4640-136294 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.03.2014 14:17 Kimmo T. Lumirae  
  Muistaakseni siitä ei ole purettu mitään, vaan ympärille on noussut Nokian toimitaloa ja mahdollisesti vähän pienempää mökkiä. Entisiä teollisuustiloja tuolla alueella on puolestaan muutettu konttoreiksi ja pienteollisuuskäyttöön.
kuva 23.03.2014 14:14 Kimmo T. Lumirae  
  En nyt muista, mikä se näistä näkemistäni kylteistä on, onko Parkano vai peräti Tampere, mutta kun siinä on vielä nuoli osoittamassa, että missä suunnassa se asema on. Hei haloo, ellei 2 km ennen asemaa tiedä sitä, missä suunnassa ko. asema on, niin taitaa olla ihan turhaa sitä kertoakaan.
kuva 20.03.2014 12:16 Kimmo T. Lumirae  
  Suomessa varmaankin ensimmäinen todellinen yritys maalata rautatiekalustoa näyttävästi oli Dm 3-4 ja kiitojunarungot. Siinäkin oli varmaan miettimistä tummanvihreisiin, käytössä liki mustuneisiin vetureihin ja tummanruskeisiin, liki mustiin vaunuihin verrattuna; harmaa ja violetti ovat ihan tyylikäs väriyhdistelmä, olkoonkon että varsin hillitty. Vv 13-14, Vv 12, Sv 11 ja vielä ekat Vr 11:t olivat höyryvetureiden vihreitä, joihin lisättiin keltaista ilmeisesti havaittavuuden parantamiseksi.

Lättä oli ensimmäinen kirkasvärinen rautatiekalu Suomessa, ja sitten noin 1959 alkoi tämä punakeltainen aika, joka oli rohkea veto ylläolevaan viitaten. Muutama vuosi myöhemmin vielä Porkkana, ja kyllä oli yhtäkkiä rautatiekalustossa väriä aiempaan nähden.
kuva 19.03.2014 21:58 Kimmo T. Lumirae  
  Tekisi mieli kyllä vannoa jotain päinvastaista eli vaikka joskus saisinkin Dv-parini kasaan, väriin ja ajokuntoon niin ei kyllä kuuna kullan valkeana, never in my life eli vain minun kuolleen ruumiini yli niissä olisi päiväloistevihreää.
kuva 19.03.2014 16:10 Kimmo T. Lumirae  
  Tuohan rajoittaisi energiankulutuksen jo aika vähiin eli noin 4 kW:iin per Gfot.
kuva 19.03.2014 16:09 Kimmo T. Lumirae  
  Ei tuo lavettikaan ihan suurkuormausvaunujen järeysluokkaa ole, ihan näin AB-korttilaisena tehty havainto...Eli ei välttämättä jokapäiväistä leipää tuova kuljetuskalusto.
kuva 19.03.2014 01:14 Kimmo T. Lumirae  
  Niin, harvemmin tuolla yhdistelmällä kai IC-vuoroja ajetaankaan.
kuva 18.03.2014 22:13 Kimmo T. Lumirae  
  Siis kuvan vasemmanpuoleinen 26-sarjan Dv on alkuperäisessä värityskaaviossaan. Oikeanpuoleinen 25-sarjan kone on vastaavasti saneerattujen 25-sarjalaisten erikoisuudessa, punaharmaavärityksessä. Ja kummassakin törkyteipit. Tätäkö tarkoitit maalauksilla, Jorma?
kuva 18.03.2014 18:01 Kimmo T. Lumirae  
  Mielestäni Santeri kuitenkin ihan hieman liioitteli sanoessaan, että "meinasi täysin hajota", jos ko. laitteeseen on tullut tiedosiirtohäiriö, joka edellyttin veturista kuittaamista ja sen jälkeen toimintojen palauttamista.
kuva 18.03.2014 17:58 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo on luultavasti koulutuskäytössä, tuli äsken klo 16.10 aikaan taas Tpe as.
kuva 18.03.2014 17:51 Kimmo T. Lumirae  
  Lakkimerkkien puuttumisesta huolimatta keskimmäisellä herroista on kovasti rautatieläisen malliset kamppeet: on valtion karvalakki ja tuollainen veeärrän takki. Vasemmanpuoleinen on selvästi autonkuljettajan asussa vegoineen ja saappaineen ja oikeanpuoleinen näyttää tuiki tavalliselta työmieheltä, mitä lie siinä toimittaakin.

