Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12.2013 19:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Seisakkeen nimi oli Ruutana. Tampereelle päin rata laskee aika tavalla noustakseen taas kohta uudelleen; notkon pohjalla oli Jussilan seisake. Oriveteen pän seuraava seisake oli Kallio ja sitten Suinula. | ||||
|
15.12.2013 18:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| "Vanhemmat ja vaimot rakastavat kielteisten asioiden liioittelmista" -Vanha viidakon sanonta- | ||||
|
14.12.2013 20:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olisi siinä yhden kommentoijan ajattelemattomuus saatukin järjestykseen, ja Topi jo asiaa asiallisesti pahoitteli. Mutta ei siinä olisi tarvittu tällaisia 3-4 hengen kivittäjäisiä...Omasta puolesta kuitenkin päätän täältä jo tähän. | ||||
|
14.12.2013 12:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattumakuva. Hitsi kun on söpö, suurisilmäinen, pieni veturi. Ehkä tämä on se pienen pieni veturi, joka aamulla varhain hieroi savuisia silmiään? Tuo on jonkinlainen turbiinipiippu? Raideleveys ei ole ihan 600 mm...olisiko kolme Ruotsin jalkaa? Hauska kuva, tuo veturi on suorastaan säälittävän pieni. Mutta ehkä hän kasvaa vielä isoksi ja vahvaksi... | ||||
|
14.12.2013 01:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen Tuukan kanssa eri mieltä Trumanin valtavuudesta. Ristohan painoi tendereineen 155 t, Truman 170. Riston kattilateho oli 1600 hv, Trumanin 1709. Alle kymmenen prosentin ero tilanteessa, jolloin oli ankara vetokalustopula ja Risto varmasti kysytyimpiä vetopelejä; tuskin Trumania siksi vierastettiin että se olisi ollut aivan liian iso? | ||||
|
|
14.12.2013 00:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En kyllä itse lähtisi mestaroimaan otettua ja julkaistua kuvaa ja kritisoimaan kuvaajaa tämän käyttämistä metodeista. Kyseessä on sama asia, kuin "oliko luvat kunnossa" yms. yms. hölpötystä. Kuvaaja vastaa itse toiminnastaan ja sillä hyvä. Jos asiaan jonkun on pakko puuttua, niin ei ainakaan vorgin käyttäjien. Pakostakin keskustelusta tulee mieleen hieman "ootsä vähä noob kun et osaa tuollaista aatella kuvatessasi". Ei näin. |
||||
|
14.12.2013 00:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jo nyt on niuhotusta! Joku vaivautuu laittamaan harvinaisesta poikkeustilanteesta teknisesti erinomaisen kuvan niin eikö joku hemmetti ole niuhottamassa että oikein kirjoitusvirheitä ja tunnisteet (sic!) mitä sattuu. Varjele, vakainen Luoja!!! | ||||
|
13.12.2013 09:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Myös junien nopeuden alentamista olisi varmaan syytä harkita, taajama-alueilla sn 50 ja taajamien ulkopuolella sn 80. | ||||
|
13.12.2013 09:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattumakuva. Huomio kiinnittyi laseja pesevän herran vaatetukseen: huomioliivi ja työtakki toki, mutta näkyy olevan suorat housut ja pikkukengät jalassa. Tuskin siivoustyöntekijä, pikemminkin veturinkuljettaja itse on päättänyt siivota työkalunsa ikkunat ja ryhtynyt tuumasta toimeen. Sr1:llä ja kuvan veturilla on ehkä saman verran sukulaisuutta kuin Moskvitsh Alekolla ja aikalaisellaan Audilla; jotain samoja piirteitä ulkonäössä mutta toinen valmiiksi masentavaa antiikkia ja toinen aikansa huipputuote. 1044:n historiaa on jo kuvakommenteissa käsiteltykin, mutta siis tämä vuodesta 1976 yli kahdensadan kappaleen sarjassa valmistettu veturi kehittää peräti 7200 hevosvoiman tehon, jolla se oli aikoinaan maailman tehokkain neliakselinen sähköveturi. Veturi on myös kooltaan kompakti ja vain 16 metriä pitkä, kun puolestaan Moss...tarkoitan, Sr1 on kolme metriä pidempi, jotta valtavat neuvostotuulettimet mahtuisivat mukaan. Maksimivetovoimaksi tälle tyristorisäädetylle veturille ilmoitetaan ällistyttävät 340 kN, jolla se peittoaa Sr2:n ja muut nykyajan taajuusmuuttajapelit; tämä kertoo lähinnä veturin sähköpuolen reilusta mitoituksesta. Sr1:n suurin vetovoimahan on todellisuudessa ehkä 220 kN ja kuumentunein ajomoottorein 150-160 kN luokkaa. |
