1290-83751 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.11.2014 12:56 Kimmo T. Lumirae  
  Joko Jämsän- tai Valkeakosken kontteja viedään Vuosaareen ja laivataan sieltä maailmalle. Jämsänjokilaakson tuotteethan kulkevat pääosin Rauman satamaan.
kuva 17.11.2014 17:10 Kimmo T. Lumirae  
  Suorastaan hyrisen täällä tyytyväisyyttä tästä, että parillakin foorumilla käydään keskustelua kaluston väreistä. Ainakin Juhani on koostanut väritietoja jo aiemmin ja moni tieto tarkentuu näissä keskusteluissa.

Tiedot ovat korvaamattoman tärkeitä museokaluston kanssa tekemisissä oleville sekä pienoisrautatieharrastajille.
kuva 17.11.2014 16:57 Kimmo T. Lumirae  
  Haapamäen rataa suunniteltaessa ja rakennettaessa tehtiin paljon arkkitehtonista ja maastotutkimusta. Radassa on useita suht tarkkaan mallinnettuja maaston kohtia sekä rakennuksia, paitsi asemat, mm. Keuruun pappila, se kiviholvisilta, jossa rata kulkee päällä ja vesistö ja maantie alla, en muista paikannimeä, Haapamäen ratapihan ylittävä silta, joka on tehty mm. mehupilleistä ja on täysin itsekantava jne.
kuva 17.11.2014 13:02 Kimmo T. Lumirae  
  Olen yrittänyt bongata parhaani mukaan Euroopan rautatiemuseot ja Odense osui reitin varrelle (tai siis laitettiin osumaan) muistaakseni 1986 eli käynnistä on kauan ja harrastuskokemus oli silloin jonkun verran ohuempaa kuin nyt. Mutta tykkäsin museosta kyllä kovasti. Varmasti sekin on tällä välillä kehittynyt.
kuva 17.11.2014 12:58 Kimmo T. Lumirae  
  Se oli "Perkiö", joo, Perkiön ratapihan pohjoispäässä oli "Masto" ja Viinikan eteläpäässä "Etelä" ja loogisesti toisessa päässä "Pohjola" (muistaakseni).
kuva 17.11.2014 12:54 Kimmo T. Lumirae  
  Jälleen wikipedioimatta, niin siis BR 91, sitä tarkoitin, enkä 93. Niitä äärimmäisen harvoja Suomi-vetureita, joiden tyypistä on saatavilla pienoisveturi.
kuva 16.11.2014 21:42 Kimmo T. Lumirae  
  Ei ole Arto, ei ole edes valmisteltu ja kyllähän se sinne mahtuu, mutta herää kysymys, missä tuo tilapäisesti seisotettava kalusto sitten mahtuu olemaan; ainoa mahdollinen säilytyspaikka niille oli Naistenlahden suuntaan lähtevät raiteet, ja nyt niiden päälle näköjään rakennetaan jotain. Raide kahdeksanhan pidetään tyhjänä erilaisia tilanteita varten: sitä pitkin pääsevät veturit ratapihan päästä päähän näinä ruuhka-aikoina, jolloin raiteet 1-7 ovat käytössä, ja raiteella 8 myös pysähtyvät monet, etenkin Jämsän-Rauman junat kuljettajan vaihtoa varten.
kuva 16.11.2014 20:55 Kimmo T. Lumirae  
  Tyypillinen tilanne, joka toistuu Tampereella ainakin klo 12, 15 ja 18, lieneekö vielä 21? Pohjanmaan junat kohtaavat raiteilla 1 ja 2, Turun ja Jyväskylän suunnan junat kohtaavat raiteilla 3 ja 4 ja porilainen raiteelta 5, jos joukossa olisi Viidakko-Pendo Keuruun suuntaan, olisi se varmaan r. 5 e.p. (eteläpäässä).

Näitähän täydentävät välitunteina aina Hesan juna joka tunti, ja kourallinen Turun, Jyväskylän suunnan ja Porin junia muulloinkin kuin näinä ruuhkahetkinä. Porin läpimenevä IC muuttaa kuviota pari kertaa päivässä ja peräkkäin kulkevat etelän Pendo ja IC niin ikään.

