Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	18.03.2014 17:47	Kimmo T. Lumirae
		En muista nähneeni Nummijoen mainitsemaa kuvakeskustelua, mutta jos Gfotissa on kahdeksan autoa, joissa kaikissa 1600 W sisätilalämmitin ja 500 W lohkolämmitin, on koko vaunun lämmityskytkentäteho noin 16-17 kW. Ja montako Gfottia tuollaisessa junassa saattaa olla? Ei kauhean montaa. (Käytän Gfotia esimerkkinä, koska en tiedä, monka autoa voidaan uudempiin vaunuihin kuormata). Ja kuten PPP ilmeisesti vakaaseen tietoon pohjautuen kirjoittaa, ja jota itsekin muistelen, ei 1500 V syöttöä pidetä maksimiteholla ajettaessa aina päällä. Eli täytyyhän Dr16 viedä 68 akselin junaa paremmin kuin Dr12 aikoinaan, ehkä hieman hitaammin kuin Dv12-pari.
	18.03.2014 00:26	Kimmo T. Lumirae
		W.R. Kuljetusliike? Waltion Rautatiet? Ei kai sentään.
	17.03.2014 22:47	Kimmo T. Lumirae
		No oho, Santeri. Mistä hajoaminen mahtoi johtua? Jäikö mitään jäljelle?
	17.03.2014 18:09	Kimmo T. Lumirae
		Class 66 on peräti 85 senttiä matalampi kuin esikuvansa SD40-2. Pituus sen sijaan on vain noin 35 senttiä enemmän.
	17.03.2014 18:03	Kimmo T. Lumirae
		Niin oli joo, Hessu. Sen artikkelin lukeminen oli yksi niihin aikoihin tapahtuneista tapahtumista, jotka vaikuttivat siihen, että minusta tuli vannoutunut pienoisrautatieharrastaja. Muistaakseni siinä artikkelissa kuvailtiin ideaa fantasiapienoisrautatiestä, joka voisi "kuljettaa rikkiä ja potaskaa Devillestä Hiismäkeen". Olin myyty. Toinen vastaava tapahtuma oli se, kun kävin noin vuonna 1973 PRK:lla, siellä oli aivan uskomattoman hienoa, kotimaista kalustoa maailmaan taikoneita guruja sekä lupaavaa nuorta polvea, kuten sinä ja Teppo, jotka olitte molemmat siellä, kun ekan kerran koulupoikana PRK:ssa poikkesin. Eli tuossa...noh, vastahan siitä on...neljäkymmentä vuotta sitten.
	17.03.2014 12:20	Kimmo T. Lumirae
		Ammattimies kuitenkin odotti vieressä, kunnes puskimet olivat kiinni ja vasta sitten sukelsi väliin, kuten kaima tässä kuvassa. Tämä oli se turvallinen työtapa.
	14.03.2014 12:32	Kimmo T. Lumirae
		Tuolla raitisilmaventtiilillä oli säätökin: auki - meteliä ja vetoa, kiinni - meteliä ja vähemmän vetoa. Ohjaamon sisäkatossahan oli niinikään venttiilit, joista sai konehuoneen metelin sekä jonkun verran konehuoneen tuulettimien puhallusilmaa suoraan ohjaamoon. Nuo säädöt toimivat samaan tapaan niin 30 asteen helteessä kuin 30 asteen pakkasessakin. Neuvostoliittolaisen sähköveturisuunnittelun eräs dogmi oli juuri tuo konehuoneen ylipaine. Eli osa jäähdytystuulettimien puhaltamasta ilmasta päästettiin suoraan konehuoneeseen, jossa se teoriassa vähensi mm. pölyyntymistä ja käytännössä jäähdytti tehokkaasti mm. ohjaamoita, eritoten pakkaskeleillä.
	13.03.2014 23:49	Kimmo T. Lumirae
		Ok, juuri tuota tietoa kaipasin. Eli joinakin päivinä on Hl.
	13.03.2014 23:48	Kimmo T. Lumirae
		Kannattaa muistaa veturin valmistusmaassa vallinneen yhteiskuntajärjestelmän sikäläiselle teollisuudelle asettama, monin paikoin länsimaista poikkeama valmistustapa- ja laatunormisto. Huomatkaa aikoinaan keskustelua herättäneet kaksinajokaapelin luukut.
