05.03.2015 00:03 | Kimmo T. Lumirae | |||
Muistat sikäli oikein, Hessu, että ne todella olivat 1:87 -autoja. Tarkoitatko tuontapaista: http://pics.ricardostatic.ch/2_751972546_Big/lego/lego-1-87-esso-tankstelle-310.jpg | ||||
04.03.2015 13:49 | Kimmo T. Lumirae | |||
Dv:ssähän ilmanvaihdosta huolehtivat sivuikkunat, ennen vanhaan niin kesällä kuin talvellakin, kun niitä ei tarvinnut edes avata viiman aikaansaamiseksi. Sittemmin niitä on uusittu pitäviksi ja nyt niitä joutuu pitämään auki, jos haluaa ilmanvaihtoa. Kuvan veturissa on kuitenkin jäähdytysilmastointilaitteen boksi katolla, ja tämä kierrättää hytin ilmaa samalla sitä voimakkaasti jäähdyttäen. Laitteesta tulee sananmukaisesti jäätävän kylmää ilmaa, mutta onneksi sen tulonopeutta saa säätää, samoin käyntijaksoja. |
||||
03.03.2015 16:56 | Kimmo T. Lumirae | |||
Mutta matkustajavaunuista merkittävä osa on jo teräsvaunuja. | ||||
03.03.2015 16:49 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kurtin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kuten edellä olen asiasta vääntänyt. Ja pelkästään johto- tai laahusteli eivät ole niitä, jotka kääntyvät muuta kuin keskiötapin varassa: ihan aluksi vaikkapa Dr12, jonka telit liukuvat sivusuunnassa veturin alla ja on kiinnitetty vetoaisoilla veturin keskikohdassa olevaan kiinnikkeeseen. Samantapainen ripustus on vetureissa melko yleinen; esim. Sr2:ssa vetoaisaa vastaavat ovat hyvin matalalla, jolloin estetään telin "keuliminen"; tästä huolimatta veturi silti aina vetäessään "keulii". |
||||
03.03.2015 16:34 | Kimmo T. Lumirae | |||
Todella tyylikäs kuva. | ||||
02.03.2015 18:16 | Kimmo T. Lumirae | |||
Wartburg 311. | ||||
02.03.2015 12:03 | Kimmo T. Lumirae | |||
Jäin hetkeksi etsimään "tykkää" -nappia. Kyllä, tämä on hieno ja sympaattinen asetelma. | ||||
02.03.2015 12:00 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kauko oli huumorimiehiä. Perustaessaan firman hän päätti jo firman nimen olevan sellainen, ettei se liittyisi vähimmässäkään määrin menneiden aikojen työhönsä vaihdemiehenä, ensimmäinen versio olikin Kaukon Kiito. Vitsi: Kysymys: mikä on maailman paras syöpälääke? Vastaus: vaihdemiehen hiki. Ongelma: sitä ei saa mistään. |
||||
01.03.2015 12:36 | Kimmo T. Lumirae | |||
Aikataulujen kiristäminen muutti ajotekniikkaa täysin oleellisesti. Ennen aikataulujen kiristymistä riitti, kun kiihdytti junan täydellä teholla noin 100-110:een ja sitten pudotti tehot joko 11-portaalle tai kävi kymppiportaalla pudottamassa kentänheikennyksen pois ja siitä nosti tehon 13-portaalle ja antoi sitten olla siinä. Nopeus vaihteli ehkä satasen molemmin puolin ja juna pysyi aikataulussa. Sitten aikatauluja kiristettiin ja tällä reseptillä ei enää pysynyt taulussa vaan koko ajan oli mentävä sn:ää, jos mieli pysyä "rettantii", kuten vanhat suomenkieliset kuljettajat olivat tämän ruotsalaislauseen vääntäneet. Kiihdytys täydellä teholla sn:ään ja pito siellä tehoa vaihdellen. Ov-Jäs -rataosan lukuisat sn 100- ja sn 110-kaarteet ajettiin pudottamalla tehot 11-portaalle, jolloin kentänheikennys pysyi vielä kytkettynä, jarruttamalla kaarteeseen, tehot 11-portaalla, ja sitten kaarteen keskivaiheilla taas 20 porrasta tauluun, jolloin kaarteesta tultiin ulos suunnilleen kaarteen sn:ää ja täydet tehot päällä ja vauhti alkoi heti kiihtyä. Tuossa Mikon mainitsemassa paikassa ennakointia vaati kova mäki Oriveden asemalta Kivilouhimolle, ja tähän mäkeen oli edullista losottaa täyttä 120:ää, koska mäessä ei nopeus ainakaan noussut. |