Mutta mielestäni tämä eteläisen Suomen tasatuntikuvio toimii aika hyvin.
kuva 16.11.2014 20:34 Kimmo T. Lumirae  
  Saabin virtalukon sijoitusta mainostettiin joskus 1970-luvulla suunnilleen näillä sanoilla: "Virta-avaimen irrotuksen jälkeen Saab on lukittu peruutusvaihteelle. Ilman virta-avainta ei Saabia ole varastettu vuosikausiin".
kuva 16.11.2014 17:10 Kimmo T. Lumirae  
  Yritin muistella vaihteiden järjestystä, Jorma, mutta ei varmaa selitystä nyt kyllä synny. Ideanahan täytyi olla niin, että pääradasta erkani kaksi raidetta Perkiön ratapihalle ja toinen niistä alkoi länsiraiteelta ja meni itäisen yli risteysvaihteesta ja jatkoi Perkiöön, ollen ehkä juuri tämä lähtevien käyttämä, ja toinen alkoi itäiseltä päärateelta ja jatkui Perkiön ratapihalle.
kuva 15.11.2014 10:59 Kimmo T. Lumirae  
  Muistan tuon nopeusmerkin. Itäisellä pääraiteella oli "brittiläinen" eli risteysvaihde, kohdassa, missä Perkiön ratapihan raiteet erkanevat pääraiteista, ja Jt:n mukaan risteysvaihteessa sn on 85. Näin kaikki Tamperetta etelästä lähestyvät junat joutuivat hiljentämään tuohon 85:een.
kuva 15.11.2014 10:56 Kimmo T. Lumirae  
  Rauman tapauksessa kävi niin, että ratapihapäivystyksen siirryttyä pois veturinkuljettajilta, muutama jäljellä oleva veturinkuljettaja siirtyi linja-ajoon ajettuaan 30 vuotta pelkkää ratapihapäivystystä, ja sitten, viimeisen näistä jäätyä eläkkeelle, Rauman "ajovarikko" eli joku toimintapiste tms. lakkaa olemasta. Uusia kuljettajia ei tulla sijoittamaan Raumalle.
kuva 14.11.2014 11:00 Kimmo T. Lumirae  
  Tämä on näitä kuvia, jotka saavat pysähtymään ja keskittymään kuvaan. Silmä etsii kiintoisia yksityiskohtia ja mieli nauttii kauniista kokonaisuudesta.
kuva 12.11.2014 22:37 Kimmo T. Lumirae  
  Eli muistuttaa kovastikin edojuniamme. Ja niillä on ajettu maailmalla kahtasataa jo kauan.
kuva 12.11.2014 21:33 Kimmo T. Lumirae  
  15% ero huippunopedessa Edojuniin verrattuna.
kuva 11.11.2014 15:10 Kimmo T. Lumirae  
  Ja insinööri N.N. saapunut firman edustus-Volgalla ihmettelemään, miten ripeästi työt näillä moderneilla suurkoneilla edistyvätkään.
kuva 11.11.2014 12:27 Kimmo T. Lumirae  
  Teräsmies58 tai jotain lukee koneessa. Takana vasemmalla Volvo, mutta oikealla on...Bedford?
kuva 09.11.2014 20:56 Kimmo T. Lumirae  
  Huumoriahan on kaikki mistä joku löytää huvittavia piirteitä tai mielikuvia. Minua ainakin huvittaa ajatus makuusähköveturista siinä missä matalalattiahävittäjästäkin.
kuva 08.11.2014 21:45 Kimmo T. Lumirae  
  Olen aina sanonut , että Seepran pahin puute on se, että niitä on aivan liian vähän, ja se taas ei ole Seepran oma vika.
kuva 08.11.2014 21:37 Kimmo T. Lumirae  
  No totta kai Sr2 veisi sn 120 -tavarajunan kuin tyhjää vain. Sr2 ja Sr3 suorituskyvyssä ei ole mainittavaa eroa.
kuva 07.11.2014 01:50 Kimmo T. Lumirae  
  Voi ei. Mikään ei taida enää olla pyhää jos Niittylahden kaltaiselta keskusasemaltakaan ei enää voi ostaa lippuja lipunmyynnistä. Mitä joudummekaan seuraavaksi kärsimään?
kuva 06.11.2014 16:15 Kimmo T. Lumirae  
  Jos nyt haihatellaan lisää niin Sm2 ehkä likimain sellaisenaan voitaisiin ajaa lopullisesti loppuun tuontapaisessa liikenteessä. Kuten Topi sanoi, kulkuominaisuudet ovat aivan kelvolliset, ja sn 140 -taajisliikenteessäkin, esim. Tampere-Pori/Rauma, jossa sn 140 -osuuksia on kuitenkin vain rajallisesti, Sm2 pärjää hyvän kiihtyvyytensä ansiosta, vaikkei sen huippunopeus tuota olekaan. Sm2:ta käytettäessä voitaisiin välipysähdyksiä lisätä varsin kätevästi kaikille niillekin asemille, joilta pysähdykset on aikoinaan poistettu.