	13.03.2014 19:30	Kimmo T. Lumirae
		Onko se muuten Rit eikä Hl?
	11.03.2014 23:36	Kimmo T. Lumirae
		En muista nyt aivan tarkasti, mutta muistaakseni kuvio meni siten kuin selitin, eli nelosportaalla kiihdytys neljäänkymppiin ja sitten tehot pois. Tällöin automaatti havaitsi, että tehon ja nopeuden suhde vaatiikin kakkosvaihteen eikä tällä hetkellä päällä olevaa ykköstä, ja vaihtoi kakkosen, ehkä kahden, kolmen sekunnin kuluttua tehojen laskusta. Kakkonen olisi vaihtunut joka tapauksessa jonkun ajan päästä, joten tällä vain huijattiin automaatti tekemään se halutulla hetkellä eli neljänkympin nopeudessa (jos arvot nyt olivat niin, kuin muistelen). Vaihteiston rakenteesta johtuen (momentinmuunnin, jonka perässä planeettavaihteisto), vaihdot olivat hyvin nopeita ja teräviä, joita vain momentinmuunnin osaltaan pehmensi. Sitten kakkosvaihteella saikin käyttää reilummin tehoa, eikä vaihteisto vaihtanut enää takaisin alaspäin. Koska koko prosessi ei kestä kuin ehkä alle 10 sek tehojen laskusta tehojen uudelleen nostamiseen, ei sillä ollut isommin vaikutusta kiihtyvyyteen. Myönnän kyllä, että mitään tarkkaa muistikuvaa Hesasta Pasilaan päin lähdöstä tai Siurosta Tampereelle; Äetsästä silloisen Peipohjan suuntaan jne. , ei minulla ole.
	11.03.2014 18:53	Kimmo T. Lumirae
		Tyylikkyys rakennuksessa harvoin merkitsee samaa kuin maksimaalinen korkeus.
	11.03.2014 10:41	Kimmo T. Lumirae
		Muistaakseni Jokela ei aiheuttanut nopeusrajoitusten kiristämistä mutta kylläkin ehdottoman kiellon matkustajan mukana olemiselle. Aiemminkin se oli kiellettyä, mutta kieltoa ei valvottu mitenkään ja oli kuljettajan harkinnassa, ottaako hän matkustajan mukaan ohjaamoon. Onnettomuustutkijathan totesivat, että Jokelan mällissä mukana ollut matkustaja oli todennäköisesti nukkunut eikä ollut myötävaikuttanut onnettomuuden syntyyn.
	11.03.2014 10:37	Kimmo T. Lumirae
		Kuten A-P kirjoitti, ajolankaan kohdistuvaa nostetta pyritään rajoittamaan huolehtimalla siitä, että ainakin nopeassa ajossa virroittimet ovat etäällä toisistaan. Sr2-pari tekee tuon automaattisesti, mutta Sr1-parissa parin koonnut kuljettaja huolehtii asiasta. Sn 80 ja hitaammissa rahtijunissa Sr1:ssä käytetään poikkeuksellisesti taaempia virroittimia. Tämä siksi, että siellä, missä paljon ajetaan hitaahkoja rahteja parivedolla, saattaa sama pari olla viikkokausia yhdessä, ja pelkkien äärimmäisten virroittimien käyttö saattaisi kuluttaa niitä suhteettomasti verrattuna sisimpiin, jotka eivät mainitussa käytöss kulu lainkaan.
	10.03.2014 21:02	Kimmo T. Lumirae
		Öh...en löydä kuvasta??
	09.03.2014 17:52	Kimmo T. Lumirae
		Jokainen kuvaaja vastaa itse tekemisistään ja tämä asia ei kuulu muille. Lopetetaan nyt herrajumala sentään tämä lupien tenttaaminen!