||||
28.02.2015 23:21 | Kimmo T. Lumirae | |||
Upeaa. | ||||
28.02.2015 22:09 | Kimmo T. Lumirae | |||
Hienot värisävyt. Aivan kuin ajalta, kun Karhukoirat olivat uusia. | ||||
28.02.2015 22:07 | Kimmo T. Lumirae | |||
"LOKOMO licence Krupp". Mutta tuo heilahduksenvaimennin on vasta myöhemmin osattu asentaa vinoon. | ||||
28.02.2015 22:05 | Kimmo T. Lumirae | |||
Vielä on tilaa. Kahdeksan siihen mahtuu. | ||||
26.02.2015 12:26 | Kimmo T. Lumirae | |||
Hannu, moite ei kohdistunut skannauksen laatuun vaan Lätän alkuperäisen värin selvittämisen vaikeuteen :o} | ||||
25.02.2015 23:53 | Kimmo T. Lumirae | |||
Juuri tuo punaisuus, tai keltaisen vähyys vääristänee väriäkin. Turkoosimpi sävy näkyy auringonvaloisessa kuvassa selvemmin esim. http://vaunut.org/kuva/94408 | ||||
25.02.2015 18:54 | Kimmo T. Lumirae | |||
VR:llähän on julkaistu mm. väriviuhkoja, joissa on VR:n käyttämät värisävyt. Niissä on likimain kaikki kuviteltavissa olevat värit, paitsi lätänsininen :( Myös Pirttilahden Juhanihan on julkaissut väritietoutta http://koti.mbnet.fi/jpl/kiskovarit.html ja ystävällinen kanssaharrastaja EA hommasi minulle värinäytteen alkuperäisestä Lätän maalista. Kuvassa pistää silmään Lätän värin sinisyys, siinä pitäisi mielestäni olla enemmän turkoosia ja tämä pistää miettimään, onko lätänsinistäkin ollut useampi virallinen sävy ennen kaksikomponenttimaaleihin siirtymistä, jossa yhteydessä monet sävyt muuttuivat selvästi. Siksi jotkut museolätät ovatkin melko tummansinisiä, mutta niin pahus vieköön on myös tämä kuvan Lättä. Ota näistä nyt aina selvä :o} |
||||
25.02.2015 16:21 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kovasti samalta näyttää. | ||||
25.02.2015 16:15 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kiva lukea havainnoistasi, Heikki. Huomiota kiinnittää myös se, että laituriauto voisi olla lättähatun kanssa samassa värisävyssä. | ||||
24.02.2015 12:41 | Kimmo T. Lumirae | |||
Jannen kuvissa on paikoin hieman surrealistista tunnelmaa. Softakorjausta on paikoin käytetty niin taitavasti, että hullu ei huomaa ja viisas ei sano mitään. Hyvät naiset ja herrat, joukossamme on uusi kyky. | ||||
24.02.2015 04:13 | Kimmo T. Lumirae | |||
Nuo ovat moniajokaapelin liittimet. Itse kaapeleita tarvitaan kaksi ja niitä on veturin sisällä yksi per veturi. | ||||
23.02.2015 17:48 | Kimmo T. Lumirae | |||
Tuo pressuhan lienee ainoa asia, mitä tuon koneen puoliintumisajan pidentymiseksi on 40 vuoteen tehty. | ||||
22.02.2015 14:02 | Kimmo T. Lumirae | |||
Tuo pätkä on hyvä parisuhdetesti. (kesto 1h 11min, sisältö pelkkää tuulilasista eteenpäin tuijottavaa videota). "Tulehan kultaseni, näytän sinulle tosi hienon videon" |
||||
22.02.2015 13:30 | Kimmo T. Lumirae | |||
Osana liittoutuneiden sotaponnisteluja Alco valmisti 70 ja Baldwin 30 RSD-1 -veturia Neuvostoliittoon ja näiden perusteella valmistettiin myöhemmin, paitsi samanlaisia vetureita, mutta myös tekniikka löysi tiensä moniin muihin tyyppeihin: Alcon moottoreita sekä etenkin Fairbanks-Morsen veturimoottoreita, joita oli asennettu sodan aikana toimitettuihin laivoihin, käytettiin sellaisenaan sekä kehityksen pohjana lukuisiin veturityyppeihin. | ||||