Ja sitten mä heräsin.
kuva 06.11.2014 14:40 Kimmo T. Lumirae  
  Toivoinkin, Juhani, että sulla olisi tarkempaa tietoa Sm:n korirakenteesta. Tuo tehoelektroniikan tekninen vanheneminen on varma ongelma nykykalustossa; Sr2:eenhan on Sveitsissä alettu hankkia uudempaa tekniikkaa, mm. IGBT-taajuusmuuttajia, joten tilanne toivottavasti korjataan tällaisella päivityksellä ja koneet pysyvät vielä kauan käyttökunnossa.

Toni, Mikkohan nimenomaan kirjoitti restauroinnista, joka ehkä kattaisi sisustusremontin; toisaalta, onko Sm2 sisustukseltaan sen kummempi kuin esim. Dm12?

Siemensin diesel-Desiro maksoi Dm12:ien tilauksen aikoihin noin 2,4 Me kaksivaunuiselta junalta (LINT oli inansa edullisempi) ja voisi kuvitella, että sähkö-Desiro kolmivaunuisena ei maksaisi hirveästi enempää. Silloin kannattaa varmasti jo tuumata, paljonko kannattaa vanhoja romuja restauroida jos tuolla rahalla saa uutta. Huolto on ongelma, ottaisiko joku Pärnäsen Korjaamo Oy homman hoitaakseen Oulussa, vaiko Siemens itse; motit saa ehkä hankittua huoltosopimuksellakin?
kuva 06.11.2014 14:31 Kimmo T. Lumirae  
  Kangasalan asema on sentään yksityisessä omistuksessa ja remontissa (ollut jo melko kauan, vrt. eräs kuuluisa kirkko, mutta kuitenkin). Omistaja on ainakin aiemmin ollut tamperelaisen vek:in pikkuveli, että ehkä rautatien läheisyys otetaan huomioon tulevassa ulkoasussakin.
kuva 06.11.2014 13:59 Kimmo T. Lumirae  
  Alareunan tahrojen jako saattaisi sopia filmin reijitykseen?

Mutta hieno ajankuva. Säätilakin neuvostoliittolaisen veturin kuvaamiseen sopivan hämärän kolean pilvinen.
kuva 06.11.2014 13:50 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkempaa tietoa ei ole; Sm1:ssä on tiettävästi vakavia ruosteongelmia, ja onhan niitä museoautojakin hitsattu kasaan raadoista, joita on kolmekymmentä vuotta pidetty kanakoppina ja sitten myyty alan lehdissä otsikolla "lupaava aihio" tai "pientä laittoa".

Mutta liittyykö asiaan esim. hitsatut kotelorakenteet tai asbesti tai jokin seikka, mitä ei Sr1:ssä ole käytetty; olisi tietysti hassua, jos suomalainen rauta ruostuisi nopeammin kuin neuvostoliittolainen? Ei ole suomalaiseen laatuun enää luottamista, jos kori ruostuu jo heti vajaan 50 vuoden käytön jälkeen...