	09.03.2014 15:05	Kimmo T. Lumirae
		Valokytkimessä oli muistaakseni asennot: nokka pimeänä - (oliko tässä välissä punavalot, ei muistikuvaa) - puskinlyhdyt - puskinlyhdyt ja valonheitin - puskinlyhdyt ja valonheitin kirkkaana (tästä en ole varma) - ja viimeisenä puskinlyhdyt päällä ja valonheitin pimeänä mutta valonheittimen vieressä oleva punavalo palamassa, tarkoitti käsittääkseni, että veturi suorittaa vaihtotyötä.
	09.03.2014 14:39	Kimmo T. Lumirae
		Veturi on monessakin suhteessa ruotsalaisen D(u, a jne.):n vähintäänkin serkku. Koko, nopeus, teho, paino jne. on hyvin lähellä, mutta itävaltalaiset ovat olleet aika suvereeneja muotoilemaan rumia vetureita :)
	08.03.2014 19:51	Kimmo T. Lumirae
		Suattoopi olla, vuan suattoo olla, jotta ei ookkaan oekeen tuo suunta. Siksi varmistelen; en ole koskaan käynyt Kirkniemessä. Jos suunta on väärin, on melkeinpä kuvatekstiä korjattava.
	08.03.2014 19:05	Kimmo T. Lumirae
		Mistä suunnasta tämä kuva muuten on?
	08.03.2014 00:07	Kimmo T. Lumirae
		Hankintavaiheessa kaiketi kaikki Rc:t vetivät kaikkia junia, onko jollakulla tiedossa poikkeuksia tähän pääsääntöön? Sittemminhän Green Cargon Rc2:t ovat keskittyneet ymmärrettävästi tavarajuniin. Mutta tuossa se nyt kumminkin lukee http://www.finnmoller.dk/rail-se/sj1067.htm Jotta asia ei olisi kuitenkaan liian yksinkertainen niin http://www.jimhell.se/rc/image.php?id=1067 Asia selittyy ainakin osin sillä, että Rc3:ia on muutettu Rc2:ista.
	07.03.2014 16:41	Kimmo T. Lumirae
		Ajansäästöhän tuossa on se tavoite. Saman kytkijän pitäisi olla Tampereellakin tasatunnein yhtaikaa parissa, kolmessa paikassa ja vaikkei auto sitä mahdollista, se ainakin nopeuttaa siirtymisiä. Entivanhaan saattoi henkilöstöä olla enemmän, eikä ollut vielä näitä tasatuntiaikatauluja, jotka tekevät tämän, että Tampereenkin matkustajaratapiha on tukossa klo xx.45-xx.15 välisenä aikana osan ajasta ja xx.15-xx.45 välisen ajan se on käytännöllisesti katsoen tyhjä. Sekä Hesan että Turun suunnan junien ympäriajot osuvat juuri tuohon tasatunnin pintaan sen sijaan, että olisivat tasaisemmin jakautuneet eri kellonajoille.
	07.03.2014 16:39	Kimmo T. Lumirae
		Niin tein, ja teen toistekin :o}
	07.03.2014 11:37	Kimmo T. Lumirae
		Kiitos Raimo. Pidetään mielessä.
	07.03.2014 11:36	Kimmo T. Lumirae
		Ja taas periaatteellinen asia: antakaa toistenne sanomisien ja kirjoittamisien olla. Jokainen vastaa itse tuottamastaan tekstistä. Itse en lähtisi huomauttelemaan, ellei teksti ole hyvien tapojen tai säädösten vastainen.
	07.03.2014 11:33	Kimmo T. Lumirae
		Kirjoita toki lisää tietoa, Martin. Samaa mietin tuossa mielessäni, että tuo on järjetöntä tuhlausta, että ensin rakennetaan radat ehkä kansainvälisenä yhteistyönä ja sitten ne päästetään rapistumaan käyttökelvottomiksi. Toki monissa maissa ovat sisällissodat ja niiden kaltaiset konfliktit tuhonneet infran. Ja siis: kannatan kehitysapua, ei tämä sitä vastaan ole.