Se mitä tuossa W.R.Kuljetusliikkeessä ihmettelin, oli juuri tuo tuplaween käyttö. Vaunuissa oli aiemmin S.V.R. ja sittemmin V.R. ja nyttemmin VR mutta ei kai koskaan W.R.? Toki se on Waltion Rautatiet siinä missä Kouwola, Warkaus tai Wiipurikin, mutta miksi tuplaweekäytäntö ei ylettynyt wau...öh, vaunumerkintöihin?
kuva 18.03.2014 17:47 Kimmo T. Lumirae  
  En muista nähneeni Nummijoen mainitsemaa kuvakeskustelua, mutta jos Gfotissa on kahdeksan autoa, joissa kaikissa 1600 W sisätilalämmitin ja 500 W lohkolämmitin, on koko vaunun lämmityskytkentäteho noin 16-17 kW. Ja montako Gfottia tuollaisessa junassa saattaa olla? Ei kauhean montaa. (Käytän Gfotia esimerkkinä, koska en tiedä, monka autoa voidaan uudempiin vaunuihin kuormata).

Ja kuten PPP ilmeisesti vakaaseen tietoon pohjautuen kirjoittaa, ja jota itsekin muistelen, ei 1500 V syöttöä pidetä maksimiteholla ajettaessa aina päällä. Eli täytyyhän Dr16 viedä 68 akselin junaa paremmin kuin Dr12 aikoinaan, ehkä hieman hitaammin kuin Dv12-pari.
kuva 18.03.2014 00:26 Kimmo T. Lumirae  
  W.R. Kuljetusliike? Waltion Rautatiet? Ei kai sentään.
kuva 17.03.2014 22:47 Kimmo T. Lumirae  
  No oho, Santeri. Mistä hajoaminen mahtoi johtua? Jäikö mitään jäljelle?
kuva 17.03.2014 18:09 Kimmo T. Lumirae  
  Class 66 on peräti 85 senttiä matalampi kuin esikuvansa SD40-2. Pituus sen sijaan on vain noin 35 senttiä enemmän.
kuva 17.03.2014 18:03 Kimmo T. Lumirae  
  Niin oli joo, Hessu. Sen artikkelin lukeminen oli yksi niihin aikoihin tapahtuneista tapahtumista, jotka vaikuttivat siihen, että minusta tuli vannoutunut pienoisrautatieharrastaja. Muistaakseni siinä artikkelissa kuvailtiin ideaa fantasiapienoisrautatiestä, joka voisi "kuljettaa rikkiä ja potaskaa Devillestä Hiismäkeen". Olin myyty.

Toinen vastaava tapahtuma oli se, kun kävin noin vuonna 1973 PRK:lla, siellä oli aivan uskomattoman hienoa, kotimaista kalustoa maailmaan taikoneita guruja sekä lupaavaa nuorta polvea, kuten sinä ja Teppo, jotka olitte molemmat siellä, kun ekan kerran koulupoikana PRK:ssa poikkesin. Eli tuossa...noh, vastahan siitä on...neljäkymmentä vuotta sitten.
kuva 17.03.2014 12:20 Kimmo T. Lumirae  
  Ammattimies kuitenkin odotti vieressä, kunnes puskimet olivat kiinni ja vasta sitten sukelsi väliin, kuten kaima tässä kuvassa. Tämä oli se turvallinen työtapa.
kuva 14.03.2014 12:32 Kimmo T. Lumirae  
  Tuolla raitisilmaventtiilillä oli säätökin: auki - meteliä ja vetoa, kiinni - meteliä ja vähemmän vetoa. Ohjaamon sisäkatossahan oli niinikään venttiilit, joista sai konehuoneen metelin sekä jonkun verran konehuoneen tuulettimien puhallusilmaa suoraan ohjaamoon. Nuo säädöt toimivat samaan tapaan niin 30 asteen helteessä kuin 30 asteen pakkasessakin.