Sr1:ien varaosat ovat oleellisesti erilaisia kuin Sm:ien; niitä on todennäköisesti Hy knp varasto pullollaan vai valmistaako entinen Neuvostoliiton 27. Sähkölaitetehdas "Valentin Komojev" tms. niitä edelleen? Mutta Sm:ien varaosat ovat 1960- ja 70-lukujen länsimaista tehoelektroniikkaa, jota ei saa mistään. Osa laitteista on varmasti uudistettu uudemmille komponenteille, mutta silti.
kuva 06.11.2014 00:28 Kimmo T. Lumirae  
  Entä jos ajatellaan, että Sm1/2 -kalusto on käyttöikänsä päässä? Paljonko silloin kannattaa käyttää rahaa peruskunnostukseen? Sm1:t ruostuvat ja kumpaankin alkavat varaosat olla kiven alla. Lähin huoltovarikko on Ilmala. Tulivatko kaikki nämä varmasti mukaan laskelmiisi?
kuva 05.11.2014 15:38 Kimmo T. Lumirae  
  Eli "parempi resoluutio" olisi selkeämpi ilmaus.
kuva 05.11.2014 04:55 Kimmo T. Lumirae  
  Tuli muuten mieleeni, että mikähän tämän akselijärjestys sittenkään on? 1'A1' vai sittenkin vain 1A1' ?

Jälkimmäisessä tapauksessa tämä ei ehkä olekaan kovin nättikulkuinen.
kuva 04.11.2014 11:01 Kimmo T. Lumirae  
  Rakennus sijaitsee paikallaan edelleen uuden tornihotellin naapurina ja tunnetaan kauppakeskus Tullintorina, havainnekuva varmaan muutostöiden suunnittelun ajalta https://vastaamo.fi/img/new/slides/Tullintori.png ja ulkokuva http://moro.aamulehti.fi/wp-content/uploads/2012/10/talo-3.jpg
kuva 03.11.2014 13:19 Kimmo T. Lumirae  
  Seuraavana jonossa voisi olla vaikkapa BR 93 ja sitten vaikka BR 78. Näin wikipedioimatta.
kuva 03.11.2014 13:18 Kimmo T. Lumirae  
  Saattavat olla hyvätkin. Pyörästö ainakin taipuu kaarteeseen hyvin, ja kummankin pään juoksuakselit vielä tasaavat kaarteenottoa. Ei tarvittu monimutkaisia vivustoja pyöräkertojen sivuttaiseen siirtelyyn á la Krauss tai Beugniot :o}
kuva 03.11.2014 13:13 Kimmo T. Lumirae  
  Martin, kertomasi koski henkilöautoja, ja Yhdysvalloissa käsivaihde oli harvinaisuus, joka piti ostovaiheessa tilata erikseen, jos sellaisen halusi; näin siis perinteisessä amerikkalaisten autojen kaupassa. Käsivaihteita suosittiin lähinnä urheilullisissa malleissa, ja niistäkin vain harvoissa.

Automaattivaihteisto oli alun perin kaiketi lähinnä momentinmuunnin, jonka sisäisiä toimintoja parantelemalla saatiin sen hyötysuhdetta kohenneltua. Olen tullut siihen käsitykseen, että juuri tämän yksivaihteisen "vaihteiston" käyttö aiheutti alkusysäyksen tolkuttoman kokoisten moottorien käyttöön: jos auto painaa yli 2000 kiloa ja siinä on yksivaihteinen vaihteisto, pitää olla aikamoinen motti liikuttelemassa ko. pirssiä, koska Yhdysvalloissa on auton aina pitänyt kiihtyä kohtuullisen hyvin. Vasta myöhemmin tulivat kaksi- ja kolmevaihteiset, jälkivaihteistolla varustetut mallit.

Eli perinteisen tekniikan hyötysuhde on paikoin surkea, ja momentinmuuntimia käytetään siellä, missä teho ei ole niin ratkaisevaa kuin vääntövoima, kuten esim. vetureissa. Rekoissa perinteisen automaattivaihteiston käyttö olisi tiennyt 10-20 % lisää polttoainekuluihin, jotka ovat muutenkin kunnioitettavat. Niinpä automaattivaihteinen maantiekäyttöön tarkoitettu rekka on ollut melkoinen harvinaisuus.

Paikallisliikenteen busseissa ja vähän kilometrejä keräävissä autoissa; roska-autot, paloautot jne. automaatista on katsottu olevan hyötyä ja niitä näkee tai oikeastaan kuulee aika paljon.
kuva 03.11.2014 00:06 Kimmo T. Lumirae  
  Tuolta löytyy jotain lisätietoa https://en.wikipedia.org/wiki/Warsaw_Railway_Museum

Eli oikealla DRG BR 03.10 mutta BR 41:ää en äkkivilkaisulla löytänyt.
kuva 02.11.2014 23:53 Kimmo T. Lumirae  
  Eikä välttämättä niinkään sodan jälkeen kuin pikemminkin sodan melskeissä; saksalaisiltahan jäi melkoisesti kalustoa vähän sinne ja tänne, erityisesti sotavetureita. Mutta onko tämä BR 41 vai joku sen puolalainen johdos?
kuva 02.11.2014 22:27 Kimmo T. Lumirae  
  En muista lainkaan tapausta. Suunnilleen samoina vuosina sattui Tampereen Viinikassa tapaus, jossa henkilöasemalta saapuva Lättä lasketteli Viinikan ohittavaa raidetta, ns. konetietä ns. "apurin roikan" eli olisikohan ollut Päivystäjä 7:n vai minkä, Viinikkaan jatkolajitteluun matkaavan vaunuston perään mahdollisesti aamuhämärissä ja meni kutakuinkin vastaavaan kuntoon. Mutta ilmeisesti tämä ei ole se Lättä.
kuva 02.11.2014 22:21 Kimmo T. Lumirae  
  Harvinaista herkkua. Onko muuten Kiukainen-Kauttua -välin Euran asemasta kuvaa tiedossa? Anyone?
kuva 02.11.2014 22:17 Kimmo T. Lumirae  
  Ääni Rauman puolesta. Makasiini on tuttu ja arkkitehtuuriltaan omaperäinen.
kuva 02.11.2014 15:07 Kimmo T. Lumirae  
  Automaattivaihteinen rekka ei liene kovin tavallinen näky Suomessa: kaupungin kuormureissa ja paloautoissa vastaavaa tekniikkaa kyllä näkee. Tällaisia rekkoja on kuitenkin ainakin aiemmin käytetty juuri TAKOn liikenteessä: ehkä joku liikennöitsijä ajaa itse tai säästää kuljettajiensa hermoja, kun on hankkinut tällaisen "kaupunkirekan" tai useampia. Entisen City-Kesoilin, nykyisen Nesteen luota kulkee merkittävä määrä Teljän kuljetuksen rekkoja Ratinansillalle päin; ajanevatko nekin juuri TAKOn liikennettä?
kuva 02.11.2014 12:41 Kimmo T. Lumirae  
  Kiintoisaa ensikäden lisätietoa Jounilta, kiitos!
kuva 01.11.2014 22:16 Kimmo T. Lumirae  
  Vetämässä siis 2224, jota ainakin turkulaiset pilkkasivat "posliiniksi" johtuen käytävänoven puutteesta. Veturissa kokeiltiin uudenmallista ohjaamoa.
kuva 01.11.2014 22:15 Kimmo T. Lumirae  
  P 69 Polaria, Hessu.

Sopiiko muistikuva kuvaan?
kuva 01.11.2014 13:12 Kimmo T. Lumirae  
  Olet oikeassa, Teemu, Nohabhan se siinä. Nohab on tosiaan valmistaja, kuten Toni kirjoittaa, mutta rautatieharrastajien puhekielessä Nohabilla usein tarkoitetaan juuri tätä amerikkalaiskoneistoista, Ruotsissa valmistettua dieselveturia. Käsittääkseni Norjassa on Nohabien käyttö jo vihdoinkin lopetettu, mutta niitä lahjoitettiin kourallinen mm. Kosovoon, jossa mm. Suomessa esittelyssä 1958-59 ollut NSB 643 on edelleen täyttä päätä käytössä, huolimatta kohta 60 vuoden iästään. Nohabeja on lisäksi jokunen myyty yksityisille operaattoreille Ruotsiin, Saksaan, onko Tanskaan?