	06.03.2014 12:05	Kimmo T. Lumirae
		Esim. Porissa koneet käynnistettiin sisällä tallissa, mutta asiaa helpotti se, että tallissa ei säännöllisesti työskennellyt ketään, ja ovet varmaan jätettiin auki Dv:n tai Hurun poistuttua. Mutta tuo Turun asia: ehkä joskus käytettiin Kallea, mutta ei aina. Juuri Turussa sattui nimittäin kerran, ettemme saaneet millään Dr13:a ulos tallista pöydälle. Molemmat moottorit oli käynnistetty eli tähän liittyviä rajoituksia ei ollut, veturi otti tehoja ja jarrut irtosivat, mutta se vain ei liikkunut. Pitkän ihmettelyn jälkeen veturi suostui liikkumaan korkeilla kierroksilla hitaasti pöydälle ja siinä tehdyn suunnanvaihdon jälkeen kaikki toimi taas normaalisti. Johtopäätös oli, että veturin telit vetivät eri suuntiin! Vaikka Alstomi oli heppoista tekoa, onneksi se ei ihan NIIN hepposta ollut, että olisi ajettu pöydälle sananmukaisesti vain toisella päällä, toisen jäädessä tässä tapauksessa talliin, luultavasti porhaltaneena tallin takaseinästä läpi :o}
	06.03.2014 11:57	Kimmo T. Lumirae
		Eipä niitä aina eristetä. Mäntymäki otti hyviä kuvia Vammalan onnettomuudesta, eikä siellä edes näkynyt eristystarvikkeita tai henkilöitä vahtimassa.
	06.03.2014 11:56	Kimmo T. Lumirae
		Luulen, että normiveturi voisi olla hyvä. Se kuvaa asian perimmäistä ydintä paremmin kuin yhtenäisveturi, jossa on vaara sekoittaa asia jotenkin yhtenäisrakenteeseen, vaikka on tosiaan muuten hyvä käännös. Standardiveturi on hieman sama kuin normiveturi, mutta se on myös vakioveturi, eli jossain käytössä vakiokalustoa, ei hyvä sekään. Heikki, normiveturi?
	06.03.2014 11:54	Kimmo T. Lumirae
		Kiitos Eljas. Lukumäärä on varsin merkittävä, kun verrataan "täydennysvetureihin" Ruotsista, Hr2-3 ja Pr2. Silmään pistää myös se, että liikenteessä niistä oli tuolloin varsin vähän, eli alle puolet, 120 kpl. Tuo 1943 satsi Virosta on myös kiintoisa: tuotu 77 mutta liikenteessä 9. Viron-tuonti on ilmeisesti ollut entisiä virolaisia ja mahdollisesti muiden Baltian maiden 1524 mm:n vetureita? Näitähän aiemmin kaipasin, että mitä niille tapahtui saksalaisten maahantulon jälkeen.
	06.03.2014 01:01	Kimmo T. Lumirae
		.
	06.03.2014 01:01	Kimmo T. Lumirae
		Tämä voisi olla 53 vuotta piilossa pidetty Lätän prototyyppi... Tavallaanhan se onkin, se on ruotsalaislätän edeltäjiä ja sitä kautta Lätälle sukua.
	05.03.2014 20:33	Kimmo T. Lumirae
		Kyllä sen päivänvalossa tekee, mutta pimeällä, lumipyryssä ja tuulessa siinä alkaa olla jo hieman haastettakin.
	05.03.2014 12:42	Kimmo T. Lumirae
		Ei ollut, Kari, ks. kuvasarjasivun kommentit.
	05.03.2014 11:27	Kimmo T. Lumirae
		Kyse oli kai nimenomaan nimen pitämisestä, alkuaikoina nimi oli näkyvissä veturin kyljessä, mutta ehkä jonkun konepajaremontin yhteydessä sitä ei enää maalattu uudelleen.
