvan ystävyyssiteen eli kaksilenkkikytkimen rajoittaessa vetovoiman 350 kN:iin.

Siitä, rajoittuiko "inkeriläinen" tai "inkku" -lempinimen käyttö Hkbar-vaunuihin, en ole varma, mutta arvelisin inkeriläiseksi nimitetyn myös hakasia.
kuva 15.03.2015 13:38 Kimmo T. Lumirae  
  Pari, kolme tuttua kasvoa.
Kuvasarja:
MRY:n syysretki vuonna 1988
 
 15.03.2015 13:36 Kimmo T. Lumirae  
  Hassua, osa kuvistani on samanlaisia :o} silloin kuvausrintamat pidettiin tiukkoina. Martti, pidän mahdollisena, että tämä oli juuri se reissu, kun pidin videokameraa mukana. Täytyypi pitää mielessä kasetteja kaivellessa.
kuva 15.03.2015 13:30 Kimmo T. Lumirae  
  Sähköturvallisuusmääräykset määräsivät tuolloin, että 25 kV pääkatkaisijaa ja sen perässä olevaa laitteistoa ei saa jättää valvomattomaan paikkaan; Sm-junat tekivät jotain kautta asiaan poikkeuksen. Niinpä vielä 1980 Sr1:et seisoivat aina virroitin alhaalla ja päävirtapuoli maadoitettuna ja kylmänä (myös ohjaamot lämmittämättöminä). -30 -asteisessa ohjaamossa työskentely ei ollut aina mukavaa, mutta sitä saa mitä tilaa, varsinkin jos tilaa sähköveturit Neuvostoliitosta. Ohjaamoissahan ei ollut lämmityspattereiksi laskettavia, ehkä sen vuoksi. että sellaisia ei kenties valmistettu Neuvostoliitossa. Sen sijaan Neuvostoliitossa valmistettiin tavallisia 220 voltin keittolevyjä, ja lämmitys oli "ratkaistu" sijoittamalla ajopöydän alle ohjaamon etualanurkkiin keittolevyt (!!!), jotka voitiin kytkeä päälle tai pois; termostaattia ei ollut (ehkä niitäkään ei valmistettu Neuvostoliitossa?).

Ohjaamoissa oli myös saksalaiset lämpöpuhaltimet, jotka sisäilmaa kierrättäen tehokkaasti lämmittivät ja kuivattivat ohjaamon ilman, saaden aikaan nenä- ja silmäoireita, ja puhaltaen kuumaa ilmaa tuulilasille, joka usein halkesi nopeasta lämmönvaihtelusta. Vasta varmaan 1990-luvulla puhaltimiin lisättiin mahdollisuus kierrätyksen lisäksi ottaa tuoretta ilmaa myös ulkoa.

Veturissa on ns. yösäiliö, joka latautui paineilmajärjestelmästä, ja jonka päähana suljettiin, kun veturi jätettiin seisomaan. Käyttökuntoon saamiseksi piti sulkea akkukytkin, jolloin saatiin valaistussähköä, ja avata yösäiliön hana, jolloin siellä ollut paineilma purkautui virroittimen ja pääkatkaisijan piireihin. Virroitin saatettiin nostaa ja pk sulkea ja vasta sitten saatiin pääkompressori käyntiin ja tuottamaan paineilmaa erilaisiin tarkoituksiin. Sille varalle, että yösäiliön ilmamäärä ei olisi riittänyt virroittimen nostamiseen, oli samassa paineilmapiirissä pieni akkukäyttöinen apukompressori, jota käyttämällä virroitin saatiin nostettua.

Noin vuonna 1980 vetureihin alettiin asentaa 220 voltin skandinaavisia lämpöpattereita (olikohan asialla Nibe vai Nobö), kun kyljissä oli valmiina 220 V syöttöpistorasia ulkoista akkuvarausta varten. Isojen asemien ja varikoiden seisontapaikoille rakennettiin liitäntäpisteet ja näin Sr1:ien ohjaamot saatiin pidettyä hieman lämpöisempinä entiseen verrattuna: ei se 2 x 500 W ohjaamoa lämpimäksi tulipalopakkasilla saanut, kun rakenne oli harva kuin harakanpesä.