Yksilön maalaus on aika hauska, sehän on jonkinlainen taiteilijan näkemys elektroniikkapiirikortista.
kuva 01.11.2014 12:27 Kimmo T. Lumirae  
  Juttelin tanskalaisten harrastusystävieni kanssa joskus vuonna 1990; he ihmettelivät, että "eikö teillä ole lukittavia sivuovia", vastasin: "Ei tarvitse, niitä on muutenkin melkein mahdotonta avata" :P
kuva 01.11.2014 12:24 Kimmo T. Lumirae  
  Saatat olla, Mikko. Olen pelannut tuon ruskean kanssa pienoismalleissa, ja sehän on tummunut vasta käytössä syvän tummanruskeaksi, pajalta tullessaan se on varmaan ollut juuri tuon värinen.
kuva 01.11.2014 12:13 Kimmo T. Lumirae  
  Kiinnitin ennen kommenttiasi, Juhani, huomiota ihan samaan asiaan. Dv:n etukonesuoja on kolmesta osasta: nokkakomero, iso konepeitto ja vaihteiston päällä oleva osa.
kuva 01.11.2014 02:33 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkoitatko, Juhani, ennen 1990-lukua tehtyjä vetureita? Kuten?

Nykyään osataan tietty veturia suunnitellessa miettiä sen soveltuvuus sekä diesel- että sähkökäytölle: Siemensin Taurus ja Hercules, Bombardierin TRAXX, josta on sekä diesel- että sähköversioita, mutta eipä ennen näitä taidettu "yleisalustoja" harrastaa.

Dr16 olisi ollut sellainen, jos suomalainen 1980-luvun sähköveturi olisi tilattu. Vaan kun ei, rähmällään itään päin olo oli kaikki kaikessa.
kuva 01.11.2014 02:28 Kimmo T. Lumirae  
  Salli mun Tommi olla eri mieltä tuosta peitelevyasiasta. Koko konepeiton "reijitys" eroaa täysin Dv12:n konepeiton aukoista.
kuva 31.10.2014 12:46 Kimmo T. Lumirae  
  Molemmat olette oikeassa: 20-luvun D oli veturi, jossa oli muuntajassa käämikytkinsäätö, kaksi ajomoottoria vierekkäin hammaspyörävälityksellä yhdistettynä ja tästä välityksestä sokkoakselin kautta veto suoraan vetopyöriin kytkintangoilla. Kori oli tosiaan tuollainen laatikko, pyöristetyin etukulmin, ja ensimmäiset D-sarjat olivatkin puisella korilla, ennen kuin siirryyttiin niitattuun teräskoriin. 1950-luvulla tuli hitsattukorinen Da ja vetopyöriksi on vaihdettu kumijousitteiset pyörät. Ja Dm-veturissa on tietysti yksi vetopyörä enemmän ja vastaavasti toinen juoksuteli puuttuu.

Mutta perusrakenne on siis 20-luvulta, mutta muuntaja, apulaitteet ja ajomoottorit on päivitetty isommiksi.
kuva 29.10.2014 23:00 Kimmo T. Lumirae  
  Uutuutena mainostettu katon tiiveys viitannee Gks:ien akilleenkantapäähän, joka lieni kätevästi siirrettävä ja kuormausta oleellisesti helpottava mutta ah, niin vuotava katto.
kuva 29.10.2014 13:23 Kimmo T. Lumirae  
  On näitä muuallakin, ja modernimpiakin http://www.oebb-produktion.at/de/Lokomotiven/Elektroloks/1063_gr.jpg

ÖBB:n 1063 on mietitty laskumäkiveturin tarpeisiin, mutta sen 2400 kW:n teho riittää keskikoon tavarajuniinkin. Mainittakoon, että veturissa on neljä (4) ajopöytää, arvatenkin laskumäkihommia silmälläpitäen.
<<   >>