	05.03.2014 11:23	Kimmo T. Lumirae
		Vääntömomentti oli verraten pieni isommilla vaihteilla, mutta esim. ykköseltä kakkoselle vaihdon vanhan polven kuljettajat opettivat tekemään automaattia "huijaten" niin, että ykkösvaihteella vedetään nelostehoportaalla muistaakseni 40 km/h nopeuteen, jolloin ratti palautetaan ykköselle ja automaatti vaihtaa kakkosen tilanteessa, jossa moottorin ruiskutus on hyvin pieni. Vaihto nykäisi kyllä, mutta ei lainkaan niin paljon, kuin jos olisi jättänyt "kaasun keventämättä". Isommissa nopeuksissa vaihtoja ei juuri huomannut muuta kuin kierrosmittareista. Porkkanallahan oli niinikään perimystietopohjainen ohje käyttää ykkösvaihteella korkeintaan nelostehoporrasta, koska muuten "tuli vetet pihalle". Tätä vesien sylkemistä pidettiin yleisesti mysteerinä, mutta sen kanssa vain yritettiin elää. Täällä vorgissahan joku, kun en nyt muista kuka, esitti erittäin uskottavan selityksen siitä, miten lähdettäessä viileällä moottorilla kiihdyttämään, sylinterinkannet kuumenevat niin, että vesi kiehahtaa hetkellisesti kansien luona. Tämä selittäisi vesien pihalle tulon, kun paine jäähdytysjärjestelmässä on noussut, ja käy hyvästä selityksestä jatkuviin kansivaurioihin.
	05.03.2014 01:30	Kimmo T. Lumirae
		Moottorivaunun matkustamossa SIG:in telit keinuttavat moottorivaunua niin sivuttain kuin jonkin verran pystysuunnassakin ja Breda murisee kumeasti lattian alla. Keulimmaisessa osastossa tupakkamiehet kellastuttavat vaunun kattoa entisestään. Seinällä sisäoven vieressä on aina yhtä turha tarjoilijan kutsupainike. Mutta WC:issä sentään olivat tekstit peräti neljällä kielellä! Porkkana oli suomalaisten Trans-Europ-Express, uusi ja kansainvälinen siinä missä Finnairin DC-8-62:t.
	05.03.2014 01:24	Kimmo T. Lumirae
		Alsthom on perustettu 1928, jolloin Thomson-Houston ja SACM yhdistettiin, jälkimmäisen nimihän seikkailee dieselmoottoreiden valmistajana mm. yllätys, yllätys: Dr13:ssa. Mutta muistaakseni Wärtsilä on sittemmin ostanut SACM:in pois kuljeksimasta. Olen kuullut nimestä käytettävän myös selitystä Alsace-Thomson. 1998 Alsthom listautui pörssiin ja muutti nimensä Alstomiksi.
	04.03.2014 15:49	Kimmo T. Lumirae
		Sulkusalmen silta oli muistaakseni Suomen korkein rautatiesilta wanhaan hywään aikaan. Rautatieltä katsoen se ei näytä kovin kummoiselta, mutta katsopa reunalta alas niin johan on veteen matkaa.
	04.03.2014 15:48	Kimmo T. Lumirae
		Hasler-nopeusmittari raksuttaa rytmikkäästi viisarin hypähdellessä sadanviidentoista kohdilla. Usva tiivistyy tuulilasiin ja vaatii aina silloin tällöin pyyhkäisyn lasinpyyhkimellä. Kuljettajan käsi naksauttelee tehoratin aina kuutosportaalle saakka, sillä sillalta alkaa nousu. Moottorien kierrokset pysyvät reilussa tuhannessakahdessasadassa, koska Wilson ja SCG-ohjaus pitää nelosen kytkettynä. Turboahdinten vieno ujellus lisääntyy ja savu piipuissa alkaa sakentua.
	04.03.2014 15:41	Kimmo T. Lumirae
		Naminami.
Kuvasarja: Porkkanoita, porkkanoita….	04.03.2014 15:41	Kimmo T. Lumirae
		Tarkoitatko muotoilua, Esko? Mielestäni nykyjunissa on paljonkin muotoilua, joka on olemassa juuri ulkonäköseikkojen vuoksi, esim. Siemensin Desiro; ei hidas moottorijuna tarvitse suurnopeusjunan nokkaa, mutta se tekee siitä pahuksen hyvän näköisen. Edelleen, muistan että TGV-PSE -junat muotoiltiin muotoilijan kynän mukaan, ohittaen aerodynaamisesti ihanteellinen malli. Sen sijaan ICE on hyvin lähellä aerodynaamisesti ihanteellista ja näin myös tarkoituksenmukaista.
