2124-160536 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.02.2014 22:52 Kimmo T. Lumirae  
  JKV ei tosiaankaan aja junaa, eikä kykene siihen. JKV rajoittaa junan ajamista tavalla tai toisella, ja joka ikinen kerta, kun se aktiivisesti alkaa rajoittaa, juna pysähtyy minuutin, kahden sisään, ellei kuljettaja tee mitään. Eli ei ole kovin hyvä kuski joka noin tekee.

JKV asettaa rajat ajamiselle, ja rajat ovat hyvä olemassa, joskin JKV noudattaa rajoja hiukan turhan tiukasti eli vaatii, että nopeus on hiljennettynä jo ennen rajoitusta; siinä on pieni ylimääräinen turvamarginaali. Enkä ymmärrä, mitä hyötyä esimerkiksi ylinopeuden ajosta voisi olla.
kuva 17.02.2014 23:44 Kimmo T. Lumirae  
  Kokeilimme tuossa nuoremman kollegan kanssa USB-liitännästä Amaranthea ja Nightwishiä. Hyvin toimii.
kuva 16.02.2014 22:33 Kimmo T. Lumirae  
  Hieman samankaltaisia sanoja on lukuisia, ja taivutusmuodot tekevät niistä kotoisen kuuloisia. Samoihin kantasanoihin pohjautuvat ainakin jää, vesi, käsi, veri, voi, pääsky ja tuo kala. "Junalla mennään" on suunnilleen "vonattal mennyi", lausutaan "vonattal männi". Mi? tai Mit? on mitä? tai mikä? jne.
kuva 16.02.2014 22:28 Kimmo T. Lumirae  
  Teneriffalla Santa Cruzin ratikassa on tarra, joka muistuttaa tarkastusmaksun suuruudeksi 400 € . Vastaa kanarialaisen kahden viikon palkkaa (Kanarialla on ällistyttävän alhainen palkkataso).
kuva 16.02.2014 12:29 Kimmo T. Lumirae  
  Vaikea sitä keittolevyjuttua on ymmärtääkään, kyseessä oli sentään vientimallin veturi, jossa oli ikkunoiden listoituskin oikein alumiinia, kotimaisiin käytetyn puun sijaan. Muistaakseni Neuvostoliitto osallistui Tanskan rautateiden sähkövetureiden tarjouskilpailuun, mutta olisi kiva tietää millä? Sr1:llä, todennäköisesti. Niinpä vientiveturin piti olla hieno ja hyvin varusteltu...

Neuvostoliitostahan ei viety sähkövetureita muihin Itä-Euroopan maihin kuin Puolaan ja Suomeen...köh.
kuva 16.02.2014 00:23 Kimmo T. Lumirae  
  Ja földalattihan voitaneen kääntää suoraan sanaksi maanalainen; tuo alatti viittaa alla olevaan. (Viz allat = vesi alla eli veden alla)
kuva 15.02.2014 21:29 Kimmo T. Lumirae  
  Kuinkahan monta alikulkua olisi rakentanut turhien sähköistysten, esim. Vaasan ja Kemijärven, hinnalla? Tai jos jostain käsittämättömästä syystä Kaskisten rata päätettäisiin vaatimusten mukaisesti perusparantaa nyt, kun sen liikenne on sopivasti vähentynyt, niin montako alikulkua voisi rakentaa sillä rahalla, mikä jätetään upottamatta tuohon järjettömyyteen?
kuva 15.02.2014 11:38 Kimmo T. Lumirae  
  Arvontakuva. Vasemmanpuoleinen nokka herätti mielenkiintoni. Ei siis unkarilainen sähkömoottorijuna, vaan Saksasta käytettynä hankittu ohjausvaunu.
kuva 15.02.2014 11:35 Kimmo T. Lumirae  
  Nolla-Boressa oli muistaakseni peräti nelipaisuntainen eli kvadruppelihöyrykone?
kuva 15.02.2014 00:22 Kimmo T. Lumirae  
  Varoituslaitos varoittaa vain varovaisia autoilijoita, ei idiootteja, koska nämä ehtivät vielä hyvin omasta mielestään. Suomessa ajetaan vuodessa 150 puomia poikki ja varoituslaitoksilla varustetuilla tasoristeyksillä sattuu onnettomuuksia, tietäisikö joku, miten paljon?
kuva 13.02.2014 01:23 Kimmo T. Lumirae  
  Näinköhän oli tavaralättäliikenteen alkaessa vielä Lättiä siirretty pahemmin syrjään alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan?