||||
|
12.12.2013 11:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eräs sohvanpohjan miettituokio ( :o} ) käsitteli kerran juuri ilmajäähdytteisiä dieseleitä, mm. Deutzeja, ja niiden ympärille kasattuja Magiruksia. Olisiko niin, että ilmajäähdytteinen kone on monessakin mielessä huoleton; ajatellaanpa vain Kuplaa tai vaikka Tve 1 Otsoa, sen saattoi jättää pidemmäksikin ajaksi seisomaan pakkaseen ja sitten vain mentiin ja startattiin, tietysti edellyttäen, että sähköä riitti. Kyse oli kuitenkin ensi sijassa luotettavuudesta, ja varmaan tämän vuoksi Magirus oli suosittu paloauto: oli yksi asia vähemmän murehdittavana luotettavuudessa, kun nestejäähdytys puuttui. Muistan Deutzin koneita nähneeni myös ratatyökoneissa, jotka seisovat etenkin talviaikaan pitkiä aikoja; eipähän jäädy jäähdytysvesi! Mutta varmasti viimeistään turboahtamisen kehitys on tuonut isoja ongelmia; kun ei kaikkia paikkoja meinaa saada vedelläkään kunnolla jäähdytettyä niin miten sitten ilmalla? Asiaa lainkaan selvittämättä uskon, että isojen ilmajäähdytteisten dieseleiden litratehoa ei voida nostaa lähellekään samoihin lukemiin kuin modernien, nestejäähdytteisten turboahdettujen koneiden. |
||||
|
12.12.2013 11:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mainittakoon, että veturimiesten palkkauksessa vuonna 1978, josta selkeä muistikuvani on, tunti vaihtotöissä laskettiin vastaavasti 40 km:n arvoiseksi ja yhden kilometrin hinta oli 4,5 penniä. Arvot ovat muuttuneet sen jälkeen moneen kertaan. Mutta veturimiesten todella mutkikasta palkkausta kuvaa ehkä hyvin se, että jos veturimies (kuljettaja tai lämmittäjä/koneapulainen) oli sunnuntaina illalla vaihtotöissä, hän sai jokaiselta tunnilta ainakin sunnuntaikorvausta, iltatyökorvausta, päivystysrahaa ja tuon 40 x 4,5 penniä vaihtotyökilometrejä. Lisäksi tietysti (pieni) kuukausipalkka pyöri koko ajan. Mutta mutkikasta oli, ja on edelleen. | ||||
|
|
12.12.2013 11:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 1000 kappaletta näitä on toimitettu tsaarin Venäjälle ensimmäisen maailmansodan aikana ja 200 tilattua jäi tehtaille käsiin kommunistivallankumouksen tapahduttua Venäjällä. Toisen maailmansodan aikana toimituksia Venäjälle jatkettiin niin, että kokonaisvalmistusmäärä oli 3200 kpl (wikipedian mukaan) ja tässähän joskus luimme Eljaksen ansiokkaita tietoja asiasta tarkemmin, vaan en itse muista. Ja että nämä luvut nostavat tämän Trumanimme eli Russian Decapodin eniten valmistettujen höyryveturien joukkoon, ei ihan terävimpään kärkeen, mutta joukkoon kuitenkin. Itse luonnehtisin sitä "joukoksi höyryvetureita, joiden valmistusmäärä on ollut useita tuhansia"; itse muistan tähän hätään Preussin P8:n ja Saksan BR 50-52. Varmaan niitä oli muitakin. | ||||
|
12.12.2013 11:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ettei sitten ollut kaksimoottorinen Dm3, Martin? Niitähän tehtiin 12 kpl Dm3:ia ja 12 kpl Dm4:ia (ja olen muuten ihmetellyt, että mihin käyttöön nuo Dm3:t oikein suunniteltiin, kun Lättiäkin oli jo tilattu ja tulossa?). Dm3:stahan ei ollut kiitojunan vetäjäksi puolikkaan tehonsa takai, mutta yhtä puuvaunua niillä paikallisliikenteessä kiikutettiin (oliko joskus useampia vaunuja mukana?). Vasta myöhemmin kaikki Dm3:t saivat kaksi moottoria lisää ja ne yhdistettiin sarjana nelimoottorisiin Dm4:iin. | ||||
|
12.12.2013 11:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oikeassa reunassa näkyy tosiaan Lokomon alkuperäinen halli vuodelta 1915 ja sen vieressä uudempi, kantikkaampi halli, olikohan 1930-luvulta. Vuosiluvut ovat pääovien yllä julkisivussa. | ||||
|
12.12.2013 11:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Varmaankin joskus aikoinaan VR:llä oli joku "mainosjohtaja", mutta kun tuollainen nimike on voi, voi, so last season. Niinpä VR:lle nimitettiin 1991 "markkinointiviestintäpäällikkö" (!!). Mutta kansainvälisesti toimiva suuryhtiö vaatii muuta kuin noita niin kovin hankalasti ymmärrettäviä suomenkielisiä nimikkeitä, niin siksi VR:llä on nykyään brand manager. | ||||
|
12.12.2013 11:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Käsittääkseni sen enempää sisävesi- kuin valtamerilaivatkaan eivät käytä verollista polttoainetta. Lentokoneet? Tuskinpa niitä verotetaan. Eli eiköhän naftan verotus kohdistu nimenomaan maantien käyttäjiin ja juuri siksi puhtaasti peltokäytössä olevat traktorit sekä monenlaiset työkoneet ole vapautettu verollisen polttoaineen käytöstä. Rautatiekalusto ei niinikään käytä maanteitä, vaan rautatieoperaattori maksaa valtiolle ratamaksua suoraan eikä polttoaineverotuksen kautta. Niinikään rautatieoperaattori voi käyttää käyttövoimana sähköä, maksamatta siitä erikseen maantieajoneuvon tapaan. Tästä voidaan myös päätellä, että tulevia yksityisiä (kun näkis vain!!) rautatieoperaattoreita ei tulla velvoittamaan ajaa verottomalla polttoaineella. En muista kuulleeni, Jouni, mutta dieselvetureiden polttoainejärjestelmät on niin suunniteltu, että polttoaine on jatkuvassa kierrossa. Polttoainepumppu nostaa polttoaineen ns. yläsäiliöön, joka on pienehkö välisäiliö, josta pää- ja mahdollinen apumoottori ottavat polttoaineensa. Ruiskutuspumpuilla on aina jatkuvaa, pientä ylivuotoa, joka palautetaan ruiskutuspumpun käsittelyssä lämmenneenä takaisin polttoainesäiliöön. Muistelen hatarasti nähneeni jossain kaaviossa (tyyppiä en muista millään), että jäähdytysvesikin jossain tapauksessa lämmittäisi polttoainesäiliötä. Ja kun dieselveturit pidetään aina lämpiminä, ei kaiken edellä kerrotun johdosta polttoaineen jähmettymisongelmia juurikaan ole. Muistaako kuitenkin esim. Jorma varhaisemmilta ajoilta ongelmatilanteita? |
||||
|
10.12.2013 23:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuolta löytyy kuvaa radan Malleteista http://www.users.waitrose.com/~jraby/harz08.html | ||||
|
10.12.2013 23:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jarrumiehen koppihan tuo. | ||||
|
|
10.12.2013 23:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| VR:n brand manager Inari Rummukainen lienee vastuussa VR:n yritysilmeestä http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2012-12-06/joulumieli-nousee-raiteille | ||||
|
09.12.2013 18:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kylläkyllä. Chicago North Shore and Milwaukee Railroad asetti 1941 kulkuun Electrolinerin, joka losotti North Shoren päärataa ja tuli loppumatkan Milwaukeen keskustan asemalle katuverkkoa pitkin, kadunkulmissa kääntyillen. Electroliner oli nelivaunuinen niveljuna, jossa oli vessat ja kahvila ja joka kulki 180 km/h, mutta jonka nopeus rajoitettiin 144 km/h:iin. Tämä ei todellakaan ollut mikään ratikka :) | ||||
|
|
09.12.2013 11:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo näkemän mukaan liikennöinti on tietysti hyvä havainto, Topi, mutta määritelmäsi mukaan noi Sveitsissä Churin kadulla kulkevat junat olisivat ratikoita. | ||||
|
|