	03.03.2014 22:26	Kimmo T. Lumirae
		Jatkoksi kuvasarjan sivun kommenttiin: Dr13-vetoinen kevyehkö pikajuna siis lähti Tpe as vasenta linjaraidetta ja sai nostettua vauhdin noin 100 km/h:iin Perkiön ratapihan kohdalla. Vasta Perkiön eteläpäässä veturimiehistö huomasi 30:n nopeusmerkin ja poikkeavalle asetetun vaihteen, mutta se oli myöhäistä: juna ajoi vaihteeseen, jossa suurin nopeus on 35 km/h (nopeusrajoitus oli 30, koska nykyisin käytössä olevilla merkeillä voidaan ilmaista vain tasakymmeniä) ja kaatui vaihteessa Alstomin pyörähtäessä ympäri ja pysähtyessä tien penkereelle, muistaakseni perä menosuuntaan.
Kuvasarja: Sarankulman junaturma	03.03.2014 21:45	Kimmo T. Lumirae
		Onnettomuus oli ikävien sattumusten summa. Viikkovaroituksesta saattoi saada käsityksen, jonka mukaan vasenta väärää ajetaan Tampereelta Sääksjärvelle saakka. Kohteesta varoittavat nopeusmerkit oli myös huomaamattomasti sijoitettu ts. Viinikan järjestelyratapihan reunimmaisen raiteen ja tämän pääraiteen väliin, jolloin nopeusmerkin saattoi olettaa koskevan Viinikan raidetta, jos ennakkokäsitys asiasta oli, että Sääksjärvelle saakka mennään. Kaduilla puhuttiin myös, että kuljettaja olis ollut alkoholin vaikutuksen alainen, mutta mikään rangaistusraja ei ylittynyt. Alkometrin viisari värähtää joskus ksylitolipurkastakin, joten oikeus ei myöhemmässä käsittelyssä puuttunut tähän asiaan enempää. Veturimiehistö ei loukkaantunut mainittavammin onnettomuudessa.
	03.03.2014 21:36	Kimmo T. Lumirae
		Tuo Alstomihan laskeutui ilmalentonsa päätteeksi tuohon tienpenkalle ja vastaan tuli henkilöauto. Voi vain kuvitella, mitä sen henkilöautokuskin mielessä liikkui, ennen kuin autonsa katosi Alstomin alta lentävän soran, mullan ja kuran alle...
	03.03.2014 21:34	Kimmo T. Lumirae
		Ihmettelen tuota koko asetelmaa, mutta keksin selityksen, jonka mukaan itäinen raide on jo ajokunnossa, ja siinä Dv-pari hinaa Hki suunnan pikajunaa onnettomuuspaikan ohi.
	02.03.2014 19:44	Kimmo T. Lumirae
		Niin se vain aika rientää kun on hauskaa :o}
	02.03.2014 17:08	Kimmo T. Lumirae
		Multa puuttuu tieto, missä konetyypeissä potkurikoneaikana nimikkoja on ollut, mutta aikoinaan oli yksi Gnat (GN-101) ja sitten Draken (DK-223) ja nyt yhdessä Hornetissa (HN-457) on teksti "Kreivi von Rosen"
	02.03.2014 17:00	Kimmo T. Lumirae
		Voi olla muuttunut. En ole vähään aikaan kovin tarkkaan seurannut.
	02.03.2014 13:50	Kimmo T. Lumirae
		Ensimmäinen jämsäläinenhän menee 11.30 aikoihin ja toinen 16.30 pintaan. Sitten illalla menee noin 22.30 ja 23.30. Viinikasta kulkee mielestäni, olisiko ollut 07 aikaan ja siinä 17 jälkeen. Tähän lisäksi ne, mitä ei nyt tule mieleen. Paperijuniahan näistä on tietty varmaksi nuo jämsäläiset, että jos tarkoitit vain niitä.
	01.03.2014 15:20	Kimmo T. Lumirae
		Tarkoitit varmaan Ville, että päiväsydämen tai iltapäivän aikana et nähnyt yhtään Sr1:tä? Raumalle on sen verran kova liikenne, että kai siellä nyt joku Sr1:kin vuorokauden mittaan kävi. Pelkästään Jämsänjokilaaksosta menee neljä junaa ja Viinikasta muutama lisäksi.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset