437-10488 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.03.2014 16:39 Kimmo T. Lumirae  
  Niin tein, ja teen toistekin :o}
kuva 07.03.2014 11:37 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos Raimo. Pidetään mielessä.
kuva 07.03.2014 11:36 Kimmo T. Lumirae  
  Ja taas periaatteellinen asia: antakaa toistenne sanomisien ja kirjoittamisien olla. Jokainen vastaa itse tuottamastaan tekstistä. Itse en lähtisi huomauttelemaan, ellei teksti ole hyvien tapojen tai säädösten vastainen.
kuva 07.03.2014 11:33 Kimmo T. Lumirae  
  Kirjoita toki lisää tietoa, Martin. Samaa mietin tuossa mielessäni, että tuo on järjetöntä tuhlausta, että ensin rakennetaan radat ehkä kansainvälisenä yhteistyönä ja sitten ne päästetään rapistumaan käyttökelvottomiksi. Toki monissa maissa ovat sisällissodat ja niiden kaltaiset konfliktit tuhonneet infran. Ja siis: kannatan kehitysapua, ei tämä sitä vastaan ole.
kuva 06.03.2014 12:05 Kimmo T. Lumirae  
  Esim. Porissa koneet käynnistettiin sisällä tallissa, mutta asiaa helpotti se, että tallissa ei säännöllisesti työskennellyt ketään, ja ovet varmaan jätettiin auki Dv:n tai Hurun poistuttua.

Mutta tuo Turun asia: ehkä joskus käytettiin Kallea, mutta ei aina. Juuri Turussa sattui nimittäin kerran, ettemme saaneet millään Dr13:a ulos tallista pöydälle. Molemmat moottorit oli käynnistetty eli tähän liittyviä rajoituksia ei ollut, veturi otti tehoja ja jarrut irtosivat, mutta se vain ei liikkunut. Pitkän ihmettelyn jälkeen veturi suostui liikkumaan korkeilla kierroksilla hitaasti pöydälle ja siinä tehdyn suunnanvaihdon jälkeen kaikki toimi taas normaalisti. Johtopäätös oli, että veturin telit vetivät eri suuntiin! Vaikka Alstomi oli heppoista tekoa, onneksi se ei ihan NIIN hepposta ollut, että olisi ajettu pöydälle sananmukaisesti vain toisella päällä, toisen jäädessä tässä tapauksessa talliin, luultavasti porhaltaneena tallin takaseinästä läpi :o}
kuva 06.03.2014 11:57 Kimmo T. Lumirae  
  Eipä niitä aina eristetä. Mäntymäki otti hyviä kuvia Vammalan onnettomuudesta, eikä siellä edes näkynyt eristystarvikkeita tai henkilöitä vahtimassa.
kuva 06.03.2014 11:56 Kimmo T. Lumirae  
  Luulen, että normiveturi voisi olla hyvä. Se kuvaa asian perimmäistä ydintä paremmin kuin yhtenäisveturi, jossa on vaara sekoittaa asia jotenkin yhtenäisrakenteeseen, vaikka on tosiaan muuten hyvä käännös. Standardiveturi on hieman sama kuin normiveturi, mutta se on myös vakioveturi, eli jossain käytössä vakiokalustoa, ei hyvä sekään.

Heikki, normiveturi?
kuva 06.03.2014 11:54 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos Eljas. Lukumäärä on varsin merkittävä, kun verrataan "täydennysvetureihin" Ruotsista, Hr2-3 ja Pr2. Silmään pistää myös se, että liikenteessä niistä oli tuolloin varsin vähän, eli alle puolet, 120 kpl. Tuo 1943 satsi Virosta on myös kiintoisa: tuotu 77 mutta liikenteessä 9.

Viron-tuonti on ilmeisesti ollut entisiä virolaisia ja mahdollisesti muiden Baltian maiden 1524 mm:n vetureita? Näitähän aiemmin kaipasin, että mitä niille tapahtui saksalaisten maahantulon jälkeen.
kuva 06.03.2014 01:01 Kimmo T. Lumirae  
  .
kuva 06.03.2014 01:01 Kimmo T. Lumirae  
  Tämä voisi olla 53 vuotta piilossa pidetty Lätän prototyyppi...