Jossain vaiheessa myöhemmin sähköturvallisuusmääräyksiä väljennettiin tältä osin, ja sähköveturit saivat alkaa seistä virroitin langassa.
kuva 15.03.2015 12:59 Kimmo T. Lumirae  
  Nalleihin rakennettiin sähköesilämmitys ja akkujen varauslaite ja tuo laatikko sisältää ne vempeleet. Nalleissahan oli poikkeuksellisen vajavainen esilämmityssysteemi tehtaalta tullessaan ja pariinkymmeneen vuoteen asialle ei tehty mitään. En muista sen alkuperäisen systeemin puutteita, mutta käytännössä Nallea pidettiin lämpimänä pitämällä se käynnissä esim. perjantai-illasta maanantaiaamuun :o}
Kuvasarja:
Perkiö heinäkuussa 1990
 
 15.03.2015 12:56 Kimmo T. Lumirae  
  Upean kuvasarjan olet julkaissut, Hannu, kiitokset. Hurujen aikakausi oli peruuttamattomasti päättynyt.
kuva 14.03.2015 11:32 Kimmo T. Lumirae  
  Kahden kuljettajan käyttö viittaa juuri siihen, että voidaan tehdä pidempi yhtämittainen työpäivä, kuin yksinajossa. Vaihtoehtona olisi ollut Hesan kuljettajan lyhyt pätkä Hki-Kv ja paluu matkustajana; ei kovin järkevää.
kuva 14.03.2015 11:30 Kimmo T. Lumirae  
  Olet tietenkin oikeassa, Mikko. P 143 oli tosiaan vasta lähestymässä Jokelaa, ja silloin Jokela on tämän junan "oma" junasuorittaja. Pääsääntönä kun oli, että yhteydenotot tapahtuivat lähestyvään junaan, ei junasuorituspaikalta loittonevaan.
kuva 13.03.2015 15:32 Kimmo T. Lumirae  
  Vaunun "kuormassa" kiinnittyi huomio high-tech -rakenteeseen: tuo sisempi, vaununvärinen, ylösalaisen U:n muotoinen osa on todennäköisesti teräsputkesta tehty, mutta siihen on kiinnitetty ns. jeesusteipillä valkoiset levyt, mahdollisesti vaneria. Ilmeisesti ideana on, että jos tuo rakennelma ottaaa kiinni johonkin, niin levy irtoaa eikä kaada koko rakennelmaa kaatuen ties mihinkä.
kuva 13.03.2015 15:24 Kimmo T. Lumirae  
  Tässä tasoristeyksessä oli uhkaavan onnettomuuden ainekset koossa talvella 1980-81, kun kolmiakselinen maansiirtoauto oli juuttunut tasoristeykseen kiinni. Pohjoisesta saapuva Sm1-2 -juna pysähtyi suunnilleen kuvaajan kohdalle ja ilmeisesti ilmoitti tilanteesta liikenteenohjaukseen; silloinen Jokelan junasuorittaja. Jokelan oli jo sivuuttanut P 143 Helsinki-Pori eikä Jk js saanut 143:a senaikaisella linjaradiolla kiinni; myös Hyvinkään js yritti yhteyttä, mutta järjestelmän toimivuus oli heikko, eikä P 143 kuljettaja saanut viestistä selvää. Pohjoisesta saapuneen Sm-junan kuljettaja oivalsi, mitä oli tapahtumassa ja "välihuusi" linjaradioon "Huomio kaikki junat, Nuppulinnassa auto poikittain" ja peräytti oman junansa turvallisen matkan päähän poispäin tasoristeykseltä.

Tämän ilmoituksen P 143 miehistö kuuli selkeästi. Linjavuorolaisina heille ei ollut heti selvää, missä Nuppulinna on, mutta sitten kuljettajalla välähti; se on oltava heti tuossa kaarteen takana, ja hän aloitti hätäjarrutuksen 100-110 km/h nopeudesta. Kalustona oli sinisistä vaunuista koostuva juna ilman kiskojarruja, mukana saattoi olla yksittäinen puuvaunukin. Tasoristeyksellä aivan liian kovaa vauhtia lähestyvää junaa odotti juuttunut kuorma-auto, ja sen kuljettaja, joka näytti selkeätä "vaara"- opastetta muistuttavaa merkkiä huitomalla käsillään.

P 143, veturinaan 3055, osui kuorma-autoon noin 40 km/h tunnissa vauhdissa. Vauhti riitti tönäisemään kuormurin pois tasoristeykseltä, mutta ei ollut niin kova, että se olisi pyöräyttänyt auton P 143 kylkeen. Ja se lähijunahan oli peräyttänyt pienen matkan päähän viisaasti ja varmuuden vuoksi. P 143 pysähdyttyä Nuppulinnan seisakkeelle sen koneapulainen kiirehti alas veturista ja karjaisi "Tuliko henkilövahinkoja?". Kuorma-auton säikähtänyt kuljettaja tuli kertomaan, että hän on kunnossa, kiipesi autoonsa ja ajoi sen sivuun; auto oli ollut käynnissä koko ajan ja nyt, Sr1:n keulan tönäistyä sen poikittain toisen raiteen kohdalle, se likkui taas helposti. Sr 1:stä hajosi nokasta puskinlyhty ja 1500 V rasia tms. pientä, eikä veturia tarvinnut vaihtaa, vaan asioiden selvittelyn jälkeen P 143 jatkoi matkaa.