Neuvostoliittolaisen sähköveturisuunnittelun eräs dogmi oli juuri tuo konehuoneen ylipaine. Eli osa jäähdytystuulettimien puhaltamasta ilmasta päästettiin suoraan konehuoneeseen, jossa se teoriassa vähensi mm. pölyyntymistä ja käytännössä jäähdytti tehokkaasti mm. ohjaamoita, eritoten pakkaskeleillä.
kuva 13.03.2014 23:49 Kimmo T. Lumirae  
  Ok, juuri tuota tietoa kaipasin. Eli joinakin päivinä on Hl.
kuva 13.03.2014 23:48 Kimmo T. Lumirae  
  Kannattaa muistaa veturin valmistusmaassa vallinneen yhteiskuntajärjestelmän sikäläiselle teollisuudelle asettama, monin paikoin länsimaista poikkeama valmistustapa- ja laatunormisto.

Huomatkaa aikoinaan keskustelua herättäneet kaksinajokaapelin luukut.
kuva 13.03.2014 19:30 Kimmo T. Lumirae  
  Onko se muuten Rit eikä Hl?
kuva 11.03.2014 23:36 Kimmo T. Lumirae  
  En muista nyt aivan tarkasti, mutta muistaakseni kuvio meni siten kuin selitin, eli nelosportaalla kiihdytys neljäänkymppiin ja sitten tehot pois. Tällöin automaatti havaitsi, että tehon ja nopeuden suhde vaatiikin kakkosvaihteen eikä tällä hetkellä päällä olevaa ykköstä, ja vaihtoi kakkosen, ehkä kahden, kolmen sekunnin kuluttua tehojen laskusta. Kakkonen olisi vaihtunut joka tapauksessa jonkun ajan päästä, joten tällä vain huijattiin automaatti tekemään se halutulla hetkellä eli neljänkympin nopeudessa (jos arvot nyt olivat niin, kuin muistelen). Vaihteiston rakenteesta johtuen (momentinmuunnin, jonka perässä planeettavaihteisto), vaihdot olivat hyvin nopeita ja teräviä, joita vain momentinmuunnin osaltaan pehmensi.

Sitten kakkosvaihteella saikin käyttää reilummin tehoa, eikä vaihteisto vaihtanut enää takaisin alaspäin. Koska koko prosessi ei kestä kuin ehkä alle 10 sek tehojen laskusta tehojen uudelleen nostamiseen, ei sillä ollut isommin vaikutusta kiihtyvyyteen. Myönnän kyllä, että mitään tarkkaa muistikuvaa Hesasta Pasilaan päin lähdöstä tai Siurosta Tampereelle; Äetsästä silloisen Peipohjan suuntaan jne. , ei minulla ole.
kuva 11.03.2014 18:53 Kimmo T. Lumirae  
  Tyylikkyys rakennuksessa harvoin merkitsee samaa kuin maksimaalinen korkeus.
kuva 11.03.2014 10:41 Kimmo T. Lumirae  
  Muistaakseni Jokela ei aiheuttanut nopeusrajoitusten kiristämistä mutta kylläkin ehdottoman kiellon matkustajan mukana olemiselle. Aiemminkin se oli kiellettyä, mutta kieltoa ei valvottu mitenkään ja oli kuljettajan harkinnassa, ottaako hän matkustajan mukaan ohjaamoon.