Tavallaanhan se onkin, se on ruotsalaislätän edeltäjiä ja sitä kautta Lätälle sukua.
kuva 05.03.2014 20:33 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä sen päivänvalossa tekee, mutta pimeällä, lumipyryssä ja tuulessa siinä alkaa olla jo hieman haastettakin.
kuva 05.03.2014 12:42 Kimmo T. Lumirae  
  Ei ollut, Kari, ks. kuvasarjasivun kommentit.
kuva 05.03.2014 11:27 Kimmo T. Lumirae  
  Kyse oli kai nimenomaan nimen pitämisestä, alkuaikoina nimi oli näkyvissä veturin kyljessä, mutta ehkä jonkun konepajaremontin yhteydessä sitä ei enää maalattu uudelleen.
kuva 05.03.2014 11:23 Kimmo T. Lumirae  
  Vääntömomentti oli verraten pieni isommilla vaihteilla, mutta esim. ykköseltä kakkoselle vaihdon vanhan polven kuljettajat opettivat tekemään automaattia "huijaten" niin, että ykkösvaihteella vedetään nelostehoportaalla muistaakseni 40 km/h nopeuteen, jolloin ratti palautetaan ykköselle ja automaatti vaihtaa kakkosen tilanteessa, jossa moottorin ruiskutus on hyvin pieni. Vaihto nykäisi kyllä, mutta ei lainkaan niin paljon, kuin jos olisi jättänyt "kaasun keventämättä". Isommissa nopeuksissa vaihtoja ei juuri huomannut muuta kuin kierrosmittareista.

Porkkanallahan oli niinikään perimystietopohjainen ohje käyttää ykkösvaihteella korkeintaan nelostehoporrasta, koska muuten "tuli vetet pihalle". Tätä vesien sylkemistä pidettiin yleisesti mysteerinä, mutta sen kanssa vain yritettiin elää. Täällä vorgissahan joku, kun en nyt muista kuka, esitti erittäin uskottavan selityksen siitä, miten lähdettäessä viileällä moottorilla kiihdyttämään, sylinterinkannet kuumenevat niin, että vesi kiehahtaa hetkellisesti kansien luona. Tämä selittäisi vesien pihalle tulon, kun paine jäähdytysjärjestelmässä on noussut, ja käy hyvästä selityksestä jatkuviin kansivaurioihin.
kuva 05.03.2014 01:30 Kimmo T. Lumirae  
  Moottorivaunun matkustamossa SIG:in telit keinuttavat moottorivaunua niin sivuttain kuin jonkin verran pystysuunnassakin ja Breda murisee kumeasti lattian alla. Keulimmaisessa osastossa tupakkamiehet kellastuttavat vaunun kattoa entisestään. Seinällä sisäoven vieressä on aina yhtä turha tarjoilijan kutsupainike. Mutta WC:issä sentään olivat tekstit peräti neljällä kielellä! Porkkana oli suomalaisten Trans-Europ-Express, uusi ja kansainvälinen siinä missä Finnairin DC-8-62:t.
kuva 05.03.2014 01:24 Kimmo T. Lumirae  
  Alsthom on perustettu 1928, jolloin Thomson-Houston ja SACM yhdistettiin, jälkimmäisen nimihän seikkailee dieselmoottoreiden valmistajana mm. yllätys, yllätys: Dr13:ssa. Mutta muistaakseni Wärtsilä on sittemmin ostanut SACM:in pois kuljeksimasta.

Olen kuullut nimestä käytettävän myös selitystä Alsace-Thomson.

1998 Alsthom listautui pörssiin ja muutti nimensä Alstomiksi.
kuva 04.03.2014 15:49 Kimmo T. Lumirae  
  Sulkusalmen silta oli muistaakseni Suomen korkein rautatiesilta wanhaan hywään aikaan. Rautatieltä katsoen se ei näytä kovin kummoiselta, mutta katsopa reunalta alas niin johan on veteen matkaa.
kuva 04.03.2014 15:48 Kimmo T. Lumirae  
  Hasler-nopeusmittari raksuttaa rytmikkäästi viisarin hypähdellessä sadanviidentoista kohdilla. Usva tiivistyy tuulilasiin ja vaatii aina silloin tällöin pyyhkäisyn lasinpyyhkimellä. Kuljettajan käsi naksauttelee tehoratin aina kuutosportaalle saakka, sillä sillalta alkaa nousu. Moottorien kierrokset pysyvät reilussa tuhannessakahdessasadassa, koska Wilson ja SCG-ohjaus pitää nelosen kytkettynä. Turboahdinten vieno ujellus lisääntyy ja savu piipuissa alkaa sakentua.
kuva 04.03.2014 15:41 Kimmo T. Lumirae  
  Naminami.
Kuvasarja:
Porkkanoita, porkkanoita….
 