Tähän väliin muistikuva 1950-luvun lehdestä, että Lättien suunniteltu kestoikä päättyi vuonna 1970. Ehkä siihen mennessä oli tarkoitus suunnitella ja ottaa käyttöön uusi moottorivaunutyyppi?

Muistaakseni rahtilätissä sai tehdä poikkeuksen säännöstä, jonka mukaan yhtä moottorivaunua kohden sai olla vain yksi liitevaunu: näissä sai olla kaksi liitettä ja yksi veto.
kuva 11.02.2014 21:28 Kimmo T. Lumirae  
  Ari, toki Deevereissä on ollut höyrynkehittimiä, ja paljon. Alkuperäinen Sv 12 -sarja kattoi numerot 2501-2568 ja melko pian ensimmäisten Sv 12 -vetureiden jälkeen tilattiin ensimmäiset Sr 12 -sarjan veturit, joita olivat kaikkiaan numerot 2701-2760 ja Sv:n ja Sr:n ero oli juuri tässä höyrynkehittimessä: Sr 12:ssa oli pienehkö Claytonin höyrynkehitin vesisäiliöineen sekä sille pieni, yksisylinterinen Petter-apudiesel. Tämä varustus nosti alkuperäisen Sv:n 60 tonnin painon 66 tonniin ja akselipainon puolesa veturisarja siirtyi väliraskaasta raskaaseen sarjaan, kuten pikku r tyyppimerkinnässä ilmaisee.

Sv 12 -vetureitahan tilattiin sittemmin vielä hieman päivitettynä tyyppinä lisää, numerot 2601-2664 ja kaikki edellä luetellut veturit saivat uuden sarjatunnuksen Dv12 vuonna 1976. 2700-sarjan Dv:istä poistettiin Claytonin niiden jäätyä tarpeettomiksi, mutta veturiin lisättiin hieman painoa ihan tarkoituksella ja Dv:n painoksi ilmoitetaan nykyään 63 tonnia.
kuva 11.02.2014 14:33 Kimmo T. Lumirae  
  Ja tarkoitin siis tuossa edellisessä että "kolmellakin siivellä ja kolmella vihreällä valolla". Kahdella siivellä "otettaessa sisään" näkyi siis kaksi vihreää valoa.

1938, kiitos Teppo.
kuva 11.02.2014 14:29 Kimmo T. Lumirae  
  Hauska tarina, mutta mihin siis törmäsitte?
kuva 10.02.2014 22:09 Kimmo T. Lumirae  
  Parhaimmillaanhan saatettiin aja sn 35 -opaste tai vastaava antaa kolmellakin siivellä ja vihreällä valolla. Vihreän ja keltaisen yhdistelmä oli ensin 1957 Jt:ssä suojastusopastimen opaste "aja varovasti"; tämä muutettiin sittemmin pelkäksi keltaiseksi, jolloin vihreän ja keltaisen yhdistelmä vapautui pääopastimen käyttöön.
kuva 10.02.2014 21:17 Kimmo T. Lumirae  
  Suomessahan ne harvat valoesiopastimet, mitä ennen vuotta 1934 (??) oli käytössä, näyttivät odota seis -sisältöisen opasteen vilkkuvalla vihreällä ja odota aja - vastaavan vilkkuvalla valkoisella, kunnes 1934 värit muutettiin päinvastaisiksi: vilkkuva valkoinen vastasi punaista ja vilkkuva vihreä edelsi vihreää. Ruotsissa esiopastinvärit ovat edelleen "väärin päin".
kuva 09.02.2014 23:26 Kimmo T. Lumirae  
  Joo, sori. Mitähän mä luulin lukeneeni? En tiedä, mutta unohdetaan.

Tietenkin tasolle määrätään vikatapauksessa nopeusrajoitus ja se saattaa olla tiukkakin, jäi juna sitten sen vuoksi mäkeen tai ei. Turvallisuus ajaa tässä muiden asioiden edelle.
kuva 09.02.2014 21:27 Kimmo T. Lumirae  
  Tästähän käytiin keskustelua https://vaunut.org/kuva/88674 ja paremman puutteessa se voisi olla yhtenäisveturi.
kuva 09.02.2014 21:21 Kimmo T. Lumirae  
  Vielä viidenkympin vauhdistakin tavarajuna vaatii ehkä 300-500 metriä pysähtymismatkaa eli senkin himmailun hyöty on vähintäänkin kyseenalainen.

Erikoistilanteesta en tiedä muuta kuin että jos Raumalta Tampereelle yrittäisi ajaa tavarajunalla, joita kulkee liki 20 päivässä, niin, että vauhti tasoristeyksillä olisi esim. 30 km/h, joutuisi käytännössä koko matkan ajamaan joko tätä vauhtia, tai yrittää kiihdyttää siitä ylöspäin ehtiäkseen kohta hiljentämään taas. Aapeekin lienee huomannut minkälainen määrä tasoja Raumapaanalla on.
kuva 09.02.2014 21:16 Kimmo T. Lumirae  
  Limoissa vanhat virroittimet olivat puoliksi muovia, tarkoititko niitä, vai Pikon todellakin alamittaista kokometallivirroitinta?
kuva 09.02.2014 14:22 Kimmo T. Lumirae  
  Tunnelin oveen liitetty kauko-ohjaus yms. on hieman tuoreempaa tekniikkaa kuin joku vanhempi turvalaite.

Tasoristeyslaitteissa on erittäin vähän turvallisuusvikoja ja ne tuntuvat olevan aika hyvin hanskassa ts. tieto liikenteenohjaukselle kulkee, ja se varoittaa junia ja asettaa junille nopeusrajoituksen.

Vauhtien löysäily ei oikein käy. Tavarajunan vauhdin hiljentäminen on sellainen 3 km hanke ja kiihdyttäminen matkanopeuteen ehkä 5 km ja jos matkalla sattuu sopiva nousu, saattaa mäkeen jäänti olla jo lähellä. Jos turvaudutaan johonkin opastimeen, on se oltava 1200 metrin päässä mallia: "aja, turvalaitos varoittaa normaalisti" ja ellei tätä opastetta ole, on se "seis, ylitä tasoristeys varovasti"
kuva 08.02.2014 17:58 Kimmo T. Lumirae  
  Ai. Olen aina ajatellut sotasaalisveturin sellaiseksi, joka on jäänyt suomalaisjoukkojen käsiin jossain päin Suur-Suomea. Onko näistä mainitsemistasi julkaistu jotain yhteenvetoa tms. ?
kuva 08.02.2014 16:04 Kimmo T. Lumirae  
  Kytkintankovetureita, kuten höyryjä, on kai suhteellisen helppo leventää. Nykyisen DDR:n alueelta sotakorvauksina Siperiaan vietyjä sähkövetureista oli levennetty myös telivetureita, erittäin brutaalein menetelmin yksinkertaisesti halkaisemalla koko teli ja siirtämällä pyöriä akseleillaan ulospäin. Kun vetureita 1952 palautettiin DDR:ään, ihmettelivät derkut, että miten veturit ovat ylipäätään pysyneet koossa (sarjat E 44 ja E 94).