Onnettomuustutkijathan totesivat, että Jokelan mällissä mukana ollut matkustaja oli todennäköisesti nukkunut eikä ollut myötävaikuttanut onnettomuuden syntyyn.
kuva 11.03.2014 10:37 Kimmo T. Lumirae  
  Kuten A-P kirjoitti, ajolankaan kohdistuvaa nostetta pyritään rajoittamaan huolehtimalla siitä, että ainakin nopeassa ajossa virroittimet ovat etäällä toisistaan. Sr2-pari tekee tuon automaattisesti, mutta Sr1-parissa parin koonnut kuljettaja huolehtii asiasta. Sn 80 ja hitaammissa rahtijunissa Sr1:ssä käytetään poikkeuksellisesti taaempia virroittimia. Tämä siksi, että siellä, missä paljon ajetaan hitaahkoja rahteja parivedolla, saattaa sama pari olla viikkokausia yhdessä, ja pelkkien äärimmäisten virroittimien käyttö saattaisi kuluttaa niitä suhteettomasti verrattuna sisimpiin, jotka eivät mainitussa käytöss kulu lainkaan.
kuva 10.03.2014 21:02 Kimmo T. Lumirae  
  Öh...en löydä kuvasta??
kuva 09.03.2014 17:52 Kimmo T. Lumirae  
  Jokainen kuvaaja vastaa itse tekemisistään ja tämä asia ei kuulu muille. Lopetetaan nyt herrajumala sentään tämä lupien tenttaaminen!
kuva 09.03.2014 15:05 Kimmo T. Lumirae  
  Valokytkimessä oli muistaakseni asennot: nokka pimeänä - (oliko tässä välissä punavalot, ei muistikuvaa) - puskinlyhdyt - puskinlyhdyt ja valonheitin - puskinlyhdyt ja valonheitin kirkkaana (tästä en ole varma) - ja viimeisenä puskinlyhdyt päällä ja valonheitin pimeänä mutta valonheittimen vieressä oleva punavalo palamassa, tarkoitti käsittääkseni, että veturi suorittaa vaihtotyötä.
kuva 09.03.2014 14:39 Kimmo T. Lumirae  
  Veturi on monessakin suhteessa ruotsalaisen D(u, a jne.):n vähintäänkin serkku. Koko, nopeus, teho, paino jne. on hyvin lähellä, mutta itävaltalaiset ovat olleet aika suvereeneja muotoilemaan rumia vetureita :)
kuva 08.03.2014 19:51 Kimmo T. Lumirae  
  Suattoopi olla, vuan suattoo olla, jotta ei ookkaan oekeen tuo suunta. Siksi varmistelen; en ole koskaan käynyt Kirkniemessä. Jos suunta on väärin, on melkeinpä kuvatekstiä korjattava.
kuva 08.03.2014 19:05 Kimmo T. Lumirae  
  Mistä suunnasta tämä kuva muuten on?
kuva 08.03.2014 00:07 Kimmo T. Lumirae  
  Hankintavaiheessa kaiketi kaikki Rc:t vetivät kaikkia junia, onko jollakulla tiedossa poikkeuksia tähän pääsääntöön? Sittemminhän Green Cargon Rc2:t ovat keskittyneet ymmärrettävästi tavarajuniin.

Mutta tuossa se nyt kumminkin lukee http://www.finnmoller.dk/rail-se/sj1067.htm

Jotta asia ei olisi kuitenkaan liian yksinkertainen niin http://www.jimhell.se/rc/image.php?id=1067

Asia selittyy ainakin osin sillä, että Rc3:ia on muutettu Rc2:ista.
kuva 07.03.2014 16:41 Kimmo T. Lumirae  
  Ajansäästöhän tuossa on se tavoite. Saman kytkijän pitäisi olla Tampereellakin tasatunnein yhtaikaa parissa, kolmessa paikassa ja vaikkei auto sitä mahdollista, se ainakin nopeuttaa siirtymisiä.

Entivanhaan saattoi henkilöstöä olla enemmän, eikä ollut vielä näitä tasatuntiaikatauluja, jotka tekevät tämän, että Tampereenkin matkustajaratapiha on tukossa klo xx.45-xx.15 välisenä aikana osan ajasta ja xx.15-xx.45 välisen ajan se on käytännöllisesti katsoen tyhjä. Sekä Hesan että Turun suunnan junien ympäriajot osuvat juuri tuohon tasatunnin pintaan sen sijaan, että olisivat tasaisemmin jakautuneet eri kellonajoille.
kuva 07.03.2014 16:39 Kimmo T. Lumirae  
  Niin tein, ja teen toistekin :o}
kuva 07.03.2014 11:37 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos Raimo. Pidetään mielessä.
kuva 07.03.2014 11:36 Kimmo T. Lumirae  
  Ja taas periaatteellinen asia: antakaa toistenne sanomisien ja kirjoittamisien olla. Jokainen vastaa itse tuottamastaan tekstistä. Itse en lähtisi huomauttelemaan, ellei teksti ole hyvien tapojen tai säädösten vastainen.
kuva 07.03.2014 11:33 Kimmo T. Lumirae  
  Kirjoita toki lisää tietoa, Martin. Samaa mietin tuossa mielessäni, että tuo on järjetöntä tuhlausta, että ensin rakennetaan radat ehkä kansainvälisenä yhteistyönä ja sitten ne päästetään rapistumaan käyttökelvottomiksi. Toki monissa maissa ovat sisällissodat ja niiden kaltaiset konfliktit tuhonneet infran. Ja siis: kannatan kehitysapua, ei tämä sitä vastaan ole.
kuva 06.03.2014 12:05 Kimmo T. Lumirae  
  Esim. Porissa koneet käynnistettiin sisällä tallissa, mutta asiaa helpotti se, että tallissa ei säännöllisesti työskennellyt ketään, ja ovet varmaan jätettiin auki Dv:n tai Hurun poistuttua.