 04.03.2014 15:41 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkoitatko muotoilua, Esko? Mielestäni nykyjunissa on paljonkin muotoilua, joka on olemassa juuri ulkonäköseikkojen vuoksi, esim. Siemensin Desiro; ei hidas moottorijuna tarvitse suurnopeusjunan nokkaa, mutta se tekee siitä pahuksen hyvän näköisen. Edelleen, muistan että TGV-PSE -junat muotoiltiin muotoilijan kynän mukaan, ohittaen aerodynaamisesti ihanteellinen malli. Sen sijaan ICE on hyvin lähellä aerodynaamisesti ihanteellista ja näin myös tarkoituksenmukaista.
kuva 03.03.2014 22:26 Kimmo T. Lumirae  
  Jatkoksi kuvasarjan sivun kommenttiin: Dr13-vetoinen kevyehkö pikajuna siis lähti Tpe as vasenta linjaraidetta ja sai nostettua vauhdin noin 100 km/h:iin Perkiön ratapihan kohdalla. Vasta Perkiön eteläpäässä veturimiehistö huomasi 30:n nopeusmerkin ja poikkeavalle asetetun vaihteen, mutta se oli myöhäistä: juna ajoi vaihteeseen, jossa suurin nopeus on 35 km/h (nopeusrajoitus oli 30, koska nykyisin käytössä olevilla merkeillä voidaan ilmaista vain tasakymmeniä) ja kaatui vaihteessa Alstomin pyörähtäessä ympäri ja pysähtyessä tien penkereelle, muistaakseni perä menosuuntaan.
Kuvasarja:
Sarankulman junaturma
 
 03.03.2014 21:45 Kimmo T. Lumirae  
  Onnettomuus oli ikävien sattumusten summa. Viikkovaroituksesta saattoi saada käsityksen, jonka mukaan vasenta väärää ajetaan Tampereelta Sääksjärvelle saakka. Kohteesta varoittavat nopeusmerkit oli myös huomaamattomasti sijoitettu ts. Viinikan järjestelyratapihan reunimmaisen raiteen ja tämän pääraiteen väliin, jolloin nopeusmerkin saattoi olettaa koskevan Viinikan raidetta, jos ennakkokäsitys asiasta oli, että Sääksjärvelle saakka mennään.

Kaduilla puhuttiin myös, että kuljettaja olis ollut alkoholin vaikutuksen alainen, mutta mikään rangaistusraja ei ylittynyt. Alkometrin viisari värähtää joskus ksylitolipurkastakin, joten oikeus ei myöhemmässä käsittelyssä puuttunut tähän asiaan enempää.

Veturimiehistö ei loukkaantunut mainittavammin onnettomuudessa.
kuva 03.03.2014 21:36 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo Alstomihan laskeutui ilmalentonsa päätteeksi tuohon tienpenkalle ja vastaan tuli henkilöauto. Voi vain kuvitella, mitä sen henkilöautokuskin mielessä liikkui, ennen kuin autonsa katosi Alstomin alta lentävän soran, mullan ja kuran alle...
kuva 03.03.2014 21:34 Kimmo T. Lumirae  
  Ihmettelen tuota koko asetelmaa, mutta keksin selityksen, jonka mukaan itäinen raide on jo ajokunnossa, ja siinä Dv-pari hinaa Hki suunnan pikajunaa onnettomuuspaikan ohi.
kuva 02.03.2014 19:44 Kimmo T. Lumirae  
  Niin se vain aika rientää kun on hauskaa :o}
kuva 02.03.2014 17:08 Kimmo T. Lumirae  
  Multa puuttuu tieto, missä konetyypeissä potkurikoneaikana nimikkoja on ollut, mutta aikoinaan oli yksi Gnat (GN-101) ja sitten Draken (DK-223) ja nyt yhdessä Hornetissa (HN-457) on teksti "Kreivi von Rosen"
kuva 02.03.2014 17:00 Kimmo T. Lumirae  
  Voi olla muuttunut. En ole vähään aikaan kovin tarkkaan seurannut.
kuva 02.03.2014 13:50 Kimmo T. Lumirae  
  Ensimmäinen jämsäläinenhän menee 11.30 aikoihin ja toinen 16.30 pintaan. Sitten illalla menee noin 22.30 ja 23.30. Viinikasta kulkee mielestäni, olisiko ollut 07 aikaan ja siinä 17 jälkeen. Tähän lisäksi ne, mitä ei nyt tule mieleen. Paperijuniahan näistä on tietty varmaksi nuo jämsäläiset, että jos tarkoitit vain niitä.
kuva 01.03.2014 15:20 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkoitit varmaan Ville, että päiväsydämen tai iltapäivän aikana et nähnyt yhtään Sr1:tä? Raumalle on sen verran kova liikenne, että kai siellä nyt joku Sr1:kin vuorokauden mittaan kävi.

Pelkästään Jämsänjokilaaksosta menee neljä junaa ja Viinikasta muutama lisäksi.
kuva 01.03.2014 11:48 Kimmo T. Lumirae  
  Hanssin-Jukka oli ainoa Ilmavoimilla sodan aikana käytössä ollut Douglasin kuljetuskone. Aero hankki Saksasta kaksi DC-2:ta 1941, mutta ne myytiin Ilmavoimille vasta 1949.

Hanssin Jukka oli ruotsalaisen kreivi C.G. von Rosenin hankkima, ja hän oli lentäjänä Hanssin-Jukan ainoalla pommituslennolla, joka sekin jouduttiin moottoriongelman vuoksi keskeyttämään. Carl Gustaf oli Ilmavoimien perustamiseen suuresti myötävaikuttaneen, ensimmäisen lentokoneen lahjoittaneen Eric von Rosenin poika.
kuva 28.02.2014 11:21 Kimmo T. Lumirae  
  Naistenlahdesta puheen ollen, sinne meni kolme 1600 tonnin turvejunaa joka jumalan vuorokausi. Yhden 80-tonnisen Fat-vaunullisen, noin 52-55 tonnia turvetta, polttaminen kesti reilu 20 minuuttia ja välivarastoa ei ollut. Jos pakkasilla turvejuna oli pari tuntia myöhässä, alkoivat lämmitellä jo öljyä polttoaineeksi ja tarkastaa, että käyttöinsinöörin sytkä toimii tai tikkuja on, koska kohta siirrytään öljypolttoon...
kuva 28.02.2014 10:59 Kimmo T. Lumirae  
  Seisake? Seisahtuu?
kuva 27.02.2014 16:49 Kimmo T. Lumirae  
  Jep. Muistelin vain, että vastaavasta toiminnasta oli puhetta jo joskus useita vuosia aiemmin.
kuva 27.02.2014 12:56 Kimmo T. Lumirae  
  Tepon aikoinaan (ennen 2012 jo, Teppo?) kertoma juuri tätä pistikin miettimään, kun kerran junahenkilökunnan toimenkuvat ovat aikamoisen myllerryksen alla.
kuva 27.02.2014 03:35 Kimmo T. Lumirae  
  En nyt muista, oliko HeSassa vai missä, mutta oli haastateltu Museoviraston ihmistä aiheesta Eliel Burger Kingiksi ja toimittaja tiedusteli, saako tilaan tehdä muutoksia vapaasti? Vastaus oli että "ei saa, vaan muutoksille ja tilan käytölle pitää kysyä Museoviraston lupa". Toimittaja varmaan viittasi tähän ufo...tarkoitan tiskiin kun kysyi, että miksi siellä on ollut niin voimakkaasti tyylistä poikkeavia kalusteita tms. niin vastaus oli että "no, niille ei kysytty lupaa" :o}
kuva 27.02.2014 03:29 Kimmo T. Lumirae  
  Mikäs pahan tappais? Onhan assalla ollut Mäkkärikin kerrosta alempana, vaikka miten kauan, vaikka seuraava on jo asema-aukiolla ja sitä seuraava Kluuvissa ja siihen väliin taitaa mahtua jokunen Hesekin.
kuva 27.02.2014 03:21 Kimmo T. Lumirae  
  Neljä oppilasta ja kouluttaja on ihan normaali ryhmäkoko tyyppikoulutuksissa.
kuva 27.02.2014 03:07 Kimmo T. Lumirae  
  Miksi myyntipisteitä on kaksi erillistä? Tuleeko tähän joku tulevaisuuden superjunamyyjäjokapaikanhöylä myymään valmistuotteita (edes kahvinkeitintä ei näy?) myytyään ensin matkaliput halukkaille?
kuva 25.02.2014 18:02 Kimmo T. Lumirae  
  Tietysti, jos Jouni on nähnyt konnarin siirtelevän käsiään ajopöydällä ja pärisyttänyt huuliaan mukamas tehoa lisätessään :D Jos pään vaihdon jälkeen kuljettaja huomaa tuulilasin olevan sisäpuolelta syljessä, näin on saattanut käydä.

Muistetaan sitten, että minä en sanonut tätä ensiksi :D
kuva 25.02.2014 17:15 Kimmo T. Lumirae  
  Rc oli 60-70 -lukujen taitteessa epäilemättä maailman modernein sähköveturi, ja herättää mietteitä, minkälainen olisi suomalainen sähköveturi ollut, ottaen huomioon, että ruotsalaiset olivat auttaneet Valmetia Sm-junien suunnittelussa jo aiemmin. Olen myös miettinyt paljon tilannetta, että olisi hankittu noin vuoteen 1975 mennessä sovittu 27 + 10 kpl Sr1:iä, kiitetty venäläisiä hyvästä ja hedelmällisestä yhteistyöstä ja jatkettu hankintoja kotimaisella sähköveturilla. Mutta kun ei, kun idänkaupasta oli tullut jo itsetarkoitus ja "kannatti" hankkia Sr1:iä niin, että niistä oli paikoin jo ylitarjontaakin.
Samoin muistan kuulleeni hankkeen yhteispohjoismaisen sähköveturin hankkimisesta, johon ei Suomi tietenkään voinut sitoutua, koska idänkauppaa oli käytävä hinnalla millä hyvänsä. Tanska ei huolinut Rc:tä, kukaties siksi, että Rc on "vain" tyristoriveturi ja DSB halusi ensimmäiseksi sähköveturikseen modernimpaa. Norjalaisethan ovat toki Rc:tä hankkineet.
Onko esim. Eljaksella tarkempaa tietoa tästä hankkeesta, jossa mallina olisi voinut kuvitella olleen juuri Rc:n? Veturimallista ei siis minulla ole mitään tietoa, mutta selkeä muistikuva siitä, että ruotsalaiset puuhasivat "pohjoismaista yhteistyöveturia".
kuva 24.02.2014 20:55 Kimmo T. Lumirae  
  Bt oli tyyppi, jota SJ ei huolinut, tai sitten saattoi olla niin, että TGOJ ei huolinut Ra-tyyppiä, nämä ovat muistaakseni hyvin läheistä sukua toisilleen. Kummankin valmistussarja oli lyhyt, Bt:tä oli yksitoista ja Rappeja vain kymmenen. Bt museokunnossa alkuperäisvärein http://www.jarnvag.net/index.php/lokguide/utgangna-ellok/bt . Huomaa erikoinen karja-aura.
kuva 24.02.2014 20:50 Kimmo T. Lumirae  
  Seis-opasteen ohitus aiheuttaa 50 km/h rajoituksen. Sn 35 saattaa aiheutua lyhyestä vaihteesta tai esim. lähestyttäessä opastinta, joka näyttää seis, ja poistuu vasta, kun kulunvalvonta saa ajon sallivasta opasteesta tiedon.
kuva 24.02.2014 11:22 Kimmo T. Lumirae  
  Rypsiöljyn soveltuvuudesta en tiedä, mutta biodieseliin siirtyminen ei kai edellyttäisi mitään muutoksia.
kuva 23.02.2014 16:23 Kimmo T. Lumirae  
  Siinä on läppäpenkki seinässä suunnilleen tässä, missä kuvaaja on seissyt.
kuva 23.02.2014 12:13 Kimmo T. Lumirae  
  Mutta miksi se on kahdessa palassa? Ettei olisi jollekin runko-osalle tullut ns. tunnit täyteen ja siksi on heitetty menemään?
kuva 22.02.2014 12:24 Kimmo T. Lumirae  
  Eiei, tämähän pitää perusparantaa, koska perusparannettu rautatie imee liikennettä maanteiltä, kuten muutamissa keskusteluissa on tullut ilmi.