22.02.2015 13:14 | Kimmo T. Lumirae | |||
Aivan selvästi Topi on ns. jyvällä. Waytogo! | ||||
21.02.2015 15:07 | Kimmo T. Lumirae | |||
Minä olen kuvanoton aikoihin kitissyt vaipoissani kotona, kun puolestaan isäni elämäntyöstä merkittävä osa tiivistyy tähän kuvaan. Hän on siirrellyt, huolehtinut, lähtenyt ja saapunut kuvan raiteilla, -lta ja -lle noin kolmenkymmenen vuoden ajan, ajasta ennen sotia vuonna 1973 tapahtuneeseen eläköitymiseensä saakka ja viettää tätä kirjoitettaessa ansaittuja eläkepäiviään 97-vuotiaana. | ||||
21.02.2015 15:00 | Kimmo T. Lumirae | |||
Ovatko uudet aikataulut jossain jo julkaistuna? | ||||
21.02.2015 14:55 | Kimmo T. Lumirae | |||
Arvontakuva. Tälle Etnaa kiertävälle radalle hankittiin 1961-1962 silloin hyvin moderneja moottorivaunuja, joista kolmesta tässä kaksi. Niissä oli kaksi Fiatin 203-mallista kymmenlitraista dieseliä á 165 hv ja sähköinen voimansiirto huippunopeudella 75 km/h. Tätä kuvaa ei enää voida ottaa, sillä tässä asbestin vuoksi lujasti "ummessa" olleet vaunut päätettiin 2013 romuttaa ja romutettiin 2014. Kuvia moottorivaunuista käytössä on mm. täällä http://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?17,6284569 |
||||
21.02.2015 14:39 | Kimmo T. Lumirae | |||
Täältä ääni sivuikkunoille ja peileille. | ||||
20.02.2015 21:56 | Kimmo T. Lumirae | |||
Mitäs kuukauden päästä tapahtuu, jos tämä näky poistuu? | ||||
20.02.2015 11:07 | Kimmo T. Lumirae | |||
Anna palaa vain, Hessu. Muistelot ovat tämän sivuston suola sopassa. "Ryömintäkaistan" pikajunissa muutos Porkkanoista ja Huruvedosta kolmivaunuisiin Dv-vetoisiin on tapahtunut joskus 1984-85 vaihteessa tai 1986. Aikataulut kiristyivät oleellisesti, luokkaa tunti ajoajasta pois. Toivottavasti tästä osaa joku haarukoida tiukemmin. |
||||
20.02.2015 01:25 | Kimmo T. Lumirae | |||
Sr2:han rajoittaa kiihtyvyyttä, koska uskoo pyöriensä lyövän ympäri, eikä suostu pelkällä veturilla kiihdytettäessä käyttämään kuin noin 1/3 vetovoimastaan ja sillä tulee 0-100 km/h arvoksi ehkä noin 28 s. Toisaalta: kuivalla kelillä samaan arvoon päästään, vaikka perässä olisi esim. 4-5 matalaa matkustajavaunuakin. | ||||
19.02.2015 23:26 | Kimmo T. Lumirae | |||
ER20 saa vain noin 2400 hv pyöränkehälle ja jos sillä kiskoo 2000 t junaa, on suhde aika tarkkaan samaa luokkaa kuin Dv12:lla vetäessä 800 t tai deeveeparilla 1600 t roikkaa eli ranteet eivät juurikaan pyri venymään kiihdytettäessä. Sr2 suurin junapaino on myös 2000 tonnia ja kuivalla kelillä kiihdyttämiseen voidaan käyttää täyttä 8600 hv tehoa; ero on melkoinen ja on hämmästyttävää, miten kevyeltä 2000 t voikaan tuntua. | ||||
19.02.2015 23:20 | Kimmo T. Lumirae | |||
Luulen, että 1975 alkuperäiskunnossa ilman korjauslehtiä voisi löytyä ja löytyykin niiltä harrastajilta, jotka kävivät sellaisen 1980-luvulla ostamassa Hesasta; en muista mikä lipputoimiston nurkka niitä johonkin kympin hintaan myi. Ammattilaiset ovat vaihtaneet korjauslehdet paikoilleen mutta harrastajat tuskin ovat korjauslehtiä saaneet. | ||||
18.02.2015 22:54 | Kimmo T. Lumirae | |||