08.12.2013 21:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Markku: pitänee edetä niin, että raitiotie on rakennettu raitiotiekiskosta. Jos raitiotie käyttää tavallista kiskoa ja toimii, kuten raitiotie yleensä, ja sillä ajetaan raitiovaunuilla, on sekin raititiotie. Eli perimmiltään rautatie, jolla on tarkoitus ajaa raitiovaunulla, lienee raitiotie, ja muut ovat rautateitä. Ja tästä tuleekin kiva kehäpäätelmä, että laite, jolla on tarkoitus ajaa raitiotiellä, on tietysti sitten raitiovaunu! Mutta tämä määritelmä on vaikeampi pitää hämärtymättä ja kirkkaana, koska jotkut raitiovaunut ajavat esimetroina ja jotkut rautateillä (Karlsruhen malli). Samoin jotkut raitiotiet toimivat kuin rautatiet ja toisaalta, jotkut rautatiet (Sveitsin tietyt kapearaiteiset) toimivat kuin hieman pidemmän matkan raitiotiet. Jos jollakulla on heittää kehään vedenpitävä määritelmä, niin antaa tulla. Mutta ylläesitetyn valossa en usko, että sellaista edes voisi olla. |
||||
|
08.12.2013 20:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Luulen, että paikalla on "aina" ollut tie tai aukio, jossa ei ole ollut juurikaan moottoriajoneuvoliikennettä, ja rata oli helppo vetää siitä. Nyt sen kaivaminen tunneliin maksaisi helikoptereita vaikka tarvetta ilmenisikin. Arosan rata on rakennettu 1914, joten tuskin silloin varsinaisia autoruuhkia oli, ei edes vauraassa Sveitsissä. |
||||
|
08.12.2013 12:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Voi ei, voi ei, voi ei. Jokainen tällainen on liikaa ja näitä on nyt ollut. | ||||
|
08.12.2013 00:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä on hämäräkuvassa tyyliä! Hieno otos! | ||||
|
06.12.2013 23:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Turkissa tapasin pikkubussin, jonka peräytysvaroittimessa oli koiran murahtelevaa haukuntaa "mrrr-wraf-wraf!mrrr-wraf-wraf!mrrr-wraf-wraf!mrrr-wraf-wraf!jne." Se oli hauska, olen yrittänyt katsella mutta en ole missään nähnyt myynnissä. Harmi. | ||||
|
06.12.2013 23:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo Sorsapuistohan on käytännöllisesti katsoen Tampere-talon pihamaa. | ||||
|
06.12.2013 14:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistan tämän nimisen toimittajan vielä 1980-luvultakin juttelemassa mukavia leppoisalla äänellään. Siirry eteenpäin - Stig framåt -kylttejä on pitänyt olla vielä neliakselisissakin vaunuissa, koska muistan sellaisen joskus nähneeni, näin maakunnassa asuvana siis. |
||||
|
|
06.12.2013 14:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Alkuperäisessä Sr2:n suomennetussa materiaalissa muuten sanottiin, että veturissa on "iskukuulahälytin" :o} | ||||
|
06.12.2013 13:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mitä leikkauksia muuten, Mika, kannatat? Vähennetäänkö sairaaloista (ensiavusta), vanhustenhoidosta, koulutuksesta, poliisin resursseista, armeijasta vaiko tie- ja rautatiemäärärahoista? Nämä kaikki luettelemanihan ovat runsailla määrärahoilla varustettuja aloja, joilla riittää resursseja vaikka muille jakaa. | ||||
|
|
06.12.2013 13:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuljin juuri Teneriffan Santa Cruzissa ratikalla, joka vie lyhyen ja ytimekkään nimen omaavaan pikkukaupunkiin San Cristobal de la Lagunaan. Alstomin uusissa Citadis 302-värkeissä oli nähdäkseni sama homma, että kellon ääni tuli piilotetusta kaiuttimesta. | ||||
|
05.12.2013 21:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No enpä tullut katsoneeksi kuvauspäivää, vaan pelkästään kuvan lisäyspäivää. Kuvat ovat siis helmikuulta 2012, jolloin Vectroneita koeajettiin Ruotsin olosuhteissa ja mahdollisesti hankittiin samalla niille tyyppihyväksyntä. Esittelyt ja koeajot johtivat kahden veturin tilaukseen, jonka maksaa hampurilainen toiminimi Paribus Rail Portfolio III, joka vuokraa veturit Ruotsiin henkilöliikenteeseen, ja ne toimitetaan nyt joulukuussa 2013. | ||||