Tietääkö muuten Eljas tai joku muu asiaan perehtynyt, joutuivatko derkut maksamaan tästä sähkökalustosta Neuvostoliitolle, kuten asian laita oli mm. Tallinnasta palautetuista Berliinin S-Bahn-kalustosta? Lukemani historiikit puhuvat vain "palauttamisesta" mutta joutuivatko derkut siis ostamaan oman kalustonsa uudelleen?
kuva 08.02.2014 13:56 Kimmo T. Lumirae  
  Äskeisen kommentin kirjoitettuani paukahti sattumakuvaksi kuva S1 "Saksmannista" ruostumassa Hyvinkään konepajan pihalle loppukesästä 1977 :o}

https://vaunut.org/kuva/36674
kuva 08.02.2014 13:53 Kimmo T. Lumirae  
  Eljaksen tiedot V.J.Äijälän neuvotteluista ovat äärimmäisen kiintoisia; 50 / 50ÜK -sarjan lisäksi neuvoteltiin siis myös, paitsi kotimaisten vetureiden teettämisestä, myös 03:sten ja 41:sten valmistuttamisesta. Olisiko näin saatu meille "Iso-Pekka" ja "Iso-Risto" , ja olisiko näillä piirustuksilla jatkettu vetureiden valmistamista aikanaan kotimaassa niin, että P1 ja R1 olisivat jääneet pieneksi sivuviitteeksi kalustossamme muutaman veturin protosarjana, ehkäpä.

Tuskin, Petri, neukut olisivat suomalaisten maksamia vetureita vieneet, jäiväthän Henskelitkin meille.

Aprikos Henskelit, mihin mahtoivatkaan jäädä ne suuret määrät Baltian maista vapautuneita vetureita maiden 1435 mm -muutoksen jälkeen, neljää Henskeliä ei voi pitää suurena määränä?
kuva 08.02.2014 13:42 Kimmo T. Lumirae  
  Suomeen hankittiin aikoinaan oikein erityistä junakalustoakin näiden suhteellisten kaarteisten ratojen liikennöinnin nopeuttamiseen. Juna haluttiin kuitenkin hankkia vain noin 300-paikkaisena ja osoittautui pieneksi tämän radan liikennöintiin ja sittemmin ne on siirretty suoremmille radoille, jossa ei vikaherkkää kallistusjärjestelmää edes tarvitse pitää päällä. Harmi, sillä nämä junat maksoivat kaksinkertaisen rahamäärän Edo-IC -juniin verrattuna matkustajapaikkaa kohden.

Tasoristeysten muuttaminen eritasoiksi on rajallinen hanke, josta selvitään joten kuten kohtuullisella rahalla. Sen jälkeenhän rata olisi mahdollista saattaa sn 200 -kuntoon, ja tällä puolestaan päästään Suomessa noin 160 km/h keskinopeuksiin. Tästä voidaan arvioida, paljonko Helsinki-Turku matka-ajaksi voitaisiin saada rakentamatta uutta rataa.
kuva 06.02.2014 14:55 Kimmo T. Lumirae  
  Näin myös muistelen vaikkei lähde ole juuri nyt käden ulottuvilla. Mutta lisäksi oli vielä punaruskea malli "Skandinavian rautateiden väreissä", johon oli painettu ruotsalaismallinen valmistajanlaatta oveen. Fleischmannillahan oli näitä pseudoruotsalaisia koneita muitakin, ainakin DB:n E 44:n ruotsalaisversio, vaunustossa muistaakseni sveitsiläisen Seetalbahnwagenin punaruskea versio.
kuva 06.02.2014 14:51 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo on muuten totta, Hessu. BR 50/52 olisi ollut tässäkin mielessä mitä käyttökelpoisin.

Olen itse miettinyt, Martin, samaa asiaa ja jatkanut sitä ajatusleikillä; mitä meidän hyväksi havaituille kotimaisille vetureille olisikaan tapahtunut, jos Kollaa ei olisi kestänyt ja Summa olisi murtunut, tai jotain vastaavaa jatkosodassa ja Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä. Aluksi varmaan kevyehköt veturit olisi ollut pikku pakko pitää kotiseudullaan, mutta ainakin stategisesti tärkeät, eli itä-länsisuuntaiset radat olisi vahvistettu kestämään isoja venäläiskoneita ja näin ne olisivat yleistyneet meilläkin.
kuva 06.02.2014 14:44 Kimmo T. Lumirae  
  Siinä mielessä ei saanut, koska vetureiden järjestys oli sattumanvarainen eikä niitä ihan pienen takia lähdetty varta vasten siirtämään, veturia muiden välistä päällimmäiseksi. Isoilla varikoilla huoltokuljettajat valmistelivat hinausveturin/t hinauskuntoon ja se otettiin normaalin linjavetäjän perään varikolta.
kuva 06.02.2014 11:07 Kimmo T. Lumirae  
  Nuo 50- ja 52-sarjalaiset olisivat muodostaneet mitä kiintoisimman lisän kalustoomme. Kyseessä on kuitenkin 80 km/h nopeuteen suunniteltu ja hyväksytty veturi, jonka akselipaino on vain 15 tonnia ja vetovoimallaan se silti hakkaa Riston noin kymmenen prosentin erolla. Indikoitu teho oli 1630 hv, miten tuo sitten taipuu Suomessa ilmoitettuihin arvoihin?
kuva 06.02.2014 11:00 Kimmo T. Lumirae  
  Aah, aivan. Eli Pr2:sta olisi tullut S1 ja Tr2 ehkä se T1. Ja se Mullikuhnuri olisi ollut L2 ja Kalkkuna O2.
kuva 06.02.2014 01:02 Kimmo T. Lumirae  
  Vetureita oli eri mallisia ja eri aikaan LAG:ille tilattuja. 002 ja 003 ovat suunnilleen samanlaisia ja näistä Fleischmann teki mallin ja siitä puolestaan hammasratamuunnoksen kuvitteelliselle Edelweiss-Lokal-Bahnille (ELB). Myöhemmin Roco on tehnyt mallin näistä, ja 2000-luvulla Märklinkin. 005 puolestaan oli hieman erinäköinen yksilö ja siitä on H0-malli DDR:stä Pikon markkinoimana.
kuva 06.02.2014 00:54 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkoitatko I:llä vanhoja sarjatunnuksia, Markku? I:hän oli Iita eli Vk, J niin kuin "jätetään väliin"?, K=Tk ja Tv, L1=Vr 1, M annettiin yksityisradan veturille, N1=Pr1, O1=Vr 3 ja P1 niin kuin Pekka ja R1 niin kuin Risto; Q jäi väliin? Olisiko Pr 2 ollut sitten S1 niin kuin "Saksmanni" tms., jolloin T1 olisi ollut luonnostaan Truman, joka olisi voinut tietenkin olla myös R2. Pr 2 olisi voinut loogisesti olla myös N2. Mullikuhnurista Vr4 / Kalkkuna Vr 5 olisi kyllä voinut tulla melkein mitä vain: L2, O2 tai sitten U1.
kuva 04.02.2014 23:55 Kimmo T. Lumirae  
  Ai juu. Sehän olikin sinun kuvasi. Hienoja muistoja. No, vastahan siitä tulee 50 vee...
kuva 04.02.2014 21:33 Kimmo T. Lumirae  
  Anna tulla vain. Hyviä juttuja on aina mukava lukea.