Mutta tuo Turun asia: ehkä joskus käytettiin Kallea, mutta ei aina. Juuri Turussa sattui nimittäin kerran, ettemme saaneet millään Dr13:a ulos tallista pöydälle. Molemmat moottorit oli käynnistetty eli tähän liittyviä rajoituksia ei ollut, veturi otti tehoja ja jarrut irtosivat, mutta se vain ei liikkunut. Pitkän ihmettelyn jälkeen veturi suostui liikkumaan korkeilla kierroksilla hitaasti pöydälle ja siinä tehdyn suunnanvaihdon jälkeen kaikki toimi taas normaalisti. Johtopäätös oli, että veturin telit vetivät eri suuntiin! Vaikka Alstomi oli heppoista tekoa, onneksi se ei ihan NIIN hepposta ollut, että olisi ajettu pöydälle sananmukaisesti vain toisella päällä, toisen jäädessä tässä tapauksessa talliin, luultavasti porhaltaneena tallin takaseinästä läpi :o}
kuva 06.03.2014 11:57 Kimmo T. Lumirae  
  Eipä niitä aina eristetä. Mäntymäki otti hyviä kuvia Vammalan onnettomuudesta, eikä siellä edes näkynyt eristystarvikkeita tai henkilöitä vahtimassa.
kuva 06.03.2014 11:56 Kimmo T. Lumirae  
  Luulen, että normiveturi voisi olla hyvä. Se kuvaa asian perimmäistä ydintä paremmin kuin yhtenäisveturi, jossa on vaara sekoittaa asia jotenkin yhtenäisrakenteeseen, vaikka on tosiaan muuten hyvä käännös. Standardiveturi on hieman sama kuin normiveturi, mutta se on myös vakioveturi, eli jossain käytössä vakiokalustoa, ei hyvä sekään.

Heikki, normiveturi?
kuva 06.03.2014 11:54 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos Eljas. Lukumäärä on varsin merkittävä, kun verrataan "täydennysvetureihin" Ruotsista, Hr2-3 ja Pr2. Silmään pistää myös se, että liikenteessä niistä oli tuolloin varsin vähän, eli alle puolet, 120 kpl. Tuo 1943 satsi Virosta on myös kiintoisa: tuotu 77 mutta liikenteessä 9.

Viron-tuonti on ilmeisesti ollut entisiä virolaisia ja mahdollisesti muiden Baltian maiden 1524 mm:n vetureita? Näitähän aiemmin kaipasin, että mitä niille tapahtui saksalaisten maahantulon jälkeen.
kuva 06.03.2014 01:01 Kimmo T. Lumirae  
  .
kuva 06.03.2014 01:01 Kimmo T. Lumirae  
  Tämä voisi olla 53 vuotta piilossa pidetty Lätän prototyyppi...