Mikan teksti oli yhtä helppolukuista kuin joku lapiolla käännetty suomenkielinen ohje http://www.articlesphere.com/fi/Article/How-To-Turn-Off-The-Annoying-Windows-XP-System-Beeping-Of-BIOS---It-s-Very-Annoying/211353 joten suonet anteeksi, ellen edes yritä. Tuskin nykyaikatauluissa on tilannetta, jossa juna yöpyy. Junan saapumisen ja toisen junan lähdön väliin jää aina aikaa, ja jos mainittuun mahtuu yö, lienee selvää, että vaunusto ei ole voinut koko aikaa olla junana, etenkään kuvan tilanteessa, jossa se on vaihtotyönä siirretty sivuraiteellekin eli selvästi lakannut olemasta juna. Toki ymmärsin asian, A-P. |
||||
17.02.2015 21:38 | Kimmo T. Lumirae | |||
Olin ekan kerran paikalla hirvikolarissa, kun kävin 13-14 -vuotiaana isäni kanssa vierailulla Pienoisrautatiekerholla Helsingissä ja tapasin siellä mm. Kannoston Heikin ja Niemen Tepon; palasimme ilta-Porkkanalla ja koska kuljettaja oli isäni vanha tuttu ja työtoveri, pääsin ohjaamoon koko matkan ajaksi ja eikös ennen Toijalaa; ettei se vain ollut Leteensuon nurkissa, jossa perinteisesti on alle kolissut niin hirviä kuin peurojakin; hirvi juoksi eteen ja BOM! sitten kumahti. Juoksin matkustamoon silmät loistaen kertomaan isälle tapahtuneesta ja kipitin takaisin ohjaamoon seuraamaan matkan jatkumista. Emme pysähtyneet ennen kuin Toijalassa, jossa kävin koneapulaisen perässä laiturilla katsomassa jälkeä; tuollainen miehen kämmenen kokoinen painauma pellissä ja hiukka harmaata karvaa. Matka jatkui illan pimetessä Tampereelle saakka. | ||||
17.02.2015 18:36 | Kimmo T. Lumirae | |||
Todella räyhäkkä kuva! | ||||
17.02.2015 18:03 | Kimmo T. Lumirae | |||
Tällainen samantapainen peli oli ehkä 3-4 talvea sitten vastaavassa paikassa ja vastaavassa kunnossa. Toki veturin pohjaväri oli punavalkoinen. Matias muuten, ellei Iltsikan kanssa ollut puhetta asiasta, lienet oikeutettu jonkinlaiseen kuvauspalkkioon. Kannattaa kysellä perään, jos asia jäi aiemmin käsittelemättä. |
||||
17.02.2015 17:56 | Kimmo T. Lumirae | |||
Jorman pohjaton optimismi on paitsi ihailtavaa, myös tarttuvaa laatua :D | ||||
17.02.2015 17:53 | Kimmo T. Lumirae | |||
Romanian sarjat 40...42 ovat lisenssillä valmistettuja ruotsalaisvetureita, jotka pohjautuvat sarjaan Rb, joka oli käämikytkimellä ja tasasuuntauksella varustettu veturi, kun taas Rc on tyristorisäätöinen veturi. NSB:n El 15 on myös tämän romanialaismallin läheinen sukulainen. Mutta tämä uusi malli on esitetietojen mukaan taajuusmuuttajaveturi eli poikkeaa täysin aiemmista. |
||||
16.02.2015 22:18 | Kimmo T. Lumirae | |||
Mahtaako olla mitään romanialaista tuotetta, johon voitaisiin liittää adjektiivi "luotettava" tai "laadukas" ? | ||||
16.02.2015 22:16 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kuten ainakin Teppo huomasi, minäkin kiinnitin heti huomion Ampelmänncheniin. Eli niille, joile asia on uusi, niin DDR:ssä otettiin 1961 alkaen käyttöön omaperäinen hahmo jalankulkijoille tarkoitetuissa liikennevaloissa ja sympaattisena hahmona se on sittemmin levinnyt länteenkin. | ||||
16.02.2015 21:50 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kyseessä on 1000-millinen rautatie. 29-sarjan veturi on kiinalaisvalmisteinen MAN:n pääkoneella varustettu 120-tonninen taajuusmuutajapeli, jonka suurin vetovoima on peräti 410 kN. Tehoa tässä liki 21-metrisessä kapsuveturissa on 3500 hv. | ||||