IVA 1965:ssä esiteltiin ainakin E 03 ja SNCF:n CC 40100. Nopea tulevaisuus teki tuloaan nopealla vauhdilla :o}
kuva 04.02.2014 21:10 Kimmo T. Lumirae  
  Olikos netissä jossain luettavissa Vorkutan radan saksalaistarvikesähköistyksestä juttua, Eljas? Muistelen, että annoit linkin joskus mutta nyt en löydä, viitteitä toki monen veturityypin yhteydestä.
kuva 04.02.2014 15:50 Kimmo T. Lumirae  
  En tiedä, mitä tuo vasemman alareunan kaveri on tehnyt tai vaihtoehtoisesti tekemättä jättänyt, mutta mattopiiskasta tulee.
kuva 04.02.2014 15:46 Kimmo T. Lumirae  
  Kaksoiraide epäilemättä lähti, kun venäläiset miehittäjät veivät mennessään kaiken irtoavan kaksoisraiteista ja sähköistysjärjestelmistä vessanpyttyihin.
kuva 02.02.2014 19:41 Kimmo T. Lumirae  
  Eipä tuo nyt niin maailmaa mullistava juttu ole mutta pieni heitto ilmeisen historiallisessa dokumentissa. Mutta hyvä kun tulevat tiedot ja käsitykset julki.
kuva 02.02.2014 12:20 Kimmo T. Lumirae  
  Tässä on puujäljitelmä sentään lämpimämpää kuin kotimaisen version yksiväriset paneelit, mutta ei tuo harjattu teräs ole kyllä sekään viihtyisän näköistä noin runsaasti käytettynä.

Tuo https://vaunut.org/kuva/88383 on tähän asti näkemistäni viihtyisin ravintolavaunu, toivottavasti on edelleen ajossa.
kuva 02.02.2014 12:19 Kimmo T. Lumirae  
  Sama juttu, Seppo. 1972 tai 1973 puhkesi minullakin ja sehän ei tosiharrastajalla ole parannettavissa...Liivin käyttö on hyvä idea, siitähän keskusteltiin joskus tuolla keskustelupuolella ja tulin siihen tulokseen, että hauska painatus voisi olla "Junahullu" ja minä voisin siitä viivata itseltäni sen alkuosan yli :oP
kuva 02.02.2014 08:49 Kimmo T. Lumirae  
  Jorman linkkaamassa kuvassakin mielestäni on hytin seinässä sn 100. Miten oli, Ilkka?
kuva 02.02.2014 01:16 Kimmo T. Lumirae  
  Pr2 juu, kiitos Jorma.
kuva 02.02.2014 00:49 Kimmo T. Lumirae  
  Hr2 sn 110?
kuva 01.02.2014 00:00 Kimmo T. Lumirae  
  Mutta tässä nähdään, miten taantumuksellinen, vanha ja sivistymätön minäkin olen:

DuettoPlus -ravintolavaunu sai kunniamaininnan Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa.

DuettoPlus-ravintolavaunu
VR-Yhtymä Oy ja Transtech Oy
Design: VR-Matkustajaliikenne Transtech Oy: Olli Kakkinen (projektipäällikkö), Tuula Ahtola (pääsuunnittelija),

Kati Mäkikyrö (muotoilusta vastaava asiantuntija), Transtechin tuotekehitystiimi
Link Design and Development Oy: Piritta Winqvist (Design Director), Saara Anundi (Team Leader), Samuel Leinonen (Industrial Designer)
Tärkeä osa suomalaista pitkää junamatkaa on visiitti ravintolavaunussa. VR ja rautatiekalustoa valmistava Transtech yhdistivät voimansa uuden sukupolven kaksikerroksisen ravintolavaunun suunnittelussa. Kaikki lähti asiakkaan kokemuksesta, mutta suunnittelussa mietittiin myös konduktöörin, keittiöhenkilökunnan ja siivoojien työtä. Uudessa vaunussa on työntekoon sopivia rauhallisia pisteitä, isompia tiloja ryhmille, pieni tila esiintyjille ja väljät tarjoilutiskit. Miellyttävä asiakaskokemus on VR:lle keskeinen valtti kilpailtaessa muiden liikennemuotojen kanssa.