"Kaskisista kajahtaa" (netti?)julkaisuhan perusteli perusparannuksen tarvetta näin, että sitten olisi rata kunnossa, kun kaikki liikenne syöksyy Kaskisten radalle ja että nyt olisi hyvä hetki tehdä perusparannus (kas kun ei sähköistys!!!), kun melkein kaikki liikenne on loppunut, niin työryhmillä on nyt aikaa tehdä se perusparannus rauhassa.

O tempora, o mores.
kuva 22.02.2014 12:20 Kimmo T. Lumirae  
  Jos rakenteessa olisi noudatettu Eljaksen linkkaamaa kuvaa, meillä olisi ollut Valtion Lautatiet.
kuva 20.02.2014 22:19 Kimmo T. Lumirae  
  Selkeys ja yksinkertaisuus on ajopöydässä hyve.
kuva 20.02.2014 12:46 Kimmo T. Lumirae  
  Onhan noissa jutuissa melkoinen urbaanin legendan maku. Mikko itse kirjoittaa, että ennen junia todella ajettiin; kyllä, mutta syynä ei niinkään ollut JKV:n puuttuminen vaan diesel- ja tätä ennen höyrykalusto. Sähkökaluston suuri teho antaa anteeksi nopeuden puutteen ennen ylämäkeä, kun taas dieselillä ajettaessa piti tuntea maasto, mitä tarkemmin, sen parempi, jos aikoi pitää junan edes kohtuullisessa matkavauhdissa, joka puolestaan usein oli melko kaukanakin suurimmasta sallitusta. Ylämäkiä varten piti ottaa vauhtia jo yli viiden kilometrin päästä ja mäen päällä oli hyvä olla mahdollisimman pienellä nopeudella; tällöin alamäessä ei tarvinnut jarruttaa ja polttoainettakin säästyi.

Tätä taustaa vasten on liki mahdotonta, että joku ylipäätään olisi nukkunut ajotehtävässään; johan siinä junakin jää mäkeen tai nopeus karkaa alamäessä niin, että koneapulainen huomauttaa asiasta äänekkäästi; muistettakoon, että Hurulla (Dr12) ei koskaan ajettu yksin ilman koneapulaista ja jälkimmäisen läsnäolo mahdollisti torkahtamisen istuallaan, mutta tämä tietenkin toimi inhimillisenä herätyskellona huomauttaen heti, kun edessä oli jotain huomion aihetta, johon kuljettaja ei reagoinut.
kuva 19.02.2014 20:35 Kimmo T. Lumirae  
  Onko 1800:een tehty joku isompi hyttimuutostyö jossain vaiheessa? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/77474 näyttäisi hytti jotenkin lyhyemmältä. Asiasta on saatettu keskustella joskus jossain mutta kun ei löydy niin ei löydy.
kuva 18.02.2014 22:52 Kimmo T. Lumirae  
  JKV ei tosiaankaan aja junaa, eikä kykene siihen. JKV rajoittaa junan ajamista tavalla tai toisella, ja joka ikinen kerta, kun se aktiivisesti alkaa rajoittaa, juna pysähtyy minuutin, kahden sisään, ellei kuljettaja tee mitään. Eli ei ole kovin hyvä kuski joka noin tekee.

JKV asettaa rajat ajamiselle, ja rajat ovat hyvä olemassa, joskin JKV noudattaa rajoja hiukan turhan tiukasti eli vaatii, että nopeus on hiljennettynä jo ennen rajoitusta; siinä on pieni ylimääräinen turvamarginaali. Enkä ymmärrä, mitä hyötyä esimerkiksi ylinopeuden ajosta voisi olla.
<<   >>