15.02.2015 21:16 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kerrassaan upea otos. | ||||
13.02.2015 19:51 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kyllä juuri näissä asioissa tekniikka on kehittynyt. Erityisesti loppupään Sm2:t ovat kuitenkin melko ketteriä liikkumaan, muistelen jotain 0-80 km/h 45 sek ja vastaavat jarrut. On totta, että Sm1 on keskimäärin huonompi kuin Sm2. | ||||
13.02.2015 18:12 | Kimmo T. Lumirae | |||
Eiköhän niissä kaikissa ole omat helppoutensa, niksinsä ja huomiota enemmän vaativat kohtansa. Sm1-2 on sikäli hirmu helppo käsitellä, kun siinä ratilla ilmoitetaan junalle nopeus, mihin haluaa junan kiihdyttävän (hyvä kiihtyvyys) ja tarvittaessa ylläpitävän sen nopeuden, ja tehokkaat sähköpneumaattiset levyjarrut, joilla se pysähtyy lyhyellä matkalla täsmälleen haluttuun paikkaan. Sitä kutsuisin helpoksi. | ||||
13.02.2015 11:31 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kyllä. Veturi vaihtaa automaattisesti sähköjarrutuksesta paineilmajarruun esim. erotusjaksossa. Tämä kaikki, vaikka muuten Sr2 pyrkii mahdollisimman hyvään energiatalouteen. Jos yli 70 km/h nopeudessa, vaikkapa veturina liikuttaessa, haluaa jarruttaa suoratoimijarrulla, joka on veturin oma paineilmajarru, ohjausjärjestelmä ohittaa tämän pyynnön ja vetää päälle vastaavan määrän sähköjarrua, joka tuottaa energiaa ajolankaan. Paineilmajarrua ei saa lainkaan päälle kovemmissa nopeuksissa niin kauan kuin pääkatkaisija (pk) on kiinni. Poikkeuksena pyöränkehien pyyhintään hetkellisesti käytettävä kevyt paineilmajarrutus, joka ei juuri veturin menoa hiljennä ja jota Sr2 tekee automaattisesti vaihtotyönopeuksilla liikuttaessa, jarrua voi toki käyttää ajopöydästäkin. |
||||
13.02.2015 11:26 | Kimmo T. Lumirae | |||
Ja tässä nähdään, että vaikka luvut ja kertoimet pysyvät miten hyvin mielessä, ajoittain on hyvä kerrata, mihin mitäkin kerrointa taas käytettiinkään. Kiitokset Ossille korjauksesta. | ||||
12.02.2015 15:29 | Kimmo T. Lumirae | |||
Aloitetaanko Sr2:sta, jossa "perinteistä" sähköjarrua ei ole? | ||||
12.02.2015 13:53 | Kimmo T. Lumirae | |||
Huvittaa tuo maininta Malmin kulttuuritalosta: viinakauppa, kapakka ja putka kaikki näin logistisen viisaasti sijoitettuna samaan rakennukseen. | ||||
12.02.2015 13:50 | Kimmo T. Lumirae | |||
Kiitos kehaisusta. En näitä yleensä tarkistele mistään ja siksi on aina mahdollista, että olen kymmenet vuoden puhunut ja kirjoittanut puuta heinää. Minulle on vain suotu hieman numeromuistia ja näkemäni luvut saattavat jäädä hyvin mieleen esim. 35 vuoden ajaksi, kuten näissä on kyse. Joskus näiden opiskeluaikoina opettelin piin arvon sadan desimaalin tarkkuudella ihan vain sormiharjoituksena...Mutta mitä sitten tulee kasvoihin ja nimiin ja peruskoulun biologian tunteihin ja siellä kerrottuun tietoon hömötiaisen munista ja pesintäpaikoista, niin nämä nyt vain eivät pysy päässä, anteeksi nyt. | ||||
12.02.2015 13:37 | Kimmo T. Lumirae | |||
Silmään pistää juuri ajokaluston tuoreus; olisivatko liikennöitsijät saaneet kimppa-alennusta hankkimalla samaan aikaan uudet Vanajat, joita tässä sitten kuvataan. Ja Lokomon (veturinvihreä?) Teräsmies alkaa heitellä kiveä ja maata lavalle; jo uusiin autoihin näkyy asennetun lautainen suoja varjelemaan uutta ja kiiltävää hytin kattoa huolimattoman kaivurikuskin heittelyiltä. |