|
|
05.12.2013 20:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Siemensillä on erittäin vahvat referenssit, EuroSprintereitä on myyty tosi moneen maahan. Sekä EuroSprinter että sen suora seuraaja Vectron on tehty huippuveturiksi erittäin vaativaan käyttöön, aivan, kuten muutamaa vuotta aikaisemmin Lok2000/Sr2. Tämä, yhdessä sen kanssa, että TRAXX on syntyjään hinnat-alkaen -veturi, painaa henk koht vaakakuppini Siemensin puolelle. Järkisyillä sen sijaan kummankaan valintaa on vaikea perustella, veturit ovat erittäin tasavahvat ominaisuuksiltaan. Alstomiin en ota kantaa, Prima II:lla ei ole kummoisiakaan referenssejä. | ||||
|
05.12.2013 10:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mun mielestäni etenkin tällaisessa vähintäänkin puolitutussa porukassa jokainen voisi vastata itse kirjoittamisistaan ilman huomauttelua. Mitä mieltä muut ovat? | ||||
|
|
04.12.2013 23:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Myös PKP:n SN61 näkyy valmistetun Unkarissa. Sama kone kyllä, mutta mekaaninen vaihteisto. Moottorissa on vieläkin matalampi viritysaste, onnettomat 500 hevosvoimaa. Tuosta D1:stä jäi mainitsematta vakiovarusteena olleet puupenkit matkustamossa :o} |
||||
|
04.12.2013 23:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Harvinaista herkkua. Lisää, kiitos. | ||||
|
04.12.2013 21:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Attilan Jorma oli ammattivalokuvaaja ja se näkyy. En voi millään muistaa kalustoa enkä edes aiheesta mahdollisesti käytyjä keskusteluja, mutta veikkaan kameraa käsitarkenteiseksi. Itselläni oli silloin pari Canonin runkoa enkä niitä laseineen uusinut automaattitarkennuksen tullessa...olisiko ollut 1990 nurkissa? |
||||
|
|
04.12.2013 21:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nimenomaan unkarilaista: Ganz-Mavagin vehjehän tämä. Aikanaan varmasti kuulostanut huippumodernilta: turboahdettu V 12 ja hydraulismekaaninen voimansiirto. Kuitenkin tarkempi tarkastelu ei mairittele: Ganz-Jendrassik -kone on iskutilavuudeltaan liki Dv:n MGO:n kokoinen, joskin kevyempi, ja antaa vain 730 hv kierrosluvulla 1250 r/min. Venäläinen wikipedia mainitsee ongelmia riittäneen vaihteiston kolmosvaihteen kanssa, ja koneistoja on vaihdettu Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen uusiin venäläisiin koneistoihin. Muistan nähneeni tällaisen peruskorjauksessa Viipurin konepajalla syksyllä 1992. | ||||
|
04.12.2013 18:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kerrassaan hieno. Pakkasrautatietaidetta! | ||||
|
03.12.2013 22:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olisi mahtava rautatiealan kulttuuriteko, Raimo, jos pystyisit myötävaikuttamaan tämän koneen säilymiseen. | ||||
|
02.12.2013 23:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No, Pikon koneet olivat muutenkin kauniisti sanottuna aika persoonallisia vehkeitä. Voihan olla, että ne jostain syystä tykkäsivät tasaisesta sähköstä. Useimmat muut masinat viihtyivät enemmän pulssimuotoisen sähkön parissa; kun sekä moottorissa itsessään että voimansiirrossa on kitkaa ja jäykkyyttä, pulssimuotoinen sähkö ikään kuin täristää koneiston pyörimään myös pienillä jännitteillä. Mutta ehkä Piko oli erilainen nuori. Pikosta puheenollen, melkoisen byrokratian kanssa joutuivat siellä tappelemaan: kun jossain vaiheessa pienoisveturien kehitystyössä kävi selväksi, että käytettävä moottori on liian suurikokoinen uusiin, entistä sirompiin malleihin, oli selvää, että on kehitettävä uusi, pienikokoisempi sähkömoottori. Mutta eihän sitä tuosta vaan voitu lähteä kehittämään, vaan oli tehtävä aina ministeriötasolle selvitys, että miksi tällainen valtion resurssien käyttö on tarpeen, epäilemättä laajoine kirjallisine perusteluineen kera lukuisien puoltolausuntojen ja saatava sieltä saakka lupa tehtävästä kehitystyöstä. Vasta sitten saattoi Piko alkaa kehittää pienikokoista sähkömoottoria pienoisveturiin. Apua. |