http://www.designforum.fi/palkinnot/fenniaprize/2014

Suunnittelija siis tietää matkustajia paremmin, mikä on viihtyisää. M.O.T.
kuva 31.01.2014 22:24 Kimmo T. Lumirae  
  Niin no. Loistevalojen kalpea valo, jota nykyään on helppo jäljitellä ledeillä, ei ole mikään uutuus sen enempää kuin harjattu teräskään, valkoisesta väristä puhumattakaan (tarkemmin katsoen tuo värisävy lienee ns. maalarinvalkoinen eli aavistuksen harmaaseen sävytetty valkoinen, jota käytetään haluttaessa "puhtaan valkoista", joka imee kaikki lämpimät värit). Näitä "kovia asioita" suosinut sisustustrendi on jatkunut jo kauan, että ei tässä uutta ole muu kuin sijainti: ravintolavaunu. Ja todellakin, kaikenlainen monimuotoisuus loistaa poissaolollaan; ei puujäljitelmää, ei kuvia eikä tauluja, vain yksivärisiä, halvalta näyttäviä paneeleita ja joka-paikassa-saman-sävyistä vihreätä kangasverhoilua.

Taidanpa ilmaista asian näin: veikkaan, että muutaman kymmenen vuoden päästä tällekin trendille naureskellaan. Sen sijaan erilaisten kuviointien, mm. puukuvioiden ja peilipaneelipintojen (vrt. peiliovi), sekä lämpimien sävyjen suosiminen on silloin(kin) arvossaan, aivan, kuten se on ollut jo muutaman sadan vuoden ajan. Istumapaikoilla suositaan silloin(kin) nahkaa, kun halutaan luoda paikka, joka näyttää arvokkaalta, tyylikkäältä, ja jossa ihmisten halutaan viihtyvän.

Voi olla, että silloin(kin) käytetään kylmiä sävyjä ja yksinkertaisia sisustusratkaisuja rakennettaessa esim. hampurilaispaikkoja, joissa ihmisten ei olekaan suotavaa istuskella määräänsä pidempään, kuten Hessu tuossa jo asian oivalsikin.

Lisäksi on valitettavaa kuulla, että kehittyviin maihin on onnistuneesti markkinoitu mahdollisimman luotaantyöntäviä valaistusratkaisuja.
kuva 30.01.2014 22:32 Kimmo T. Lumirae  
  Ei matkustajien mielipidettä tarvitse kysellä silloin kun tilaaja luottaa suunnittelijaan, joka tietää paljon kouluttamattomia matkustajia paremmin, mikä on viihtyisää.
kuva 29.01.2014 13:55 Kimmo T. Lumirae  
  Juuri tuota tarkoitin, Timo, kiitos. Eli suosikkini on tietyn version Rk.

Sana "viihtyisä" kulkee tuossa jo aivan eri sfääreissä.
kuva 29.01.2014 13:54 Kimmo T. Lumirae  
  Vaunun väreistä ei olisi kannattanut sisustussuunnittelijalle maksaa penniäkään, vai mitä senttejä ne nykyään ovatkaan. Värikartan saa Biltemasta osastolta seinämaalit: lumivalkoista ja paneeleihin maitokahvin väristä. Verhoilut ovat tietenkin VR:n iänikuista vihreää. Sitten mahdollisimman kalpeansävyinen valaistus.

Yksivärisyyden luoma halpuus ei näytä hyvältä.
kuva 29.01.2014 13:48 Kimmo T. Lumirae  
  Hieman lämmettyään Martin osaa kyllä pistää naurattamaan :)

Mainittakoon kuitenkin, että tässä asennolla kai ymmärrettiin kääntöä pystyakselin ympäri. Mahtaako selkänoja edes liikkua?
kuva 28.01.2014 10:43 Kimmo T. Lumirae  
  En osaa nyt antaa vaunulle nimeä, mutta se lämminsävyisellä "pubi"-sisustuksella varustettu vaunutyyppi oli rehellisesti tyylikäs ja tunnelmallinen. Sisustusvärinä oli käytetty hyvin samankaltaista beigeä, mitä puuvaunujen seinissä ja katoissa jne. Mutta se lienee uudempi kuin kaiman mainitsema retrovaunu?

Eli ravintolan sisustuksen voi tehdä ainakin kahdella eri tavalla vrt. Elielin salaattiufopöytä.
<<   >>