Tässä tuntemattomaksi jäänyt, tilanteen eteen pysähtyneen Sm-junan kuljettaja esti todennäköisen, jopa suuronnettomuuden, joka olisi saattanut syntyä, kun P 143 olisi törmännyt raskaaseen kuormuriin liki 100 km/h nopeudessa, ja kuormuri olisi paiskautunut seisovan Sm-junan päälle ja/tai P 143 ensimmäisen vaunun kyljestä sisään.

"Been there, done that, bought the T-shirt".
kuva 12.03.2015 23:42 Kimmo T. Lumirae  
  Google "tiesi": Yle lähetti ensimmäisen ohjelmansa 9.9.26
kuva 12.03.2015 10:49 Kimmo T. Lumirae  
  Vaihtotyössä veturia voi ajaa radio-ohjauslaitteen avulla, yleensä rajatuilla ratapihoilla, vaihtotyöhenkilöstö, sn 20. Rajatuilla varikkoalueilla veturia voi siirtää asentaja, sn 10. Kaikissa muissa tilanteissa veturin ohjaimissa on täyden veturinkuljettajan koulutuksen omaava henkilö ja tämä koskee siis yhtä lailla vetureiden siirtelyä kuin varsinaisia vaihtotöitäkin.
kuva 11.03.2015 22:05 Kimmo T. Lumirae  
  Kyse lienee kulkutien turvaamisesta eli se ei onnistu "runkoa päin" ja tämä pitää tehdä vaihtotyönä. En tunne paikallisia olosuhteita.

Vaihtotyöhenkilöstö liikuttelee vetureita vain radio-ohjauksella.
kuva 11.03.2015 13:12 Kimmo T. Lumirae  
  Taustalla näkyvällä Ilmalan suoalueella ei ollut ihan niin paljoa ihmisiä, autoja ja ennen kaikkea junia, kuin mitä nykyään.
kuva 11.03.2015 12:58 Kimmo T. Lumirae  
  Ranskankielessä bagage merkitsee samaa, samoin amerikanenglannissa baggage. Britit toki puhuvan luggagesta.
kuva 10.03.2015 21:24 Kimmo T. Lumirae  
  Märkliniä sai myös ainakin tuosta käytävästä Winteriltä. Ja oliko agentuuriliike Lueders Märklinin maahantuoja; heillä oli jonkinlainen myymälä (noin 9-vuotiaan muistikuva).

(edit) Niin ja Askartelukeskus tietenkin.
kuva 10.03.2015 21:21 Kimmo T. Lumirae  
  DKW F91:n edessä voisi mieluummin olla Morris J2 kuin Commer.
kuva 06.03.2015 12:54 Kimmo T. Lumirae  
  On kaivurit kehittyneet, kun ajatellaan, miten monta kiskopyöräkaivuria radoilla kulkee. Tietysti ne eivät ole ihan yhtä tehokkaita kuin tämä mutta pikkaisen helpompia kuskata.

Big Muskie toi mieleeni tämän, olisi ihan autoreissussakin nähtävissä: http://www.nomadic-one.com/reflect/monst​er-machine-gorlitz-germany
kuva 05.03.2015 23:34 Kimmo T. Lumirae  
  Tai Arto, sekoitetaan ulkoa tulevaa ja kennostokanavasta tulevaa lämmitettyä/jäähdytettyä ilmaa joko manuaalisesti tai moottoroidulla läpällä.
kuva 05.03.2015 23:27 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä Legoautoistakin köyhtyy jos Matchboxin joku proto- tai virhepainatuskin maksaa pari, kolme tuhatlappusta.
kuva 05.03.2015 22:55 Kimmo T. Lumirae  
  P 8 ja Hv 1 :hän painivat aivan eri luokassa. Hv on pieni veturi P 8 / Ok1:een tai Ok22:een verrattuna.
kuva 05.03.2015 00:33 Kimmo T. Lumirae  
  Muistaakseni termostaatti on on-off -tyyppinen (olihan siinä termari, olihan?) ja puhalluksen teholle on 3-4 tehoaluetta.
kuva 05.03.2015 00:03 Kimmo T. Lumirae  
  Muistat sikäli oikein, Hessu, että ne todella olivat 1:87 -autoja. Tarkoitatko tuontapaista: http://pics.ricardostatic.ch/2_751972546​_Big/lego/lego-1-87-esso-tankstelle-310.​jpg
<<   >>