Tavallaanhan se onkin, se on ruotsalaislätän edeltäjiä ja sitä kautta Lätälle sukua.
kuva 05.03.2014 20:33 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä sen päivänvalossa tekee, mutta pimeällä, lumipyryssä ja tuulessa siinä alkaa olla jo hieman haastettakin.
kuva 05.03.2014 12:42 Kimmo T. Lumirae  
  Ei ollut, Kari, ks. kuvasarjasivun kommentit.
kuva 05.03.2014 11:27 Kimmo T. Lumirae  
  Kyse oli kai nimenomaan nimen pitämisestä, alkuaikoina nimi oli näkyvissä veturin kyljessä, mutta ehkä jonkun konepajaremontin yhteydessä sitä ei enää maalattu uudelleen.
kuva 05.03.2014 11:23 Kimmo T. Lumirae  
  Vääntömomentti oli verraten pieni isommilla vaihteilla, mutta esim. ykköseltä kakkoselle vaihdon vanhan polven kuljettajat opettivat tekemään automaattia "huijaten" niin, että ykkösvaihteella vedetään nelostehoportaalla muistaakseni 40 km/h nopeuteen, jolloin ratti palautetaan ykköselle ja automaatti vaihtaa kakkosen tilanteessa, jossa moottorin ruiskutus on hyvin pieni. Vaihto nykäisi kyllä, mutta ei lainkaan niin paljon, kuin jos olisi jättänyt "kaasun keventämättä". Isommissa nopeuksissa vaihtoja ei juuri huomannut muuta kuin kierrosmittareista.

Porkkanallahan oli niinikään perimystietopohjainen ohje käyttää ykkösvaihteella korkeintaan nelostehoporrasta, koska muuten "tuli vetet pihalle". Tätä vesien sylkemistä pidettiin yleisesti mysteerinä, mutta sen kanssa vain yritettiin elää. Täällä vorgissahan joku, kun en nyt muista kuka, esitti erittäin uskottavan selityksen siitä, miten lähdettäessä viileällä moottorilla kiihdyttämään, sylinterinkannet kuumenevat niin, että vesi kiehahtaa hetkellisesti kansien luona. Tämä selittäisi vesien pihalle tulon, kun paine jäähdytysjärjestelmässä on noussut, ja käy hyvästä selityksestä jatkuviin kansivaurioihin.
kuva 05.03.2014 01:30 Kimmo T. Lumirae  
  Moottorivaunun matkustamossa SIG:in telit keinuttavat moottorivaunua niin sivuttain kuin jonkin verran pystysuunnassakin ja Breda murisee kumeasti lattian alla. Keulimmaisessa osastossa tupakkamiehet kellastuttavat vaunun kattoa entisestään. Seinällä sisäoven vieressä on aina yhtä turha tarjoilijan kutsupainike. Mutta WC:issä sentään olivat tekstit peräti neljällä kielellä! Porkkana oli suomalaisten Trans-Europ-Express, uusi ja kansainvälinen siinä missä Finnairin DC-8-62:t.
kuva 05.03.2014 01:24 Kimmo T. Lumirae  
  Alsthom on perustettu 1928, jolloin Thomson-Houston ja SACM yhdistettiin, jälkimmäisen nimihän seikkailee dieselmoottoreiden valmistajana mm. yllätys, yllätys: Dr13:ssa. Mutta muistaakseni Wärtsilä on sittemmin ostanut SACM:in pois kuljeksimasta.

Olen kuullut nimestä käytettävän myös selitystä Alsace-Thomson.

1998 Alsthom listautui pörssiin ja muutti nimensä Alstomiksi.
kuva 04.03.2014 15:49 Kimmo T. Lumirae  
  Sulkusalmen silta oli muistaakseni Suomen korkein rautatiesilta wanhaan hywään aikaan. Rautatieltä katsoen se ei näytä kovin kummoiselta, mutta katsopa reunalta alas niin johan on veteen matkaa.
kuva 04.03.2014 15:48 Kimmo T. Lumirae  
  Hasler-nopeusmittari raksuttaa rytmikkäästi viisarin hypähdellessä sadanviidentoista kohdilla. Usva tiivistyy tuulilasiin ja vaatii aina silloin tällöin pyyhkäisyn lasinpyyhkimellä. Kuljettajan käsi naksauttelee tehoratin aina kuutosportaalle saakka, sillä sillalta alkaa nousu. Moottorien kierrokset pysyvät reilussa tuhannessakahdessasadassa, koska Wilson ja SCG-ohjaus pitää nelosen kytkettynä. Turboahdinten vieno ujellus lisääntyy ja savu piipuissa alkaa sakentua.
<<   >>