||||
|
|
01.12.2013 23:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Minulla on parhaillaan keikkumassa tuossa romulaatikon reunalla pari Pikon 55:ä, ainakin toisen olen päättänyt säästää ilman moottoria. Siis suodatit tasavirran mahdollisimman tasaiseksi? Yleensä veturit tykkäävät kulkea hitaasti nätisti, jos syöttöjännite on mahdollisimman epätasaista vrt. pulssiajolaite. |
||||
|
|
01.12.2013 11:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En muista tarkasti, mutta mielestäni nyt ollaan jo ehkä vuoden verran jäljessä alkuperäisistä mietteistä. | ||||
|
|
30.11.2013 22:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jokseenkin 50% -varmuudella toiveesi toteutuu :o} Mihinkähän nuo koeajot mahtoivat liittyä? Ei kai vain SJ:n tai, kuka tuolla liikennöikin, sähköveturihankintoihin? Olisiko näissä koeajoissa ja hankinnoissa mahdollisesti yhteistyötä VR:n kanssa...onko tämä yksi syy, miksi sähköveturihankintaa on pantattu ilmoitettua pidempään? |
||||
|
30.11.2013 12:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eipä aikanaan tullut Lättien kanssa pelatessa edes mieleen, mutta näin jälkikäteen pienen asiaan tutustumisen jälkeen olen alkanut miettiä, mikä Valmetilla (vai VR:llä) oli ahtamista vastaan? Kaikki ruotsalaislätät olivat ahdetulla koneella ja Valmetillakin oli ahdetusta koneesta eri tehoversioita mallistossaan. Ahtaminen olisi tehnyt varsin gutaa Lätän koneelle, vaikka ihan ruotsalaisittain toteutettuna, jossa huipputeho nousi vain 25 hv, mutta vääntö arvatenkin lisääntyi +30...50 %. Olisi kulkenut etenkin nelosvaihteella ihan toisella tavalla, ja olisi varmaan lumenaurauskin sujunut... |
||||
|
29.11.2013 23:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vastaavat näkymät lienevät Tallinnan Shnelli-hotellista, josta saa valita näkymän joko puistoon tai ratapihalle (Balti Jaam). On pitänyt monta kertaa tehdä matkanpätkä sinne, olisi lyhyt matka kuvaamaan ja on se kyläkin siinä kävelymatkan päässä. | ||||
|
|
29.11.2013 23:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| On mahdollista, että Piko on pysynyt vanhassa konstruktiossa. Mallistossa näyttäisi olevan yksi malli ja voisi hyvin olla, että se on tämä ikivanha rousku, elleivät ole sitten jotenkin kohentaneet tekniikkaa. | ||||
|
29.11.2013 21:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Juu, ja jälkimmäistä sai vielä ehkä 10 vee sitten mm. Virosta. Nyttemmin olen nähnyt etiketin Sovjetskoje Igristoje, mahtaneeko tarkoittaa kuohuviiniä. | ||||
|
|
29.11.2013 20:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Neuvostokonjakkia ei tietenkään voi olla olemassakaan, mutta ilmeisesti tuo oli juoman virallinen nimi, vaikka saksalaistuotteen kohdalla puhutaan rehellisesti Weinbrandista eli brandystä. | ||||
|
29.11.2013 18:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattumakuva. Pieni täydennys: Ekoissa oli MAN:in suora kuutonen tai KHD:n V 12, 628.4:ssä on käytetty MTU:n V 12:aa. | ||||
|
29.11.2013 14:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| PPP hallitsee satiirin keinot aika hyvin, Roope :oP | ||||